Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka muistavat Raittiuskilpakirjoituksia ja niistä saatuja kirjapalkintoja?
Erilainen muori
21.12.2020 |
Sain tänään kuulla, että kirjailija Eila Paakkinen on kuollut. Nimi muistutti heti mieleeni jollain kansakoulun alaluokalla 1960-luvulla saamani kirjapalkinnon: "Kesä tuli Kynttiläkadulle (Katri, Pepe ja Salaperäinen talo)". Siitä tuli yksi suosikeistani ja luin sen monen monta kertaa.
Veljeni sai joskus samanlaisessa kilpailussa Kerttu Juvan kirjan "Kotimme on Romulus", sekin oli muistaakseni hauska teos. Sisällöstä kerrotaan Kirjasammossa näin: "Lauri, Maija ja Asta ovat viettäneet kesää mummolassa Ahvenanmaalla. Lapset kyllästyvät odottamaan vanhempien paluuta ja lähtevät purjehtimaan kohti Turkua Romulus -veneellä. Merellä nousee myrsky ja veneen ohjaaminen on vaikeaa, mutta Romuluksen miehistö ei pelkää. Matkalla tutustutaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin."
Onko täällä muita, jotka muistavat Raittiuskilpakirjoituksia lämmöllä?
Kommentit (30)
Minus sisko sai kerran kirjan jonka nimi oli Pippuria.
Vieläkin muistan kirjan tarinan vaikka siitä on yli 50 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oi muistan, montaa kirjaa sain, yksi kertoi Hollannista, siinä luisteltiin jatkuvasti kanavissa. Ennen oli vissiin pakkasia. Kirjan nimeä en muista.
Oliskohan kirjan nimi ollut "Hopealuistimet". Sain sen 7 vuotiaana joululahjaksi.
Hei, olipa hauskaa, että otitte puheeksi! Kävin kansakoulua 60-luvun alussa, ja meillä oli vuosittain nämä raittiuskilpakirjoitukset. - Vai olisiko ollut useamminkin kuin kerran vuodessa? Kirjapalkintoja tuli, ihan tavallisia, mukavia varhaisnuorille tarkoitettuja kirjoja ja toden totta, myös ”Pulun ja Pekan pakinat”. Tiukkaa tavaraa, varsinkin, kun lähipiirissä ei kai käytetty ollenkaan alkoholia. Luin 10-vuotiaana silmät pystyssä näistä viinan kiroista. On maailma muuttunut 55 vuodessa, ja tapa valistaa lapsia! Ollaan kai jo tosi vanhoja.
Mulla on "kun maapallo oli nuori". Tulin toiseksi.
Leila Koo kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Hyvin muistan, sain palkinnoksi kirjan Pulmun ja Pekan tarinoita. Kirjoittaja ei jäänyt mieleen.
Googlasin, se onkin Pulun ja Pekan Pakinoita.
https://www.finlandiakirja.fi/fi/hilja-valtonen-pulun-ja-pekan-pakinoit…
Minäkin sain Pulun ja Pekan pakinoita. Muistan että pidin siitä kovasti, Kirjasta en juuri muista kuin sen että siinä oli reippaita lapsia joille sattui kaikkea kivaa. Kaksoissisareni sai myös jonkin palkinnon ja minusta se ei ollut yhtä hauska kuin omani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En muista kirjoituskilpailua mutta jonkinlaisen raittiuskasvatusvihon 80-luvun alusta.
Tuntuu tutulta ja taisimpa jotain kirjoittaa, vaikka kirjoittelu ei vahvaa ollutkaan. Mutta raittiiksi jäin koko iäkseni ja pysyn. Mutta vain säästäminen on jäänyt hyödyksi, vaan ei ole syytä väheksyä. Raittiina jää hylkiöksi.
Nyt on kiva lanka! Muistan itse tuon Sipulia leukaluissa (sain sen palkinnoksi) ja Pulun ja Pekan pakinoita ja Simpukan (äitini palkinnot). Simpukassa joku haaksirikkoinen oli imeskellyt nälissään ja janoisena simpukkaa ja kuvitellut sen maistuvan viskiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupungin onnellisin kissa (Eila Paakkisen sekin) vuodelta 1978 saattaa vielä löytyä lapsuudenkodin ullakolta
En yhtään muista koko raittiuskirjoituksia enkä toista luokkaa koulussa muutenkaan, pappani oli kuollut keväällä ja olimme muuttaneet vieraalle paikkakunnalle. Aika vereslihalla olin sinä vuonna mutta muisto jäi kirjan muodossa.
Pitääpä etsiä kun käydään mummolassa
Isosisko sai useampana vuonna palkinnon. Yksi kirja oli nimeltään Kirjoliina ja toinen oli Pippuria ,jonka joku myös tällä mainitsi.
Voitin parina vuonna myös näitä kirjoja, oli 1960-lukua. Minusta hienointa oli se liimattu (tarroja ei vielä ollut) palkintolätkä kirjan sisäsivulla! XD Toisaalta rakastin lukemista ja uusi kirja oli aina tervetullut.