Kauniin naisen ongelma:

Olet vain itseäsi täynnä, ei sen kummempaa.

Kauniista tehdään helpommin objekti, totta. Oma käytös vaikuttaa kuitenkin eniten, monet kauniit ovat vähän persoonattomia, tottuneet saamaan huomion heti ulkonäöllään eikä muuta tarvinnut tehdä. Ei kukaan ole niin hyvännäköinen että jaksaa ikuisuuksia tuijottaa.

[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 01:33"]Täysin samat kokemukset täällä. Olen vasta 21, ja tälläistä ollut nyt noin vuoden. Miehet usein tuijottavat, ja vaimot taas katsovat vihaisesti. Tämä on ihan jokapäiväistä kaupoissa.
Mulla ei ole yhtään ystävää tyttönä, kavereita vaan joita näen satunnaisesti. Joskus olen kuullut, että musta on puhuttu ihan täyttä paskaa selän takana, miten koitin iskeä jonkun poikaystävän, ja että olen kunnon h***. Enkä ollut tehnyt mitään. En saanut selvittää asiaa, vaan minut jätettiin kutsumatta juhliin yms.

Poikapuoliset kaverini taas ihastuvat minuun, ja lähentyvät humalassa. Tämä on ahdistavaa, kun eivät tajua aina pyynnöistäkään lopettaa.

Poikaystäväni taas puhuu minulle aina ulkonäöstäni ja kehuu jatkuvasti ja sanoo kuinka ylpeä on aina minusta kaikkialla. Tämä on toki ihanaa kuultavaa, mutta että koko ajan pitää kommentoida, ja läimäyttää pepulle yms..

Tunnen itseni niin yksinäiseksi. Jos olen shoppailemassa, olen aina yksin. Katson kateellisena kun toisilla on aina bestis siinä vierellä tms. Useat ihmiset sanovat minulle, että olen tosi kiltti ja aina ajattelen ensin muita. En tajua miksi en saa ystäviä, voiko ulkonäkö oikeasti vaikuttaa tälläkin tavalla?

Tuntuipa hyvältä avautua... Ei tästä aiheesta ole saanut koskaan puhua, ettei leimautuisi narsistiseksi.

[/quote]

:D

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 22:06"][quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 22:01"]Kuvia mammat upeista ulkokuosistanne että saadaan arvostella 

[/quote]

No en todellakaan laita naamakuvia jollekin av-palstalle. Mulla ei ole edes fb:tä. Kropasta voin vielä harkita laittavani :D

5

[/quote]

No miten me sitten voidaan uskoa että olet kaunis?

[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 01:51"]Kauniista tehdään helpommin objekti, totta. Oma käytös vaikuttaa kuitenkin eniten, monet kauniit ovat vähän persoonattomia, tottuneet saamaan huomion heti ulkonäöllään eikä muuta tarvinnut tehdä. Ei kukaan ole niin hyvännäköinen että jaksaa ikuisuuksia tuijottaa.

[/quote]

Ja kukaan ei ikuisuuksia myöskään ole niin kaunis.

Kauniin naisen kannattaa ottaa taviksen näköinen tai jopa ruma kumppani, koska näin ollen tavismies tai ruma mies saavuttaa elämäänsä "jotain kaunista" ja geenit tasoittuu niin että rumakin saa kauneusgeenejä tuleville lapsille! ja nainen voittaa tässä ainakin sen ettei toiset kauniit naiset kuolaa juuri sinun kumppanisi perässä koko ajan

Kauniin naisen elämä elokuvana

Voi teitä kaunottaria :D Ongelmansa kullakin.

Itse olen ihan viehättävä nuori nainen, mutta en mikään suuri kaunotar. Kuitenkin ihan tyytyväinen ulkonäkööni ja onnellisessa parisuhteessa, joten ei minulla ole syytä toisia naisia kadehtia. Olen kuitenkin huomannut, että erityisesti asiakkaita kohdatessa ne huomattavan kauniit naiset ovat todella usein aika tympeitä minua kohtaan. En tiedä, onko heillä oletuksena, että minä olen heille kateellinen vai mikä, mutta ns. normaalimmat näköiset ihmiset ovat yleisesti ottaen paljon ystävällisempiä, iloisempia ja käyttäytyvät rennommin, ovat ns. jalat maassa. Tuli vaan tuosta "kaikki naiset ovat kateellisia ja ilkeitä" -kommentista mieleen, että kohteletteko te itse vieraita ihmisiä ystävällisesti? Minulle ei ainakaan tulisi mieleenkään olla tympeä mukavaa ihmistä kohtaan, olipa hän minkä näköinen hyvänsä.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 21:39"]Ihanaa, että jollain on sama ongelma kun mä luulin että olin vaan kuvitellut sen omalla kohdallani. Nyt olen kyllä seurustellut jo useamman vuoden, mutta erottiin juuri ja mua pelottaa alkaa taas tapailee miehiä kun tuntuu että kukaan ei oikeasti halua kaunista naista. Ei auta vaikka kuinka odottaisi ja yrittäisi oppia tuntemaan toisen, joko mies lähtee kävelemään kun tajuaa ettei saa tai sitten esittää että on kiinnostunut tutustumaan, kunnes... Oon alkanut inhoomaan miesten huomionosoituksia ja oon huomannut että kun en anna kenenkään ees puhua mulle niin kaveritkaan ei oo enää kateellisia ja on paljon mukavampia mua kohtaan. En toivo olevani vähemmän viehättävä, mutta toivon että saisin olla enemmän rauhassa miehiltä kun tuo jokapäiväinen huomio alkaa oikeasti ahdistaa. Nuorempana se oli kivaa ja sitten tulikin tehtyä kaikkea tyhmää kun halusi vaan lisää huomiota. Onneks oon kasvanut yli siitä vaiheesta.

Olipa taas pitkä tilitys aiheesta :D

[/quote]

Ihan kun itse olisin kirjoittanut tämän!!!

[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 16:28"]Hei, täällä kohtalontoveri.

Olen kaunis, mutta sen lisäkseni mielestäni hauska, mukava, älykäs...monta muuta asiaa. Luulisi, että mies olisi iloinen ja ylpeä minusta, kun opiskelen arvostettuun ammattiin ja olen pärjännyt opinnoissani aina todella hyvin.

Jossain vaiheessa alkaa kuitenkin aina lyttääminen, haukkuu tyhmäksi ja mistään mitään ymmärtäväksi. Tämä siis siinä vaiheessa, jos suhde on jo edennyt pidemmälle. Usein se kuitenkin tyssää jo alkuunsa, kun käy ilmi, että seksi ainoastaan kiinnostaa. Aluksi ollaan niin herrasmiestä, sanotaan, että jos ikinä saisi minut, olisi maailman onnellisin mies. Ja kas, kun satun menemään halpaan, juttu lähtee aina menemään alaspäin, kun seksiä on tullut.

En ole ikinä harrastanutkaan seksiä kuin vasta vähintään parin kuukauden tapailun jälkeen, mutta lähes poikkeuksetta tuon jälkeen saa vain paskaa niskaansa.

Kaipaan sitä, että joku ihan oikeasti rakastaisi minua. Siis minua. Onhan se kiva, jos joku sanoo kauniiksi, mutta en minä sitä halua kuulla - miksei joku kerrankin sanoisi, onpa sinun kanssasi kiva viettää aikaa, olet hauska, olet mukava, kanssasi on kiva keskustella. Ei miehet tuon kahden kuukauden jälkeen enää jaksa viettää aikaa kanssani tekemällä jotain yhdessä, paitsi tietenkin seksiä jaksavat harrastaa. 

Olen niin kyllästynyt. Baarien lipeviä miehiä olen vältellyt jo pidempään. Vuosi sitten kuitenkin tapasin miehen, joka oli aivan erilainen kuin muut aiempani - minua useita vuosia vanhempi, ei mitenkään erityisen komea, vaikutti niin mukavalta ja sympaattiselta kuitenkin, että halusin antaa mahdollisuuden. Alussa palvoi maata jalkojeni alla, ja kun lopulta ihastuin häneen kunnolla, hän alkoikin katsella ympärilleen ja näin flirttaavan toisille, ei panostanut meidän suhteeseemme ollenkaan.

En ole vielä täysin menettänyt toivoani, mutta mistä ihmeestä löydän miehen, joka olisi kanssani luonteeni takia, ei ulkonäön? 

[/quote]

Tä oli kuin mun kirjottama! :o /ylävitonen

[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 11:28"]

Kuva olis kiva yllätys.

Luonnollisella tavalla kauniita ei halveksita, siis niitä joille riittää ponnari puhtaisiin hiuksiin.

Sit näitä "kauniita", joilla on pidennykset hiuksissa, kynsissä ja ripsissä, pakkelit naamassa, tissit esillä ja korkokengät jalassa, niitä kyllä halveksitaan, mutta se ei johdu siitä kauneudesta vaan turhamaisuudesta.

[/quote]

Kuka tässä mistään halveksimisesta on puhunut?

Olet itse samanlainen peluri. Veikkaan että annat tylyjä pakkeja tavismiehille. Totta?

[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 01:33"]Katson kateellisena kun toisilla on aina bestis siinä vierellä tms. Useat ihmiset sanovat minulle, että olen tosi kiltti ja aina ajattelen ensin muita. En tajua miksi en saa ystäviä, voiko ulkonäkö oikeasti vaikuttaa tälläkin tavalla?

[/quote]

Älä ole kynnysmatto, koska kynnysmattoja ei arvosteta siihen asti, kunnes sen menettää.

T. toinen kiltti, ex-kynnysmatto

[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 17:52"]

[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 14:41"]

Voi kyynel näitä humble brag -juttuja. Yhyy, mä olen liian kaunis ja fiksu, nyyh.

Newsflash: jos et osaa "upeata" ulkonäköäsi käyttää hyväksesi, et ole kovin fiksu.

[/quote]

Osaan kyllä. Olen saanut sen avulla paljon huomiota, seuraa, baarissa mun ei tarvitse käyttää rahaa, jos en itse niin valitse. Työpaikkojakin olen saanut. Itse asiassa jokaisen, jonka olen halunnut. Naisesimiehiä kiinnostaa hyvät paperini, miehet, joita on ollut enemmän, eivät papereiden perään ole kyselleet. Toiveitani toteutetaan mielellään. Mutta elämää ja onnea ei voi ulkonäöllä ostaa. 

Ap

[/quote]

Niinpä niin- olisihan se aika outoa jos miesesimiehet - varsinkaan tämän päivän työkulttuurissa - olisivat kiinnostuneita opinnoistasi ja työurastasi. Tottakai ne ovat kiinnostuneet vain ja ainoastaan sinun ulkonäöstäsi. Miehet nyt vaan on semmoisia....seksuaalisten himojen riivaamia putkiaivoja. 

Hanki itselles elämä sen "ulkonäön" lisäksi.

Ei kaikki miehet ole tollaisia. Valkkaa itse joku joka ei saisi aivan ketä tahansa. Minä en saisi aivan ketä tahansa. Mutta minä en päästäisi menemään. Pelimiehet on erikseen.

Joo, mulle on joku sanonut päin naamaa, että mä olen varmaan tottunut siihen että miehet palvoo mua ja saan heiltä paljon huomiota. Tai kun sain hyvän arvosanan suullisesta kokeesta, sen arveltiin johtuvan mun ulkonäöstä. Minusta tämä on huonoa käytöstä.

Tämä!

Kirous on laskeutunut päälleni.

Olin nätti nuori nainen. Avioiduin nuorena ja elämä rullasi mukavasti.

Avioliitto päättyi ja nyt olen 35-vuotias.

Nätti on muuttunut kauneudeksi. Vaan sepä tuokin mukanaan outoja juttuja.

Miehet tuijottaa, naiset tuijottaa. Oikeastaan en käy paljoakaan treffeillä. Kysyin kerran eräältä ystävältäni joka on mies, että miten tämä deittailu on niin hankalaa. Vastaus kuului että kukaan mies ei uskalla avata suutaan korkeasti koulutetun kaunottaren seurassa.

Ja ne ketkä uskaltaa..tässä muutamia:

-voitko lähettää kuvan sun perseestä

-voitko lähettää kuvan itsestäsi kun meikkaat ??

-sitten kun muutut niin laita viestiä

-otatko suihin autossani

-haluan verkostoitua, voinko olla jotenkin avuksi sulle

Kukaan ei ikinä kysy mitä minulle kuuluu, miten voin, mitä toivoisin elämältäni.

Olen vain...esine.

Mä tajusin vasta nyt, että onkohan mulla ollu tommosta! Ensin ajattelin, että en oo kokenu tota vaikka olin kaunis, mutta ehkä mä en vaan huomannu. Mä oon aina ollu tosi huono huomaamaan jos joku ei pidä minusta, niinpä mä oon luullu, että ne pitää. Vasta nyt 50v olen huomannu, että jotkut ei pidä. Miesten suhteen en ole ajatellu, että se suhteen pysyvyys riippuis siitä oonko kaunis vai en.

Iso ero on siinä, että mä en tajunnu olevani kaunis, niin en ajatellu, että se vois vaikuttaa ihmisten suhtautumiseen. En myöskään yrittänyt olla kiva kenellekään, mä oon luonnostani kiinnostunut ihmisistä ja suorapuheinen. Varmaan se ulkonäkö jää taka-alalle kun mä alan pälättämään :D

Tosi surullinen toi sun tilanne, en tiedä mitä siinä vois tehdä. :/ Paitsi ruveta rumemmaksi, mutta siinä on se riski, että tilanne ei muutu ja syy onkin jossain muussa.

Tuskin olet kauhean kaunis jos miehet haluavat sinusta vaan seksiä. Komeatkin miehet haluavat seksiä ihan taviksen näköisiltä.

Minua taas komeat miehet iskevät ja jos harrastan heidän kanssaan seksiä tai annan ymmärtää jotain, he ihastuvat ja haluaisivat parisuhteen. Eli minulla ei ole ikinä tuollaista ongelmaa ollut, että miehet eivät haluaisi sitoutua.