Mitä kuuluisi realistiseen unelmaelämääsi 10v päästä?

Lisää tätä samaa, kiitos. No, voisin ottaa myös 20 miljoonaa euroa.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 23:30"]

Listaa ranskalaisilla viivoilla 5 asiaa.

Tässä omani:

-rakastava mies

-lapsia

-koira

-omakotitalo

-mökki

Nyt on teidän vuoronne!

[/quote]

Et sitten latteampaa unelmaelämää keksinyt? Farmariauto ei mahtunut enää listaan? Oikeasti, kaltaisesi ihmiset ovat tylsiä.

-korkea tutkinto

-hyvä työ

-hieno talo

-mies

-rakkaus

Samaa kuin nyt mutta mies olisi raitistunut.

...otan takaisin, kysyit mikä olisi realistista. Unohda.

- 1 ystävä pyytäisi anteeksi

- voisin olla rauhassa mieheni kanssa

- Ei stressiä

- voittaisin lotossa

- tapaisin uuden ystävän

- lapsenlapsi tai useitakin

- 10 kg hoikempi kroppa

- kesämökki

- terveyttä itselle ja perheenjäsenille

- kuorsaamaton mies

Matkailua, omaehtoista opiskelua, vapaaehtoistyötä, taiteen tekemistä, vaurautta.

Minulla on nuo mitä Ap toivoo. Oma listani

- ennenaikainen eläke

- asunto Espanjassa

- unettomuus loppunut

- hyvä kunto

- hoikkuus

Jatko-opinnot valmiina. Vakiintunut asema oman alan yhtenä johtavana tutkijana Euroopassa. Mies vaihtunut fiksumpaan. Intohimoa ja lempeyttä arjessa. Pari lasta. Purjevene.

Makaisin palstanaisten keskellä ja he syöttäisivät minulle marjoja ja muita herkkuja.

-Mies 29v-

Mulla noi kaikki edelliset on jo. Olen 30v. Asuisin Tukholmassa.olisi vapaa-aikaa jolla toteuttaa itseään. Saisin kirjoittaa minulle rakkaista aiheista, näytellä, tanssia. Tuntisin todella itseni ja maailman.Vierelläni olisi rakastettu puoliso. Lapset olisivat menossa yliopistoon. Olisin löytänyt mielekkään uuden työn, jota tehdä. Oli se sitten akateeminen tai käsityöläisammatti. Elikäs aika perusta..

- Luja ja rakkaudentäyteinen suhde, jossa kumpikin aidosti arvostaa toista.

- Lapsi.. ehkä :)

- Hyvät ystävät ja suku lähellä.

- Terve elämä, itselläni ja läheisilläni.

- Oma koti. En halua mitään hulppeaa linnaa, vain kodikkaan ja kauniin kodin jossa on hyvä olla.

- Mielekäs työ jonka lisäksi ei tarvis laskea riittääkö rahat ruokaan ja laskuihin.

Olen tuolloin 31v. Joku saattais sanoa että vaatimatonta ja tylsää? En kaipaa mitään materiaalihulinaa, vain rakkautta ja onnellisen ympäristön itselleni ja muille. Ilman stressiä laskujen maksamisesta ja muiden menojen kattamisesta. Kai se lottovoittokin olis kiva, mutta en edes lottoa :D

Olen opiskellut taidehistoriaa ja klassisia kieliä ainakin 120 op lisätäkseni sivistystäni.

Mies on vihdoin päässyt sopimuseläkkeelle. Olemme ostaneet haaveilemamme vapaa-ajan asunnon Pariisista.

Rouva, 55

Olen täyttämässä 30. Olisin ollut työelämässä sen reilu viisi vuotta, tai mahdollisesti opiskelisin toista/kolmatta tutkintoa. Asuisin yhä yksin, mutta rakkaimmat ystävät olisivat lähellä. Ehkä vielä vuokralla, suuressa tai keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa. Olisin matkustellut hieman enemmän kuin mitä nyt olen, mutten olisi mikään superreissaaja.

Olisi rahaa harrastaa kulttuuria.

Eniten ja tärkeimpänä pidän ja odotan sitä, että olisin ihan oikeasti onnellinen.

4 lasta, ihana mies, asuttais Helsingissä, oltas onnellisia ja terveitä, olisin kotiäiti. Nii, silloin olen 28 vuotta.

Täs tylsä moi!

- työtä niin, että riittää ruokaa pöytään

- helppo teini-ikäinen

- yksi tai kaksi kohtuullisen hyvää ystävää

- koira

- terveys

Ja jos tuohon päälle saa vielä lisätä niin seksielämä olisi ihan kiva. Edes silloin tällöin. Ja välttämättä ei tarvitse mennä sitä kymmentä vuotta.

Kymmenen vuoden päästä olen 36-vuotias.

- Kaksi tai kolme lasta (nyt on yksi).

- Omistaisimme sijoitusasunnon.

- Toivottavasti nykyiset lemmikkimme ovat elossa vielä.

- Olisin sellaisessa työssä, joka ei ole vain ok, vaan josta oikeasti pidän.

- Asuisimme mieheni kanssa tässä samassa talossa, jota nyt remontoimme.

-hyvä terveys ja kunto

-tarpeeksi rahaa

-pystyisin hankkimaan elantoni täysin kirjoittamisella

-asuisin kesät Lontoossa, talvet milloin missäkin

-ei edelleenkään lapsia, eikä miestä, täydellinen vapaus

Mulla olisi kolme lasta. Niistä kaksi vielä syntymätöntä olisivat olleet helppoja vauvoja, jotka olisin laulanut ulos mahasta. Mulla olisi aikaa käydä pitkillä kävelyillä. Mun koira suostuisi kävelemään taas mun kanssa eikä vahtisi vaan lapsia. Tosin sillon se on kyllä niin vanha että ehkä se ei enää kävelis mun kanssa. Ehkä mulla on sillon vaikka sokeriorava, siitäkin olisi enemmän lenkkiseuraa kuin tuosta koirasta...

Nojoo. Mä asuisin jossain maaseudulla, jossain ~10 000 asukkaan kylässä. Siellä olisi rautatie ja me asuttaisiin omakotitalossa. Mä olisin oppinut remonttitaitoiseksi ja remppaisin sitä taloa päivät kun mies olisi töissä. Pikkuhiljaa sisustaisin huoneita ja muokkaisin sitä mukaan kun saisin ideoita. Mulla olisi omenapuutarha ja mehiläispesä. En pelkäisi nääs enää mehiläisiä! Meille ei ostettaisi enää sokeria kun käytettäisiin vaan omaa hunajaa. Enkä inhoaisi hunajaa.

Marja-aikaan viettäisin muutaman viikon kokopäiväisesti metsässä, illat perkaisin marjoja. Siellä metsässä ei olisi hyttysiä ainakaan yhtä paljon kuin Rovaniemen metsissä. Omena-aikaan säilöisin omien puiden omenoita niin, että ne riittäisivät koko talveksi. Mulla olisi leivinuuni ja leipoisin kerralla mielettömät määrät ruisleipää. Mulla olisi oikein leivontaviikonloppuja välillä.

Mulla saattaisi olla muutama kana lemmikkinä. Syötäisiin niiden munia. Ja niitä kanoja. Jotenkin en olisi yksinäinen siellä korvessa, vaikka en ehtisi roikkumaan netissä, kun olisi niin paljon muuta. Ehkä mä olisin alkanut viihtyä itsekseni paremmin. Hyräilisin siinä rempatessani ja välillä keittäisin kahvit ja joisin ne ja nauttisin hiljaisuudesta ja yksinäisyydestä enkä enää ahdistuisi siitä.

Oho sori, innostuin. Ehkä 10 vuoden kuluttua osaan noudattaa ohjeitakin!

-14