Appiukko asuu meillä
Vuoden verran jo. Ei edes etsi asuntoa vaan muuttaa syksyllä kuulemma rivarinpätkään. Oikeasti se asunto vapautuu aikaisintaan jouluksi. Kiva viettää äitiyslomaa appiukon kanssa. Ottaa päähän tähän tilanteeseen ajautuminen.
Kommentit (47)
Muista varmistaa että miehesi on samaa mieltä ja että mies pysyy tiukkana ettei mene siihen että sanookin että kun TUO VAIMO haluaa että muutat pois enkä minä joka olen hyvä poika....
No kyllä mies on samoilla linjoilla, ei vaan hänkään ole löytänyt oikeita sanoja. Eihän tämä mikään maailman suurinmurhe ole, mutta näin vuoden jälkeen alkaa jo ahdistaa. Tottakai apu on tervetullutta, mutta tämä tilanpuute. Mies on pitkät päivät töissä. Täällä me appiukon kanssa hoidetaan lapsia ja kaffitellaan. Jotenkin surkuhupaisaa olla naimisissa miehen isän kanssa.
Tuo on muuten hyvä pointti, että appi pelkää yksinäisyyttä. Voisitte tosiaankin lähestyä häntä asuntoasiassa niin, että ilmoitatte todellakin toivovannehänet mahdollisimman lähelle. Että voisitte katsella ihan samoilta kulmilta hänellekin sellaista omaa kotia, jossa on vähän omaa rauhaa, mutta että olisi helppo tulla käymäänkin kun tekee mieli kuunnella lasten hulinaa!
Missä myötätunto? Oliko appi menettänyt puolisonsa ja tuli siksi poikansa luokse asumaan? Jos niin on, niin mies suree.Tuntee olonsa epävarmaksi uudessa elämäntilanteessa ja siksi tuntuu hyvältä asua pojan perheen kanssa ja autella ja remppailla vähän.
Vähän empatiaa kehiin nyt, ap. 30 vuoden päästä sinä saatat olla samanlainen syytinkiläinen kuin appesi on nyt. Entä omat vanhempasi? Toivottavasti ovat reippaita ja hyvissä voimissa kunnes kaatuvat yhtä aikaa ja saappaat jalassa, eikä sinun tarvitse hoitaa kuin perunkirjoitus.
Elämä on valintoja ja jos haluat elää toisin kuin nyt niin teidän pitää aikuisina perheellisinä ihmisinä ottaa itse vastuu siitä että asiat järjestyy niinkuin teille parhaiten sopii. Ei se aina ole helppoa mutta kaikki yleensä järjestyy jos itse aktiivisesti toimii eikä vain odota ja hiljaa katkeroidu....
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 11:52"]
Sehän siinä onkin kun vuokran sijasta auttaa lastenhoidossa ja kotitöissä. Remppailee paikkoja jne. On hiljainen ja kiltti, ei siis mitenkään ärsyttävä muutenkaan. Mies aina hienovaraisesti jutustellut muutosta, mutta ei kehtaa suoraan käskeä, kun isänsä ei mitään väärää ole tehnyt. Meillä vaan on ahdasta. Itse jaetaan huone kahden lapsen kanssa ja isommat kaksi lasta jakaa yhden huoneen. Meillä ei ole käytännössä kahdestaan mitään paikkaa esim. Seksin harrastamiseen.
[/quote]teillähän on jo lapset hankittu ja muuten seksin harrastaminen on syntiä huvimielessä.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 13:07"]
Missä myötätunto? Oliko appi menettänyt puolisonsa ja tuli siksi poikansa luokse asumaan? Jos niin on, niin mies suree.Tuntee olonsa epävarmaksi uudessa elämäntilanteessa ja siksi tuntuu hyvältä asua pojan perheen kanssa ja autella ja remppailla vähän.
Vähän empatiaa kehiin nyt, ap. 30 vuoden päästä sinä saatat olla samanlainen syytinkiläinen kuin appesi on nyt. Entä omat vanhempasi? Toivottavasti ovat reippaita ja hyvissä voimissa kunnes kaatuvat yhtä aikaa ja saappaat jalassa, eikä sinun tarvitse hoitaa kuin perunkirjoitus.
[/quote]
Asutko sinä samassa taloudessa aikuisen vammaisen lapsen kanssa tai hoidatko omaisiasi, majoitatko sukulaistasi? Kenet otat luoksesi sitten vanhuksena, jos nyt ei ole vielä ketään? ohis
Jokaisen pitää asua omillaan. Mikäli iäkäs nin laittakaa anomus palvelutaloon. Omistaako mitään?
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 13:07"]Missä myötätunto? Oliko appi menettänyt puolisonsa ja tuli siksi poikansa luokse asumaan? Jos niin on, niin mies suree.Tuntee olonsa epävarmaksi uudessa elämäntilanteessa ja siksi tuntuu hyvältä asua pojan perheen kanssa ja autella ja remppailla vähän.
Vähän empatiaa kehiin nyt, ap. 30 vuoden päästä sinä saatat olla samanlainen syytinkiläinen kuin appesi on nyt. Entä omat vanhempasi? Toivottavasti ovat reippaita ja hyvissä voimissa kunnes kaatuvat yhtä aikaa ja saappaat jalassa, eikä sinun tarvitse hoitaa kuin perunkirjoitus.
[/quote]
On eronnut yli kymmenen vuotta sitten ja yksin asustellut ennen tätä tilannetta. Varmasti vaan nyt viihtyy kun on elämää ympärillä ja tykkää lapsista. Mielestäni olen myötätuntoinen ja siksi olemmekin tässä tilanteessa. Olen hoitanut yhdessä äitini kanssa kaksi isovanhemmistani hautaan. Kävimme päivittäin heidän luonaan auttelemassa. Vasta lopussa asuimme siellä, koska hoidimme heidät kotonaan ihan loppuun saakka. Olen myös varautunut pitämään huolta omista vanhemmista, kun aika tulee. Miehen isä ei ole kuoleva tai erityisen sairas. Sairaseläkkeellä kyllä on selän vuoksi. Hän pyöräilee päivityäin ja hakkaa mm. Halkoja, että en nyt omaishoitajaksi hänelle ala vielä, tuskin hän sitä odottaakaan
Ei se myötätunto nyt riitä kun ap:n kotona EI ole tilaa ja johan tässä on vuosi mennyt eli jos nyt ei appi pysty yksin asumaan niin silloin tarvitsee jotain muutakin apua ja tukea! Ja appi kai on perusterve 60v. eikä mikään raihnas vanhus?
Menipä keskustelu taas kerran kurjaksi. Minä olen se Intiassa asunut ja toivotan sulle ap tsemppiä! Voisitteko vaikka miehesi ja appesi kanssa sopia jonkin aikarajan? Varmaan asunnonhaussa olettekin jo auttaneet. Mukavaa kevättä!
Eli ap:n pitää vain jotenkin mielestä joustaa ja joustaa ja venyä ja venyä lisää?!
Ja apella ei ole mitään velvollisuutta ottaa itse vastuuta omasta elämästään?
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 13:14"]Ei se myötätunto nyt riitä kun ap:n kotona EI ole tilaa ja johan tässä on vuosi mennyt eli jos nyt ei appi pysty yksin asumaan niin silloin tarvitsee jotain muutakin apua ja tukea! Ja appi kai on perusterve 60v. eikä mikään raihnas vanhus?
[/quote]
Kiitos! Kohtalaisen perusterve on. Eiköhän me nyt oteta tämä ihan kunnolla puheeksi ja tosiaan katsotaan jos läheltä löytyisi asunto tai jotain
Onko apella jotenkin erityisen huono taloudellinen tilanne eikä siksi saa omaa asuntoa tai ei pysty sitä maksamaan? Vai ei vaan saa aikaiseksi järkättyä asuntoa?
Teidän ei olisi pitänyt alunperinkään muuttaa takaisin ennen kuin apella on oma kämppä tiedossa.
Mitä jos te etsitte uuden asunnon ja appi jää tähän nykyiseen?
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 13:22"]Onko apella jotenkin erityisen huono taloudellinen tilanne eikä siksi saa omaa asuntoa tai ei pysty sitä maksamaan? Vai ei vaan saa aikaiseksi järkättyä asuntoa?
Teidän ei olisi pitänyt alunperinkään muuttaa takaisin ennen kuin apella on oma kämppä tiedossa.
Mitä jos te etsitte uuden asunnon ja appi jää tähän nykyiseen?
[/quote]
Tämä on meidän talo, ollut jo vuodesta 2007 että emme kyllä nyt itse muuta minnekkään :) apen taloudellinen tilanne kai huono, kun sairaseläkkeellä on. Siksi emme ole häneltä odottaneet rahaa vaan hän on muuten autellut. Mutta eiköhän sossu auta tuossa tilanteessa kuitenkin
Moni aina vetoaa siihen että kyllä muualla maailmassa eletään vaikka koko suku samassa tönössä mutta ehkä siellä on PAKKO koska muuta vaihtoehtoa ei todellakaan ole. Varmasti sielläkin moni lapsiperhe asuisi omassa kodissa vaikka siinä naapurissa/lähellä jos vain pystyisi! Tuskin suuressa maailmassakaan on kiva asua kuin sillit purkissa?
Eihän apen ole pakko mitään kallista luxuskämppää ottaa ja saa kyllä asumistukea ym apua niinkuin muutkin vähävaraiset.
Ei hän varmasti mitään lukaalia haluakkaan, mutta on kova touhaamaan, niin harrastuksilleen varmaan haluaa tilaa
Täytyy kyllä nostaa hattua ap:lle. Mun hermoni eivät todellakaan olisi kestäneet tuollaista järjestelyä vaikka olisikin tilaa. Toivottavasti päädytte johonkin kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.
Saamattomuutta, yksinjäämisen pelkoa ja appi ehkä jäänyt jotenkin "jumiin" nykyiseen järjestelyyn eli kaipaa apua ja lempeästi pitää törkätä "pesästä" ulos.
Etsitte siitä jostain teidän kodin läheltä/mahdollisimman läheltä yksiön tai pienen kaksion apelle.