Tiedät kyllä kun se oikea tulee vastaan! Onko teille käynyt näin?

Kun näin tulevan puolisoni minusta tuntui että tulin kotiin 😊

Yhteisiä vuosia + 20 🤗

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. 12 tunnin yhdessäolon jälkeen tiesin vuorenvarmasti että siinä se on, se jota olen koko ikäni etsinyt. Olin 28-vuotias ja takana eripituisia suhteita. Tämä tieto valui lävitseni häntä katsellessani, ikään kuin lämpimänä ja painavana lyijynä. Ei siinä mitään pasuunan soitantaa kuulunut.

Olin 100 % varma että menemme naimisiin emmekä koskaan eroa. En tietenkään sanonut mitään ääneen, itsekseni ajattelin.

Tuosta on nyt 25 vuotta, ja tähän asti on pitänyt kutinsa. Edelleen ollaan yhdessä.

Tämä kuvaa tosi lähelle omia tuntemuksiani, jotka tulivat ensimmäisen yhteisen yön jälkeen. En ollut koskaan edes haaveillut meneväni naimisiin, mutta silloin tiesin että tulen menemään sen ihmisen kanssa. Olin aivan varma.

Ja sitten osoittautuikin, ettei hänellä ollut minua kohtaan samanalaisia tunteita. Oli todella vaikea uskoa se, kun oma fiilis oli niin voimakas. Tuosta on kulunut aikaa jo todella paljon ja edelleen ajatus kiusaa silloin tällöin. En osaa nähdä itseäni kenenkään muun kanssa.

Ei tullut erityistä tunnetta tavatessa, vaikka noita ihastumisia ensi silmäyksellä on ollutkin.

Kolmansilla treffeillä olin jo että rakastan sua. Mitä siinä välissä tapahtui? 😁

Parhaiten tunnettani kuvaa tuo hyvä ja lämmin olo toisen seurassa, mitä en ollut aiemmin kokenut kenenkään kanssa.

Olemme naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi kertaa mutta se toinen osapuoli oli   varattu. Kuulemma jos olisivat mut tavanneet 10sitten niin asia olisi ollut toinen.  

Klassista puhetta. Nää on kuultu niin moneen kertaan.

Joo, monta kertaa.

Olen kuullut saman. Että sen vain tietää.

Itse en ole kokenut. Vielä.

Ikää kohta 40

Eei ..

Seuraawassa matrixissa sitten ..

Sincc

Katoin 500 japanilaista orgioissa videota ja rakastuin niihin kaikkiin, että kyllä tunne tulee joka päivä. 

Ei ole tullut, kun asun yksin syrjässä ja jos menen isoon kaupunkiin en tuijottele muita vaan hoidan asiat ja lähden mahdollisimman nopeasti veks. Tinderiä en käytä, koska se vaikuttaa että hirvee kasa miehiä iskee naisia ja sit ne naiset antaa samoille "Komistuksille" eli sieltä ei laatunaista saa.

On niitä oikeita tullut vastaan jo ainakin viisi!

Joo, kyllä se oli jo hetki ennen ensisuudelmaa täysin selvä peli.

Puolisoni ei edes ole varsinaisesti viehättävä, joten ulkonäöllä ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä. Se oli vain syvää, keskinäistä yhteyttä. Sitä kuuluisaa kemiaa.

Kyllä. Ensisilmäyksellä jokin kolahti ja kovaa. Ajattelin, että humpuukkia ja jatkoin elämää yli vuoden, mutta kun tavattiin uudestaan vapaa-ajalla ja alettiin juttelemaan enemmän, niin ei se mitään humpuukkia ollut. Tuli sellainen tunne, ettei ilman toista voi elää. Tästä nyt yli 11v, edelleen yhdessä. 

Nuorempana ajattelin, ettei ole oikeaa, on vain sopivia, mutta muutin mieleni.

Joo, monta kertaa. Sitten vaan heräsin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on käynyt. Sääli, että hän oli juoppo.

Sama juttu täällä.

Todellakin tiesin!

Siis ekalla kerralla.

Seuraavat on olleet enemmän tai vähemmän avoimia kortteja.

Olisiko lisää kokemuksia? 😍

Toinen suhteeni menossa, ja tiedän ettei mies ole oikea minulle. Tiesin exästäkin, vaikka hänen kanssa perheen perustin. Uskon ettei kaikille riitä niitä täydellisiä, oikeita ihmisiä, joiden kanssa kemia ja rakkaus kolahtaa.

Omalla kohdalla kyse on ollut siitä, että minä olen ollut rakastunut ja täysin hullaantunut ja luullut ensi vuodet, että tämä on täydellistä. Sitten sieltä toiselta osapuolelta on tullut selvä merkki etten olekaan hälle se oikea :(

Tapasin nykyisen puolisoni työn merkeissä, joten ei tullut alkuun mieleenkään, että meillä voisi olla jotain. Olin ikään kuin väärällä agendalla liikenteessä. Mutta muistan kun tavattiin ensimmäistä kertaa kahdestaan ilman muita (työn merkeissä kyllä silloinkin). Silloin tunsin jotain erityistä energiaa meidän välillä, vaikka en varsinaisesti silloinkaan voi sanoa ihastuneeni ainakaan tietoisesti. Mies jäi jotenkin oudosti pyörimään mieleeni, vaikka seurustelin silloin toisen kanssa enkä varsinaisesti kokenut ihastuneeni häneen. Muistan myös nähneeni unta, että päädyimme suutelemaan jo paljon ennen kuin tietoinen mieleni edes piti miestä millään tavalla viehättävänä.

Kun alettiin tapailla, eteni se nopeammin kun yksikään tapailu aiemmin. Muutin miehen luokse kuukauden seurustelun jälkeen. Joten kyllä sen hyvin äkkiä tiesi, että tässä on jotain erilaista potentiaalia kun monessa muussa aiemmassa suhteessa. Nykyisin ollaan naimisissa ja odotetaan meidän toista lasta. Mutta ensivaikutelma oli ihan eri alkuun kun nähtiin isommassa porukassa enkä sen perusteella olisi ikinä uskonut että tuossa on tuleva puolisoni.

Kyllä. Menin ihan puihin enkä saanut sanaa suustani. Ujostuin ja jäädyin täysin. Tilanne meni ohi, olen yksin.

Tunne oli kutkutteleva. Jo takaapäin tunsin hänet, ennen kuin näin kasvot, tunsin olemuksen ja jonkun järjettömän latauksen. Uutta tilaisuutta odotellessa. Lupaan, että en jäädy tai saan ainakin jotain sanottua.

Niitä tullut monia vastaan. Kaikki oikeita.