Lue keskustelun säännöt.
Ei jumalauta! Mies huusi naukuvalla äänellä ruokaa laittaessaan
Mä en kestä! Mies laittaa ehkä kerran kahdessa viikossa ruoan. Muutoin kokkailut on vastuullani. No, tänään hän alkoi väsäämään jauhelihakastiketta. Itse ajattelin kerrankin ottaa rennosti ja katsella tv:tä. Hetken kuluttua kuuluu ärsyyntynyt ja naukuva ääni: voitko tulla edes laittamaan makaronit kiehumaan kun käteni ovat sidotut jauhelihan ruskistamiseen. Vesi siinä kiehui jo yli äyräiden ja mies sinkoilee ympäri keittiötä. Olen myös joutunut sanomaan mikä kattila kastikkeelle sekä millä kastiketta voi sekoittaa kun kaikki lastat pesukoneessa. Ei jumalauta!
Ja nyt se siis on kiukkuinen kun joutuu yksin tekemään koko ruoan. Ja ps. voitte vaan kuvitella missä kunnossa keittiö on ja kuka sen siivoaa. Hän on sentään laittanut ruokaa.
Kommentit (402)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä helkkari on kapusta? Ikinä kuullutkaan koko sanaa ja yhtäkkiä se on joka viestissä.
Puinen kauha. Sehän on se lintukin kapustarinta, joka on saanu nimensä ku sen rintakuvio muistuttaa sivulta katsottuna kauhaa.
Missäpäin Suomea tämä sana on käytössä? Ihan aidosti kysyn koska olen melkein nelikymppinen enkä tunnista sanaa lainkaan.
Itä-Suomessa ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä helkkari on kapusta? Ikinä kuullutkaan koko sanaa ja yhtäkkiä se on joka viestissä.
Puinen kauha. Sehän on se lintukin kapustarinta, joka on saanu nimensä ku sen rintakuvio muistuttaa sivulta katsottuna kauhaa.
Missäpäin Suomea tämä sana on käytössä? Ihan aidosti kysyn koska olen melkein nelikymppinen enkä tunnista sanaa lainkaan.
Itä-Suomessa ainakin.
Ellin velli
Elli keitti vellii
Omalla kapustallansa,
Omist’ otrajauhoistansa;
Velli kaatui karsinahan,
Ellin lapset lakkimahan,
Elli itse itkemähän,
Muu pere murajamahan.
Tuo loru oli jossain lastenkirjassa, jota luettiin lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä helkkari on kapusta? Ikinä kuullutkaan koko sanaa ja yhtäkkiä se on joka viestissä.
Puinen kauha. Sehän on se lintukin kapustarinta, joka on saanu nimensä ku sen rintakuvio muistuttaa sivulta katsottuna kauhaa.
Missäpäin Suomea tämä sana on käytössä? Ihan aidosti kysyn koska olen melkein nelikymppinen enkä tunnista sanaa lainkaan.
Itä-Suomessa ainakin.
Minä käytin tuota sanaa, kun en keksinyt, mikä on yläkäsite kaikille kaupoilla, lastoille, haarukkkavatkaimille sun muille välineillä, joilla ruokaa laitetaan tai käytetään leivonnassa.
Vierailija kirjoitti:
Itsepähän olet miehesi valinnut.
Ja kyllä oli tosi miehiä jotka valintaan suostuivat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä helkkari on kapusta? Ikinä kuullutkaan koko sanaa ja yhtäkkiä se on joka viestissä.
Puinen kauha. Sehän on se lintukin kapustarinta, joka on saanu nimensä ku sen rintakuvio muistuttaa sivulta katsottuna kauhaa.
Missäpäin Suomea tämä sana on käytössä? Ihan aidosti kysyn koska olen melkein nelikymppinen enkä tunnista sanaa lainkaan.
Itä-Suomessa ainakin.
Joo se sana lainattiin venäjältä niinku sana piirakkakin. Keittiösanoi tuntuu olevan aika paljon sieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa niin tutulta. Oma mies on maailman hyvätahtoisin ihminen ja pääsääntöisesti osaa ajatella omilla aivoilla. Mutta ruoanlaitto, ei jestas, aiheuttaa mulle harmaita hiuksia. Ruoka kun on valmis, keittiö on kun kaaoksen jäljiltä. Riisiin ja kanakastikkeeseen on onnistunut sotkemaan kolme kattilaa, neljä pannua niiden lisäksi, joissa ruoka on. Lisäksi veitsiä, kulhoja, tyhjiä pakkauksia ja muoveja löytyy pitkin pöytiä. Ja mikä hitto siinä on, että kaapin ovet pitää AINA jättää sepposen selälleen? Jääkaapista kun etsii jotain, ei auta, vaikka se olisi kuinka nenän edessä. Silti pitää minulta huhuilla, että missä mahtaa olla tämä ja tämä. Tai vaikka jääkaapissa ois valon lisäksi maitopurkki ja voipaketti, silti kysyy, missä se voipaketti on. Tavarat ovat olleen samoilla paikoilla nyt 6 vuotta ja silti joka hiton kerta kun kokkaa, joku on niin pahasti hukassa että minun pitää tulla etsimään se.
Ja vielä se multitaskauksen vaikeus. On ihan mahdoton ajatus, että kana ruskistuisi ja samalla voisi laittaa sen riisin kiehuun. Ei, sitä kanaa pitää vahdata tiukasti koko ajan.
Hiillos -pihvi on makkaraa, ei siis erityisesti mikään pihvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa niin tutulta. Oma mies on maailman hyvätahtoisin ihminen ja pääsääntöisesti osaa ajatella omilla aivoilla. Mutta ruoanlaitto, ei jestas, aiheuttaa mulle harmaita hiuksia. Ruoka kun on valmis, keittiö on kun kaaoksen jäljiltä. Riisiin ja kanakastikkeeseen on onnistunut sotkemaan kolme kattilaa, neljä pannua niiden lisäksi, joissa ruoka on. Lisäksi veitsiä, kulhoja, tyhjiä pakkauksia ja muoveja löytyy pitkin pöytiä. Ja mikä hitto siinä on, että kaapin ovet pitää AINA jättää sepposen selälleen? Jääkaapista kun etsii jotain, ei auta, vaikka se olisi kuinka nenän edessä. Silti pitää minulta huhuilla, että missä mahtaa olla tämä ja tämä. Tai vaikka jääkaapissa ois valon lisäksi maitopurkki ja voipaketti, silti kysyy, missä se voipaketti on. Tavarat ovat olleen samoilla paikoilla nyt 6 vuotta ja silti joka hiton kerta kun kokkaa, joku on niin pahasti hukassa että minun pitää tulla etsimään se.
Ja vielä se multitaskauksen vaikeus. On ihan mahdoton ajatus, että kana ruskistuisi ja samalla voisi laittaa sen riisin kiehuun. Ei, sitä kanaa pitää vahdata tiukasti koko ajan.
Ja mä en tajua kans sitä, et miks niitä jälkiä ei voi siivota siin samalla? Tai jos avaa kanapaketin, miksi se tyhjä paketti on mahdoton laittaa roskiin ja se jää siihen roskiksen päällä olevalle pöydälle. Mutta sama sen välilä. Hyvä kokki siivoaa itse jälkensä. Jos mies tekee ruoan hän myös siivoaa keittiön, ja kun mä teen ruoan mä myös siivoan omat jälkeni.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla niin vaikeaa löytää levyn kokoon sopiva keittoastia? Jos päättää käyttää pientä levyä niin miksi helvatassa siihen pitää tuikata suurin kaapista löytyvä kattila? Tai jos keksii käyttää isoa levyä niin eiköhän siinä porise punasena hohkaavan levyn päällä joku pikku kastikekasari...
Mun mies kysyy multa joka ikinen kerta minkä kokoinen kattila menee mille levylle. Ei auta vaikka olen monta kertaa selittänyt että mahdollisimman samankokoiselle... Ja joka kerta kun mikrottaa ruokaa niin kysyy voiko tämän lautasen laittaa mikroon. Meillä on siis muutama tassi joita en uskalla koristwkuvioiden takia laittaa mikroon ja nekin on mont a kertaa käyty yhdessä läpi, kaikki muut kulhot ja ruokalautaset on mikronkestäviä... Ei vaan jää hänelle päähän. On kyllä muutenkin ehkä epäkäytännöllisimpiä ihmisiä joita olen tavannut, mä mm. teen meillä lähes kaikki tee se itse hommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni teki tänään kanasalaattia uuden vuoden ryhtiliikkeen innoittamana. En puuttunut hänen ruuanlaittoonsa, mutta tämän ketjun päivällä luettuani kurkin sivusilmällä, mitä siellä hellan vieressä oikein tapahtuu. Mainittakoon, että mieheni syö tavallisesti kotona lähinnä uuniranskiksia ja leipää, eikä todellakaan kokkaile tai kikkaile mitään haastavampaa.
Aloitin vaivihkaisen kyttäyksen. Kana oli hunajamarinoitua filesuikaletta kaksi pakettia (n. 800 g yhteensä, arvioisin). Olisin itse ehkä ostanut kanan jossakin muussa muodossa, mutta eipä kai tuossakaan mitään perustavanlaatuista vikaa ole.
Seuraava vilkaisu: molemmat kanapaketit on kaavittu lusikalla liian pienelle paistinpannulle. Pannu on kylmä ja lusikka paistinpannulla. Hella siitä kuitenkin laitettiin päälle ja käytiin muiden salaattiainesten kimppuun.
Jokainen tekee tavallaan ja katselin, kuinka kurkun mies leikkaa ensin pyöreiksi kiekoiksi, jotka sitten leikkaa yksi kerrallaan neljäksi palaksi. Tässä meni hetki, mutta lopputulos oli kuitenkin ihan hyvä. Salaatti oli valmiista salaattisekoituspussista ja miehen yllätykseksi sitä olikin sen verran paljon, että salaatti täytyikin tehdä kahteen kulhoon yhden sijasta. Noh, ei siihen maailma kaadu. Mies pilkkoo keskittyneesti loput kasvikset sekä metsästää haarukalla valuttamattomat salaattijuustot purkista ynnä muut tilpehöörit tarkasti kahteen kulhoon.
Kun kasvikset on pilkottu ja muutkin salaattiainekset saatu kulhoihin, on aika taas muistaa käydä kanan kimppuun. Lusikka on edelleen pannulla ja käy ilmi, että kana on palanut pohjasta mustaksi ja kanakeon päälliosa on vielä jääkaappikylmää. Lusikka ei pelasta tilannetta, joten alkaa armoton paistinlastanmetsästys. Kuka olisi arvannut, että sitä tarvitaan. Lasta löytyy, mutta muutenkin kriisiytyneessä kananpaistossa realisoituu liian pienen paistinpannun aihuttama käytännön ongelma. Marinoidut kananpalaset lentelevät hellalle ja kaakeleihin kun niitä sekoittele. Ei kun toinen pannu tulille ja puolet kanoista siihen. Palaneet kohdatkin tuovat vaan makua.
Enpä enää ihmettele, mistä ne mainitut lukuisat kulhot, pohjaanpalaneet pannut, kattilat ja täystuho tulee. Salaatti maistui kyllä molemmille.
Miksi teillä on noita reppana miehiä?
Saatteko jotakin, kun joudutte kasvattamaan yhtä aikuista lasta?
Uskomatonta.
Oma häpeä, jos tollasia ukkoja otatte.
Itsellä aikuinen kykenevä mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä on noita reppana miehiä?
Saatteko jotakin, kun joudutte kasvattamaan yhtä aikuista lasta?
Uskomatonta.
Oma häpeä, jos tollasia ukkoja otatte.Itsellä aikuinen kykenevä mies.
Totta. Monen mies kuulostaa lievästi kehitysvammaisella tai lievästi autistiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin eilen töistä kotiin, mies ylpeänä kehuskeli et on jo syönyt poikien kanssa. Paistoivat oikein pihvit ja laittoivat sellaisen terveellisen graham-sämpylän väliin. Oikein käsillään innoissaan näytti miten ne oli tehty, ihmeissäni ja vähän jo itsekin innostuneena kysyin, mitä pihvejä olivat syöneet (mies ei ikinä raaski itse ostaa mitään hyvää pihvilihaa eikä myöskään tee mitään ruokaa hernekeiton lämmittämisen ja makkaran grillaamisen lisäksi). Ei meinannut sanoa, mutta sitten kertoi, että no niitä Hiillos-pihvejä.
Repesin.Meillä moinen repeilevä tuhlari saisi lähteä äkkiä etsimään arvolleen sopivampaa kortteeria.
Joo ihan päivänselvää. Jos vaimo tuhlaa palkkansa perheen ruokiin, niin miten sun harrastuksiin riittäs rahat?! 😁
No jos nyt meidän perheeseen juttu käännetään, niin itsehän olen ollut perheen pääasiallinen elättäjä 20 vuotta ja myös ne vaatimattomat harrastukseni omasta pussista kustantanut.
Perheen tarpeet olen kuitenkin pistänyt aina muiden edelle, eikä meillä ole aina rahan kanssa juhlittu. Alkuaikoina saatettiin joutua keräämään kolikot kasaan ja laskemaan tarkkaan, että saatiin ruoka riittämään seuraavaan tilipäivään asti.
Meillä ei siis ole ollut tapana naureskella ylimielisesti toisen laittamalle ruoalle, oli tekijä kumpi vaan ja kaikki on otettu kiitollisuudella vastaan.
Tartuin kommenttiin tuhlarista. Sanavalinnasta "kortteeri" olisi oikeasti pitänyt ymmärtää, etten keskustele provosoivan nuoren miehenalun kanssa. Vilpitön pahoitteluni, tässä kontekstissa kommentoin asiattomasti ja ikävästi. Otan moitteen vastaan ja koetan olla ensi kerralla provosoitumatta yhtä herkästi.
Olen täysin samaa mieltä siitä, ettei toisen laittamalle ruualle - eikä muutenkaan - naureskella ylimielisesti, ei se ole meilläkään ollut tapana.
Enhän minä toki mitenkään sinua moittinut. Yritin vain selventää kommenttini taustoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se niin ärsyttävää kun emäntä levittää p**settään sohvalla ja vielä besservisseröi! Sohva poistoon ja / tai emäntä vaihtoon! Prkl!!!!!!
Onko tälläiset lapatossut suoraan äidin helmoista muuttanut korvike äidinkaa yhteen vai mistä johtuu miehen 'vammaisuus' ruuanlaitossa?
Vähimmäisvaatimus kumppanissa on ruuanlaittotaito sukupuoleen katsomatta.
Olen myös huomannut että miehen ruuanlaittotaito ja koulutustaso kulkee käsi kädessä. Korkeasti koulutetut tekevät taivaallista sapuskaa.
Mistä tämäkin johtuu?
Siis minkä takia te olette parisuhteessa noiden miestenne kanssa jotka eivät tunnu osaavan yhtään mitään?
Minä olen mies ja kolmen lapsen isä. Hoidan remppahommat, korjaan autot ja pyörät sekä osallistun kotitöihin yhtälailla, teen suurimmanosan kauppareissuista ja vietän lasten kanssa aikaa.
En ymmärrä miten joku jaksaa naukuvia vätyksiä katella oli sitten kyseessä nainen tai mies. Toisaalta monilla naisilla tuntuu olevan ihmeellinen halu löytää mies jonka vioista saavat valittaa ja leikkiä marttyyria. Jotain kiksejä siitäki kai sitte saa vai?
Noh onnea valitsemallenne tielle.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös huomannut että miehen ruuanlaittotaito ja koulutustaso kulkee käsi kädessä. Korkeasti koulutetut tekevät taivaallista sapuskaa.
Mistä tämäkin johtuu?
Jaa.. Minä taas olen huomannut, että yleensä nuo korkeasti koulutetut ovat täysin kädettömiä tekemään mitään normaaliin arkeen liittyvää..
Vierailija kirjoitti:
Olen myös huomannut että miehen ruuanlaittotaito ja koulutustaso kulkee käsi kädessä. Korkeasti koulutetut tekevät taivaallista sapuskaa.
Mistä tämäkin johtuu?
Hyvin pienestä otannasta, johon empiirinen tutkimuksesi perustuu?
Missäpäin Suomea tämä sana on käytössä? Ihan aidosti kysyn koska olen melkein nelikymppinen enkä tunnista sanaa lainkaan.