Menisitkö naimisiin duunarimiehen kanssa, jolla ei ole korkeakoulututkintoa?

En keksi yhtään syytä, miksi en menisi.

En menisi. Olen jo.

Tottakai. Rakkaus syy mennä naimisiin, ei tutkinto.

Tottakai. Rakkaus syy mennä naimisiin, ei tutkinto.

Menisin. Ekanakin koulutuksella ei ole niin paljoa merkitystä kuin vaikka tuloilla.

Tuloja enemmän ihmistä taas määrittävät hänen kunnianhimonsa, tavoitteensa, työmoraalinsa jne.. Niiden on hyvä täsmätä omien kanssa. Mun mies on amiksen käynyt putkimies. Tekee kovasti töitä, päivät pitkiä ja tulot erittäin hyvät.

En.

En usko, että hän olisi tarpeeksi sivistynyt.

Rouva, 55

[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 23:58"]En menisi. Olen jo.

[/quote]

Samoin. :)

Luultavasti menenkin. Mieheni on ammattikoulun käynyt, itse olen yliopistossa :) Rakas ja fiksu mies on, ei älykkyys ja sivistys katso aina koulutustasoa.

En ole naimisissa, mutta yhteistä taivalta takana 17 vuotta ja kolme rakkauden aikaansaamaa lastakin on siunaantunut - duunarimiehen kanssa. :) Tosin en ole itsekään suorittanut korkeakoulututkintoa.

Mäkin olen jo, ja menisin koska vaan uudestaankin! Loistavia huomioita nrolla 6, komppaan täysin :)

No ensin ajattelin, että kyllä. Kuitenkin kyllä minulla on sitten ollut niin, että ne hengenheimolaiset on löytyneet korkeasti koulutetuista, joilla on ollut ura-ambitioitakin. Se maailma on hieman eri. Olen seurustellut fiksun ja ihanan ns. Duunarin kanssa ja jotenkin siitä puuttui jokin. Kyllä minulla on niin, että se oikea on aina ollut siellä lähempänä omaa suhdetta koulutukseen ja työhön. En siis ole mennyt, yrittänyt kyllä, mutta ei onnistu. 

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 00:00"]

Menisin. Ekanakin koulutuksella ei ole niin paljoa merkitystä kuin vaikka tuloilla.

Tuloja enemmän ihmistä taas määrittävät hänen kunnianhimonsa, tavoitteensa, työmoraalinsa jne.. Niiden on hyvä täsmätä omien kanssa. Mun mies on amiksen käynyt putkimies. Tekee kovasti töitä, päivät pitkiä ja tulot erittäin hyvät.

[/quote]Mistäs keskustelet amismiehesi kanssa?

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 00:21"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 00:00"]

Menisin. Ekanakin koulutuksella ei ole niin paljoa merkitystä kuin vaikka tuloilla.

Tuloja enemmän ihmistä taas määrittävät hänen kunnianhimonsa, tavoitteensa, työmoraalinsa jne.. Niiden on hyvä täsmätä omien kanssa. Mun mies on amiksen käynyt putkimies. Tekee kovasti töitä, päivät pitkiä ja tulot erittäin hyvät.

[/quote]Mistäs keskustelet amismiehesi kanssa?

[/quote]

Varmaan putkista, ei kai amismies osaa muusta puhua kuin töistään.

Eiku.

Mitä luulisit? Kai sitä voi keskustella mistä tahansa taivaan ja maan välillä, ihan sen mukaan mikä jompaa kumpaa tai molempia sattuu kiinnostamaan.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 00:20"]

No ensin ajattelin, että kyllä. Kuitenkin kyllä minulla on sitten ollut niin, että ne hengenheimolaiset on löytyneet korkeasti koulutetuista, joilla on ollut ura-ambitioitakin. Se maailma on hieman eri. Olen seurustellut fiksun ja ihanan ns. Duunarin kanssa ja jotenkin siitä puuttui jokin. Kyllä minulla on niin, että se oikea on aina ollut siellä lähempänä omaa suhdetta koulutukseen ja työhön. En siis ole mennyt, yrittänyt kyllä, mutta ei onnistu. 

[/quote]

Mun dunnarimiehellä on iso muna ja hyvä ulkonäkö. Joskus juttelen äippälomalla sivistyneitä juttuja akateemisten isien kanssa näissä perhekahviloissa yms. Kukaan näistä miehistä ei kuitenkaan ole ollut sellainen, jonka kanssa haluaisin panna. tv, akateeminen äiti äitiyslomalla 

No en. En ole homo.

Mutta oon kyllä viimeaikoina ihmetellyt tota, miten korkeakoulu tutkintoa pidetään usein jotenkin älykkyyden mittarina.

Insinöörinä sanon, että kaikki opiskelu peruskoulun jälkeen on ollut lähes turhaa.

Olen opiskellut useamman ammatin aivan turhaan. Yrittäjänä en ole työssä enkä vapaalla pahemmin opinnoista hyötynyt. Kaikki oleellinen elämästä ja bisneksestä on opittu käytännön kautta.

Ja jos valitsen elämänkumppania tai työntekijää ei koulutuksella oo mitään merkitystä.

Mun mies oli kouluttamaton siivooja, ja melkein 30v kun mentiin naimisiin. Teki 16h työpäivää säästääkseen rahaa suunnitelmiinsa. Tällä hetkellä pyörittää paria ihan muun alan yritystä ilman että tarvitsee itsensä käydä edes paikalla. Me matkustellaan n. 6kk joka vuosi ja elellään leveästi.

Muhun teki vaikutuksen miehen kunnianhimo ja ahkeruus, sekä tietysti kaikki muut asiat, kuten huomaavaisuus, huumorintaju jne. Näin miehessä paljon enemmän potentiaalia kun olisin nähnyt monessa lakimiehessä tai lääkärissä. Vaikka mies ei olisi onnistunut tavoitteissaan, ja jäänyt loppuelämäkseen siivoojaksi, Se olisi ollut mulle ihan OK, mutta olisin arvostanut sitä että yritti.

Mä oon itse korkeammin koulutettu, mutta en ikinä ole ollut mikään ahkera tai kunnianhimoinen, olen aina mennyt siitä mistä aita on matalin, enkä ole tehnyt mitään suunnitelmia paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Se ärsytti miestä alkuunsa.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 00:00"]

Menisin. Ekanakin koulutuksella ei ole niin paljoa merkitystä kuin vaikka tuloilla.

Tuloja enemmän ihmistä taas määrittävät hänen kunnianhimonsa, tavoitteensa, työmoraalinsa jne.. Niiden on hyvä täsmätä omien kanssa. Mun mies on amiksen käynyt putkimies. Tekee kovasti töitä, päivät pitkiä ja tulot erittäin hyvät.

[/quote]

Myönnettäköön hänelle TYÖN SANKARIN mitali ja kaiverrettakoon se hautakiveensäkin (tammenlehvin).

*Kaikki nousevat ja taputtavat 5 minuuttia*

Olen jo mennyt. Itse olen akateeminen, mutta duunariperheestä. Olen mukava luonteeltani, mutta en erityisen kaunis. Vakituisia poikaystäviä ei ollut ollut ja biologinen kello tikitti. Mieheni ihastui minuun päättömästi ja koska meillä oli mukavaa yhdessä, parin vuoden jahkailun jälkeen päätin, että tässä tämä kumppani sitten on. Miehen ura oli nousujohteinen ja palkka parempi kuin minulla.

Vain nimettömästi av-palstalla voin myöntää, että en pidä miestäni unelmien prinssinä. Miehellä on minua paremmat tiedot historiasta ja ehkä muustakin yleissivistyksestä. Tuo kun katsoo kaikki television dokumentit. Häneltä kuitenkin puuttuu kaikki johtaja-aines, eikä hän osaa analysoida kokonaisuuksia, vaan tekee liian nopeita johtopäätöksiä. Näin hän toimii ilmeisesti myös työssään, eikä ole onnistunut etenemään johtoportaaseen (miehen alalla muodollisella koulutuksella ei ole väliä).

Kotona miehen johtaja-asema perustuu alistamiseen ja minun kiltteyteeni. Mies ei tee kotitöistä, eikä juurikaan ole osallistunut lastenhoitoon. Virallinen asioista päättävä olen kuitenkin minä ja aina ei jaksaisi,

Nykyisin tienaan enemmän kuin mieheni, olen vaativassa asemassa ja hoidan kodin. Vähän harmittaa. Haaveenani oli työlleen omistautunut uramies, jonka taloudellinen tilanne riittää siihen, että minä voin keskittyä kotiin ja lapsiin.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 03:23"]

Olen jo mennyt. Itse olen akateeminen, mutta duunariperheestä. Olen mukava luonteeltani, mutta en erityisen kaunis. Vakituisia poikaystäviä ei ollut ollut ja biologinen kello tikitti. Mieheni ihastui minuun päättömästi ja koska meillä oli mukavaa yhdessä, parin vuoden jahkailun jälkeen päätin, että tässä tämä kumppani sitten on. Miehen ura oli nousujohteinen ja palkka parempi kuin minulla.

Vain nimettömästi av-palstalla voin myöntää, että en pidä miestäni unelmien prinssinä. Miehellä on minua paremmat tiedot historiasta ja ehkä muustakin yleissivistyksestä. Tuo kun katsoo kaikki television dokumentit. Häneltä kuitenkin puuttuu kaikki johtaja-aines, eikä hän osaa analysoida kokonaisuuksia, vaan tekee liian nopeita johtopäätöksiä. Näin hän toimii ilmeisesti myös työssään, eikä ole onnistunut etenemään johtoportaaseen (miehen alalla muodollisella koulutuksella ei ole väliä).

Kotona miehen johtaja-asema perustuu alistamiseen ja minun kiltteyteeni. Mies ei tee kotitöistä, eikä juurikaan ole osallistunut lastenhoitoon. Virallinen asioista päättävä olen kuitenkin minä ja aina ei jaksaisi,

Nykyisin tienaan enemmän kuin mieheni, olen vaativassa asemassa ja hoidan kodin. Vähän harmittaa. Haaveenani oli työlleen omistautunut uramies, jonka taloudellinen tilanne riittää siihen, että minä voin keskittyä kotiin ja lapsiin.

[/quote]

Ruman naisen on turha haaveilla rahakkaista uramiehistä (=korkean statuksen miehistä). Sait miehen, mihin markkina-arvosi riitti.

Tietysti olisit aina voinut nuorena laihduttaa ja kaunistautua. Mikäli olet syntymäsusiruma, niin siinä tapauksessa ole kiitollinen että kukaan mies saa erektion kanssasi.