En usko että X ja S avioituvat
Kommentit (46)
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:46"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:32"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:08"]
Voi kuulkaa kaikki ahdistujat, mitäs mieltä olette siitä, kun tapasin miehen, ja puolen vuoden kuluttua oltiin jo kihloissa, ja vähän yli vuoden kuluttua seurustelun alkamista mentiin naimisiin, ja lapsikin syntyi seuraavana kesänä, eli seurustelun alkamisesta n. 1 1/2 v meni, että ensimmäinen lapsi syntyi.
Tiedettiin vain molemmat heti, että tämä on nyt tässä, se kuuluisa sielunkumppani löytyi. Mitä sitä siinä enää jahkaamaan. Nyt ollaan oltu yhdessä jo viisitoista vuotta! Ei pettämisiä, ei pahoja riitoja. Harmoniaa ja rakkautta (vaikka kyllä riidelläänkin joskus, mutta ei mitään ns. pahoja riitoja)
Eläkää, ja antakaa toistenkin elää. Ihan turha tulla nettiin "ahdistumaan" ja voivottelemaan jonkun elämän päätöksiä, se joka oikeasti huolestuu auttaa, eikä voivottele. Se "ahdistuminenkin" voi olla vain sellaista verhoultua kettuilua ja piikittelyä. Keneltä se on pois, että jotkut päättää toimia eikä jahkaile?
Kukaan ei tiedä huomisesta, kuolin vuoteella kuulemma eniten kaduttaa vain elämätön elämä, että ei uskaltanut toteuttaa niitä asioita joita olisi oikeasti halunut tehdä. Ihailen Xenian aikaansaavuutta, yrittämistä, perhekeskeisyyttä. On mimmillä jäänyt kaikki turhat kalliit laukkuostoksetkin talokauppojen myötä, kun fokus on oikeasti isoissa, tärkeissä asioissa: perheessä, lapsessa, kumppanissa, kodinlaitossa ja terveellisissä elämäntavoissa ilman mitään liikaa pingottamista.
T xenttufani
[/quote]
Kuulostaa typerältä ja suunnittelemattomalta.
Annan teille aikaa max 5 vuotta.
Miehesi on jo nyt enemmän harrastuksissaan.
[/quote]
Häh? Mieheni ei harrasta mitään, on aina kotona. Mökkeillään, matkustellaan, ulkoillaan yhdessä. Revi siitä. Ikävä tuottaa sinulle pettymys, mutta mieheni edelleen rakastaa minua, juuri tänään sanoi, että hänelle tärkeimmät asiat elämässä on minä ja lapset. Että sellaisia miehiäkin löytyy. Toivon itse sinulle kaikkea hyvää elämässä, onnea ja rakkautta. Toivon sitä ihan jokaiselle ihmiselle, mielummin onnea kuin epäonnea. Täälä maailmassa on muutenkin aivan liikaa tuskaa, kurjuutta.
[/quote]
Avioero kolkuttelee... Sen verran kuuma aihe sulle :)
[/quote]
No ei ole. Mutta jos tulet siitä ajatuksesta onnelliseksi, niin ei muuta kuin anna palaa.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:02"]Eihän tuota nyt yhden kuvan perusteella voi sanoa, herranjestas!
Sitä paitsi, varmasti yritykset sponssaavat sormukset sun muut rimpsut, joten naimisiinmeno käy oikein näpsäkästi.
[/quote]
Mikä kuva?
Mä ainakin toivon X perheelle pelkkää hyvää, mutta se nettikauppa taitaa olla parhaat päivänsä nähnyt, kun ei sinne ole mitään uutta tullut pitkään aikaan, eikä X suostu vastaamaan sitä koskeviin kysymyksiinkään :( Harmi... jos se siis oli perheen ainoa tulonlähde Blogin lisäksi....
Xenia ja S eivät kuulu kirkkoon, miksi he siis avioituisivat?!
[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 10:37"]
Xenia ja S eivät kuulu kirkkoon, miksi he siis avioituisivat?!
[/quote]
Maistraatissa niinku muutkin kirkkoon kuulumattomat!
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 22:49"]
Kerroppa meille muillekin mistä niitä kristallipalloja saikaan tilata, kun tuskin kys henkilöitä ainakaan henkilökohtaisesti tunnet ja blogin perusteella nyt on aika hataraa lähteä kenenkään elämää tai parisuhteita sen kummemmin pohtimaan...
[/quote]
Uskon asioissa ei kristallipalloja tarvita.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:46"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:32"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:08"]
Voi kuulkaa kaikki ahdistujat, mitäs mieltä olette siitä, kun tapasin miehen, ja puolen vuoden kuluttua oltiin jo kihloissa, ja vähän yli vuoden kuluttua seurustelun alkamista mentiin naimisiin, ja lapsikin syntyi seuraavana kesänä, eli seurustelun alkamisesta n. 1 1/2 v meni, että ensimmäinen lapsi syntyi.
Tiedettiin vain molemmat heti, että tämä on nyt tässä, se kuuluisa sielunkumppani löytyi. Mitä sitä siinä enää jahkaamaan. Nyt ollaan oltu yhdessä jo viisitoista vuotta! Ei pettämisiä, ei pahoja riitoja. Harmoniaa ja rakkautta (vaikka kyllä riidelläänkin joskus, mutta ei mitään ns. pahoja riitoja)
Eläkää, ja antakaa toistenkin elää. Ihan turha tulla nettiin "ahdistumaan" ja voivottelemaan jonkun elämän päätöksiä, se joka oikeasti huolestuu auttaa, eikä voivottele. Se "ahdistuminenkin" voi olla vain sellaista verhoultua kettuilua ja piikittelyä. Keneltä se on pois, että jotkut päättää toimia eikä jahkaile?
Kukaan ei tiedä huomisesta, kuolin vuoteella kuulemma eniten kaduttaa vain elämätön elämä, että ei uskaltanut toteuttaa niitä asioita joita olisi oikeasti halunut tehdä. Ihailen Xenian aikaansaavuutta, yrittämistä, perhekeskeisyyttä. On mimmillä jäänyt kaikki turhat kalliit laukkuostoksetkin talokauppojen myötä, kun fokus on oikeasti isoissa, tärkeissä asioissa: perheessä, lapsessa, kumppanissa, kodinlaitossa ja terveellisissä elämäntavoissa ilman mitään liikaa pingottamista.
T xenttufani
[/quote]
Kuulostaa typerältä ja suunnittelemattomalta.
Annan teille aikaa max 5 vuotta.
Miehesi on jo nyt enemmän harrastuksissaan.
[/quote]
Häh? Mieheni ei harrasta mitään, on aina kotona. Mökkeillään, matkustellaan, ulkoillaan yhdessä. Revi siitä. Ikävä tuottaa sinulle pettymys, mutta mieheni edelleen rakastaa minua, juuri tänään sanoi, että hänelle tärkeimmät asiat elämässä on minä ja lapset. Että sellaisia miehiäkin löytyy. Toivon itse sinulle kaikkea hyvää elämässä, onnea ja rakkautta. Toivon sitä ihan jokaiselle ihmiselle, mielummin onnea kuin epäonnea. Täälä maailmassa on muutenkin aivan liikaa tuskaa, kurjuutta.
[/quote]
Kielenkäyttösi vaikuttaa hiukan keskenkasvuiselta suhteutettuna siihen, että parisuhdettakin jo 15 vuotta takana.
jos lapsi kastetaan ,tuleehan sieltä lehteen ilmoitus siitä..
Ei ollut porvoon paikallislehdessä kuvaa synnäriltäkään niinkuin muista vauvoista,
niin miksi tulisi "nimiäis ilmoituskaan"....
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:08"]Olen kyllä itsekin asunut ulkomailla ja ikävöinyt siellä perhettäni. Mulle skype ei korvaa oikesti yhdessä vietettyä aikaa ja todellakin surisin, että vanhempani näkisivät vauvaa vain muutamia kertoja vuodessa.
[/quote]
Kökötä sinä vaan rauhassa koti-Suomessa, mutta toivottavasti et ole niitä äitejä, jotka enemmän tai vähemmän avoimesti syyllistävät lapsensa, jotka haluavat muuttaa maailmalle.
Tuo poikanen on vanhentunut hetkessä ihan hirvittävän paljon. Ei erityisen puoleensa vetävä noissa kuvissa. Ennemminkin sen näköinen että räjähtää hetkessä missä tahansa. Olisi hyvä että pääsisi kodin ulkopuolelle tapaamaan ystäviään ja lataamaan akkuja. Kauhean eristäytyneeltä tuntuu tuo elämä nyt olevan tyypille joka on tottunut sosiaalisen elämänmenoon. Muualla Euroopassa ihmiset eivät todellakaan eristäydy vauvan tullessa taloon vaan pikemminkin sosiaalinen elämä kukoistaa entistäkin enemmän vain eri tavalla. Mun ulkomaalainen mies on perheihminen mutta kaipaa jatkuvaa sosiaalista kontaktia ystäviin ja sukulaisiin. Meillä on jatkuvasti menoa ja rempat hoituu ystävien avustuksella. Eihän tuolla S:llä ole edes ystäviä auttamassa:(
sääliks käy s:ää kun on xentun tossun alla. x käskee ja s tekee. en tommosta elämää itselleni haluais :(
Jotenkin on kummallista, että nykyaikana, kun on niin helppo pitää yhteyttä läheisiin netin yms. kautta, ihmiset itkevät sitä, että joku muuttaa vieraaseen maahan. Olisitte varmaan kuolleet yksinkertaisuuteenne ennen puhelimen keksimistä.
Suomikin on jo sen verran pitkä maa, että jos perhettä asuisi Lapin perukoilla ja esim. Turussa, niin saattaisi olla suurempi kynnys matkustella puolin ja toisin kuin Suomen ja Englannin väliä.
Niillä on mielettömät sosiaaliset kuviot, käyvät kyläilemässä xentun iskän luona ja toisinaan äidin luona. :)
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:49"][quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:46"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:32"]
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:08"]
Voi kuulkaa kaikki ahdistujat, mitäs mieltä olette siitä, kun tapasin miehen, ja puolen vuoden kuluttua oltiin jo kihloissa, ja vähän yli vuoden kuluttua seurustelun alkamista mentiin naimisiin, ja lapsikin syntyi seuraavana kesänä, eli seurustelun alkamisesta n. 1 1/2 v meni, että ensimmäinen lapsi syntyi.
Tiedettiin vain molemmat heti, että tämä on nyt tässä, se kuuluisa sielunkumppani löytyi. Mitä sitä siinä enää jahkaamaan. Nyt ollaan oltu yhdessä jo viisitoista vuotta! Ei pettämisiä, ei pahoja riitoja. Harmoniaa ja rakkautta (vaikka kyllä riidelläänkin joskus, mutta ei mitään ns. pahoja riitoja)
Eläkää, ja antakaa toistenkin elää. Ihan turha tulla nettiin "ahdistumaan" ja voivottelemaan jonkun elämän päätöksiä, se joka oikeasti huolestuu auttaa, eikä voivottele. Se "ahdistuminenkin" voi olla vain sellaista verhoultua kettuilua ja piikittelyä. Keneltä se on pois, että jotkut päättää toimia eikä jahkaile?
Kukaan ei tiedä huomisesta, kuolin vuoteella kuulemma eniten kaduttaa vain elämätön elämä, että ei uskaltanut toteuttaa niitä asioita joita olisi oikeasti halunut tehdä. Ihailen Xenian aikaansaavuutta, yrittämistä, perhekeskeisyyttä. On mimmillä jäänyt kaikki turhat kalliit laukkuostoksetkin talokauppojen myötä, kun fokus on oikeasti isoissa, tärkeissä asioissa: perheessä, lapsessa, kumppanissa, kodinlaitossa ja terveellisissä elämäntavoissa ilman mitään liikaa pingottamista.
T xenttufani
[/quote]
Kuulostaa typerältä ja suunnittelemattomalta.
Annan teille aikaa max 5 vuotta.
Miehesi on jo nyt enemmän harrastuksissaan.
[/quote]
Häh? Mieheni ei harrasta mitään, on aina kotona. Mökkeillään, matkustellaan, ulkoillaan yhdessä. Revi siitä. Ikävä tuottaa sinulle pettymys, mutta mieheni edelleen rakastaa minua, juuri tänään sanoi, että hänelle tärkeimmät asiat elämässä on minä ja lapset. Että sellaisia miehiäkin löytyy. Toivon itse sinulle kaikkea hyvää elämässä, onnea ja rakkautta. Toivon sitä ihan jokaiselle ihmiselle, mielummin onnea kuin epäonnea. Täälä maailmassa on muutenkin aivan liikaa tuskaa, kurjuutta.
[/quote]
Avioero kolkuttelee... Sen verran kuuma aihe sulle :)
[/quote]Voi sua pikku raasu,mikä sut noin katkeraks on vetäny?
[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 10:57"]Tuo poikanen on vanhentunut hetkessä ihan hirvittävän paljon. Ei erityisen puoleensa vetävä noissa kuvissa. Ennemminkin sen näköinen että räjähtää hetkessä missä tahansa. Olisi hyvä että pääsisi kodin ulkopuolelle tapaamaan ystäviään ja lataamaan akkuja. Kauhean eristäytyneeltä tuntuu tuo elämä nyt olevan tyypille joka on tottunut sosiaalisen elämänmenoon. Muualla Euroopassa ihmiset eivät todellakaan eristäydy vauvan tullessa taloon vaan pikemminkin sosiaalinen elämä kukoistaa entistäkin enemmän vain eri tavalla. Mun ulkomaalainen mies on perheihminen mutta kaipaa jatkuvaa sosiaalista kontaktia ystäviin ja sukulaisiin. Meillä on jatkuvasti menoa ja rempat hoituu ystävien avustuksella. Eihän tuolla S:llä ole edes ystäviä auttamassa:(
[/quote]
Ei jestas voi olla totta! Miten täällä ollaan niiiiin huolissaan tästä miehestä?? Luulen että monien teidän omien miesten tilanne on paljon huonompi. Läski av-mamma jolla ei ole omaa elämää, vaan aikaa ruotia jonkun toisen elämää netissä!
Miksi ihmeessä S: n pitäisi mennä kavereilleen tai englantiin?? Ei se elämä sen sosiaalisempaa ole englannissakaan. ( terveisin englannissa asunut) Eiköhän ole onnellinen vastasyntyneen tyttärensä luona. Ja yövalvomiset saa hetkessä tuoreen isänkin kasvoille muutaman vuoden lisää. Vauva oli heidän yhteinen päätös ja jotkut miehet oikeasti nautii perhe-elämästä! Ei meillä ainakaan mies ole yhtään ressukka viettäessään aikaa perheen kanssa. Kannattaisi joidenkin valita lasten isä vähän paremmin, jos käsitys on se, että mies on kahlittu kotiin jos viettää aikaa perheen kanssa!
[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 12:05"]
[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 10:57"]Tuo poikanen on vanhentunut hetkessä ihan hirvittävän paljon. Ei erityisen puoleensa vetävä noissa kuvissa. Ennemminkin sen näköinen että räjähtää hetkessä missä tahansa. Olisi hyvä että pääsisi kodin ulkopuolelle tapaamaan ystäviään ja lataamaan akkuja. Kauhean eristäytyneeltä tuntuu tuo elämä nyt olevan tyypille joka on tottunut sosiaalisen elämänmenoon. Muualla Euroopassa ihmiset eivät todellakaan eristäydy vauvan tullessa taloon vaan pikemminkin sosiaalinen elämä kukoistaa entistäkin enemmän vain eri tavalla. Mun ulkomaalainen mies on perheihminen mutta kaipaa jatkuvaa sosiaalista kontaktia ystäviin ja sukulaisiin. Meillä on jatkuvasti menoa ja rempat hoituu ystävien avustuksella. Eihän tuolla S:llä ole edes ystäviä auttamassa:(
[/quote]
Ei jestas voi olla totta! Miten täällä ollaan niiiiin huolissaan tästä miehestä?? Luulen että monien teidän omien miesten tilanne on paljon huonompi. Läski av-mamma jolla ei ole omaa elämää, vaan aikaa ruotia jonkun toisen elämää netissä!
Miksi ihmeessä S: n pitäisi mennä kavereilleen tai englantiin?? Ei se elämä sen sosiaalisempaa ole englannissakaan. ( terveisin englannissa asunut) Eiköhän ole onnellinen vastasyntyneen tyttärensä luona. Ja yövalvomiset saa hetkessä tuoreen isänkin kasvoille muutaman vuoden lisää. Vauva oli heidän yhteinen päätös ja jotkut miehet oikeasti nautii perhe-elämästä! Ei meillä ainakaan mies ole yhtään ressukka viettäessään aikaa perheen kanssa. Kannattaisi joidenkin valita lasten isä vähän paremmin, jos käsitys on se, että mies on kahlittu kotiin jos viettää aikaa perheen kanssa!
[/quote]
Minulla on myös ulkomaalainen mies enkä todellakaan ole läski. Miksi S:n kaverit eivät tule Suomeen? Mun miehen vanhemmatkaverit tulivat heti kun lapsi syntyi (asuivat hotellissa) ja me matkustettiin miehen kotimaahan kun lapsi oli kolmen kuukauden ikäinen. Sitä ennen mies oli koko ajan normaalisti töissä (kahta ekaa viikkoa lukuun ottamatta), kävi pelaamassa jalkkista ja salibandya. Mä sain välillä hengähtää myös itse ja tehdä juttuja itsekseni.
Eli tosiaan. Sun kannattais nyt poistaa se tikku sieltä persvaosta. Miehet nauttivat yhtä lailla lapsistaan kuin naisetkin vaikka välillä tunniksi pariksi irtaantuisivat harkkoihin tai omalle ajalle muuten vaan. KENELLEKÄÄN ei ole hyväksi nähdä vaan oman perheen pärstää ja lähikauppaa viikkotolkulla eiká tuo mies ainakaan ole sen tyylinen. Uskon enemmän sitä kuvaa minkä se poikien blogi antoi kun Xenian tätimäisiä selittelyjä.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2014 klo 23:42"]
Hahah nyt mä kyllä tipuin... Onko tosiaan nyt kyse niistä terassikuvista joissa S mietteliäänä pitelee tytärtään? Mä en oikeasti kestä. Ootteko kattonu S:n muita kuvia, näyttäisi olevan aika perusilme. Niin hänelle kuin monelle muullekin miehelle. Olisitteko tyytyväisempiä jos S poseeraisi samaan tyyliin kuin selfieilmeistään täällä paljon parjattu X itse?
[/quote]
passion for life pikkasen eri ilmeet