Jouluverhojen vaihto, yö kinkkua paistaen, joulukirkko... mitä lapsuutesi jouluperinteitä sinä ET ole siirtänyt itsellesi

Minä vaihdan aina jouluverhot. Tulee jouluinen olo. Luonnonkuusi koristeltuna tuo joulun tuoksua, se on oltava. Paistan myös pipareita, torttuja, laatikoita, karjalanpiirakoita ja kinkun, kuten lapsuudenkodissa. Laatikot paistan aatonaattona, kinkku menee uuniin illalla, nousen ottamaan pois yöllä ja aattoaamuna teen karjalanpiirakoita, siihen menee 3 tuntia. Sitten meillä lapset paistaa piparit ja joulutortut. Yleensä noin klo 13-14 kaikki on tehty ja aletaan kattaa joulupöytää.

Sen jälkeen meillä tulee aina pukki, kun joulun pääateria on syöty. Tämä perinne poikkeaa lapsuudenkodistani, jonne tuli pukki vasta joulusaunan ja haudoilla käynnin jälkeen. Kello saattoi olla 20-20.30, kun pukki kolkutteli ovella. Minä en ole halunnut sitä perinnettä, lahjat pitää jakaa ajoissa. Vanhin lapseni on 17 v., ja ainakin 15 vuotta joululahjat on jaettu jo noin klo 15-16 välillä.

 

Meillä lapsuudenkodissa myös loikoiltiin joulupäivänä pyjamat päällä. Sitä perinnettä en ole omaksunut ikinä. Meillä on juhlavaatteet kun joulupäivänä syödään lounasta, ja usein on kutsuttu mieheni vanhemmat meille silloin syömään. Katetaan pöytä kauniisti ja juhlavaatteet päällä, vietetään juhlaa, eikä loikoilla koko päivää pyjamassa.

Aika tavalla oman lapsuuden joulujen malliin mennään. Paitsi että joulukuusen koristelen aatonaattona tai aatonaatonaattona, enkä vasta aattona. Ja valitettavasti joululauluja emme yhdessä laula nykyisin. Oman sisarusparven kanssa laulettiin yhdessä aattona, se oli kivaa. Meitä oli 7 sisarusta, 14 vuotta ikäeroa vanhimmalla ja nuorimmalla.

Kaikkien jouluruokien tekemistä itse, mukaanlukien limppu, sinappi ja kotikalja. Kaupasta saa. 

Jouluverhoja. Tavalliset valkoiset verhoni jouluistan muutamalla punaisella huopatähdellä tai vastaavalla. 

Kattojen pesua. Pahimmat pölypallerot lähtevät viidessä minuutissa katoista kun huiskii pölyhuiskalla. 

Vierailija kirjoitti:

Armoton siivoaminen ja kaiken tekeminen itse.

Laatikot saa kaupasta ja siivota voi myöhemminkin. 

Mielummin nautin vapaista kuin tärisen hermoheikkona väsymisestä ja päättömästä säntäilystä.

Itsellä juhlaan, kuin juhlaan kuuluu puhdas koti. On ihanaa, kun koko koti, sauna, pesuhuone jne tuoksuu puhtaalle ja tieto siitä, että vähään aikaan ei tarvitse, kuin kevyttä ylläpitosiivousta, on mukavaa. Puhdas koti on mukava koristella juhlaan.

Mutta sitä en ymmärrä, miksi siivoaisi vasta juhlan jälkeen, kun kuitenkin joka asunto/talo pitäisi ainakin joskus siivota kunnolla kattoja ja seiniä myöden, niin samahan se on tehdä ennen juhlaa. Osa juhlaa on puhtaus juhlapaikalla, eli jouluna se yleensä on oma koti, mutta  eihän sitä siivousta tarvitse jättää esim jouluna jouluviikolle ja sitten ottaa siitä kamala tressi.

Itse aloitan joulusiivouksen kaikessa rauhassa jo marraskuussa. Huone kerrallaa suursiivotaan kunnolla ja jouluviikolla ei tarvitse, kuin pestä niiden huoneiden lattiat, mitä arjessa käytetään jatkuvasti, kuten keittiö, olohuone ja aula sekä tuulikaappi. Jouluverhoja en enää vaihtele, mutta keittiön pöydälle laitan jouluisen liinan koko joulukuuksi ja joulupöytään sitten parempi kangasliina.

Nykyään aatto on jo pyhitetty yhdessä olemiseen ja silloin tehdään enää vain välttämättömät hommat. Kaikki on tehty valmiiksi hyvissä ajoin. 

Lapsuudenkodissa koti koristeltiin oikeastaan vasta aattona ja esim kuusi koristeltiin vasta silloin. Omassa kodissakin alkuun tehtiin niin, mutta tressiähän se tiesi, kun lapset oli pieniä ja muutenkin hommaa kovasti ja juuri kun olit saanut olohuoneen juhlakuntoon, sinne kannettiin ulkoa kuusi, joka sotki lattian ja sitä  joutui kuivaamaan ja imuroimaan ja lapset levitteli kuusenkoristeet ympäriinsä ja sotkivat, niin myöhemmin kuusi on tuotu sisälle jo paripäivää aikaisemmin. Aikuiset lapset haluaa sen koristella, kun tulevat joulunviettoon ja se koristellaan yleelnsä aatonaattona.

Jouluyön messussa käydään, mutta ei välttämättä joka vuosi, vähän fiiliksen mukaan mennään. 

Ja vaikka kaikki joulun viettäjät on aikuisia niin aattoaamun ohjelmaan kuuluuu joulupukin kuumalinja ja lumiukko ja samu sirkan joulu ym perinteiset jouluohjelmat, plus tietenkin juolurauhan julistuksen katsominen .

Vierailija kirjoitti:

Minä vaihdan aina jouluverhot. Tulee jouluinen olo. Luonnonkuusi koristeltuna tuo joulun tuoksua, se on oltava. Paistan myös pipareita, torttuja, laatikoita, karjalanpiirakoita ja kinkun, kuten lapsuudenkodissa. Laatikot paistan aatonaattona, kinkku menee uuniin illalla, nousen ottamaan pois yöllä ja aattoaamuna teen karjalanpiirakoita, siihen menee 3 tuntia. Sitten meillä lapset paistaa piparit ja joulutortut. Yleensä noin klo 13-14 kaikki on tehty ja aletaan kattaa joulupöytää.

Sen jälkeen meillä tulee aina pukki, kun joulun pääateria on syöty. Tämä perinne poikkeaa lapsuudenkodistani, jonne tuli pukki vasta joulusaunan ja haudoilla käynnin jälkeen. Kello saattoi olla 20-20.30, kun pukki kolkutteli ovella. Minä en ole halunnut sitä perinnettä, lahjat pitää jakaa ajoissa. Vanhin lapseni on 17 v., ja ainakin 15 vuotta joululahjat on jaettu jo noin klo 15-16 välillä.

 

Meillä lapsuudenkodissa myös loikoiltiin joulupäivänä

Kova on työmaa aattoaamuna, kun silloin vielä leivotaan karjalanpiirakoita ja pipareita. Meillä vietetään silloin jo lokoisaa aamua rauhassa seurustellen, joulupukin kuumaa linjaa katsellen ja aamupalaa nautiskellen.

Sukujouluperinteet pois ja jouluvietto lähinnä tavalliseen viikonlopun tapaan kotona. Koristelut laitan joulukuun alussa ja tykkään joulumusiikista. Ei tarvitse muille järkätä mitään lapsettomana. Puolison kanssa kaupasta ostetaan melkein kaikki valmiina ja saatetaan hakea noutoruokaakin. Ei tarvitse joulu siivojakaan kun säännöllinen ylläpitosiivous riittää ja perusteellisemmat tehty kesällä. Sitten vaan levätään ja fiilistellään ilman stressejä kun maailma hetkeksi pysähtyy. 

Vierailija kirjoitti:

Parhaat lapsuuteni joulut vietin ukkilassa Itä-Suomessa. Joulukuusi oli haettu omasta metsästä niin yläkertaan ukin asuntoon kuin alakertaan enon asuntoonkin. Molemmat todella kauniisti koristeltuja. Ukki laittoi kuusenkoristeiksi marianne- karkkeja, jotka me lapsenlapset saatiin tapaninpäivänä kerätä kuusesta ja syödä yhdessä.

Enon vaimo oli tehnyt kaikki jouluherkut itse. Pihan puusaunassa saunottiin, syötiin, ja eno esitti joulupukkia. Useammalta vuodelta löytyy kuvia meistä serkuksista joulukuusen edestä tonttulakit päässä ja joulupukkia odottamassa.

Kaipaan edelleen näin aikuisena tuota ihanaa maalaisjoulua, yhdessäoloa, syömistä, lahjojen avaamista. Kaupunkijoulu tuntuu kieltämättä aika ankealta, kun oli päässyt nauttimaan yhdessäolosta sukulaisten kanssa maalla. Aina suretti lähteä takaisin kaupunkiin ja sukulaiset sai jäädä maalle, jossa suurin osa sukulaisistani edelleen asuu.

Osa jouluista vietettiin äidin ka

Ja tähän lisään vielä, että lipeäkalaa ei meillä syödä koskaan, en vaihda jouluverhoja enkä raivosiivoa. Kunhan teen perus viikkosiivouksen.

- kinkku tai liha-/kalaruoat

- joulurauhan julistamisen katsominen seisten television edessä

- alkoholin käyttö

- joulukoristelu

- joululaulujen kuunteleminen

-Kolmen viikon valittamista siitä että pitäisi tehdä suursiivous ja sit viimeisen kahden päivän raivosiivous. En usko että joulua varten tarvitsee siivota myös varastohuone.

-Ruuista luumurahkaa, karjalanpaistia ja maksalaatikkoa.

-Jouluverhoja ja -mattoja

-kuusenkoristelu oli myös pitkään sellainen, koska ei meillä ollut kuusta. Nyt viime jouluna lapset toivoivat että hankittaisiin aito kuusi kotiin ja tänä vuonnakin on.

Sen sijaan piparitalo (yhdessä tehtynä äidin ja lasten kanssa), tietyt joulumusiikin, kaunis kattaus aattona ja joulupäivänä jne on jäänyt. Ja ollaan melkein parikymmentä vuotta käyty äidin kanssa yhdessä avannossa joulupäivänä.

Lapsuudessani kinkku paistettiin aina aaton vastaisena yönä. Aattona syötiin aamupalaksi äitin tekemää kuivahkoa uunissa tehtyä riisipuuroa. Aamupalan jälkeen koristeltiin kuusi ja katsottiin lastenohjelmia. Näitä perinteitä ei enää ole. Kinkku paistetaan aatonaattona ja kuusi koristellaan viikkoa aiemmin. Kattilassa tehty riisipuuro syödään joulurauhan julistuksen jälkeen. 

Päivällä käydään haudoilla. Tätä perinnettä ei lapsena ollut, osin senkin takia että isovanhempani olivat tuolloin vielä elossa. 

Myös joulusauna on jäänyt perinteistä väliin. Kun on tottunut kunnon puusaunan lämpöön, sitä ei kerrostalon pieni sähkösauna korvaa. 

Lahjojen jako ja syöminen menee aikalailla samalla kaavalla. alkuillasta syödään, sitten jaetaan lahjat. Jouluevankeliumia ei enää lueta. Vanhempani eivät alkoholia aattona käyttäneet, tästäkin perinteestä olen luopunut, minä käytän.  

Ei ruokien tekoa alkujuurista lähtien - ostan kaiken valmiina kinkkua myöten. Joitakin vuosia sitten tein aina jonkun jälkiruokabravuurin, mutta ei sitä kukaan jaksanut syödä. Aikuiset lapset tuovat leivonnaiset kahvipöytään.

Aaton aikatauluttaminen - Ei kiitos, haudoilla voi käydä aatonaattona tai sitten joulupäivänä. Joulusauna aatonaattona tai sitten aattoiltana kun vieraat ovat lähteneet.

Joulusiivous - ei, meillä siivotaan muutenkin viikoittain.

Kattaukseen satsaan vähän enemmän. Koristeet, perintökalusto ja valaistus.

Joka paikkaan juoksemista. Piti käydä aamupäivällä kiireellä mummoilla ja sukulaisilla puurolla, iltapäivällä hautausmaa ja illalla joulukirkko. Porukkaa joka paikassa kuin pipoa, väsymys painaa ja ajatuskin hengästyttää. Nykyisin jouluaatto menee oman perheen kesken, olovaatteissa, ei kiirettä ja pääpaino oleskelussa. Sukuloinnit ja hautausmaakäynnit ehtii aaton jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Joulusauna, valkoviini joulupöydässä, joulurauhan julistuksen katsominen, lahjojen jakaminen vasta loppuillasta. Myös lipeäkala ja rosolli ovat aina puuttuneet aikuisjouluistani.

Tuo lahjojen jakaminen vasta illasta oli meilläkin nuorina ollessa tapana ja tosi ääliömäistä lapsia kohtaan. Vitt...i, kun ei ehtinyt mitään leikkiä, ennen kuin piti lapsosten mennä ko unille! Siinä sitten uni tullut odottaessa aamun valkeamista. Niinpä oltiin sittfn veljen kznssa lahjojen kimpussa jo aamusta kukon laulun aikaan... ja hirvee saarna kun ei muka saa nukuttua! Meillä omassa perheessämme ,aikuisena siis, jaettiin lahjat jo heti aamusta aamupuuron jälkeen. Sai tenava leikkiä mielin määrin koko päivän ja aattoillan niin myöhään, kuin jaksoi. No, nyt ri joulua vietetä enää mitenkään. Ei poikkea normi arkipäivästä mitenkään, kun kaikki aikuisia. Ei edes ruuan osalta kun kukaan ei pidä kinkusta ja laatikoita syödään pitkin vuotta muutenkin.

Puiset kyntteliköt ikkunalla, jouluverhot ja punaiset matot. Aito kuusi. Joulurauhan julistus oli pakko katsoa.

Kinkku on pöydän kunkku.

Siitä ei luovuta 

Mä aion ottaa joulun tosi lunkisti. Turha öyhöttäminen pois. Joulusta voi tehdä just oman näköisensä. 

Riisipuuroa keitän ja torttuja voin valmistaikinasta paistaa, jos huvittaa. Viime vuonna taikinasta tehtiin tortut vasta kesällä. Kaupasta kaikki muu. Tykkään kyllä kaikista joulun perinneruuista. Mutta en jaksa enää hössöttää. En siivoa enkä koristele, en lähetä kortteja. 

Hirveän vähän tulee joulua valmisteltua. En siivoa jouluksi. Yleensäkin imuroin kerran viikossa ja pyyhkäisen pölyt ja pesen vessan. En tee jouluksikaan sen enempää. Lapsuudenkodissa siivottiin viikon ajan ennen joulua, jopa kaappien sisältä.

Teen suurimman osan jouluruuista vasta aattona. Kinkku paistetaan yleensä aatonaattona, mutta muuten en jaksa stressata. Viimekin vuonna meillä paistui vasta aattona marenkipiiras, aurajuusto-punajuurilaatikko ja uunisiika. En ymmärrä ihmisiä, joilla pitää olla kaikki valmista aattona klo 8. Ruoka on oikeasti parempaa uunituoreena.

Meillä ei riidellä eikä uhriuduta joulun takia. 

En mitään vaikka haluaisin.