Muita naisia jotka ei halua miestä arkeensa?

n32 kirjoitti:

Haluaisin miehen, omaksi ja arkeen. Mutta eipä oikein löydy sellaisia jotka olisi kutakuinkin normaaleja JA haluaisi sitoutua samalla tavalla kuin minä itse. Olen nyt yrittänyt treffata useampaa vain todetakseni että ne kaikki paneskelee ympäriinsä jos suinkin pystyvät. Niin pitkään kuin pystyvät. Yök. 

Eivät kaikki :) Kyllä miehetkin ovat yksilöitä kuten naisetkin ja siten löytyy varppina jokaiselle sopiva :) Älä tosin kysy miten sopivat löytävät toisensa, sitä en tiedä :/

En halua riesakseni vanhaa ukkoa ja nykyään olen suhteessa naisen kanssa, enkä vois olla onnellisempi.

Vierailija kirjoitti:

En halua riesakseni vanhaa ukkoa ja nykyään olen suhteessa naisen kanssa, enkä vois olla onnellisempi.

Miksi yleensäkään olen missään parisuhtessa jos se on noin vaikeaa? Miksi et vaan ole onnellisesti yksin?

Vierailija kirjoitti:

vastaava ketju NAISISTA poistuisi palstalta sekunneissa

MIKSI YLLÄPITO SUOJELEE TÄTÄ MIESTEN VIHAAMISTA? 

Koska ylläpitäjä on tietysti nainen joka ei joko kateudestaan tai muista syistä voi sietää miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mukavaa valehdella itselleen..mammat? Jokainen nainen kaipaa lämmintä, lihaksikasta ja karvaista miehen syliä🤗

mies52v

Karvat on oikeasti ällöttäviä. Inhoan koskemista, suutelemista ja en halua seksiä. En myöskään pidä mistään mikä vaatii minulta huomiota.

Valkkaripullo, sipsipussi ja suklaalevy ovat himosi kohteita? Joilla tyydytät myös seksuaaliset halusi? Kirjaimellisesi tai kuvaannollisesti? ;)

- ohis

Kerrot tuossa tekstissäsi 90% millaisia suomalaiset naiset ovat. Ilmankos suurin osa niistä ovat ylipainoisia ja sitten katkerana tällaisissa keskustelupalstoilla itkee miten pahoja suomalaiset miehet ovat. Miehet jotka tämän maan noille prinsessoille loppupeleissä ovat rakentaneet. Vai montako sipsin teko konetta suklaan teko konetta muista koneista puhumattakaan naiset ovat tässä maailmassa tehneet? Ilman miehiä maailma olisi vielä kivikauden asteella.  Paitsi että eivät ne naiset olis saaneet yhtään karhua, peuraa tms. metsästettyä ja siten olivat kuolleet talven kylmyyteen jo ajat sitten.

Käytän yhden yön panoja..kertoo jo tarpeeksi ihmisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ap:ta. Minulla myös edellisestä suhteesta muutamia vuosia enkä tiedä olenko valmis enää miehen kanssa yhdessä asumaan tai seurustelemaan. 1 lapsi minulla on ja arki luistaa kun kahden olemme, mutta Miehet tuntuvat poikkeuksetta taantumaan suhteessa toiseksi lapseksi joka ei osaa tehdä enää mitään itse ilman että pyytää, naisessa on aina vikaa kun se nalkuttaa (joo nalkutan jos roskapussin viemisestä auton talvirenkaisiin pitää aina olla muistuttamassa) suurin osa miehistä tuntuu pettävän heti kun silmä välttää ja saadaan se kossupullo sisuksiin näissä poikienilloissa (mikä tämä suomalaisten alkoholiongelma oikein on??)

On varmasti niitä hyviäkin miehiä, mutta täytyy sanoa että en ihmettele kun syntyvyys alenee ja suhteiden määrät pienenee kun naiset ei enää alistu ja alennu tuommoisen mieslapsien toiseksi äidiksi.

Niinhän se on, että mies on yleensä aina saamapuolella parisuhteessa ja naisten pitää antaa, palvella ja passata, kuunnella ja tukea ja mitä vielä. Mies vaihtaa talvirenkaat ja hakee kerran viikossa pakastepizzaa kaupasta (oma panos ruoanlaittoon). Avioliitto on naiselle huono diili.

Ei sitä nyt noin mustavalkoinen voi ja saa olla. Kyllähän sitä on aivan päinvastaisiakin tapauksia.  Minä (mies) tein yhdessä avovaimoni kanssa joulusiivouksen. Vein matot ulos ja tamppasin ne imuroin jonka jälkeen avovaimo heräsi päkkäreiltään ja pesi lattiat. Minä toin matot sisään ja pistin ne lattialle jonka jälkeen pesin vessat ja pyyhin pölyt. Pari päivää ennen joulua vielä avasin tukossa olleen kylpyhuoneen lavuaarin vesilukon ja rassasin viemäriputket puhtaiksi. Sen jälkeen pesin kylpyhuoneen kaakelit ja kaakeleiden välit juuriharjalla. Tämän tehtyäni siirryin rassamaan alakerran vessan lavuaarin vesilukkoa ja putkia sekä jynssäsin juuriharjalla kaakelit puhtaiksi enne kuin siirryin putsaamaan keittiön lavuaarin vesilukkoa ja putkia. Tämän työn tehtyäni kävin kaupassa ostamassa meille jouluruoat ja Alkosta vähän viiniä. Olen tehnyt meille peruna ja lanttulaatikot, paistanut kinkun ja pistänyt kaiken esille niin että avovaimo jo aikuisine lapsineen on saanut tulla valmiiseen pöytään. Eli turha tässä on tulla syyllistämään meitä miehiä. Emme kaikki ole sellaisia lapsia joiksi meitä täällä mollaatte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä. En kaipaa miestä. sotkemaan minun ja lapseni kotia. En aio passata ketään tai alkaa käyttämään viikonloppuvapaita toisen perheen tapaamisiin ja äijäporukoiden kaljailtojen kestitsemiseen. Ei kiinnosta. Ja mitä seksiin tulee, onneksi on hieromasauvat.

Ai että, olin unohtanut miesten kaljailtamat ja emänmöinnit! No totta. Niitäkään ei ole ikävä. Ja sitä musiikin huudatusta ja huutoa kaikki viikonloput. Rauhallista oli vain kun mies lähti baariin. Ei ole ikävä sitäkään.

Merkillisen huonoja miehiä olette valinneet. Miksi?

En usko että monikaan on valinnut miestä joka on alunperin huono (paitsi ehkä parikymppiset naiset jotka tuijottavat vain ulkonäköä ja löytynyt komea mies). Pikemminkin luulen että mies onnistuu peittämään todellisen luonteensa, näyttelee alussa ihannemiestä joka tekee ja osallistuu ja huomioi puolisonsa. Kun nainen on saatu nalkitettua, esim. yhteisellä lapsella, niin todellinen luonne paljastuu.

Ihan oikeasti nyt. Valtaosa ei lasta haluavista on miehiä.😄

mies52v

Et näköjään tajua koko pointtia. Väännän siis rautalangasta: lapsen jälkeen (joka yleensä molempien toivoma) mies näkee turvalliseksi heittäytyä vätykseksi joka oikeasti on ollut koko ajan.

Tai ehkä siinä on sitä että vanhemmuuden myötä nainen yleensä kasvaa aikuiseksi. Mies ei aina. Perheen arjen pyörittäminen lankeaa silloin naisen harteille. Miehestä tulee perässä vedettävä riippakivi. Lopulta sellaisesta haluaa vaan päästä eroon, eikä enää uutta riippaa halua.

Jos näin on niin miksi sitä sitten tulet tänne sitä julistamaan? Miksi et ota sitä suklaalevyä kainaloosi ja katsele hömppäohjelmia TV:stä ja nuti yksin olostasi ilman miestä. Sen selkeästi olet mielestäsi ansainnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mukavaa valehdella itselleen..mammat? Jokainen nainen kaipaa lämmintä, lihaksikasta ja karvaista miehen syliä🤗

mies52v

Karvat on oikeasti ällöttäviä. Inhoan koskemista, suutelemista ja en halua seksiä. En myöskään pidä mistään mikä vaatii minulta huomiota.

Valkkaripullo, sipsipussi ja suklaalevy ovat himosi kohteita? Joilla tyydytät myös seksuaaliset halusi? Kirjaimellisesi tai kuvaannollisesti? ;)

- ohis

Kerrot tuossa tekstissäsi 90% millaisia suomalaiset naiset ovat. Ilmankos suurin osa niistä ovat ylipainoisia ja sitten katkerana tällaisissa keskustelupalstoilla itkee miten pahoja suomalaiset miehet ovat. Miehet jotka tämän maan noille prinsessoille loppupeleissä ovat rakentaneet. Vai montako sipsin teko konetta suklaan teko konetta muista koneista puhumattakaan naiset ovat tässä maailmassa tehneet? Ilman miehiä maailma olisi vielä kivikauden asteella.  Paitsi että eivät ne naiset olis saaneet yhtään karhua, peuraa tms. metsästettyä ja siten olivat kuolleet talven kylmyyteen jo ajat sitten.

Tuo on hyvä taktiikka haukkua naisia kaikesta.  Saatte meidät näyttämään, että me tehdään kaikkea ja paremmin kuin te. Sillä tavallahan te olette suomessa etsiytyneet lapsen ja holhokin asemaan. Saatte naiset hoitamaan ihan kaiken, koska tiedätte että suomalainen nainen ottaa haasteen vastaan ja suoriutuu. Se toimikin aikansa. Näyttää vaan siltä, että naisia ei enää kiinnosta todistella teille mitään.

Vierailija kirjoitti:

En kaipaa miestä arkeeni, mutta olen kuitenkin niin paljon parisuhdeihminen, että päädyin seurustelemaan miehen kanssa, koska kaipaan läheisyyttä, asioiden jakamista ja käteviä käsiä. Kumpikin asuu omissa kodeissaan. Näin on hyvä ja tapaamiset ovat aina yhtä juhlaa.

Minäkin ajattelin että sellainen järjestely riittää. Ja tavallaan on ok. Mutta olisin tykännyt sellaisesta kahden aikuisen toisiaan auttavasta suhteesta ja arkiasioiden jakamisesta. Nyt suhteen sisältö on lähinnä seksi ja osallistuminen miehen harrastuksiin. Kaikki harrastukset joita minulla oli, hän kokeili kerran kohteliaasti mutta ne jäivät siihen. Käteviä käsiä saan erikseen pyytää monta kertaa, lopulta teen asian itse.

Nyt näemme kerran pari viikossa seksin merkeissä. Ihan hyvän seksin, ei siinä mitään, mutta ei se riitä kokonaisen parisuhteen sisällöksi.

Olen päätymässä samaan, että parisuhde ei maksa vaivaa. Se tuo enemmän työtä kuin mitä siitä tulee vastineeksi, on aina tuonut. Mieheni ovat olleet aika vaativia, hoidettavia ja tarvitsevia, näin jälkikäteen ajatellen. Itsepä olen tietysti valinnut, mutta näillä näkymin jos tässä on kaikki, ei maksa vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

No jos on seurannut sellaisten miesten kommentteja jotka on olleet "naisia" suhteessa eli roolit on menneet päinvastoin (mies on ollut vastuussa niin elatuksesta kuin lasten ja kodinhoidosta) niin ne on myös sitä mieltä, että ei ikinä enää parisuhdetta. Eli syy naisten ja naisen roolia vetävien miesten parisuhdehaluttomuuteen on se, että eivät jaksa naisen työtaakkaa. Miehet taas on kovin innoissaan olemaan parisuhteessa ja myös naiset jotka on tottuneet olemaan tekemättä mitään. Eli vapaamatkustajan ja hyötyjän rooli kyllä kelpaa kummallekin sukupuolelle.

Jotenkin näin ja syystä tai toisesta se nainen yleensä kuvittelee että hän saa olla se vapaamatkustaja ja sitten kun ei näin käykään, niin sitten aloitetaan tällaisia veistiketjuja ,niin kuin tämäkin täällä nyt on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kaipaa miestä arkeeni, mutta olen kuitenkin niin paljon parisuhdeihminen, että päädyin seurustelemaan miehen kanssa, koska kaipaan läheisyyttä, asioiden jakamista ja käteviä käsiä. Kumpikin asuu omissa kodeissaan. Näin on hyvä ja tapaamiset ovat aina yhtä juhlaa.

Minäkin ajattelin että sellainen järjestely riittää. Ja tavallaan on ok. Mutta olisin tykännyt sellaisesta kahden aikuisen toisiaan auttavasta suhteesta ja arkiasioiden jakamisesta. Nyt suhteen sisältö on lähinnä seksi ja osallistuminen miehen harrastuksiin. Kaikki harrastukset joita minulla oli, hän kokeili kerran kohteliaasti mutta ne jäivät siihen. Käteviä käsiä saan erikseen pyytää monta kertaa, lopulta teen asian itse.

Nyt näemme kerran pari viikossa seksin merkeissä. Ihan hyvän seksin, ei siinä mitään, mutta ei se riitä kokonaisen parisuhteen sisällöksi.

Olen päätymässä samaan, että parisuhde ei maksa vaivaa. Se tuo enemmän työtä kuin mitä siitä tulee vastineeksi, on aina tuonut. Mieheni ovat olleet aika vaativia, hoidettavia ja tarvitsevia, näin jälkikäteen ajatellen. Itsepä olen tietysti valinnut, mutta näillä näkymin jos tässä on kaikki, ei maksa vaivaa.

Miehen panos yleensä parisuhteeseen on oman seksintarpeensa tyydytys ja siihen se jää.  Kannattaako sen takia olla hoitamassa toisen kotia, pesemässä sen vaatteita ja laittamassa sille ruokaa, että saa olla jonkun reikänä?  Ei minun mielestäni. Sitä voi olla etäreikänäkin ja passata itse itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mukavaa valehdella itselleen..mammat? Jokainen nainen kaipaa lämmintä, lihaksikasta ja karvaista miehen syliä🤗

mies52v

Karvat on oikeasti ällöttäviä. Inhoan koskemista, suutelemista ja en halua seksiä. En myöskään pidä mistään mikä vaatii minulta huomiota.

Jos karvat ovat ällöttäviä, niin varmaan sitten ajelet niin sääri kuin häpykarvasikikin säännöllisesti viikoittain tai jopa useamminkin riippuen kuinka voimakasta karvankasvusi on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kaipaa miestä arkeeni, mutta olen kuitenkin niin paljon parisuhdeihminen, että päädyin seurustelemaan miehen kanssa, koska kaipaan läheisyyttä, asioiden jakamista ja käteviä käsiä. Kumpikin asuu omissa kodeissaan. Näin on hyvä ja tapaamiset ovat aina yhtä juhlaa.

Minäkin ajattelin että sellainen järjestely riittää. Ja tavallaan on ok. Mutta olisin tykännyt sellaisesta kahden aikuisen toisiaan auttavasta suhteesta ja arkiasioiden jakamisesta. Nyt suhteen sisältö on lähinnä seksi ja osallistuminen miehen harrastuksiin. Kaikki harrastukset joita minulla oli, hän kokeili kerran kohteliaasti mutta ne jäivät siihen. Käteviä käsiä saan erikseen pyytää monta kertaa, lopulta teen asian itse.

Nyt näemme kerran pari viikossa seksin merkeissä. Ihan hyvän seksin, ei siinä mitään, mutta ei se riitä kokonaisen parisuhteen sisällöksi.

Olen päätymässä samaan, että parisuhde ei maksa vaivaa. Se tuo enemmän työtä kuin mitä siitä tulee vastineeksi, on aina tuonut. Mieheni ovat olleet aika vaativia, hoidettavia ja tarvitsevia, näin jälkikäteen ajatellen. Itsepä olen tietysti valinnut, mutta näillä näkymin jos tässä on kaikki, ei maksa vaivaa.

Miehen panos yleensä parisuhteeseen on oman seksintarpeensa tyydytys ja siihen se jää.  Kannattaako sen takia olla hoitamassa toisen kotia, pesemässä sen vaatteita ja laittamassa sille ruokaa, että saa olla jonkun reikänä?  Ei minun mielestäni. Sitä voi olla etäreikänäkin ja passata itse itseään.

Kovin on katkeraa tilitystä. Oletko kenties kohdannut jonkun miehen joka on pitänyt sinua tasa-arvoisena niin, että sinäkin olet joutunut osallistumaan kodin askareisiin yhdessä miehesi kanssa vai mikä sinut on saanut noin katkeraksi pikku prinsessaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos on seurannut sellaisten miesten kommentteja jotka on olleet "naisia" suhteessa eli roolit on menneet päinvastoin (mies on ollut vastuussa niin elatuksesta kuin lasten ja kodinhoidosta) niin ne on myös sitä mieltä, että ei ikinä enää parisuhdetta. Eli syy naisten ja naisen roolia vetävien miesten parisuhdehaluttomuuteen on se, että eivät jaksa naisen työtaakkaa. Miehet taas on kovin innoissaan olemaan parisuhteessa ja myös naiset jotka on tottuneet olemaan tekemättä mitään. Eli vapaamatkustajan ja hyötyjän rooli kyllä kelpaa kummallekin sukupuolelle.

Jotenkin näin ja syystä tai toisesta se nainen yleensä kuvittelee että hän saa olla se vapaamatkustaja ja sitten kun ei näin käykään, niin sitten aloitetaan tällaisia veistiketjuja ,niin kuin tämäkin täällä nyt on.

Mieshän se vapaamatkustaja yleensä on. Ei tee mitään kotona, nykyään ne ei käy töissäkään enää. Panna pitäisi ja pleikkarilla saada istua vielä 50 vuotiaanakin vaimon hoidettavana.  En tunne yhtään naista joka olisi saanut vapaamatkustaa yhtään mitenkään. Sekö teille miehille on vapaamatkustamista että vaimo  elää kolmen tunnin yöunilla vuosikausia kun käy vuorotyössä, hoitaa lapset kuin yksinhuoltaja ja tekee kaikki kotityöt vaikka on mies talossa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kaipaa miestä arkeeni, mutta olen kuitenkin niin paljon parisuhdeihminen, että päädyin seurustelemaan miehen kanssa, koska kaipaan läheisyyttä, asioiden jakamista ja käteviä käsiä. Kumpikin asuu omissa kodeissaan. Näin on hyvä ja tapaamiset ovat aina yhtä juhlaa.

Minäkin ajattelin että sellainen järjestely riittää. Ja tavallaan on ok. Mutta olisin tykännyt sellaisesta kahden aikuisen toisiaan auttavasta suhteesta ja arkiasioiden jakamisesta. Nyt suhteen sisältö on lähinnä seksi ja osallistuminen miehen harrastuksiin. Kaikki harrastukset joita minulla oli, hän kokeili kerran kohteliaasti mutta ne jäivät siihen. Käteviä käsiä saan erikseen pyytää monta kertaa, lopulta teen asian itse.

Nyt näemme kerran pari viikossa seksin merkeissä. Ihan hyvän seksin, ei siinä mitään, mutta ei se riitä kokonaisen parisuhteen sisällöksi.

Olen päätymässä samaan, että parisuhde ei maksa vaivaa. Se tuo enemmän työtä kuin mitä siitä tulee vastineeksi, on aina tuonut. Mieheni ovat olleet aika vaativia, hoidettavia ja tarvitsevia, näin jälkikäteen ajatellen. Itsepä olen tietysti valinnut, mutta näillä näkymin jos tässä on kaikki, ei maksa vaivaa.

Miehen panos yleensä parisuhteeseen on oman seksintarpeensa tyydytys ja siihen se jää.  Kannattaako sen takia olla hoitamassa toisen kotia, pesemässä sen vaatteita ja laittamassa sille ruokaa, että saa olla jonkun reikänä?  Ei minun mielestäni. Sitä voi olla etäreikänäkin ja passata itse itseään.

Kovin on katkeraa tilitystä. Oletko kenties kohdannut jonkun miehen joka on pitänyt sinua tasa-arvoisena niin, että sinäkin olet joutunut osallistumaan kodin askareisiin yhdessä miehesi kanssa vai mikä sinut on saanut noin katkeraksi pikku prinsessaksi?

Minä olen tottunut tekemään aivan kaiken, aivan yksin. Joten älä loinen lässytä. En ole ikinä miehiltä saanut yhtään mitään. 

Mikä näitä naisia näköjään yhdistää on oma kyky saada itsenäistä miestä. Eli saa vaan pussin pohjalle jääneet ja ei se välttämättä ole hyvä valinta. Näillä naisilla ei myöskään näytä olevan miehelle muuta tarjottavaa passaus ja talouden pito.

Miksi tällä palstalla oikein lietsotaan tällaista aloitusta? Ilmoitin asiattomaksi, koska vauvoja syntyy miehen ja naisen välille.

Vierailija kirjoitti:

Onko mukavaa valehdella itselleen..mammat? Jokainen nainen kaipaa lämmintä, lihaksikasta ja karvaista miehen syliä🤗

mies52v

Niin kaipaa, mutta onkin eri asia se että suostuvatko miehet tuohon prinsessan elättäjän rooliin. Miehet saavat kyllä irtosuhteita niin paljon kuin haluavat (kaikki eivät kuitenkaan halua). Ja keneltähän niitä itsosuhteita sitten saa ellei naisilta. Tästä päätellen totuus on että kyllä ne naiset miehiä haluavat.

Nyt on vaan käynyt niin, että tähän viestiketjuun kirjoittelevilla mammoilla on parasta ennen päiväys mennyt umpeen jo vuosia sitten, eivätkä siten kelpaa enää kellekään miehelle. Siinä syy miksi ovat niin katkeria täällä ja naamioivat tilanteensa siihen että eivät halua miestä, vaikka todellisuudessa heillä ei edes ole mahdollisuuksia saada enää sellaista. Näin se vaan menee.

Kiva lukea että meitä on paljon! Olen 37v, koko ikäni kuvitellut että pitää olla mies ja ollut jotenkin riippuvainen siitä. Olen kahdesti eronnut jonka jälkeen viimeisin vuoden mittainen suhde päättyi siihen että jouduin lopulta laittamaan yhteystiedot salaisiksi ja muuttamaan kiireesti että pääsisin eroon siitä narsistivainoajasta. Sen verran kauhea kokemus etten enää ota riskiä siitä että tapaisin jonkun hullun vainoajan, haluan vaan elää yksin rauhassa ja nukkua yöni joutumatta miettimään tuleeko joku ikkunasta sisälle.

En enää jaksa toisen ihmisen jatkuvaa läsnäoloa ja huomioimista, sotkujen siivoamista enkä puolison sukulaisia ja heidän aiheuttamiaan ongelmia. Jos nyt vihdoinkin pääsin kaikista entisistä eroon ja saan asua lopultakin yksin turvassa ja rauhassa niin en ikimaailmassa haluaisi enää ketään miestä pilaamaan elämääni! Henkilökohtaisesti koen että jokainen mies on potentiaalinen hyväksikäyttäjäjä ja vainoaja. Luottamus on mennyt täysin. Ärsyttää kun jotkut puhuu tyyliin että kyllä sinäkin joskus vielä löydät jonkun. Ihan kuin olisi jokin puute ettei ole miestä ja että sellainen olisi jotenkin tarpeellinen tai välttämätön. Viihdyn erittäin hyvin yksin, en halua enkä tarvitse enää mitään miehiä.