Lue keskustelun säännöt.
Oksettaa suomea puhuvat ihmiset jotka sekoittavat englantia puheeseensa
25.12.2020 |
Muutenkin tällaisten ihmisten käytös on luotaantyöntävää "suuren maailman" matkimista.
Miksi ihmiset eivät vaan ole luontevasti omia itsejään?
Kommentit (144)
Näitähän on kahdenlaisia: toiset uskovat kuulostavansa jollain tavalla paremmalta pudotellessaan englantia suomen sekaan ja toiset eivät kerta kaikkiaan osaa sanoa sanottavaansa vain yhdellä kielellä. Edelliset kuitenkaan eivät kuulosta paremmalta, eikä jälkimmäisilläkään pitäisi olla kehumista siinä, etteivät taidot riitä.
Kielitaidon, etupäässä englannin, testaaminen on osa jo melko pitkää uraani, joten tunnen oikein hyvin englantia puhuvien suomalaisten heikkoudet ja vahvuudet. Kovin moni asia ei onnistu ärsyttämään minua, mutta ärsyttäjien ykkönen on "työkieleni on englanti"; mansikanmyyjilläkin on usein monta työkieltä, vaikkeivät he välttämättä puhu niistä yhtään. Toinen säännöllisesti eteen tuleva ärsyyntymisen aihe on se, että suomen ja englannin sekoittelemista pidetään merkkinä hyvästä kielitaidosta, vaikka todellisuudessa sillä paikataan puutteita kummankin kielen hallinnassa. Ja kuten kaikessa muussakin, kovinta meteliä omista taidoistaan pitävät ne, joilla on niissä vielä paljon opittavaa mutta joille se ei vielä(kään) ole selvinnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinaiselle englannilla snobbailijalle kannattaa vastata samalla tavalla, mutta käyttää jotain muuta kieltä: saksaa, ruotsia, venäjää, latinaa jne.
Tai kaikkia osaamiaan sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
No kun käytän työkseni päivät pitkät englantia ja osan vapaa-ajastanikin, niin englanti ei ole mikään vieras kieli minulle. Ja jotkut asiat on vaan helpompi ilmaista toisella kielellä. Osaan kyllä muitakin kieliä, mutta niitä vielä vähemmän kielitaidottomat suomalaiset ymmärtää. Sanon kielitaidottomat, kun suurimman osan suomalaisista kielitaito rajoittuu huonoon tai kohtalaiseen englantiin
Kyllä se vaan silti on sinullekin vieras kieli.
Puhumme kotona englantia, mutta kyllä se vaan on silti vieras kieli.
En ole käyttänyt suomea useampaan vuoteen juurikaan puhuessani. Välillä täytyy oikeasti miettiä, että miten jokin asia sanotaan.
On taasen hienoa käyttää englantia puhuessaan suoraan englanniksi käännettyjä sanoja ja sanontoja. Esim. Boymangirl, she has own cow in the dig.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä siinä hikisessä suomessa on niin hienoa, että sitä pitää noin varjella
Kaikille englantilaisille sanoille ei ole oikein osuvaa suomenkielistä vastinetta, toki koitan sellaisen löytää jos on. Itse olen asunut yli kymmenen vuotta englanninkielisessä maassa ja täytyy sanoa, että joskus käy niin etten yksinkertaisesti enää muista mitä se haluamani sana on suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen oppinut lukemaan ja kirjoittamaan englanniksi, eikä se ole ainoa kieli joka on ollut kasvaessani arki- ja ajattelukieleni suomen kielen sijaan. Aina minulle on yritetty opettaa suomea ja pitää se muistissa, mutta ihan oikeasti se ei aina ole se ensimmäinen kieli kielen päällä, vaikka olen virallisesti suomenkielinen eli se on äidinkieleni. Lapsuuden pohja ei ole suomen kielessä, vaikka äiti sitä minulle puhui.
En yritä olla parempi, en yritä brassailla, joskus vaan lipsahtaa sekaan muita kieliä, koska minun päässäni se sana sattuu tulemaan sillä kielellä ulos. Tottakai pääsääntöisesti puhun yhtä kieltä kerrallaan. Aina se ei ole niin helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa. Vaikka kuinka olisi Suomeen syntynyt ja täällä asuisi, ei se tarkoita ettei elämä olisi kuljettanut monikulttuurisuuden pariin. Olen asunut vuosia ulkomaalaisen miehen kanssa, ja koska kotonani käyttökieli on englanti, totta kai sitä välillä tahattomasti lipsahtaa sanoja tai lauseenaloituksia englanniksi myös suomenkielisten seurassa. Osalle englannin käyttö on osa arkea, vaikka ei olisikaan alun perin syntynyt toisessa maassa kuin Suomessa. Pyöri sinä ketjun aloittaja vaan halutessasi koko elämä suomalaisten kanssa, osalla meillä voi olla varsin (kielellisestikin) rikasta elämää monikulttuurisuuden myötä.
Miksi olet noin suvaitsematon? Minä puhun englantia työssäni mutta ymmärrän kyllä aloittajan idean. Sinä kaipaat ehkä vielä vähän lisää elämänkokemusta ja aikuistumista, niin et suutu noin vähäpätöisestä asiasta. Rauhaa sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulun 4-5 eri viiteryhmään, jonka keskinäinen slangi, sosiolekti tai jargon on englannista lainattu tai olemassa vain englanniksi. Kyllä mä ap olen luontevimmin oma itseni just niitä sanoja käyttämällä, jotka ilmaisee sen mitä haluan ja jotka tulee nopeasti mieleen. Ja ei tällä ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, etten osaisi englantia ja suomea tarpeeksi hyvin pitääkseni ne erillään. En yksinkertaisesti näe mitään syytä, miksi niin pitäisi tehdä. Se olisi teennäistä ja tylsää.
Minä olen Suomessa syntynyt mutta asunut 15 vuotta ulkomailla.
En ole äidinkieltä unohtanut. Joskus vain erikoisemmat sanat eivät tule suomea puhuessa päähän joten käytän englannin vastaavaa sanaa. Tiedän että kuulostaa tyhmältä mutta minkäs teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aivan yhtä säälittävää kielenkäyttöä tunkea englantia suomen sekaan kuin tunkea suomea englannin sekaan.
Varma tapa tunnistaa weetee tuo kielten sekoittaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15 vuotta pois Suomesta, eikä ole mulla vielä suomen kieli unohtunut. Ei äidinkieltä mun mielestä voi unohtaa. Pitää olla laho pää, jos näin käy.
Tosi nuorena jos muuttaa, niin sit mä uskon, että voi unohtua, mutta ei aikuisilla.
Vahingossa voi toki tulla väärällä kielellä puhuttua, mutta ei siis siksi, että kieli olis unohtunut.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt suomenkieliseksi mutta puhunut englantia kotikielena 60 luvulta lahtien. En koskaan sekoita kielia, senverran hyvin osaan molempia. Vahan naurattaa nama "you knowt" jotka eivat sitten sen enmpaa osaa englanniksi keskustella.
Ei ainakaan USAssa heitella espanjalaisia ilmaisuja puheeseen vaikka se on melkein toinen virallinen kieli. (Tiedan kylla etta USAssa ei ole virallista kielta).
Taitaa olla vahan itsetunnon puutetta Suomessa.
I agree.
Ihmiset käyttää yhä enemmän englantia vapaa-ajallaan muun muassa keskustellessaan eri maalaisten tuttujensa kanssa. Ei ole siis yhtään kummallista, jos välillä mieleen putkahtaakin se englannin kielinen sana suomalaisen sanan sijaan. Jotkut ihmiset puhuu jopa 3-5 kieltä (ja useampaakin) ja näiden kaikkien kielten sanoja saattaa sekoittua puheessa. Suullinen viestintä, kun ei voi olla koskaan täysin harkittu. Etenkin silloin, kun se on vain arkista keskustelua. Itseäänhän siinä vain kiusaa, jos jaksaa ärsyyntyä tuollaisesta vähäpätöisestä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä tapauksessa sinulla on ongelmia. Jotkut ovat puhuneet englantia koko ikänsä, eivätkä viitsi aina miettiä eteenpäin, että mitä jokin sana on suomeksi, jos se tulee ensimmäisenä englanniksi mieleen.
Unohdin kirjoittaa otsikkoon suomea äidinkielenään puhuvat. En tarkoittanut tällä siis heitä, jotka ovat oppineet suomen kielen vasta myöhemmällä iällä.
Ap
Minä puhun äidinkielenäni suomea ja ruotsia. Englantia puheeseeni sekaantuu usein koska mieheni on britti eikä puhu kumpaakaan kotimaista lähes ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä tapauksessa sinulla on ongelmia. Jotkut ovat puhuneet englantia koko ikänsä, eivätkä viitsi aina miettiä eteenpäin, että mitä jokin sana on suomeksi, jos se tulee ensimmäisenä englanniksi mieleen.
Unohdin kirjoittaa otsikkoon suomea äidinkielenään puhuvat. En tarkoittanut tällä siis heitä, jotka ovat oppineet suomen kielen vasta myöhemmällä iällä.
Ap
Minä puhun äidinkielenäni suomea ja ruotsia. Englantia puheeseeni sekaantuu usein koska mieheni on britti eikä puhu kumpaakaan kotimaista lähes ollenkaan.
Höpö höpö, haluat vain brassailla sillä että sulla ulkomaalainen ukko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa. Vaikka kuinka olisi Suomeen syntynyt ja täällä asuisi, ei se tarkoita ettei elämä olisi kuljettanut monikulttuurisuuden pariin. Olen asunut vuosia ulkomaalaisen miehen kanssa, ja koska kotonani käyttökieli on englanti, totta kai sitä välillä tahattomasti lipsahtaa sanoja tai lauseenaloituksia englanniksi myös suomenkielisten seurassa. Osalle englannin käyttö on osa arkea, vaikka ei olisikaan alun perin syntynyt toisessa maassa kuin Suomessa. Pyöri sinä ketjun aloittaja vaan halutessasi koko elämä suomalaisten kanssa, osalla meillä voi olla varsin (kielellisestikin) rikasta elämää monikulttuurisuuden myötä.
Miksi olet noin suvaitsematon? Minä puhun englantia työssäni mutta ymmärrän kyllä aloittajan idean. Sinä kaipaat ehkä vielä vähän lisää elämänkokemusta ja aikuistumista, niin et suutu noin vähäpätöisestä asiasta. Rauhaa sinulle.
On eri asia käyttää vierasta kieltä työssä ja kotona. Kotona ihminen usein on "luonnollisimmillaan", jolloin myös kenties muiden seurassa sitä englantia saattaa lipsahdella helpommin.
Onko Andy McCoy sitten sinun esikuva kielten sekoittamisessa?
On eri asia puhua englantia semmoisen ihmisen kanssa, joka ei ymmärrä pätkääkään suomea kuin että kaksi äidinkieleltään suomea puhuvaa käyttää keskenään joitakin englanninkielisiä muoti-ilmauksia.