Lue keskustelun säännöt.
Syön paljon voita, enkä koskaan margariinia
Kommentit (963)
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 21:30"]Viestissä 425 ollut syvänteen artikkelin kyselytuokio ei edelleenkään ole tutkimus, vaan artikkeliin liittyvä q&a. Sydän.fi -sivusto ei myöskään ole mikään virallinen tiedesivusto, vaan yksityisen remote analysis Oy:n ylläpitämä sivu, joka tarjoaa teknisiä analyysipalveluita lähinnä yksityisille lääkäriasemille. Ja en nyt ihan ymmärrä, missä olin väärässä?
[/quote]
No ei tutkimus, mutta ymmärrät varmaan itsekin, että siinä avataan näitä tutkimuksia, jossa tietoja on onnistuttu vääristelemään erilaisin keinoin. Mutta eihän ne asiantuntijat tosiaan mitään tiedä verrattuna av-mammaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääketieteellinen kliininen tutkimus on aivan eri asia, kuin lääkärin suorittama kliininen tutkimus. Skarpatkaa nyt vähän!
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 21:35"]Lääketieteellinen kliininen tutkimus on aivan eri asia, kuin lääkärin suorittama kliininen tutkimus. Skarpatkaa nyt vähän!
[/quote]
Ne ovat molemmat kuitenkin kliinisiä tutkimuksia!
Jaa mä olin tässä välissä täältä monta tuntia pois ja kun tulin nyt takaisin, niin odotin, että täällä on näitä kasvirasva-hiilarirakastajien tutkimuksia sivutolkulla, mutta taas vesiperä. Ei yhtään! Missä hitossa ne teidän tieteellisesti vedenpitävät tutkimustulokset luuraavat? Miksi te niitä piilottelette, kun niitä on tuhansia? Eikö tuo ole vähän epäreilua meitä kohtaan, jotka emme ole näitä tutkimuksia koskaan nähneet, kun ei kukaan teidän leiristä ole niitä suostunut näyttämään!
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 21:32"]
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 21:23"]Hei nyt tsemppiä margariininpuolustajat! Kasvirasvojen terveellisyys ja eläinrasvojen vaarallisuus on ollut tunnettu tosiasia jo vuosikymmeniä. Siitä on tehty tuhansia tutkimuksia ja kaikki ovat asiasta yhtä mieltä. Onhan se nyt helppo nakki poimia siitä älyttömästä tutkimusmäärästä edes yksi asiallinen näytille näille epäilijöille.
[/quote]
Edelleen ihmettelen, että mistä nämä epäilijät luulevat, että suositukset on tulleet? Kliiniset tutkimukset eli juurikin tuo käytännön hoitotyö ja sen näyttö on varmasti suurin syy miksi suositukset ovat mitä ovat. Ei vain meillä, vaan maailmallakin. Miten tuon voi sivuuttaa muutamalla tutkimuksella? Lukeeko tuo artikkeli tuosta ylempänä, jonka joku kopioi tänne. Ehkäpä se saa teidät tajuamaan höperyytenne. Tai no ehkäpä ei, koska se on ihan sama mitä asiantuntijat sanovat, TE olette elämänkoululaisia ja ASIJANTUNTIJOITA kaikessa. Huoh, ampuratekniikka. Sepä juuri..
[/quote]
Sehän juuri epäilyttää, että MISTÄ ne suositukset on tulleet, kun ei niitä väitettyjä tutkimuksia voi millään julkistaa. Vaikka niitä kuulemma on olemassa, hmm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jospa täällä joku margariini-ihminen osaisi harjoittaa jonkinlaista lähdekritiikkiä (vertaa siihen, että minä linkittäisin kansainvälisten tutkimusten sijaan Antti Heikkilän blogikirjoituksia, lääkäri kun hänkin on...) ja sen lisäksi osaisi käyttää googlea niin, ettei tarvitsisi linkittää yksittäisten lääkäreiden artikkeleita, vaan tosiaan niitä TUTKIMUKSIA. En väitä olevani asiantuntija tässä aiheessa, mutta olen erittäin pätevä tutkija muilla aloilla. Siksi en ikinä esimerkiksi kehtaisi copy/pastettaa tänne Wikipediasta lauseita koskien kliinistä potilastutkimusta, joka ei liity aiheeseen mitenkään. En usko, että te linkittäjät olette tyhmiä, mutta teillä ei vain ole minkäänlaista käsitystä tiedon keräämisestä ja perkaamisesta, lähteen kritisoinnista ja lähteiden taustojen selvityksestä. Suomalaista rasvatutkimusta esimerkiksi rahoittaa pitkälti leipomo-teollisuus ja kolesterolilääkkeiden valmistajat. Muutamalla googletuksella tämäkin selviää.
"No koska se ylimääräinen eläinrasva, kertyy sinne suoniin. Jos elimistö käyttää sitä pois, se ei sinne suoniin mene."
Tuota... Siellä suonissa ei kellään ole rasvaa... Tukkeumat ovat plakkia. Eläinrasvan vaarallisuutta perustellaan sillä että se nostaa kolesterolia, joka kertyy verisuonien seinämiin. Suonissa ei siis YHDENKÄÄN asiantuntijan mielestä ole mitään rasvatukoksia kuten viemärissä, ja miten voisi ollakaan kun eläinrasva on ruumiinlämpöisenä juoksevaa. Että näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hyvää päivää, tosissaanko täällä joku pölvästi luottaa thl:n kyselytutkimukseen?? Esim. työkaveri (mies) kertoi, että hänelle tuli joku ruokavaliokysely thl:n toimesta, piti jonkun aikaa kirjata ylös päivän syömiset. Hän sanoi, että laittoi siihen syövänsä joka aamu paketin pekonia ja kananmunia, eikä kasviksia ollenkaan ja ruuat oikein eläinrasvaisia. Ei hän oikeasti noin syö, ihan syö mitä muutkin keskivertotallaajat; margariinia, leipää ja kaikkea "tavallista". Eihän tuollaisiin voi ollenkaan luottaa.
Eikös pari vuotta sitten kumottu nuo vanhat "eläinrasva on vaarallista" myytit?
Voilla ei välttämättä ole pahasta lainkaan.
Ja mulla kun se kolesteroli on vaan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 21:13"]Kliininen tutkimus tarkoittaa terveydenhuollossa ja lääketieteessä tieteellistä menetelmää käyttäen tehtävää terveyteen liittyvää tutkimusta. Se voidaan jakaa lääketieteelliseen tutkimukseen, jossa etsitään sairauksiin parannuskeinoja ja terveydenhuollon tutkimukseen, jossa selvitetään mikä potilasta vaivaa ja mikä on sopiva lääke.
Eli se on sitä käytännön hoitotyötä.
[/quote]
Oli tutkimusmetodi mikä vaan, niin dokumentaatiotavat ovat samoja. Jossakin niiden kliinistenkin tutkimusten on siis oltava. Menetelmäkuvauksineen kaikkineen.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 17:54"]
Mietitäänpä eläinrasva-asiaa maalaisjärjellä tutkimuslinkkien sijaan. Ihminen voi varastoida energiaa kroppaansa selvitäkseen niiden aikojen yli, kun ruokaa on vähemmän saatavilla. Energia varastoidaan rasvana, eläinrasvana. Voiko tämä rasva olla vaarallista? Kun ihminen laihduttaa syömällä vähemmän kaloreita, hän käyttää varastorasvaansa tyydyttääkseen loput päivittäisestä kalorintarpeestaan. Jos eläinrasva on vaarallista, eikö ole epäterveellistä laihduttaa? Vai parantuvatko laihtujan veriarvot yleensä? Äidinmaidossa on eläinrasvaa. Voiko olla, että Ihmisvauvan ensimmäinen ja ainoa ravinto onkin epäterveellistä? Että luontoäidille on sattunut karmea virhe?
[/quote]
Hapettunut LDL on haitallista elimistölle.
Tutkimuksia kaipaaville, tuosta löytyy tietoa ja oikeassa reunassa on saman aiheen tutkimuksia lisää, alempana tutkimuksia joissa on tuota käytetty referenssinä jne.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9823020
LDL on tarpeellista elimistölle, mutta mitä vanhemmaksi eletään, sitä enemmän ylimääräistä LDL:ää kertyy verenkiertoon. Paastopäivillä voi saada sitä oikeaankin kulutukseen, HDL riittävissä määrin irrottaa niitä tukkeumia, syömällä flavonoideja välttyy siltä hapettumiselta.
Väestötasolla vaikutuksia tunnetaan lähinnä alenevien kolesterolitasojen osalta. Solubiologian tasolla tunnetaan, mikä synnyttää LDL:ää, miten se vaikuttaa muiden solujen ohella imusoluihin ja mikä parantaa tilannetta. Flavonoidit ja HDL ovat hyödyllisiä, kun LDL:ää on kertynyt.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11176202
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsikää itse niitä tutkimuksia kun niitä niin kaipaatte ;)
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 21:50"][quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 21:13"]Kliininen tutkimus tarkoittaa terveydenhuollossa ja lääketieteessä tieteellistä menetelmää käyttäen tehtävää terveyteen liittyvää tutkimusta. Se voidaan jakaa lääketieteelliseen tutkimukseen, jossa etsitään sairauksiin parannuskeinoja ja terveydenhuollon tutkimukseen, jossa selvitetään mikä potilasta vaivaa ja mikä on sopiva lääke.
Eli se on sitä käytännön hoitotyötä.
[/quote]
Oli tutkimusmetodi mikä vaan, niin dokumentaatiotavat ovat samoja. Jossakin niiden kliinistenkin tutkimusten on siis oltava. Menetelmäkuvauksineen kaikkineen.
[/quote]
Ovathan ne, mutta kun nämä pätevät tutkimukset eivät ole ihan joka iikan saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 21:43"]No jospa täällä joku margariini-ihminen osaisi harjoittaa jonkinlaista lähdekritiikkiä (vertaa siihen, että minä linkittäisin kansainvälisten tutkimusten sijaan Antti Heikkilän blogikirjoituksia, lääkäri kun hänkin on...) ja sen lisäksi osaisi käyttää googlea niin, ettei tarvitsisi linkittää yksittäisten lääkäreiden artikkeleita, vaan tosiaan niitä TUTKIMUKSIA. En väitä olevani asiantuntija tässä aiheessa, mutta olen erittäin pätevä tutkija muilla aloilla. Siksi en ikinä esimerkiksi kehtaisi copy/pastettaa tänne Wikipediasta lauseita koskien kliinistä potilastutkimusta, joka ei liity aiheeseen mitenkään. En usko, että te linkittäjät olette tyhmiä, mutta teillä ei vain ole minkäänlaista käsitystä tiedon keräämisestä ja perkaamisesta, lähteen kritisoinnista ja lähteiden taustojen selvityksestä. Suomalaista rasvatutkimusta esimerkiksi rahoittaa pitkälti leipomo-teollisuus ja kolesterolilääkkeiden valmistajat. Muutamalla googletuksella tämäkin selviää.
[/quote]
Ovatko kaikki voin puolustajat vainoharhaisia ja onko kaikilla enemmän tai vähemmän auktoriteetti ongelmaa? Siltä se ainakin vaikuttaa.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 21:50"][quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 21:13"]Kliininen tutkimus tarkoittaa terveydenhuollossa ja lääketieteessä tieteellistä menetelmää käyttäen tehtävää terveyteen liittyvää tutkimusta. Se voidaan jakaa lääketieteelliseen tutkimukseen, jossa etsitään sairauksiin parannuskeinoja ja terveydenhuollon tutkimukseen, jossa selvitetään mikä potilasta vaivaa ja mikä on sopiva lääke.
Eli se on sitä käytännön hoitotyötä.
[/quote]
Oli tutkimusmetodi mikä vaan, niin dokumentaatiotavat ovat samoja. Jossakin niiden kliinistenkin tutkimusten on siis oltava. Menetelmäkuvauksineen kaikkineen.
[/quote]
Ovathan ne, mutta kun nämä pätevät tutkimukset eivät ole ihan joka iikan saatavilla.
[/quote]
Ei pidä paikkaansa. Tutkimukset ovat julkista tietoa.
Jutut
Ihmisiä ja elämää
Ruoka ja liikunta
Sydänsairaudet ja hoito
Terveys ja hyvinvointi
Asiantuntija vastaa
Kulttuuripulssi
Kolumnit ja pakinat
Me siilit
Yksi sydän
Lisätietoa
Siri-Tarion ym. meta-analyysista
Tutkimus julkaistiin merkittävässä ravitsemusalan tieteellisessä julkaisussa American Journal of Clinical Nutrition (AJCN 2010; 91: 535–46). Lehdessä julkaistiin myös samojen kirjoittajien laajempi katsausartikkeli (AJCN 2010; 91: 502–9) sekä pääkirjoitus (Stamler, AJCN 2010; 91: 497–9). Nämä kaksi viimeksi mainittua artikkelia näyttävät jääneen lukematta niiltä ”kolesteroliskeptikoilta”, jotka innostuivat juhlimaan vapaasti siteeraten ”rasvahypoteesin lopullista kumoutumista”.
Ennen kuin mennään arvioimaan meta-analyysin antia, annetaan tutkijoille itselleen puheenvuoro: ”Tämän meta-analyysin tilastollinen voima ei ollut riittävä arvioimaan, miten tietyn määrän tyydyttynyttä rasvaa korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla tai hiilihydraateilla vaikuttaa sydän- ja verisuonitauteihin. Lopuksi: ravintoepidemiologiset tutkimukset ovat vain yksi näytön laji arvioitaessa tyydyttyneen rasvan saannin suhdetta sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Kokonaisarviossa on otettava huomioon myös kliiniset tutkimukset ja tiedot tyydyttyneen rasvan vaikutuksesta taustalla oleviin mekanismeihin.”
Ei puhettakaan rasvahypoteesin kumoutumisesta!
Meta-analyysin tilastollinen käsittely
Siri-Tarinon ym. meta-analyysitutkimuksen tilastokäsittely on saanut kahdenlaista arvostelua. Ensimmäinen koskee tilastomatemaattista regressioanalyysi-menetelmää, jolla tutkitaan kahden muuttujan, ennuste- ja tulosmuuttujan suhdetta. Esimerkkinä olkoon havaintosarja ulkoilman lämpötilasta ja pientalon lämmityskustannuksista. Jos havainnot ovat riittävät ja tarpeeksi tarkat, ei olisi hämmästyttävää jos saisimme tulokseksi, että mitä kylmempää, sen kalliimmat lämmityskustannukset. Regressioanalyysi antaa tälle yhteydelle matemaattisen muodon ja määrittää todennäköisyyden, onko yhteyttä enempää kuin olisi sattumalta.
Meta-analyysin toinen tilastomenetelmiä koskeva ongelma, johon mm. Oxfordin yliopiston tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota, on ns. ylivakiointi. Vakiointi tarkoittaa menetelmää, jossa matemaattisesti korjataan epäillyn sekoittavan tekijän vaikutus. Ajatellaan verenpaineen yhteyttä aivohalvaukseen. Korkea verenpaine altistaa aivohalvaukselle, mutta iäkkäämmillä on keskimäärin korkeampi verenpaine. Vakioimalla iän suhteen voidaan osoittaa, että verenpaineen vaikutus on itsenäinen, iästä riippumaton.
Regressioanalyysin pulmana mittauksen epätarkkuus
Jos havainnot ovat riittämättömät tai huolimattomasti tehdyt, yhteys – kuten, että lämpötila ennustaa kustannuksia – laimenee tai jää kokonaan havaitsematta. Ääriesimerkkinä voidaan kuvitella laiska ja epärehellinen tutkimusapulainen, joka tarkkojen havaintojen asemesta keksii lämpötilat omasta päästään tai luo ”h avaintosarjan” satunnaisluvuista.
Lääketieteellisissä tutkimuksissa, jossa selvitetään sairaustapahtuman (esimerkiksi aivohalvaus) suhdetta mahdolliseen ennustajamuuttujaan (esimerkiksi verenpaine), yhteyden laimeneminen on alituinen pulma. Verenpaine pystytään kyllä mittaamaan tarkasti, mutta koska käytännössä mittauskertoja on äärellinen määrä, mittaustulos heijastaa vuosia kestävän seurannan aikaista todellista, keskimääräistä verenpainetta vain osapuilleen. Jos edes osasta tutkittavia on useampia mittauskertoja, epätarkkuuden astetta voidaan arvioida ja ilmiöiden todelliselle suhteelle laskea korjauskerroin.
Ravitsemustutkimuksessa haaste on kaksinkertainen. Suuria joukkoja tutkittaessa ei voida käyttää tarkimpia tutkimuskeinoja, kuten viikon mittaisen ruokapäiväkirjan tarkkaa analyysia, vaan joudutaan tyytymään ylimalkaisempiin kyselyihin. Tämä on kaikkien laajempien ravitsemustutkimusten ongelma. Toiseksi tulee edellä esitetyn verenpaine-esimerkin ongelma: miten seurannan alussa arvioitu ravitsemus heijastaa jopa yli 20 vuoden seurannan tilannetta? Varmaankin puutteellisesti, koska huomion kiinnittäminen ravitsemukseen ja kolesteroliarvojen mittaus saa tutkittavat muuttamaan ruokavaliotaan.
Siri-Tarinon ym. meta-analyysin useimmista osatutkimuksista oli tiedot vain seurannan lähtötilanteen ravitsemuksesta. Yhteyden laimentamisen korjausta olisi voitu yrittää, jos tutkijat olisivat hyödyntäneet ne muutaman tutkimukset, joissa ravintokyselyjä tehtiin toistuvasti. Tätä he eivät kuitenkaan tehneet, vaan tyytyivät osatutkimusten kokonaistulosten yhteenvetoon. Tarkempi tapa tehdä meta-analyysi olisi käyttää alkuperäisiä yksilökohtaisia tietoja, mutta tähän ei nähtävästi ollut mahdollisuutta.
Regressioanalyysiä ei voi käyttää rusinapullamenetelmään, koska se toimii vain yhteen suuntaan: olemassa oleva yhteys voi jäädä piiloon, mutta harha, jossa nähtäisiin yhteys jota oikeasti ei ole, ei ole mahdollinen.
Ylivakioinnin ongelma
Monissa meta-analyysin osatutkimuksissa tyydyttyneen rasvan ja sairastuvuuden yhteys vakioitiin muiden ruokavaliotekijöiden ja veren kolesteroliarvon suhteen. Mutta lipidihypoteesi ei väitäkään, että tyydyttyneen rasvan vaikutus sairastuvuuteen olisi kolesteroliarvosta riippumaton. Päinvastoin se väittää, että vaikutus välittyy paljolti juuri kolesterolin kautta. Ensin pitäisi tehdä yksinkertainen, vakioimaton analyysi, joka siis Siri-Tarinon ym. tutkimuksessa jäi tekemättä. Tämä johtui siitä, että heillä ei ollut alkuperäisiä yksilökohtaisia tietoja vaan ainoastaan kunkin tutkimuksen analysoidut tiedot. Eri tutkijoilla oli omat syynsä vakioida kolesterolin suhteen, mm. se, että tutkittiin ensisijaisesti syöpää eikä sydän- ja verisuonitauteja. Toki voidaan tehdä myös eri tekijöiden suhteen vakioitu analyysi, mutta se vastaa kysymykseen, onko ravinnon rasvalla vielä muuta, vakioinnissa käytetyistä muuttujista (kuten kolesterolista) riippumatonta vaikutusta sydänsairastuvuuteen.
Monenlaista kritiikkiä
Stamlerin pääkirjoituksessa oli kaikkiaan kaksitoista yksityiskohtaista kritiikin kohtaa meta-analyysin heikkouksia kohtaan. Kiinnostuneet voivat itse tutustua niihin. Mainittakoon vain jo mainittujen tilastomenetelmiä koskevien ongelmien lisäksi, että eri osatutkimuksissa tyydyttyneen rasvan ja sydänsairastuvuuden yhteys tuli sitä voimakkaammin esiin, mitä luotettavampaa ravintoselvitystä käytettiin ja mitä tarkemmin määriteltyä sairastuvuuden mittaria (esim. kuolleisuus) käytettiin.
Rasvan ohella hiilihydraatit voivat olla hyviä tai pahoja
Totta kai Suomen myönteisessä kehityksessä tupakoinnin vähenemisellä, kohonneen verenpaineen paremmalla hoidolla (johon on vaikuttanut omalta osaltaan ravinnon suolan väheneminen) ja viime vuosina myös sairauksien parempi hoito ovat vaikuttaneet. Sekä Suomessa että monissa muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa (ns. IMPACT-malli) on todettu, että vaaratekijöiden muutokset selittävät sepelvaltimotautikuolleisuuden pienenemisestä vähintään puolet, ja tärkein selittävä muuttuja on kolesteroli.
Olemme Sydänliitossa myös mittavasti kampanjoineet ja jakaneet materiaalia metabolisen oireyhtymän vastustamiseksi, jossa keskeistä on sopiva ravinnon määrä keskivartalolihavuuden estämiseksi ja nopeasti imeytyvien hiilihydraattien (sokeroidut limsat, karkit, valkoisesta jauhosta tehdyt leivonnaiset) rajoittamiseksi – mutta myös rasvan laatu (vähän tyydyttynyttä, enemmän tyydyttymätöntä). Tästähän ilmestyi juuri Jakobsenin ym. tärkeä tutkimus AJCN 2010;91:1764-8), jonka mukaan hiilihydraatteja ei voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena: nopeasti imeytyvät ovat vahingollisia, hitaasti imeytyvät (kokojyvätuotteet, vihannekset, hedelmät, palkokasvit) suotuisia.
Annetaan vielä puheenvuoro Siri-Tarinolle ym., jotka alussa mainitussa katsausartikkelissa aluksi toteavat kuin ohimennen itsestään selvyytenä: ”Tyydyttyneen rasvan käyttö on yhdistetty lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien vaaraan, ja tämän vaikutuksen ajatellaan välittyvän ensisijaisesti suurentuneen LDL-kolesterolipitoisuuden kautta. Tyydyttyneen rasvan päälähteet yhdysvaltalaisessa ravinnossa ovat täysrasvaiset maitotuotteet ja punainen liha. Kliinisten tutkimusten tulokset ovat osoittaneet, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä johtaa sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuden vähentymiseen.”
Tämän ”vanhan totuuden” todettuaan kirjoittajat käsittelevät metabolisen oireyhtymän kannalta tärkeitä ravintotekijöitä ja tulevat seuraavaan päätelmään: Kun tyydyttyneen rasvan määrässä on päästy noin kymmeneen energiaprosenttiin (Suomessa ollaan tällä hetkellä hyvästä kehityksestä huolimatta vielä 13–14 E%:n tasolla), lisävähennys – ainakaan jos korvaus tapahtuu nopeasti imeytyvillä hiilihydraateilla – ei välttämättä tuo lisähyötyä ja voi olla jopa haitaksi. Metabolisen oireyhtymän rasva-aineenvaihdunnan häiriön (suuri triglyseridi- ja pieni HDL-kolesterolipitoisuus) haittojen torjumiseksi huomio tulee kiinnittää puhdistettujen, nopeasti imeytyvien hiilihydraattien rajoittamiseen ja ylipainon vastustamiseen.
Sydänliitossa ollaan täsmälleen samaa mieltä.
Kaksi uutta meta-analyysia
Jakobsenin ym. meta-analyysi (AJCN 2009; 89: 1–8) käsitti lähes 350 000 henkilöä, joille seurannassa tuli yli 5 000 sepelvaltimotautitapausta ja yli 2 000 sepelvaltimotautikuolemaa. Seuranta rajattiin korkeintaan kymmeneen vuoteen edellä mainittujen ylipitkään seurantaan liittyvien ongelmien vuoksi. Tuloksena oli, että kun tyydyttynyttä rasvaa vähennettiin 5 E % ja vastaavasti lisättiin monityydyttymätöntä rasvaa, sepelvaltimosairaustapaukset vähenivät 13 % ja sepelvaltimokuolemat 26 %. Vähenemistä ei tapahtunut, jos tyydyttynyt rasva korvattiin hiilihydraateilla, joiden laatua ei tässä tutkimuksessa eritelty.
Aivan tuoreessa meta-analyysissa (Mozaffarian ym., PLoS Medicine, maaliskuu 2010) Harvardin yliopiston tutkijat yhdistivät meta-analyysiin kahdeksan satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Tutkittavia oli yhteensä yli 13 500 ja sepelvaltimotautisairastumisia oli yli tuhat. Tutkimusryhmät, joissa tyydyttynyttä rasvaa korvattiin monityydyttymättömällä, jälkimmäisen saanti oli 15 E %, kun se verrokkiryhmissä oli 5 E %. Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus oli tutkimusryhmissä 19 % pienempi kuin verrokeilla.
Esimerkki ampumaratamenetelmän käytöstä
Otetaan vaikka äskettäin julkaistu meta-analyysi, jossa osoitettiin, että äidin tupakointi lisää lasten korvatulehduksen riskiä. 18 tutkimuksen yhdistetty riskisuhde näytti, että riski kasvaa 46 % ja on tilastollisesti merkitsevä (todennäköisesti ei johdu sattumasta). Tolkun ihmiset, jotka myös tietävät taustaksi, että tupakansavu on hengitysteitä ärsyttävää, todennäköisesti hyväksyvät tämän tuloksen totuudeksi – ainakin kunnes toisin osoitetaan.
”Keskikorvaskeptikko” näkee toisin: sekavan yksittäisten tutkimusten rykelmän, joiden tulokset vaihtelevat. Hän huomauttaa, että vain alle puolet tutkimuksista (7/18) osoittaa merkitsevästi tupakansavun haitallisuutta. Neljä tutkimusta on jopa siihen suuntaan kallellaan, että äidin tupakointi suojaa lasta korvatulehduksilta. ”Ampumaratamenetelmällä” skeptikko päätyy siihen, ettemme voi päätellä mitään passiivisen tupakoinnin vaikutuksesta lapseen.
Hei linkinlaittaja, kiitos! Autatko mua vähän, en löydä sieltä tutkimuksia eläinrasvan haitallisuudesta näin äkkiseltään. Laita vaikka satakunta aluksi, niin yritän saada niistä jotain selkoa, en oikein tunne tämän alan englanninkielistä sanastoa. Vielä parempi siis olisi, jos voit laittaa joitakin kymmeniä suomennetteuja tutkimuksia, mutta mielellään kokonaisia, ei yhteenvetoja. Kiitos todella paljon!
Oletteko muuten tietoisia mitä gurunne Ancel Keyes sanoi ruuan kolesterolista? Entä mitä kuuluisan Framinghamin tutkimuksen tutkijat totesivat rasvoista ja terveydestä? Olette tietysti tutustunut ko. tutkimukseen, joten teillä täytyy olla todella pätevää tutkimustietoa, joka osoittaa sen vääräksi. Laittakaa tänne vain kaikki.
Vainoharhainen? Vau. Tässä sinulle esimerkkejä minuutin googletuksella saaduista tiedoista thl:n rahoituksesta. Tiedon hankkiminen ei oikeasti ole vaikeaa.
http://www.rokotusinfo.fi/tiedostot/thl-finip-rahoitus-09-10_html
Hooooohhhoiiijjaaaa, en jaksa enää odotella niitä tuhansia tutkimuksia, jotka kiistatta osoittavat eläinrasvan haitallisuuden. Lähden nukkumaan. Näinhän tässä aina käy, on käynyt tähän mennessä jokaikinen kerta...
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 21:23"]Hei nyt tsemppiä margariininpuolustajat! Kasvirasvojen terveellisyys ja eläinrasvojen vaarallisuus on ollut tunnettu tosiasia jo vuosikymmeniä. Siitä on tehty tuhansia tutkimuksia ja kaikki ovat asiasta yhtä mieltä. Onhan se nyt helppo nakki poimia siitä älyttömästä tutkimusmäärästä edes yksi asiallinen näytille näille epäilijöille.
[/quote]
Edelleen ihmettelen, että mistä nämä epäilijät luulevat, että suositukset on tulleet? Kliiniset tutkimukset eli juurikin tuo käytännön hoitotyö ja sen näyttö on varmasti suurin syy miksi suositukset ovat mitä ovat. Ei vain meillä, vaan maailmallakin. Miten tuon voi sivuuttaa muutamalla tutkimuksella? Lukeeko tuo artikkeli tuosta ylempänä, jonka joku kopioi tänne. Ehkäpä se saa teidät tajuamaan höperyytenne. Tai no ehkäpä ei, koska se on ihan sama mitä asiantuntijat sanovat, TE olette elämänkoululaisia ja ASIJANTUNTIJOITA kaikessa. Huoh, ampuratekniikka. Sepä juuri..