Mies ostaa lapsuudenperheelleen kalliita lahjoja
.. mutta minulle ei aio ostaa mitään. Mies ilmoitti ohimennen ostaneensa esim siskolleen uuden television vanhan tilalle. Me sovimme ettemme osta toisillemme mitään, miehen aloitteesta.. olenko ahne kun en tunne oloani hirveän arvostetuksi.
Minä hoidan yhteiset lapset ja pääasiassa kodin, käyn töissä ja mitä saan palkaksi? Katsoa kun toiset avaa kalliita lahjoja.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata sopia lahjattomuusjärjestelystä jos pidät lahjoista ja haluat niitä. Miehesi päättää itse rahankäytöstään.
Toki päättää, mutta mitä se kertoo arvostuksesta että toiselle ostaa ja toiselle ei?
Ap
Olisin minäkin vihainen ja pahoittaisin mieleni pitkäksi aikaa. Eiköhän sen oman puolison ja lasten tulisi olla se ykkönen, eikä lapsuudenperheen. Ymmärrän jos ns isovanhemmille ostetaan lahja, kun varmaan tarvittaessa lapsiakin hoitavat yms, mutta että tuollaisia kalliita lahjoja koko muulle perheelle paitsi sinulle. Eihän vain olisi mahdollisuutta, että mies olisi esim hankkinut teille jonkin romanttisen kahdenkeskisen lomamatkan salaa myöhemmälle ajankohdalle, ja se on sinun joululahjasi..? Veikkaan kyllä jo suoraan ettei ole...
Vähän outoa. Normaalisti ostetaan lahjat omalle perheelle. Jotenkin tuntuu ettei puolisoakaan arvosta ollenkaan. En hyväksyisi.
Suuttuisin ja pahoittaisin kovasti mieleni. Kuulostaa ettei miehesi arvosta tai halua muistaa sinua ollenkaan.
Miten tälläisen voi edes ottaa puheeksi kuulostamatta ahneelta? Tiedän jo mitä mies vastaa ”ensin haluat ettei osteta lahjoja ja nyt suutut kun ostan muille!”
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata sopia lahjattomuusjärjestelystä jos pidät lahjoista ja haluat niitä. Miehesi päättää itse rahankäytöstään.
Toki päättää, mutta mitä se kertoo arvostuksesta että toiselle ostaa ja toiselle ei?
Ap
Se kertoo juuri sitä mitä ajatteletkin sen kertovan, olet itsestään selvyys kuten lähes jokainen vaimo miehelleen ja sellaisiin ei haluta uhrata senttiäkään rahaa. Mies kuitenkin ajattelee että elättää sinua ja lapsiasi (juu tiedän, sanoit että käyt töissä mutta mies ajattelee aina elättävänsä vaikka ei maksaisi laskun laskua, se kulissi niille mieskavereille nääs) ja sen pitäisi riittää. Muistaako sinua edes syntymäpäivänäsi kunnon lahjalla? Entä äitienpäivänä?
Puhu sille nyt, ennen joulua. Kerro tunteistasi rauhallissti. Sitten vasta näet missä mennään. Tällainen sopimus lahjattomuudesta ei ole mikään lakiasiakirja, jota ei voi muuttaa. Mies voi ostaa lahjansa sinulle vaikka joulun jälkeisistä alesta.
Todellakin sitä pitää vaatia itselleen arvostusta jos sitä arvostusta ei muuten tule. Jos ei kissa nosta häntäänsä itse niin kuka sen sitten nostaa?
Jos mun kumppani ehdottaisi mulle ettei osteta lahjoja toisillemme, en tiedä mitä ajattelisin. Tämä on eka joulumme yhdessä ja hän tietää siitä huolimatta että tykkään antaa ja saada lahjoja kun on juhlapäivä. Jos aloite on ollut miehen, voit hyvin muuttaa mieltäsi. Voisit muuttaa mieltäsi vaikka aloite olisi tullut sinultakin.
Siis taas niin helkutin erikoista:(( Meillä tuo ei tulisi kuuloonkaan. Minulta kysyttiin jo kuukausi sitten mitä tarvitsen. Saman kysyin minäkin, näin se homma toimii. Joskus sitten tulee jouluja, kun ei oikeestaan tarvita mitään.
Outoa tuossa on se että perheellinen mies ostaa siskolleen lahjaksi television ja muillekin kalliita lahjoja. Jos on joku jolla on jostain syystä paljon rahaa käytössä ja muut sukulaiset ovat köyhiä niin sitten jotenkin ymmärtää.
Minua ärsyttää vähän sama asia. Mies ostaa aina lahjat sisarustensa lapsille (ei mitään kalliita tosin), mutta me emme saa mitään miehen sisaruksilta, koska meillä ei ole lapsia ja on sovittu että "ostetaan vaan lapsille". Kätevää miehen sisaruksille. Olen koettanut miehelle vihjata, että onko se nyt enää ihan tarpeen ostaa lahjoja, kun sisarusten lapsistakin vanhin on jo parikymppinen, mutta mies on itsepintainen sen suhteen, että pitää ostaa kun se kuuluu asiaan. Muuten emme ole juuri tekemisissä noiden sisarusten lasten kanssa, mutta lahjat pitää ostaa... 🙄
Vierailija kirjoitti:
Miten tälläisen voi edes ottaa puheeksi kuulostamatta ahneelta? Tiedän jo mitä mies vastaa ”ensin haluat ettei osteta lahjoja ja nyt suutut kun ostan muille!”
Ap
No niinhän se menee. Miksi sovit ettei lahjoja kun selvästi sellaisia kaipaat? Vaikka mies ehdottaisi niin kyllä hänelle voi sanoa että ei käy, aion antaa sulle lahjan ja haluan myös jotain
Itse ainakin ymmärrän hyvin miestä. Etenkin jos on sovittu etukäteen, että mitään suurta ei osteta. Lapsuudenperhe on kuitenkin aina se ensisijainen yhteisö :vanhemmat ovat sinut kasvattaneet, ruokkineet ja puettaneet ainakin 18vuotta ja sisarukset pitäneet huolta koko lapsuuden. Parisuhteet on myös tärkeitä toki,mutta yleensä niitä tulee ja menee. Ja vakavinkaan parisuhde on tuskin kestänyt yhtä kauan kuin suhde lapsuusperheeseen.
Jos olette hyvin toimeentulevia ja miehellä hyvä palkka niin todennäköisesti:
-Todennäköisesti ostelette pitkin vuotta kaikkea kivaa ja teillä on jo kaikki tarpeellinen.
-Miehesi haluaa jouluna muistaa vähävaraisempaa siskoaan ja helpottaa ja ilahduttaa heidän perhettään, koska hän voi.
-Kotiin on hankalampaa ostaa mitään, koska hän ei halua ostella mitään turhaa ja varsinaista tarvetta millekään uudelle ei ole.
-Hän ei tiennyt, että olet noin mustasukkainen ja kateellinen ihminen, että et soisi edes jouluna hänen suovan omalle lapsuudenperheelleen, hänelle rakkaille ja tärkeille ihmisille jotain extraa.
-Lisäksi se kaikkein tärkein:
Jos olitkin eri mieltä keskinäisestä lahjojen vaihtamisesta, niin sano se ääneen miehellesi. Älä ruikuta asiasta jossain somepalstalla miehesi selän takana. Ei hän mikään ajatustenlukija ole, kun on jo asiasta sinulta kysynyt.
Ihmettelen miksi sovitaan ettei lahjoja jos niitä kaivataan.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miksi sovitaan ettei lahjoja jos niitä kaivataan.
Luulin ettei miehellä ole rahaa eikä kehdannut sitä sanoa suoraan ja siksi ehdotti noin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin ymmärrän hyvin miestä. Etenkin jos on sovittu etukäteen, että mitään suurta ei osteta. Lapsuudenperhe on kuitenkin aina se ensisijainen yhteisö :vanhemmat ovat sinut kasvattaneet, ruokkineet ja puettaneet ainakin 18vuotta ja sisarukset pitäneet huolta koko lapsuuden. Parisuhteet on myös tärkeitä toki,mutta yleensä niitä tulee ja menee. Ja vakavinkaan parisuhde on tuskin kestänyt yhtä kauan kuin suhde lapsuusperheeseen.
Niin kai sitten. No, toivottavast on onnellinen heidän kanssaan kun saan tarpeeksi ja otan lapset ja lähden, kerran ei hänelle niin tärkeitä olla kuin lapsuuden perhe.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata sopia lahjattomuusjärjestelystä jos pidät lahjoista ja haluat niitä. Miehesi päättää itse rahankäytöstään.
Toki päättää, mutta mitä se kertoo arvostuksesta että toiselle ostaa ja toiselle ei?
Ap
Kyseessä on sopimus, jonka teit miehesi kanssa eli ei lahjoja. Mies pitää siitä kiinni.
Ei kannata sopia lahjattomuusjärjestelystä jos pidät lahjoista ja haluat niitä. Miehesi päättää itse rahankäytöstään.