Lue keskustelun säännöt.
Hyvä video narsistisen vanhemman käytöksestä, jos (aikuinen) lapsi tarvitsee heiltä tukea
22.12.2020 |
Se kuvailee äitini käytöstä, kun olen valittanut hänelle jonkun kaverini kiusaavan tai kohtelevan minua satuttavasti ja minua loukkaavasti. Erityisesti yksi kaveri minulla oli, joka aiheutti minulle erittäin vakavia masennusjaksoja, mutta jonka kohdalla äitini mielestä vika oli vain minussa. Tämä traumatisoi ja siis varsinainen trauma oli alkanut jo lapsuudessani, äitini kohdellessa minua pahasti.
Voitte katsoa videon ja tajuta, että äiti kohtelee tässä aikuista lastaan pahasti, vaikka ette näe äidin käytöksessä yhtään väkivaltaa tai mitään muutakaan mitä ehkä alkkisten lapsina pidätte ”ikävänä”.
Ja siis vaikka soittaja on aikuinen, niin paha kohteluhan on alkanut lapsena, joten siksi ei ole väliä, vaikka soittaja ei ole enää lapsi. Juuri sen takia, että lapsi on traumatisoitu, hän hakee apua nimenomaan siltä, joka on suhtautunut häneen pahasti ja kylmästi. Ja mitätöinyt hänen kokemuksensa. Hän kaipaa omien kokemustensa tunnustamista.
”Kyllä, sinua kohdellaan väärin”, ”kyllä, tuo toinen vaikuttaa olevan aivan täysi kahjo, eroa hänestä mahdollisimman nopeasti!”
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Katsoin videon. Minusta tuo narskuäiti oli ärsyttävä, mutta hämmensi kuvaani, millainen narsku on. Tuo videon äitihän oli oikein ystävällinen, kyseenalaisti toisen kokemuksen, mutta ystävällisellä tavalla.
Ei ihme, että uhri ei näe todellisuutta. Se oli niin hienovaraista. Moni muuten av:llakin toimii samoin...
Ja ei ihme, että narsku itse ei näe todellisuutta. Hän varmasti itse ajattelee toimivansa ystävällisesti.
Mä en hyväksy kuitenkaan tätä, että ”ei ihme, ettei narsisti näe todellisuutta”. Tai siis no sen valossa ei tietenkään näe, että on narsisti, mutta jos terve ihminen ei ensin alkuun ymmärrä lastaan ja sanoo jotain tyhmää tai väärin ja näkee lapsensa suuttuvan, niin terve ihminen miettii, etä mikä lapsen pulma ei vielä sanoillani tullut autetuksi tai ratkaistuksi, koska lapseni suuttui, eikä suinkaa saanut lohdutusta ja apua sanoistani?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvin pahoillani että jouduit kärsimään. Sulla ei ilmeisistäkään ole nyt hyvät välit hänen kanssa. Jos voisin tarjota juttelu-apua. Olen itse yli 50 äiti- lapseni muuttaneet pois
No hän ei ole ikinä auttanut minua yhtään missään asiassa, varsinkaan henkisesti. Henkisellä puolella hän on päin vastoin tehnyt minusta videossa esitetyllä tavalla syyllisen, viallisen ja vieläpä olen kuulemma HÄNTÄ loukannut! Ilmeisesti on kyse siitä, että hänestä kaikki liittyy aina häneen, hän ottaa ilmeisesti joka asian itseensä ja syytti sitten omaa lastaan siitä, vaikka lpsen luonteeseen kuuluu, että on epäkehittynyt, eikä vanhempi saisi tai voi oikein siitä loukkaantua.
ApOta hyvä ihminen etäisyyttä äläkä välitä toisten mielipiteistä, etenkin jos ne tulevat toiselta jonka kanssa sinulla on aina sukset ristissä. Miksi juoksisit aina pää edellä tiiliseinään? Jos tarvitset apua johonkin, niin hae sitä ihmisiltä jotka oikeasti välittävät tai haluavat tukea sinua. Ei tartte aina kiivetä pers edellä puuhun.
”Älä välitä toisen mielipiteistä”, okei, sanoisitko noin 4-vuotiaalle lapselle hänen äidistään? Et sanoisi. Kun lapselle on opetettu lapsena, ettääitiä pitää kuunnella, lapsi oppii, että hän itse on väärässä omien tuntemustensa kanssa. Ja tuo äitihän vain koko ajan vahvisti sitä asiaa tuossa videolla.
ApJoo, mutta sinä et ole lapsi ja nykyisin aikuisena vastaat omasta hyvinvoinnistasi, esim. suojelemalla itseäsi haitallisilta ihmisiltä. Nelivuotiaana saatoit uskoa joulupukkiinkin, ihan samalla tavalla opit että sitäkään ei ollut olemassa. Henkinen kasvusi ja oppimisesi ei toivottavasti pysähtynyt 4-vuotiaana.
En ole, mutta totta kai äitini minusta luomat uskomukset seurasivat minua aivan liian pitkälle aikuisuuteen osittain juurikin kiitos sinunlaistesi ihmisten.
Ja se teki elämästäni sellaita, mitä sen ei todellakaan pitänyt olla.
ApMeillä kaikilla on omat menneisyyden paskamme, ja siitä on alettu ihan itse lapioimaan tai itkemään ja lapioimaan. Menneisyydessä vellominen harvemmin korjaa tulevaisuutta, ellei samalla rakenna jotakin. Jos elämäsi ei ole sellaista mitä halusit sen olevan, niin joka päivä on tuhannen taalan tilaisuus alkaa muokkaamaan sitä siihen suuntaan. Äidin kanssa tappelu puuduttaa? Soita ongelmien kanssa vaika Maikulle tai Sirpalle äläkä äidille. Vihaat työtäsi? Työpaikkoja/koulutuksia selaamaan. Liikaa pläskiä? Lenkille. Unelmaharrastus jota et lapsena saanut harrastaa? Siitä vain ratsastus/karate/pitsinnypläyskurssille.
Voimia matkasi jatkamiseen, kuulostat itsekin turhautuneelta nyhytilanteeseen. Mikä sen parempi tilaisuus miettiä miten lähteä parantamaan sitä, kuitenkin ihan itsesi eikä sen äitisuhteen kautta.
Voi että kun et nyt tajua, että suhde itseeni on tuon äitisuhteen antama kuva minusta.
ApMitä ihmettä sinä siis edes haluat? Tajuttiin jo että äiti on p-ska, äitisuhde on p-ska, äiti ei tajua että on p-ska ja elämäsi on p-ska koska äitisi aiheutti sen. Ja että äiti ei kuuntele eikä tule tajuamaan tai korjaamaan mitään. Mitä oikein haluat?
Että ne ihmiset ympärillä, jotka ovat osa ongelmaa, tajuavat olevans osa ongelmaa. He usein syyllistävät narsistin uhrin, eivätkä auta tai edes ole hiljaa.
ApME emme ole sinun ympärilläsi (onneksi), joten miksi sinä täällä vingut vuodesta toiseen? KUKAAN ei jaksa sinun valituksiasi samasta aiheesta jatkuvasti.
No olettehan. Tein loituksen palstalle jossa oli ongelma äitini kanssa, ja se käytös alkoi heti.
ApSiis minua syyttävä ja myös mua halveksiva ja minua naurava käytös. Narsistin uhrina otan sellaiset itseeni.
ApTotta kai tuollaisen ottaa itseensä. Minä elin 20 vuotta miehen kanssa, jolla oli narsistisia piirteitä. Valtava syyllistäminen ja halveksunta. Tajuan, että olen hieman yliherkkä tällaiselle käytökselle, vieläkin. Joudun tilanteeseen joutuessani analysoimaan ja selittämään itselleni näin, jotta pääsen yli ”nyt toinen sanoi näin, ja se osuu minun _häpeääni_, siksi tunnen, mitä tunnen. Mutta tunne on vain tunne, se menee kyllä ohi. Minä en oikeasti ole sellainen, mitä hän sanoi”.
Joo, no lapsesta saakka sitä kokeneelle sellainen etäännyttäminen on käytännössä täysin mahdotonta. Ilman apua.
Koska mietipä, mihin aikaan tai kokemukseen hän palaisi?
ApSiis kokeakseen, ettei ole ollenkaan tuollainen, mitä narsisti sanoi? Kun se narsisti on ollut AINA siinä sanomassa sitä asiaa?
Minut on pelastanut täydelliseltä itsestäni vieraantumiselta se, että minulla oli suhde isääni, josta äiti oli ottanut eron ja jonka luona sain toisenlaista vastakaikua itsestäni. Parempaa ja rakastavaa.
ApMutta äitini lähti isän luota kun olin 2,5v. ja aloin kuulemma olla isälläni öitä vasta 4-vuotiaana, joten siinä välissä äiti on jo opettanut minut epäarvostamaan itseäni niin, että sai alistettua minulle paljon (elämässä myöhemmin ilmenneitä ja vaikuttavia) ongelmia. Ja toki jatkoi kohteluaan koko ajan,
ApJoo tajuttiin, et osannut arvostaa itseäsi taaperona ja leikki-ikäisenä. Olisiko aika jättää nuo taaperon uskomukset jo taakse ja sitten vaikka oppia arvostamaan itseään nyt vaikka neliviisimikäliekymppisenä tanttana? Meillä muilla on vaikeuksia arvostaa sinua, kun piehtaroit uhriutumisessasi etkä näytä yhtään aloitetta asioittesi korjaamiseen. Kukaan muu ei tule korjaamaan sinuuttasi kuin sinä itse. Ja ihan sama miten paljon vaurioiduit taaperona, aika kasvaa siitä yli ja kasvaa aikuiseksi.
Mitä jos ap trollaa juuri uhreja? Esittää uhriutujan karikatyyriä ja saa ihmisten inhon kasvamaan juuri niitä kohtaan, jotka oikeasti ovat narsistien uhreja?
Tässähän ap on tuonut esiin karikatyyrimaisesti ne argumentit jotka on ihan tottakin, mutta ap vaan tekee sen narsistiseen tapaan. Eli esittää uhrin lapsellisena, haluttomana ottaa itse vastuuta. Meidän ei pidä uskoa noin vain että ap on todellinen lapsellinen uhriutuja. Saattaa olla vaikka itse narsistinen äiti, joka on saanut kritiikkiä narsismistaan ja trollaa nyt siksi uhreja.
Ja millä lailla tuon argumentit esille narsistiseen tapaan? Voisitko perustella? Narsistihan ei ole lapsellinen, tahdoton uhri.
ApNarsisti on lapsellinen, kolmevuotiaan tasolla. Uhriutuu, kun laitetaan vastuuseen teoista ja esittää tahdotontabuhria, ettei voinut tehdä mitään, koska se ja se teki niin ja näin.
Narsisti voi olla tuollainen, mutta eivät kaikki narsistit ole. Minusta tuollainen uhriutuva kitisijä ei kuulosta kauhean vaaralliselta. Tietenkin se on pienelle lapselle huono vanhempi, mutta miten hän sitä lasta vahingoittaa? Kerrotko, kun en ole sellaista kokenut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän pahan mielesi ja katkeruutesi huonosta kohtelusta. Videot oli tosi hyviä. En kuitenkaan usko, että näiden videoiden lähettelystä äidillesi on hyötyä. Narsisti ei kerta kaikkiaan näe omassa itsessään vikaa, ja tällaiset vain vahvistavat hänen kokemustaan Väärinymmärrettyjä uhrina jolloin hän saa taas oikeutuksen huonolle käytökselleen. Mahdollisesti jopa vinkkejä vielä kierompaan ilkeilyyn. Keskity omiin rajoihisi ja itsesi parantamiseen.
Samaa mieltä. Narsisti ei vaan tajua eikä tule tajuamaan.
Oon käynyt äitini kanssa melkein täsmälleen saman keskustelun, kuin aloituksen videossa. Mulle ihan sama onko syynä narsismi vai muu empatiakyvyttömyys. Pysyn yleensä hänestä kaukana. En vastaa puheluihin, mutta viesteihin kyllä. Jos puhuu potaskaa, kerron mielipiteeni ääneen. Mitä hyötyä analysoida sen tarkemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän pahan mielesi ja katkeruutesi huonosta kohtelusta. Videot oli tosi hyviä. En kuitenkaan usko, että näiden videoiden lähettelystä äidillesi on hyötyä. Narsisti ei kerta kaikkiaan näe omassa itsessään vikaa, ja tällaiset vain vahvistavat hänen kokemustaan Väärinymmärrettyjä uhrina jolloin hän saa taas oikeutuksen huonolle käytökselleen. Mahdollisesti jopa vinkkejä vielä kierompaan ilkeilyyn. Keskity omiin rajoihisi ja itsesi parantamiseen.
Samaa mieltä. Narsisti ei vaan tajua eikä tule tajuamaan.
No, se ei auta uhria yhtään mitenkään, eikä ole pointti TÄSSÄ. Aivan kuin tuon tajuaminen ratkaisisi narsistin aikaan saamat vahingot, vauriot ja ongelmat.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon käynyt äitini kanssa melkein täsmälleen saman keskustelun, kuin aloituksen videossa. Mulle ihan sama onko syynä narsismi vai muu empatiakyvyttömyys. Pysyn yleensä hänestä kaukana. En vastaa puheluihin, mutta viesteihin kyllä. Jos puhuu potaskaa, kerron mielipiteeni ääneen. Mitä hyötyä analysoida sen tarkemmin?
Jos äitisi ei ole ollut sinulle syystä tai toisesta tärkeä, niin se on hyvä juttu, jos hän on tuollainen. Ei minullekaan äiti ollut siksi tärkeä, että oli ilkeä pahan puhuja ja pahaa minussa näkevä ihminen, vaan jostain muusta syystä, jota en tiedä. Yleensäkin läheiset ovat minulle tärkeitä, vaikka viihdyn myös itsekseni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oon käynyt äitini kanssa melkein täsmälleen saman keskustelun, kuin aloituksen videossa. Mulle ihan sama onko syynä narsismi vai muu empatiakyvyttömyys. Pysyn yleensä hänestä kaukana. En vastaa puheluihin, mutta viesteihin kyllä. Jos puhuu potaskaa, kerron mielipiteeni ääneen. Mitä hyötyä analysoida sen tarkemmin?
Minusta on aika tervettä toivoa, että äitikohtelisi hyvin ja oikein ja rakastavasti. Minusta terve lapsi hakee sitä äidistään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota Minusta tuollainen uhriutuva kitisijä ei kuulosta kauhean vaaralliselta. Tietenkin se on pienelle lapselle huono vanhempi, mutta miten hän sitä lasta vahingoittaa? Kerrotko, kun en ole sellaista kokenut.
Ap
Olen eri. Ensiksi: lainatessa edellinen viesti riittää, ei ole pakko lainata koko keskustelua.
Toiseksi: ei tarvi olla edes narsisti, ihan tavallisen vanhemman uhriutumiskitinä tai marttyyriasenne vahingoittaa lasta. Lapsi syyllistyy. "Minusta on vaivaa". Ei koe itseään arvokkaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon käynyt äitini kanssa melkein täsmälleen saman keskustelun, kuin aloituksen videossa. Mulle ihan sama onko syynä narsismi vai muu empatiakyvyttömyys. Pysyn yleensä hänestä kaukana. En vastaa puheluihin, mutta viesteihin kyllä. Jos puhuu potaskaa, kerron mielipiteeni ääneen. Mitä hyötyä analysoida sen tarkemmin?
Minusta on aika tervettä toivoa, että äitikohtelisi hyvin ja oikein ja rakastavasti. Minusta terve lapsi hakee sitä äidistään.
Ap
Totta kai minäkin sitä toivon, mutta tiedän ettei toiveeni ole realistinen. En saa, enkä tule saamaan sitä mitä toivon ja haluan, joten pysyn kaukana. En oikein ymmärrä mitä yrität sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota Minusta tuollainen uhriutuva kitisijä ei kuulosta kauhean vaaralliselta. Tietenkin se on pienelle lapselle huono vanhempi, mutta miten hän sitä lasta vahingoittaa? Kerrotko, kun en ole sellaista kokenut.
ApOlen eri. Ensiksi: lainatessa edellinen viesti riittää, ei ole pakko lainata koko keskustelua.
Toiseksi: ei tarvi olla edes narsisti, ihan tavallisen vanhemman uhriutumiskitinä tai marttyyriasenne vahingoittaa lasta. Lapsi syyllistyy. "Minusta on vaivaa". Ei koe itseään arvokkaaksi.
Niin no, lisääpä siihen vielä suora lapsen arvostelu, niin saat minun äitini. En tosiaan ole tajunnut edes ennen tämän ketjun kirjoittamista, että noissa äitini kommenteissa on itseasiassa PIILOTETTUNA hänen loukkaantumistaan ja mielensä pahoittamista ja siitä MINUN syyllistämistäni. Ajattelin, että hänellä on oikeus tunteisiinsa ja sillä tavalla hän pääsi vaikuttamaan epäterveesti minuun. Koska sittenhän minun piti toimia eri tavalla kun itse halusin, ettei hänelle ois tullut paha mieli, enkä sitä tietenkään halunnut. Enhän itsekään halua muiden kohtelevan minua niin, että pahoitan mieleni.
Ap
Äitini olisi samanlainen, mutta tuskin sentään narsisti. Ei olla erityisen läheisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvin pahoillani että jouduit kärsimään. Sulla ei ilmeisistäkään ole nyt hyvät välit hänen kanssa. Jos voisin tarjota juttelu-apua. Olen itse yli 50 äiti- lapseni muuttaneet pois
No hän ei ole ikinä auttanut minua yhtään missään asiassa, varsinkaan henkisesti. Henkisellä puolella hän on päin vastoin tehnyt minusta videossa esitetyllä tavalla syyllisen, viallisen ja vieläpä olen kuulemma HÄNTÄ loukannut! Ilmeisesti on kyse siitä, että hänestä kaikki liittyy aina häneen, hän ottaa ilmeisesti joka asian itseensä ja syytti sitten omaa lastaan siitä, vaikka lpsen luonteeseen kuuluu, että on epäkehittynyt, eikä vanhempi saisi tai voi oikein siitä loukkaantua.
ApOta hyvä ihminen etäisyyttä äläkä välitä toisten mielipiteistä, etenkin jos ne tulevat toiselta jonka kanssa sinulla on aina sukset ristissä. Miksi juoksisit aina pää edellä tiiliseinään? Jos tarvitset apua johonkin, niin hae sitä ihmisiltä jotka oikeasti välittävät tai haluavat tukea sinua. Ei tartte aina kiivetä pers edellä puuhun.
”Älä välitä toisen mielipiteistä”, okei, sanoisitko noin 4-vuotiaalle lapselle hänen äidistään? Et sanoisi. Kun lapselle on opetettu lapsena, ettääitiä pitää kuunnella, lapsi oppii, että hän itse on väärässä omien tuntemustensa kanssa. Ja tuo äitihän vain koko ajan vahvisti sitä asiaa tuossa videolla.
ApJoo, mutta sinä et ole lapsi ja nykyisin aikuisena vastaat omasta hyvinvoinnistasi, esim. suojelemalla itseäsi haitallisilta ihmisiltä. Nelivuotiaana saatoit uskoa joulupukkiinkin, ihan samalla tavalla opit että sitäkään ei ollut olemassa. Henkinen kasvusi ja oppimisesi ei toivottavasti pysähtynyt 4-vuotiaana.
En ole, mutta totta kai äitini minusta luomat uskomukset seurasivat minua aivan liian pitkälle aikuisuuteen osittain juurikin kiitos sinunlaistesi ihmisten.
Ja se teki elämästäni sellaita, mitä sen ei todellakaan pitänyt olla.
ApMeillä kaikilla on omat menneisyyden paskamme, ja siitä on alettu ihan itse lapioimaan tai itkemään ja lapioimaan. Menneisyydessä vellominen harvemmin korjaa tulevaisuutta, ellei samalla rakenna jotakin. Jos elämäsi ei ole sellaista mitä halusit sen olevan, niin joka päivä on tuhannen taalan tilaisuus alkaa muokkaamaan sitä siihen suuntaan. Äidin kanssa tappelu puuduttaa? Soita ongelmien kanssa vaika Maikulle tai Sirpalle äläkä äidille. Vihaat työtäsi? Työpaikkoja/koulutuksia selaamaan. Liikaa pläskiä? Lenkille. Unelmaharrastus jota et lapsena saanut harrastaa? Siitä vain ratsastus/karate/pitsinnypläyskurssille.
Voimia matkasi jatkamiseen, kuulostat itsekin turhautuneelta nyhytilanteeseen. Mikä sen parempi tilaisuus miettiä miten lähteä parantamaan sitä, kuitenkin ihan itsesi eikä sen äitisuhteen kautta.
Voi että kun et nyt tajua, että suhde itseeni on tuon äitisuhteen antama kuva minusta.
ApMitä ihmettä sinä siis edes haluat? Tajuttiin jo että äiti on p-ska, äitisuhde on p-ska, äiti ei tajua että on p-ska ja elämäsi on p-ska koska äitisi aiheutti sen. Ja että äiti ei kuuntele eikä tule tajuamaan tai korjaamaan mitään. Mitä oikein haluat?
Että ne ihmiset ympärillä, jotka ovat osa ongelmaa, tajuavat olevans osa ongelmaa. He usein syyllistävät narsistin uhrin, eivätkä auta tai edes ole hiljaa.
ApME emme ole sinun ympärilläsi (onneksi), joten miksi sinä täällä vingut vuodesta toiseen? KUKAAN ei jaksa sinun valituksiasi samasta aiheesta jatkuvasti.
No olettehan. Tein loituksen palstalle jossa oli ongelma äitini kanssa, ja se käytös alkoi heti.
ApSiis minua syyttävä ja myös mua halveksiva ja minua naurava käytös. Narsistin uhrina otan sellaiset itseeni.
ApTotta kai tuollaisen ottaa itseensä. Minä elin 20 vuotta miehen kanssa, jolla oli narsistisia piirteitä. Valtava syyllistäminen ja halveksunta. Tajuan, että olen hieman yliherkkä tällaiselle käytökselle, vieläkin. Joudun tilanteeseen joutuessani analysoimaan ja selittämään itselleni näin, jotta pääsen yli ”nyt toinen sanoi näin, ja se osuu minun _häpeääni_, siksi tunnen, mitä tunnen. Mutta tunne on vain tunne, se menee kyllä ohi. Minä en oikeasti ole sellainen, mitä hän sanoi”.
Joo, no lapsesta saakka sitä kokeneelle sellainen etäännyttäminen on käytännössä täysin mahdotonta. Ilman apua.
Koska mietipä, mihin aikaan tai kokemukseen hän palaisi?
ApSiis kokeakseen, ettei ole ollenkaan tuollainen, mitä narsisti sanoi? Kun se narsisti on ollut AINA siinä sanomassa sitä asiaa?
Minut on pelastanut täydelliseltä itsestäni vieraantumiselta se, että minulla oli suhde isääni, josta äiti oli ottanut eron ja jonka luona sain toisenlaista vastakaikua itsestäni. Parempaa ja rakastavaa.
ApMutta äitini lähti isän luota kun olin 2,5v. ja aloin kuulemma olla isälläni öitä vasta 4-vuotiaana, joten siinä välissä äiti on jo opettanut minut epäarvostamaan itseäni niin, että sai alistettua minulle paljon (elämässä myöhemmin ilmenneitä ja vaikuttavia) ongelmia. Ja toki jatkoi kohteluaan koko ajan,
ApJoo tajuttiin, et osannut arvostaa itseäsi taaperona ja leikki-ikäisenä. Olisiko aika jättää nuo taaperon uskomukset jo taakse ja sitten vaikka oppia arvostamaan itseään nyt vaikka neliviisimikäliekymppisenä tanttana? Meillä muilla on vaikeuksia arvostaa sinua, kun piehtaroit uhriutumisessasi etkä näytä yhtään aloitetta asioittesi korjaamiseen. Kukaan muu ei tule korjaamaan sinuuttasi kuin sinä itse. Ja ihan sama miten paljon vaurioiduit taaperona, aika kasvaa siitä yli ja kasvaa aikuiseksi.
Mitä jos ap trollaa juuri uhreja? Esittää uhriutujan karikatyyriä ja saa ihmisten inhon kasvamaan juuri niitä kohtaan, jotka oikeasti ovat narsistien uhreja?
Tässähän ap on tuonut esiin karikatyyrimaisesti ne argumentit jotka on ihan tottakin, mutta ap vaan tekee sen narsistiseen tapaan. Eli esittää uhrin lapsellisena, haluttomana ottaa itse vastuuta. Meidän ei pidä uskoa noin vain että ap on todellinen lapsellinen uhriutuja. Saattaa olla vaikka itse narsistinen äiti, joka on saanut kritiikkiä narsismistaan ja trollaa nyt siksi uhreja.
Ja millä lailla tuon argumentit esille narsistiseen tapaan? Voisitko perustella? Narsistihan ei ole lapsellinen, tahdoton uhri.
ApNarsisti on lapsellinen, kolmevuotiaan tasolla. Uhriutuu, kun laitetaan vastuuseen teoista ja esittää tahdotontabuhria, ettei voinut tehdä mitään, koska se ja se teki niin ja näin.
Narsisti voi olla tuollainen, mutta eivät kaikki narsistit ole. Minusta tuollainen uhriutuva kitisijä ei kuulosta kauhean vaaralliselta. Tietenkin se on pienelle lapselle huono vanhempi, mutta miten hän sitä lasta vahingoittaa? Kerrotko, kun en ole sellaista kokenut.
Ap
Kun mieletäni ne kaikista kovimmatkin ulospäinsuuntautuneet näyttävät narsistit ovat uhrautuvia kitisijöitä. Saavat muut uskomaan, että vika on muissa, he ovat hyviä. Ja muut uskovat, koska ovat sosiaalisesti taitavia.
Onhan siitä vahinkoa, jos aikuinen ei ota vastuuta teoistaan, vaan omista pahoista toimistaan uhriutuu. Norminihminen , jos loukkaa toista ottaa vastuun ja pyytää anteeksi. Narsisti uhriutuu ja selittelee miksi ei voinut toimia toisin, vaikka olisi voinut. Syyttää muita.
Onhan se lapselle vahingollista, ja aikuisillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon käynyt äitini kanssa melkein täsmälleen saman keskustelun, kuin aloituksen videossa. Mulle ihan sama onko syynä narsismi vai muu empatiakyvyttömyys. Pysyn yleensä hänestä kaukana. En vastaa puheluihin, mutta viesteihin kyllä. Jos puhuu potaskaa, kerron mielipiteeni ääneen. Mitä hyötyä analysoida sen tarkemmin?
Minusta on aika tervettä toivoa, että äitikohtelisi hyvin ja oikein ja rakastavasti. Minusta terve lapsi hakee sitä äidistään.
ApTotta kai minäkin sitä toivon, mutta tiedän ettei toiveeni ole realistinen. En saa, enkä tule saamaan sitä mitä toivon ja haluan, joten pysyn kaukana. En oikein ymmärrä mitä yrität sanoa.
Sitä vain, että asian kanssa kipuiluni on täysin normaalia ja jopa tervettä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oletko sinä yrittänyt erota narsistista , tukea saa kun etsii , ei narsisti ole mikään jumalolento joka hyppyyttää kaikkia , narsistille pitää laittaa kova kovaa vastaan ja kunnon rajat , ei narsistin kanssa neuvotella vaan sanotaan en ala enää kynnysmatoksi tässä menee rajat joita et ylitä , vaikeaa se on tiedän kokemuksesta mutta tulee se päivä kun narsisti ei enää piinaa ja kun sitä päivää ajattelee ja tavoittelee kestää taistelun älä jankkaa menneisyydestä katso tulevaisuuteen
Ai 2-vuotiaana? Katsos silloin se ero ois pitänyt tehdä, ettei hän ois rikkonut minua. Mitäs se ero sen jälkeen auttaisi? Sekö kenenkään korjaa, vaikka kaikki palaset puuttuvat? Että olen kyllästynyt tähän uhrin syyllisenä ja vastuussa olevan näkemiseen. Uhri ei ole vastuussa ja jos uhri ei osaa korjata tilannetta, se ei edelleenkään tee uhrista vastuullista.
Ap
Ei uhri ole vastuussa siitä mitä hänelle on tehty. Eikä uhrin tarvitse itse, yksin osata korjata niitä ajatusvääristymiä ym. tuskaa joita narsistisen äidin kanssa kasvaminen on aiheuttanut.
Sitä varten hakeudutaan terapiaan, kuten sanot tehneesikin ja terapiassa käyneesi vuosia. Terapiassa on kyse siitä, että oman uhrikokemuksen käsittelyn lisäksi on itsellä oma tahto ja rohkeus opetella näkemään itsessä sellaisetkin asiat mitä ei ole mukavaa nähdä, (esim. että itsekin aiheuttaa kärsimystä muille ja itselleen) jotta ei itse jatkaisi narsistisia toimintamalleja omassa elämässään.
Näetkö ap sen että itse aiheutat kärsimystä omille lapsillesi, kuten äitisi on aiheuttanut sinulle? Näetkö sen, että lapsesi ovat nyt sinun uhrejasi?
Sinun käytöksesi tuntuu lapsistasi ihan yhtä pahalta kuin äitisi käytös on sinusta tuntunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvin pahoillani että jouduit kärsimään. Sulla ei ilmeisistäkään ole nyt hyvät välit hänen kanssa. Jos voisin tarjota juttelu-apua. Olen itse yli 50 äiti- lapseni muuttaneet pois
No hän ei ole ikinä auttanut minua yhtään missään asiassa, varsinkaan henkisesti. Henkisellä puolella hän on päin vastoin tehnyt minusta videossa esitetyllä tavalla syyllisen, viallisen ja vieläpä olen kuulemma HÄNTÄ loukannut! Ilmeisesti on kyse siitä, että hänestä kaikki liittyy aina häneen, hän ottaa ilmeisesti joka asian itseensä ja syytti sitten omaa lastaan siitä, vaikka lpsen luonteeseen kuuluu, että on epäkehittynyt, eikä vanhempi saisi tai voi oikein siitä loukkaantua.
ApOta hyvä ihminen etäisyyttä äläkä välitä toisten mielipiteistä, etenkin jos ne tulevat toiselta jonka kanssa sinulla on aina sukset ristissä. Miksi juoksisit aina pää edellä tiiliseinään? Jos tarvitset apua johonkin, niin hae sitä ihmisiltä jotka oikeasti välittävät tai haluavat tukea sinua. Ei tartte aina kiivetä pers edellä puuhun.
”Älä välitä toisen mielipiteistä”, okei, sanoisitko noin 4-vuotiaalle lapselle hänen äidistään? Et sanoisi. Kun lapselle on opetettu lapsena, ettääitiä pitää kuunnella, lapsi oppii, että hän itse on väärässä omien tuntemustensa kanssa. Ja tuo äitihän vain koko ajan vahvisti sitä asiaa tuossa videolla.
ApJoo, mutta sinä et ole lapsi ja nykyisin aikuisena vastaat omasta hyvinvoinnistasi, esim. suojelemalla itseäsi haitallisilta ihmisiltä. Nelivuotiaana saatoit uskoa joulupukkiinkin, ihan samalla tavalla opit että sitäkään ei ollut olemassa. Henkinen kasvusi ja oppimisesi ei toivottavasti pysähtynyt 4-vuotiaana.
En ole, mutta totta kai äitini minusta luomat uskomukset seurasivat minua aivan liian pitkälle aikuisuuteen osittain juurikin kiitos sinunlaistesi ihmisten.
Ja se teki elämästäni sellaita, mitä sen ei todellakaan pitänyt olla.
ApMeillä kaikilla on omat menneisyyden paskamme, ja siitä on alettu ihan itse lapioimaan tai itkemään ja lapioimaan. Menneisyydessä vellominen harvemmin korjaa tulevaisuutta, ellei samalla rakenna jotakin. Jos elämäsi ei ole sellaista mitä halusit sen olevan, niin joka päivä on tuhannen taalan tilaisuus alkaa muokkaamaan sitä siihen suuntaan. Äidin kanssa tappelu puuduttaa? Soita ongelmien kanssa vaika Maikulle tai Sirpalle äläkä äidille. Vihaat työtäsi? Työpaikkoja/koulutuksia selaamaan. Liikaa pläskiä? Lenkille. Unelmaharrastus jota et lapsena saanut harrastaa? Siitä vain ratsastus/karate/pitsinnypläyskurssille.
Voimia matkasi jatkamiseen, kuulostat itsekin turhautuneelta nyhytilanteeseen. Mikä sen parempi tilaisuus miettiä miten lähteä parantamaan sitä, kuitenkin ihan itsesi eikä sen äitisuhteen kautta.
Voi että kun et nyt tajua, että suhde itseeni on tuon äitisuhteen antama kuva minusta.
ApMitä ihmettä sinä siis edes haluat? Tajuttiin jo että äiti on p-ska, äitisuhde on p-ska, äiti ei tajua että on p-ska ja elämäsi on p-ska koska äitisi aiheutti sen. Ja että äiti ei kuuntele eikä tule tajuamaan tai korjaamaan mitään. Mitä oikein haluat?
Että ne ihmiset ympärillä, jotka ovat osa ongelmaa, tajuavat olevans osa ongelmaa. He usein syyllistävät narsistin uhrin, eivätkä auta tai edes ole hiljaa.
ApME emme ole sinun ympärilläsi (onneksi), joten miksi sinä täällä vingut vuodesta toiseen? KUKAAN ei jaksa sinun valituksiasi samasta aiheesta jatkuvasti.
No olettehan. Tein loituksen palstalle jossa oli ongelma äitini kanssa, ja se käytös alkoi heti.
ApSiis minua syyttävä ja myös mua halveksiva ja minua naurava käytös. Narsistin uhrina otan sellaiset itseeni.
ApTotta kai tuollaisen ottaa itseensä. Minä elin 20 vuotta miehen kanssa, jolla oli narsistisia piirteitä. Valtava syyllistäminen ja halveksunta. Tajuan, että olen hieman yliherkkä tällaiselle käytökselle, vieläkin. Joudun tilanteeseen joutuessani analysoimaan ja selittämään itselleni näin, jotta pääsen yli ”nyt toinen sanoi näin, ja se osuu minun _häpeääni_, siksi tunnen, mitä tunnen. Mutta tunne on vain tunne, se menee kyllä ohi. Minä en oikeasti ole sellainen, mitä hän sanoi”.
Joo, no lapsesta saakka sitä kokeneelle sellainen etäännyttäminen on käytännössä täysin mahdotonta. Ilman apua.
Koska mietipä, mihin aikaan tai kokemukseen hän palaisi?
ApSiis kokeakseen, ettei ole ollenkaan tuollainen, mitä narsisti sanoi? Kun se narsisti on ollut AINA siinä sanomassa sitä asiaa?
Minut on pelastanut täydelliseltä itsestäni vieraantumiselta se, että minulla oli suhde isääni, josta äiti oli ottanut eron ja jonka luona sain toisenlaista vastakaikua itsestäni. Parempaa ja rakastavaa.
ApMutta äitini lähti isän luota kun olin 2,5v. ja aloin kuulemma olla isälläni öitä vasta 4-vuotiaana, joten siinä välissä äiti on jo opettanut minut epäarvostamaan itseäni niin, että sai alistettua minulle paljon (elämässä myöhemmin ilmenneitä ja vaikuttavia) ongelmia. Ja toki jatkoi kohteluaan koko ajan,
ApJoo tajuttiin, et osannut arvostaa itseäsi taaperona ja leikki-ikäisenä. Olisiko aika jättää nuo taaperon uskomukset jo taakse ja sitten vaikka oppia arvostamaan itseään nyt vaikka neliviisimikäliekymppisenä tanttana? Meillä muilla on vaikeuksia arvostaa sinua, kun piehtaroit uhriutumisessasi etkä näytä yhtään aloitetta asioittesi korjaamiseen. Kukaan muu ei tule korjaamaan sinuuttasi kuin sinä itse. Ja ihan sama miten paljon vaurioiduit taaperona, aika kasvaa siitä yli ja kasvaa aikuiseksi.
Mitä jos ap trollaa juuri uhreja? Esittää uhriutujan karikatyyriä ja saa ihmisten inhon kasvamaan juuri niitä kohtaan, jotka oikeasti ovat narsistien uhreja?
Tässähän ap on tuonut esiin karikatyyrimaisesti ne argumentit jotka on ihan tottakin, mutta ap vaan tekee sen narsistiseen tapaan. Eli esittää uhrin lapsellisena, haluttomana ottaa itse vastuuta. Meidän ei pidä uskoa noin vain että ap on todellinen lapsellinen uhriutuja. Saattaa olla vaikka itse narsistinen äiti, joka on saanut kritiikkiä narsismistaan ja trollaa nyt siksi uhreja.
Ja millä lailla tuon argumentit esille narsistiseen tapaan? Voisitko perustella? Narsistihan ei ole lapsellinen, tahdoton uhri.
ApNarsisti on lapsellinen, kolmevuotiaan tasolla. Uhriutuu, kun laitetaan vastuuseen teoista ja esittää tahdotontabuhria, ettei voinut tehdä mitään, koska se ja se teki niin ja näin.
Narsisti voi olla tuollainen, mutta eivät kaikki narsistit ole. Minusta tuollainen uhriutuva kitisijä ei kuulosta kauhean vaaralliselta. Tietenkin se on pienelle lapselle huono vanhempi, mutta miten hän sitä lasta vahingoittaa? Kerrotko, kun en ole sellaista kokenut.
ApKun mieletäni ne kaikista kovimmatkin ulospäinsuuntautuneet näyttävät narsistit ovat uhrautuvia kitisijöitä. Saavat muut uskomaan, että vika on muissa, he ovat hyviä. Ja muut uskovat, koska ovat sosiaalisesti taitavia.
Onhan siitä vahinkoa, jos aikuinen ei ota vastuuta teoistaan, vaan omista pahoista toimistaan uhriutuu . Norminihminen , jos loukkaa toista ottaa vastuun ja pyytää anteeksi. Narsisti uhriutuu ja selittelee miksi ei voinut toimia toisin, vaikka olisi voinut. Syyttää muita.
Onhan se lapselle vahingollista, ja aikuisillekin.
Joo, mutta vielä narsistisempi ihminen ei ikinä näytä toiselle, että HÄN ITSE TEKEE PAHAA. Toinen ei sitä näe, näkee VAIN narsistin pahan mielen. Jos sun narsistisi kuitenkin tekee sellaista, mistä näkyy, että hän tekee pahaa, ei se ole niin traumatisoivaa, kuin narsisti, josta ei näe, että hän tekee pahaa. Ja siis sanon tämän vain puolustaakseni oman tilanteeni vaikeutta, en väheksyäkseni kenenkään kokemusta näkyvällä tavalla pahasti toimineesta narsistista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sitä vain, että asian kanssa kipuiluni on täysin normaalia ja jopa tervettä.
Ap
Aivan. En ole ottanut kantaa siihen onko kipuilusi tervettä. Ainoastaan kertonut että minulle sama johtuuko OMAN äitini käytös narsismista tai muusta, kun joka tapauksessa johtopäätös on pysyä etäisissä väleissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oletko sinä yrittänyt erota narsistista , tukea saa kun etsii , ei narsisti ole mikään jumalolento joka hyppyyttää kaikkia , narsistille pitää laittaa kova kovaa vastaan ja kunnon rajat , ei narsistin kanssa neuvotella vaan sanotaan en ala enää kynnysmatoksi tässä menee rajat joita et ylitä , vaikeaa se on tiedän kokemuksesta mutta tulee se päivä kun narsisti ei enää piinaa ja kun sitä päivää ajattelee ja tavoittelee kestää taistelun älä jankkaa menneisyydestä katso tulevaisuuteen
Ai 2-vuotiaana? Katsos silloin se ero ois pitänyt tehdä, ettei hän ois rikkonut minua. Mitäs se ero sen jälkeen auttaisi? Sekö kenenkään korjaa, vaikka kaikki palaset puuttuvat? Että olen kyllästynyt tähän uhrin syyllisenä ja vastuussa olevan näkemiseen. Uhri ei ole vastuussa ja jos uhri ei osaa korjata tilannetta, se ei edelleenkään tee uhrista vastuullista.
ApEi uhri ole vastuussa siitä mitä hänelle on tehty. Eikä uhrin tarvitse itse, yksin osata korjata niitä ajatusvääristymiä ym. tuskaa joita narsistisen äidin kanssa kasvaminen on aiheuttanut.
Sitä varten hakeudutaan terapiaan, kuten sanot tehneesikin ja terapiassa käyneesi vuosia. Terapiassa on kyse siitä, että oman uhrikokemuksen käsittelyn lisäksi on itsellä oma tahto ja rohkeus opetella näkemään itsessä sellaisetkin asiat mitä ei ole mukavaa nähdä, (esim. että itsekin aiheuttaa kärsimystä muille ja itselleen) jotta ei itse jatkaisi narsistisia toimintamalleja omassa elämässään.
Näetkö ap sen että itse aiheutat kärsimystä omille lapsillesi, kuten äitisi on aiheuttanut sinulle? Näetkö sen, että lapsesi ovat nyt sinun uhrejasi?
Sinun käytöksesi tuntuu lapsistasi ihan yhtä pahalta kuin äitisi käytös on sinusta tuntunut.
Miten niin itse aiheuttaa kärsimystä muille? Otetaan esimerkiksi tämän ketjun video. Millä tavalla se mies aiheuttaa muille kärsimystä siinä terveen äidin osiossa?
Sinusta siis sen narsisti-osiossa olevan miehen pitää mennä terapiaan miettimään, mitä se KUMPPANI koki erossa? Tai miten hänen ÄITINSÄ sen otti?
Koska tämähän on juuri sitä, mitä sä sanot.
Sä et YMMÄRRÄ, että tuollaisen narsistiäidin lapsen EI TARVITSE KOSKAAN KÄYDÄ TERAPIASSA MIETTIÄKSEEN, MITEN MUUT VOIVAT, VAAN AINOASTAAN SAADAKSEEN APUA ITSELLEEN.
Ja sitä ei voi itse itselleen antaa. Eihän uhrilla olisi muuten terapialle tarvetta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä vain, että asian kanssa kipuiluni on täysin normaalia ja jopa tervettä.
ApAivan. En ole ottanut kantaa siihen onko kipuilusi tervettä. Ainoastaan kertonut että minulle sama johtuuko OMAN äitini käytös narsismista tai muusta, kun joka tapauksessa johtopäätös on pysyä etäisissä väleissä.
Niin? So? Mitä siitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvin pahoillani että jouduit kärsimään. Sulla ei ilmeisistäkään ole nyt hyvät välit hänen kanssa. Jos voisin tarjota juttelu-apua. Olen itse yli 50 äiti- lapseni muuttaneet pois
No hän ei ole ikinä auttanut minua yhtään missään asiassa, varsinkaan henkisesti. Henkisellä puolella hän on päin vastoin tehnyt minusta videossa esitetyllä tavalla syyllisen, viallisen ja vieläpä olen kuulemma HÄNTÄ loukannut! Ilmeisesti on kyse siitä, että hänestä kaikki liittyy aina häneen, hän ottaa ilmeisesti joka asian itseensä ja syytti sitten omaa lastaan siitä, vaikka lpsen luonteeseen kuuluu, että on epäkehittynyt, eikä vanhempi saisi tai voi oikein siitä loukkaantua.
ApOta hyvä ihminen etäisyyttä äläkä välitä toisten mielipiteistä, etenkin jos ne tulevat toiselta jonka kanssa sinulla on aina sukset ristissä. Miksi juoksisit aina pää edellä tiiliseinään? Jos tarvitset apua johonkin, niin hae sitä ihmisiltä jotka oikeasti välittävät tai haluavat tukea sinua. Ei tartte aina kiivetä pers edellä puuhun.
”Älä välitä toisen mielipiteistä”, okei, sanoisitko noin 4-vuotiaalle lapselle hänen äidistään? Et sanoisi. Kun lapselle on opetettu lapsena, ettääitiä pitää kuunnella, lapsi oppii, että hän itse on väärässä omien tuntemustensa kanssa. Ja tuo äitihän vain koko ajan vahvisti sitä asiaa tuossa videolla.
ApJoo, mutta sinä et ole lapsi ja nykyisin aikuisena vastaat omasta hyvinvoinnistasi, esim. suojelemalla itseäsi haitallisilta ihmisiltä. Nelivuotiaana saatoit uskoa joulupukkiinkin, ihan samalla tavalla opit että sitäkään ei ollut olemassa. Henkinen kasvusi ja oppimisesi ei toivottavasti pysähtynyt 4-vuotiaana.
En ole, mutta totta kai äitini minusta luomat uskomukset seurasivat minua aivan liian pitkälle aikuisuuteen osittain juurikin kiitos sinunlaistesi ihmisten.
Ja se teki elämästäni sellaita, mitä sen ei todellakaan pitänyt olla.
ApMeillä kaikilla on omat menneisyyden paskamme, ja siitä on alettu ihan itse lapioimaan tai itkemään ja lapioimaan. Menneisyydessä vellominen harvemmin korjaa tulevaisuutta, ellei samalla rakenna jotakin. Jos elämäsi ei ole sellaista mitä halusit sen olevan, niin joka päivä on tuhannen taalan tilaisuus alkaa muokkaamaan sitä siihen suuntaan. Äidin kanssa tappelu puuduttaa? Soita ongelmien kanssa vaika Maikulle tai Sirpalle äläkä äidille. Vihaat työtäsi? Työpaikkoja/koulutuksia selaamaan. Liikaa pläskiä? Lenkille. Unelmaharrastus jota et lapsena saanut harrastaa? Siitä vain ratsastus/karate/pitsinnypläyskurssille.
Voimia matkasi jatkamiseen, kuulostat itsekin turhautuneelta nyhytilanteeseen. Mikä sen parempi tilaisuus miettiä miten lähteä parantamaan sitä, kuitenkin ihan itsesi eikä sen äitisuhteen kautta.
Voi että kun et nyt tajua, että suhde itseeni on tuon äitisuhteen antama kuva minusta.
ApMitä ihmettä sinä siis edes haluat? Tajuttiin jo että äiti on p-ska, äitisuhde on p-ska, äiti ei tajua että on p-ska ja elämäsi on p-ska koska äitisi aiheutti sen. Ja että äiti ei kuuntele eikä tule tajuamaan tai korjaamaan mitään. Mitä oikein haluat?
Että ne ihmiset ympärillä, jotka ovat osa ongelmaa, tajuavat olevans osa ongelmaa. He usein syyllistävät narsistin uhrin, eivätkä auta tai edes ole hiljaa.
ApME emme ole sinun ympärilläsi (onneksi), joten miksi sinä täällä vingut vuodesta toiseen? KUKAAN ei jaksa sinun valituksiasi samasta aiheesta jatkuvasti.
No olettehan. Tein loituksen palstalle jossa oli ongelma äitini kanssa, ja se käytös alkoi heti.
ApSiis minua syyttävä ja myös mua halveksiva ja minua naurava käytös. Narsistin uhrina otan sellaiset itseeni.
ApTotta kai tuollaisen ottaa itseensä. Minä elin 20 vuotta miehen kanssa, jolla oli narsistisia piirteitä. Valtava syyllistäminen ja halveksunta. Tajuan, että olen hieman yliherkkä tällaiselle käytökselle, vieläkin. Joudun tilanteeseen joutuessani analysoimaan ja selittämään itselleni näin, jotta pääsen yli ”nyt toinen sanoi näin, ja se osuu minun _häpeääni_, siksi tunnen, mitä tunnen. Mutta tunne on vain tunne, se menee kyllä ohi. Minä en oikeasti ole sellainen, mitä hän sanoi”.
Joo, no lapsesta saakka sitä kokeneelle sellainen etäännyttäminen on käytännössä täysin mahdotonta. Ilman apua.
Koska mietipä, mihin aikaan tai kokemukseen hän palaisi?
ApSiis kokeakseen, ettei ole ollenkaan tuollainen, mitä narsisti sanoi? Kun se narsisti on ollut AINA siinä sanomassa sitä asiaa?
Minut on pelastanut täydelliseltä itsestäni vieraantumiselta se, että minulla oli suhde isääni, josta äiti oli ottanut eron ja jonka luona sain toisenlaista vastakaikua itsestäni. Parempaa ja rakastavaa.
ApMutta äitini lähti isän luota kun olin 2,5v. ja aloin kuulemma olla isälläni öitä vasta 4-vuotiaana, joten siinä välissä äiti on jo opettanut minut epäarvostamaan itseäni niin, että sai alistettua minulle paljon (elämässä myöhemmin ilmenneitä ja vaikuttavia) ongelmia. Ja toki jatkoi kohteluaan koko ajan,
ApJoo tajuttiin, et osannut arvostaa itseäsi taaperona ja leikki-ikäisenä. Olisiko aika jättää nuo taaperon uskomukset jo taakse ja sitten vaikka oppia arvostamaan itseään nyt vaikka neliviisimikäliekymppisenä tanttana? Meillä muilla on vaikeuksia arvostaa sinua, kun piehtaroit uhriutumisessasi etkä näytä yhtään aloitetta asioittesi korjaamiseen. Kukaan muu ei tule korjaamaan sinuuttasi kuin sinä itse. Ja ihan sama miten paljon vaurioiduit taaperona, aika kasvaa siitä yli ja kasvaa aikuiseksi.
Mitä jos ap trollaa juuri uhreja? Esittää uhriutujan karikatyyriä ja saa ihmisten inhon kasvamaan juuri niitä kohtaan, jotka oikeasti ovat narsistien uhreja?
Tässähän ap on tuonut esiin karikatyyrimaisesti ne argumentit jotka on ihan tottakin, mutta ap vaan tekee sen narsistiseen tapaan. Eli esittää uhrin lapsellisena, haluttomana ottaa itse vastuuta. Meidän ei pidä uskoa noin vain että ap on todellinen lapsellinen uhriutuja. Saattaa olla vaikka itse narsistinen äiti, joka on saanut kritiikkiä narsismistaan ja trollaa nyt siksi uhreja.
Tältä minustakin alkaa tuntua. Täällä yksi ”oikea” uhri, narsisti-isän kasvattama ja narsistimiehen vaimo. Nämä keskustelut voisivat olla kiinnostavia ja opettavaisia, mutta ne päätyvät yksisilmäiseen, trollaavaan jankkaukseen. Ikäänkuin ketjun aloittaja vastustaisi kaikin tavoin omaa vastuutaan selviämisessä ja mahdollisuutta henkiseen kasvuun. Vaikeaa se on, ja helposti katkeruus nostaa päätään, se on selvä. Mutta ne paranemisen avaimet ovat vain meissä itsessämme, ei kenessäkään ulkipuolisessa. Kukaan ei tule tarjoamaan sulle onnellista loppua kultalautasella, se täytyy itse ansaita.
Terapeuttien mukaan on kaikkein vahingollisinta, jos narsisti on samaa sukupuolta, kuin lapsi itse. Mikä sinä olet määrittelemään itsesi oikeaksi narsistin uhriksi ja olettamaan, että mä en olisi sellainen?
ApHuomasitko, kuinka minä en olettanut sinusta yhtään mitään viestissäni. Sinä sen sijaan oletit tietäväsi, mitä tarkoitin (=narsistista ajattelua). Sinä myös tahdoit kertoa minulle, kuinka sinä olet enemmän uhri kuin minä, koska narsistivanhempasi oli samaa sukupuolta (=narsistista uhrautumista, kilpailua siitä kuka voittaa uhrikilpailun). Itse en pidä sanasta uhri, koska se tahtoo olla jotain mihin jää kiinni. Ajattelen mieluummin itseäni narsistin lähteenä tai vihan ja syytösten kohteena.
Minä nimenomaan näen itseni narsistin uhrina, tuossa videossa kun on se terve äiti, olisin elänyt TÄYSIN toisenlaisen elämän, jos äitini olisi suhtautunut noin, eli terveesti.
ApYritä päästä irti tästä ajatuksesta, päität sillä vaan todellisia tunteitasi, olet pettynyt elämääsi ja vastuu siitä on yhtä paljon sinulla kuin äidilläsi. Teet itsestäsi vain naurettavan, kun sekä tunnistat vahingollisen äitisuhteen, että väen väkisin yrität pitää kiinni siitä.
En tunne yhtään keski-ikäistä ihmistä, jolla olisi erinomainen suhde vanhempiinsa, oma asenne ja tahto päästä kiinni hyvään, omanlaiseen elämään on paljon merkityksellisempää, kuin suhde vanhempiin. Sinä olet vain saanut "narsistisesta" äidistä hyvän syntipukin epäonnistumisellesi.
En puhu tässä maallisissa tavoitteissa onnistumisesta, siitä en voisi tietää varmaksi mitään, vaan puhun suhteesta omaan itseeni. Ja sitä ei ihminen itse koskaan pilaa itse, siihen tarvitaa joku rikkomaan se.
Ap
Minä tarkoitan hyvällä elämällä esim. suhdetta omiin lapsiin, ystäviin, mieluista ammattia, harrastuksia, yhteiskunnallista asemaa, kotia, elämäntapaa, mitä ikinä kukakin hyväksi elämäksi määrittelee.
Jos hyvä elämä on sinulle suhde itseesi vain sinä voit asian muuttaa. Äitisi tekemiset ovat menneisyydessa, jos niin päätät, ja vain sinä olet vastuussa tulevaisuudesta. Tästä eteenpäin kukaan ulkopuolinen ei voi tehdä mitään, mikä olisi merkityksellisyydessään lähelläkään sitä, mitä itse voit tehdä itsellesi niin hyvässä kuin pahassa.
Minkä valinnan aiot tehdä? Jatkaa vatvomista ja pahoinvointia vai miettiä ratkaisuja itsesi suhteen, jotka parantavat suhdetta itseesi?
Narsisti on lapsellinen, kolmevuotiaan tasolla. Uhriutuu, kun laitetaan vastuuseen teoista ja esittää tahdotontabuhria, ettei voinut tehdä mitään, koska se ja se teki niin ja näin.