Mistä oikeasti apua, kun lasten isä käyttää henkistä väkivaltaa?
Lastenvalvoja ei pystynyt auttamaan, ei myöskään perheväkivaltaklinikka. Eikä perheneuvola. Viesti on se, että vanhempien pitää pystyä sopimaan keskenään. Mua voitaisiin tukea keskustelemalla, mutta se ei riitä enää. Tilanne on jatkunut niin pitkään, että tällä on todella dramaattisia vaikutuksia mun hyvinvointiini. En pysty tulemaan vahvemmaksi ja sietämään tilannetta paremmin. Lastensuojelua on ehdotettu, mutta epäilen suuresti onko heillä sellaisia keinoja, joilla pääsisin ulos tältä väkivallan kehältä.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Selvitä itsellesi kristallin kirkkaasti juurta jaksaen viimeiseen pisaraan myöten niin kauan että ei ole enää epäilyksen muruakaan mikä on sinulle tärkeintä. Hoe niin kauan itsellesi että uskot: lapset ja minä ollaan tärkeitä, meidän terveys ja mielenterveys on tärkeitä, lapsille terve äiti on tärkeä. Millään muulla ei ole väliä. Ei sukulaisten luuloilla, ei virkailijoiden mielipiteillä, ei triggeröitymisillä. Ei millään. Vain sinulla ja lapsilla on merkitystä.
Kun olet sisäistänyt sen niin jo se helpottaa. Joka kerta kun mies koittaa eksyttää sinut muistat että se ei ole tärkeää, kyseessä on eksytys, lapset ja sinä merkitsette.
Kiitos
En osaa auttaa, koska itse samassa tilanteessa ja saman todenneena: kukaan ei voi auttaa. Takana erilaiset tukitoimet, lasten ja minun terapiat, perheneuvola, lastenpsykiatria, kuraattori, lastensuojelu, perhetyö... lopputulos on aina se, että työntekijät syövät hänen kädestään. Hän on komea ja treenattu, hauska humoristi, joka taktisesti myöntelee jotakin, että nojoo, joskus menee hermot ja nooo, saatoin toisen viikolla luvata lapselle sitä ja tätä kun en YHTÄÄN tajunnut ja toki vain lasta halusin ilahduttaa. Ei tule toistumaan! Ja sitten oven sulkeuduttua saan voitonriemuisen ja pilkallisen katseen; kukaan ei voi minulle mitään.
Tsemppiä ja voimia ja hyviä neuvoja nuo, että keskittyy olennaiseen ja vaalimaan lasten etua.
Jos etävanhempi on hankala niin kaikki tapaamissopimukset kirjallisesti ylös. Juhlapyhät ym kellonaikoineen paperille miten kotien vaihdot tapahtuu. Ei joustoja, ei mitään yhteydenottoja. Jis etä jotain lapselle lupailee niin hänen häpeänsä n, jos ei pysty lupausta pitämään. Lapsi pettyy kyllä ja silloin tuetaan lasta. Ei sepitetä valheita, että varmaan hyvä syy ja ei vanhempi tarkoita, vaan todetaan suoraan, että etä ei jostain syystä tullut ja lapsi saa itse kysyä miksi ei.
Alalla yli 30v kirjoitti:
Lastenvalvojan työssäni olen vuosikymmenten aikana havainnut, että yli 99% näistä vainoamis/väkivalta/hyväksikäyttö väitteistä on täyttä fuulaa. Yleensä syynä mt ongelmat, päihteet, kostomentaliteetti, kaikki nämä yhdessä tai erikseen.
Tässä apn tapauksessa olen satavarma, että mies on jo kauan aikaa sitten mennyt elämässään eteenpäin. Hänellä todennäköisesti jo uusi perhe ja elämä muualla, mutta AP ei osaa päästää irti.
Teidän pitäisi osata tunnistaa väkivalta ja auttaa uhria. Näin olet osa ongelmaa.
Mua on jäänyt vaivaamaan se 'alalla pitkään olleen lastenvalvojan' kommentti.
Jos uhrilla on mt-ongelmia, oikeuttaako se väkivaltaan? Ja väkivalta aiheuttaa traumoja, ahdistuneisuutta ja masennusta - kääntyykö tämä palvelujärjestelmässä uhrin viaksi?
Narsistien uhrien tuki ry, saat tukea itsellesi. Lastenvalvojalla yksityiskohtainen tapaamissopimus, yhteydenpito vain kirjallisesti, valvotut vaihdot. Voimia!
Vierailija kirjoitti:
Mua on jäänyt vaivaamaan se 'alalla pitkään olleen lastenvalvojan' kommentti.
Jos uhrilla on mt-ongelmia, oikeuttaako se väkivaltaan? Ja väkivalta aiheuttaa traumoja, ahdistuneisuutta ja masennusta - kääntyykö tämä palvelujärjestelmässä uhrin viaksi?
Jos on oikeasti lastenvalvoja, niin kommenttihan paljastaa selkeästi, miksi näissä tilanteissa apua ei tahdo saada mistään. Tuo viranomainenhan on täysi koopää. Ja narsistin vietävissä.
Narsistin uhrien tuki on aika hyvä. Aloin lukea keskustelupalstaa ja oikein hätkähdin, kun se tuntui olevan sanasta sanaan kuin minun elämästäni.
Vierailija kirjoitti:
onko kyseessä narsisti
Minulla ei ole valtuuksia tehdä diagnooseja, mutta sellaisia piirteitä on. Terapeuttini mukaan kyseessä on syvästi sairas ihminen.
Voisin lisätä tähän vielä kysymyksen, että mistä saan apua lapselle? Hän alkaa myös reagoida tähän tilanteeseen, pelkään, että isä on alkanut manipuloida ja kontrolloida myös häntä.
Vierailija kirjoitti:
Voisin lisätä tähän vielä kysymyksen, että mistä saan apua lapselle? Hän alkaa myös reagoida tähän tilanteeseen, pelkään, että isä on alkanut manipuloida ja kontrolloida myös häntä.
Meillä kävi näin. Lapsi on täysin hänen pauloissaan ja ilmoittaa vihaavansa minua. Ei halua tulla luokseni enää, pakotettuna käy yhden yön murjottamassa ja haukkumassa minua. On niin vanha ettei pakottaa voi.
Tämä on niin arkaluontoinen asia että viranomaiset ei pysty tekemään mitään. En voi kuin odottaa josko ikä tuo lapselle viisautta hahmottaa tilannetta. Mutta siinä on sitten menetetty aika monta vuotta.
Voimia ja rauhaa toivotan, keskity pitämään itsestäsi huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin lisätä tähän vielä kysymyksen, että mistä saan apua lapselle? Hän alkaa myös reagoida tähän tilanteeseen, pelkään, että isä on alkanut manipuloida ja kontrolloida myös häntä.
Meillä kävi näin. Lapsi on täysin hänen pauloissaan ja ilmoittaa vihaavansa minua. Ei halua tulla luokseni enää, pakotettuna käy yhden yön murjottamassa ja haukkumassa minua. On niin vanha ettei pakottaa voi.
Tämä on niin arkaluontoinen asia että viranomaiset ei pysty tekemään mitään. En voi kuin odottaa josko ikä tuo lapselle viisautta hahmottaa tilannetta. Mutta siinä on sitten menetetty aika monta vuotta.
Voimia ja rauhaa toivotan, keskity pitämään itsestäsi huolta.<3
Kuulostaa raskaalta, voimia sinulle! Mä teen nyt niin, että yritän vähän vakauttaa tilannetta ja lähden sitten pyytämään lapselle keskusteluapua esim kuraattorilta. Olen sulkenut silmäni itseeni kohdistuvalta väkivallalta liian pitkään ja nyt, kun ne alkavat aueta, alan huomata, miten paljon tilanne vaikuttaa lapseen. Enkä tietenkään pysty keskustelemaan tästä tai mistään muustakaan lapsen hyvinvointiin liittyvästä asiasta lapsen isän kanssa. Mutta ehkä se on niin, että mun ei tarvi sitä edes yrittää, vaan voin kääntyä suoraan ammattilaisten puoleen.
Vierailija kirjoitti:
Alalla yli 30v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alalla yli 30v kirjoitti:
Lastenvalvojan työssäni olen vuosikymmenten aikana havainnut, että yli 99% näistä vainoamis/väkivalta/hyväksikäyttö väitteistä on täyttä fuulaa. Yleensä syynä mt ongelmat, päihteet, kostomentaliteetti, kaikki nämä yhdessä tai erikseen.
Tässä apn tapauksessa olen satavarma, että mies on jo kauan aikaa sitten mennyt elämässään eteenpäin. Hänellä todennäköisesti jo uusi perhe ja elämä muualla, mutta AP ei osaa päästää irti.
. Ne on ne samat ihmiset, jotka puhuu rumasti, oli kyse nyksistä, eksistä tai omista lapsista. Ei uusi perhe muuta ihmisen käyttäytymistä paremmaksi.
Niin.
Mutta meillä tässä tapauksessa ei ole kuin apn sana miehen käytöksestä. Ei pidä olla naivi ja sinisilmäinen.Eikö teille ole opetettu, että ihmisen oma kokemus ratkaisee? Jos hän kokee kohtelun väkivaltana, niin siihen pitää puuttua. Ei se mene, että ”et sinä nyt tuollaisesta voi loukkaantua, tuleehan sinun jaksaa tuo vähättely tms”.
Minä koen viestisi väkivaltana. Poista se.
Lapselle voi pyytää apua esim koulukuraattorilta, ei tarvitse olla sen erityisempää syytä kuin vanhempien ero tai haluttomuus tavata etävanhempaa, tai yksityinen lasten psykologi tai psykoterapeutti. Puhu myös lapselle itse, ikätasoisesti ja säilytä keskusteluyhteys lapseen. Hae itsekin tukea, esim kriisikeskus tai vertaistuki, tai yksityinen keskusteluapu. Keskity teidän elämään, että voitte siinä olosuhteista huolimatta mahdollisimman hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle voi pyytää apua esim koulukuraattorilta, ei tarvitse olla sen erityisempää syytä kuin vanhempien ero tai haluttomuus tavata etävanhempaa, tai yksityinen lasten psykologi tai psykoterapeutti. Puhu myös lapselle itse, ikätasoisesti ja säilytä keskusteluyhteys lapseen. Hae itsekin tukea, esim kriisikeskus tai vertaistuki, tai yksityinen keskusteluapu. Keskity teidän elämään, että voitte siinä olosuhteista huolimatta mahdollisimman hyvin.
Niin se on tehtävä. Apua vain on vaikea saada, se oli tämän koko postauksen alkuperäinen aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle voi pyytää apua esim koulukuraattorilta, ei tarvitse olla sen erityisempää syytä kuin vanhempien ero tai haluttomuus tavata etävanhempaa, tai yksityinen lasten psykologi tai psykoterapeutti. Puhu myös lapselle itse, ikätasoisesti ja säilytä keskusteluyhteys lapseen. Hae itsekin tukea, esim kriisikeskus tai vertaistuki, tai yksityinen keskusteluapu. Keskity teidän elämään, että voitte siinä olosuhteista huolimatta mahdollisimman hyvin.
Niin se on tehtävä. Apua vain on vaikea saada, se oli tämän koko postauksen alkuperäinen aihe.
Meidän kohdalla se oli mahdotonta joten tilanteen muuttamisen sijaan keskityin selviämiseen tilanteessa ja lapset sekä mä pärjätään näin.
Kun yrittää kertoa tällaisista ongelmista, leimautuu itse katkeraksi ämmäksi joka mustamaalaa eksää. Itse tietää mitä se meno voi suljettujen ovien takana olla, ja lapset kertoo tutun kuuloista tarinaa. Mutta mihinkään ei oikein voi puuttua niin kauan kuin ketään ei lyödä. Kun koittaa selittää miten eksä vuodesta toiseen huutaa, raivoaa ja kyykyttää muita, keksii arkeen kaikenlaista kiusaa ja esim. estää lapsia menemästä ajoissa nukkumaan, niin se on kuulema normaalia, koska kaikilla vanhemmilla palaa joskus pinna...
Vierailija kirjoitti:
Selvitä itsellesi kristallin kirkkaasti juurta jaksaen viimeiseen pisaraan myöten niin kauan että ei ole enää epäilyksen muruakaan mikä on sinulle tärkeintä. Hoe niin kauan itsellesi että uskot: lapset ja minä ollaan tärkeitä, meidän terveys ja mielenterveys on tärkeitä, lapsille terve äiti on tärkeä. Millään muulla ei ole väliä. Ei sukulaisten luuloilla, ei virkailijoiden mielipiteillä, ei triggeröitymisillä. Ei millään. Vain sinulla ja lapsilla on merkitystä.
Kun olet sisäistänyt sen niin jo se helpottaa. Joka kerta kun mies koittaa eksyttää sinut muistat että se ei ole tärkeää, kyseessä on eksytys, lapset ja sinä merkitsette.
Tätä kommenttia mietin usein.
Selvitä itsellesi kristallin kirkkaasti juurta jaksaen viimeiseen pisaraan myöten niin kauan että ei ole enää epäilyksen muruakaan mikä on sinulle tärkeintä. Hoe niin kauan itsellesi että uskot: lapset ja minä ollaan tärkeitä, meidän terveys ja mielenterveys on tärkeitä, lapsille terve äiti on tärkeä. Millään muulla ei ole väliä. Ei sukulaisten luuloilla, ei virkailijoiden mielipiteillä, ei triggeröitymisillä. Ei millään. Vain sinulla ja lapsilla on merkitystä.
Kun olet sisäistänyt sen niin jo se helpottaa. Joka kerta kun mies koittaa eksyttää sinut muistat että se ei ole tärkeää, kyseessä on eksytys, lapset ja sinä merkitsette.