Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka muistavat Raittiuskilpakirjoituksia ja niistä saatuja kirjapalkintoja?
Erilainen muori
21.12.2020 |
Sain tänään kuulla, että kirjailija Eila Paakkinen on kuollut. Nimi muistutti heti mieleeni jollain kansakoulun alaluokalla 1960-luvulla saamani kirjapalkinnon: "Kesä tuli Kynttiläkadulle (Katri, Pepe ja Salaperäinen talo)". Siitä tuli yksi suosikeistani ja luin sen monen monta kertaa.
Veljeni sai joskus samanlaisessa kilpailussa Kerttu Juvan kirjan "Kotimme on Romulus", sekin oli muistaakseni hauska teos. Sisällöstä kerrotaan Kirjasammossa näin: "Lauri, Maija ja Asta ovat viettäneet kesää mummolassa Ahvenanmaalla. Lapset kyllästyvät odottamaan vanhempien paluuta ja lähtevät purjehtimaan kohti Turkua Romulus -veneellä. Merellä nousee myrsky ja veneen ohjaaminen on vaikeaa, mutta Romuluksen miehistö ei pelkää. Matkalla tutustutaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin."
Onko täällä muita, jotka muistavat Raittiuskilpakirjoituksia lämmöllä?
Kommentit (30)
Voitin palkinnon kahdesti, samantapaisia reipashenkisiä kirjoja sain lahjaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan koulussa raittiusviikon koska silloin tehtiin vihkosesta tehtäviä, mitä rakastin. En muista kirjoituskilpailua mutta kyllä vihon.
Hyvin muistan, sain palkinnoksi kirjan Pulmun ja Pekan tarinoita. Kirjoittaja ei jäänyt mieleen.
Leila Koo kirjoitti:
Hyvin muistan, sain palkinnoksi kirjan Pulmun ja Pekan tarinoita. Kirjoittaja ei jäänyt mieleen.
Googlasin, se onkin Pulun ja Pekan Pakinoita.
https://www.finlandiakirja.fi/fi/hilja-valtonen-pulun-ja-pekan-pakinoit…
Sekä minä että mieheni ollaan tahoillamme voitettu ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, minä voitin 1966 jonkin kirjan, en muista enää mikä sen nimi oli. Mutta raittiuskilpakirjoituksista se tuli.
Joo, kolmannella luokalla tulin ensimmäiseksi ja sain valita palkinnon usean kirjan joukosta. Myöhemmin se valintani harmitti, oli ihan tylsä kirja, toiseksi tullut sai kivemman 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan sen, että osallistuttiin raittiuskilpailuihin (vai raittiuskilpoihin?). Minulla oli tapana kirjoittaa koulun parhaita aineita ja voittaa henkisiä kilpailuja, mutta raittiuskilpapalkintoja ei tullut sen enempää kuin hymypatsaitakaan.
En ymmärtänyt, mitä raittius oli, koska kotona ei juotu eikä edes tupakoitu, enkä edes nähnyt juopottelua, ennen kuin olin täysi-ikäinen. Raittiuskirjoitukseni ovat saattaneet olla hymyilyttävää luettavaa, kun en edes teoriassa tiennyt mistään mitään. :)
Joo, muistaakseni noin kolmasosa luokasta sai kirjapalkinnon. Aika hövelisti niitä jaettiin.
Ope oli itse tuomarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan. Sain palkintona kirjan Risto Roopenpojan seikkailut. Se oli suomalaistettu versio Robinson Crusoen seikkailuista.
Oi muistan, montaa kirjaa sain, yksi kertoi Hollannista, siinä luisteltiin jatkuvasti kanavissa. Ennen oli vissiin pakkasia. Kirjan nimeä en muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin muutenkin aikoinani paljon noita teoksia, jotka ilmestyivät sarjassa Nuorten toivekirjasto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Linkki vielä, sivulla on lista:
Koulumme otti osaa noihin kirjoituksiin ja taisihan niissä olla jotain piirustuskilpailujakin? No, joka tapauksessa opettajamme ei niitä koskaan lähettänyt eteenpäin, vaan ne kirjoitelmat ja piirustukset siivottiin jossain suuremmassa kevätsiivouksessa roskiin, kun ne tuliva vastaan varastokaapista. Kyllä tuli lapselle hyvä mieli siitä.
Minä sain palkinnoksi Bernhard Stokke: Yksin vartiopaikalla, vieläkin on hyllyssä, ja muistan mitä siinä tapahtuu. Sisäkannessa on kirjoitus ; 2. Palkinto raittiuskilpakirjoitus -76
En ole saanut kirjaa, vaan nahka- tai keinonahkakantisen pienen vihon ja kynän (1970-luvulla). Kannessa luki kultakirjaimilla Tunne itsesi, elä raittiisti. Taitaa olla jossain lapsuuslaatikossa edelleen.
Voitin joskus 1970-luvulla tässä kilpailussa kirjan nimeltä "Sipulia leukaluissa". Kirja oli muistaakseni ihan hyvä seikkailukertomus, nimi vain oli outo. Oma lempinimeni vain oli tuolloin Sipuli / Sipu, joten tästä yhteensattumasta sitten tietysti riemua riitti luokassamme jonkin aikaa (ihan hyvässä hengessä, ei mitään kiusaamista tms.).
muistan minäkin , sain monta kirjaa palkinnoksi 60- luvulla , sain hymytyttöpatsaan myös , veljeni sai samana vuonna hymypoikapatsaan ja oli minulle niin kateellinen että pudotti minun patsaani piirongin päältä lattialle , vahingossa tietenkin , omansa on hyvässä tallessa
En muista kirjoituskilpailua mutta jonkinlaisen raittiuskasvatusvihon 80-luvun alusta.