Syön paljon voita, enkä koskaan margariinia

[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 16:09"][quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 16:07"]Ai nyt on sairaanhoitaja peruspsykologian kimpussa? Ystävä hyvä, tuo ei ole peruspsykologiaa, vaan passiivisagressiivista piilovittuilua.

[/quote]

Sinun kommenttisi on sitten ystävistä sanailua ;) Pata kattilaa soimaa, ystävä hyvä.

[/quote]

*ystävällistä

[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 16:11"]Minä en piilovittuile enkä esitä empaattista. Enkä myöskään esitä mielipiteitä siitä, miten muiden tulisi elämänsä elää. Minä koetan löytää faktoja

[/quote]

En minäkään piilovittuile, enkä esitä empaatista (itsehän sinä tuon empaattisuuden pöydälle nostit), enkä myöskään ole sanonut miten ihmisten pitäisi elää. Löytyykö niitä faktoja aukomalla päätä täällä? Edelleen miksi eläinrasvoja on suositeltu välttämään maailmanlaajuisesti monta vuosikymmentä, jos taustalla ei tieteellisiä tutkimuksia ja todisteita asiasta olisi?

Mistä tutkimuksista te kovan rasvan kannattajat ammennatte väitteenne? Kuulostaa niin fanaattiselta teidän selityksenne näistä asioista. suositukset annetaan väestötasolla, ne perustuvat vuosien vuosikymmenien tutkimuksiin. Ei auta että sinun tai äitisi kolesteroli laski karppaamalla. Se vaan on muotia tällähetkellä. Ja meinaatteko, että margariini aiheuttaa infarkteja? Ihan oikeasti? Moni syö leivän tai kaksi päivässä joten margariinia sen 1-2 teelusikallista. Voin kertoa, että se ei kenellekään infarktia aiheuta. Mistä te tätä tietoanne revitte.

Aika paljon helpompaa laittaa leivälle levittyvää margariinia kuin kivikovaa voita. 

Virallinen suositus on syödä 6-9 palaa sitä leipää margariinilla päivässä... Ap

[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 16:14"]

Minä googletin huvikseni tuota raskausdiabetesta vs karppaus, ja hakutuloksissa näyttää pyörivän samat kolme tutkimusta joista jokainen oli karppaukselle epäedullinen. Mutta kun ei kelpaa niin ei kelpaa, joukolla vaan huudetaan että ainuttakaan tutkimusta ei ole olemassa. Samoin Laatikaisen laaja tutkimuskatsaus päätyi siihen että tyydyttynyt rasva lisää tulehdusta, mutta kun ainuttakaan tutkimusta ei ole, ei missään tapauksessa. Noh, mantransa kullakin.

[/quote]

Laatikaisen tutkimuskatsauksesta en löytänyt yhtään tutkimusta, joka olisi tullut siihen tulokseen, että eläinrasvat ovat huonompia kuin kasvirasvat. Monet Laatikaisen linkeistä eivät myöskään johtaneet tutkimuksiin, vaan esseisiin. Laatikaisen katsauksesta suuri osa oli myös ainoastaan hänen omaa tulkintaansa. Toisekseen, raskausdiabeteksesta joku jo tuolla kommentoi yhtä tutkimusta aika hyvin; tutkimuksessa osoitetut arvot lukuina osoittivat, että eläinrasvoja ja proteiineja nauttineet ihmiset olivat korkeammassa riskissä saada raskausdiabetes kuin vegaanista ruokavaliota noudattavat. Kuitenkaan kummankaan vhh -ryhmän riski ei ollut kovin suuri. Eli kuten sanottu, vegaanit ovat terveempiä.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 11:07"]

Virallinen suositus on syödä 6-9 palaa sitä leipää margariinilla päivässä... Ap

[/quote]

harva pystyy sen jälkeen enää syömään muuta kun olisi maha täynnä leipää. Eikä sitä leipänä ole pakko syödä. Voithan korvata aamulla puurolla, päivällä täysjyväriisillä jne. ei sitä hiilaria ole pakko leivästä saada. Vink vink.

En ole väittänyt, ettei tutkimuksia olisi, olen väittänyt, että on tullut uusia tutkimuksia jotka ovat kumonneet vanhoja. Kyllä ne sinne sairaanhoitajakoulun opinto-ohjelmaankin vielä kerkeävät, mutta eivät välttämättä sinun työurasi aikana.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 08:19"][quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 11:42"]

Mä en syö makeaa nykyään kuin harvoin.

Mietittekö koskaan mitä teidän ostamissanne herkuissa on? Transrasvaa ym.

[/quote]Voissa on neljäkertaa enemmän transrasvaa kuin margarinissa, sitä ei vaan tarvi ilmoittaa kun se on voissa luonnollisesti, koska Valio.

[/quote]

Voi on luonnontuote ja transrasvaa on esim. leivonnaisissa ym.

[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 16:19"]

[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 16:11"]Minä en piilovittuile enkä esitä empaattista. Enkä myöskään esitä mielipiteitä siitä, miten muiden tulisi elämänsä elää. Minä koetan löytää faktoja

[/quote]

En minäkään piilovittuile, enkä esitä empaatista (itsehän sinä tuon empaattisuuden pöydälle nostit), enkä myöskään ole sanonut miten ihmisten pitäisi elää. Löytyykö niitä faktoja aukomalla päätä täällä? Edelleen miksi eläinrasvoja on suositeltu välttämään maailmanlaajuisesti monta vuosikymmentä, jos taustalla ei tieteellisiä tutkimuksia ja todisteita asiasta olisi?

[/quote]

No jos niitä satoja tieteellisiä tutkimuksia ja todisteita olisi, eikö ne olisi hyvä tuoda julkisuuteen kaikkien luettavaksi? Eikö ole järkevää kyseenalaistaa koko vuosikymmeniä kestänyttä eläinrasvakammoa, kun mitään näyttöä sen pohjaksi ei löydy?

Valtimotauti (ateroskleroosi)

Lääkärikirja Duodecim

11.11.2013

sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Mikä valtimotauti on

Valtimotaudin seurauksia

Mikä aiheuttaa valtimotaudin?

Valtimotaudin riskilaskuri

Mitä riski tarkoittaa?

Valtimotaudin ehkäiseminen

Mikä valtimotauti on

Valtimotauti (valtimonkovettumatauti, ateroskleroosi) tarkoittaa verta kuljettavien valtimoitten ahtautumista, jonka seurauksena veren kulku suonessa häiriintyy. Taudista käytetään myös kansanomaista nimeä "verisuonten kalkkeutuminen", vaikka ahtauma ei johdu kalkista.

Tauti alkaa valtimoiden sisäpintaa verhoavasta ohuesta suonen sisäkalvosta, jonka alle alkaa kertyä pääasiassa veren kolesterolista (ks. «Kolesteroli»1) peräisin olevaa materiaalia. Kertyminen on hyvin hidasta ja voi alkaa jo nuoruudessa. Kolesterolikertymää kutsutaan plakiksi.

Vuosien kuluessa plakki kasvaa ja alkaa pullistua sisäänpäin. Tällöin valtimon sisätila kapenee, jolloin veri ei virtaa valtimossa yhtä vapaasti kuin normaalisti. Plakin yläpinta on pehmeää ja haurasta kudosta. Usein pinta repeää, jolloin paikalle kertyy verihyytymä, joka nopeasti ahtauttaa tai tukkii valtimon (kuva 1). Sen seurauksena veren virtaus valtimossa äkisti heikkenee tai pysähtyy kokonaan. .

Valtimon ahtauman kehittyminen

Kuva 1. Valtimon ahtauman kehittyminen

Suurenna kuva

Valtimotauti aiheuttaa monia vaarallisia sairauksia, joista yleisimmät ovat sydäninfarkti, aivohalvaus ja katkokävely.

Valtimotaudin seurauksia

Kudokset tarvitsevat jatkuvasti happea ja ravintoa, joita ne saavat valtimoiden kuljettamasta verestä. Kun valtimon ahtautuminen hidastaa veren virtausta, hapen saanti vähenee. Seurauksena on häiriöitä siinä elimessä, jonka verenkierrosta valtimo huolehtii.

Jos valtimon tukkeutuminen on osittainen, liian vähäinen hapen saanti aiheuttaa ruumiillisen rasituksen aikana kipua alueella, jonka verenkierrosta valtimo huolehtii. Yleensä kipu hellittää levon aikana. Jos valtimo tukkeutuu kokonaan, se tuntuu kovana jatkuva kipu, joka tuntuu levossakin. Seurauksena on kudoksen solujen kuolema eli kuolio verisuonen alueella. Täysi tukos syntyy usein siksi, että revenneeseen kolesteroliplakkiin syntyy verihyytymä (ks. kuva 2).

Sydäninfarktin synty

Kuva 2. Sydäninfarktin synty

Suurenna kuva

Elimistön valtimoiden herkkyys sairastua vaihtelee. Herkimpiä ovat sepelvaltimot, jotka kulkevat sydänlihaksen pinnalla ja tuovat verta itse sydänlihakselle. Osittainen tukos aiheuttaa rasituskipua rinnassa (angina pectoris) «Sepelvaltimotauti»2, täysi tukos johtaa sydäninfarktiin (ks. «Sydäninfarkti»3), jolloin osa sydänlihaksesta menee kuolioon. Valtimotauti kehittyy usein myös aivovaltimoihin, joiden tukkeutuminen johtaa aivohalvaukseen (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»4). Alaraajojen valtimoiden ahtautuminen aiheuttaa katkokävelyn (ks. «Katkokävely (alaraajojen valtimoahtauma)»5), ja pahimmassa tapauksessa valtimon tukkeutuessa kokonaan jalkaterä menee kuolioon.

Mikä aiheuttaa valtimotaudin?

Valtimotaudin kehittyminen on yhteydessä riskitekijöihin, joista useimmat liittyvät elämäntapoihin. Myös perinnöllisellä alttiudella on osuutta.

Useimmilla ihmisillä elintapoihin liittyvät riskitekijät määräävät valtimotaudin riskin suuruuden. Naisilla valtimotaudin riski on selvästi pienempi kuin miehillä. Samoilla riskitekijöillä naiset sairastuvat noin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet. Joillakin harvoilla ihmisillä, esimerkiksi periytyvän kohonneen veren kolesterolin (FH-tauti) yhteydessä, perimän osuus on huomattava (ks. «Kolesteroli»1).

Kolme pääasiallista valtimotaudin riskitekijää ovat tupakointi, suurentunut veren "pahan" eli LDL-kolesterolin (ks. «Kolesteroli»1) määrä ja kohonnut verenpaine. Veren rasvoista riskiä lisäävät myös pieni "hyvän" eli HDL- kolesterolin ja suurentunut triglyseridi-rasvojen määrä (ks. «Veren triglyseridit (rasvat)»6). Muita vaaratekijöitä ovat sairastuminen aikuistyypin (tyypin 2) sokeritautiin ja lihavuus. Valtimotaudin vaara lisääntyy jyrkästi, jos samalla henkilöllä on useita riskitekijöitä. (ks. kuva 3).

Aivoverenkiertohäiriöt

Kuva 3. Aivoverenkiertohäiriöt

Suurenna kuva

Kaikkia valtimotaudin syntyyn liittyviä tekijöitä ei tunneta. Joissakin suvuissa esiintyy sepelvaltimotautia tavallista nuoremmalla iällä, vaikka tunnettuja riskitekijöitä ei olisikaan. Näiden sukujen jäsenillä vaara sepelvaltimotautiin on suurempi kuin ihmisillä yleensä.

Joidenkin tekijöiden on todettu suojaavan valtimotaudin synnyltä. Tavallista suurempi veren hyvän kolesterolin määrä pienentää taudin vaaraa. Henkilöillä, jotka käyttävät pieniä määriä alkoholia (korkeintaan 1–2 ravintola-annosta päivässä), on todettu hieman vähemmän valtimotautia kuin täysin raittiilla. Tiettyjen ruoka-aineiden käyttöön liittyy tavallista pienempi valtimotaudin vaara. Näitä ovat etenkin kala, jonka vaikutus liittynee edullisiin rasvoihin, sekä vihannesten ja hedelmien runsas käyttö. Säännöllinen kuntoliikunta vähentää myös valtimotaudin vaaraa.

Valtimotaudin riskilaskuri

Valtimotautiin liittyvien sairauksien esiintymistä on tutkittu paljon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on parin vuosikymmenen aikana tutkinut suomalaisten sairastumista sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen. Tulosten perusteella on voitu laatia riskilaskuri, jonka perusteella jokainen voi laskea keskimääräisen riskinsä sairastua seuraavana 10 vuotena. Löydät riskilaskurin ja saat siihen liittyvää tietoa artikkelista «Riskilaskuri: sydäninfarkti ja aivohalvaus»7.

Mitä riski tarkoittaa?

Finriski-laskurin mukaan 60-vuotiaan miehen sairastumisriski ilman riskitekijöitä (ei tupakoi, veren kokonaiskolesteroli on 5 mmol/l ja systolinen eli yläverenpaine on 130 elohopeamillimetriä)i on 7 prosenttia. Seuraavan 10 vuoden aikana sadasta hänen kaltaisesta miehestä 7 sairastuu sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Mutta jos 60-vuotias mies tupakoi ja jos hänen kokonaiskolesterolinsa on 7 mmol/l ja yläverenpaine 180 elohopeamillimetriä, hänen riskinsä on 32 prosenttia eli sadasta hänen kaltaisesta miehestä 32 sairastuu kymmenen vuoden aikana.

Tilannetta voidaan havainnoida maljalla, jossa on sata palloa (ks. kuva 4). Silloin kun riski on 7 sadasta, palloista seitsemän on mustaa ja 93 valkoista. Maljasta otetaan silmät kiinni yksi pallo. Käteen osuu todennäköisesti valkoinen pallo, mutta huonolla onnella maljasta voi nousta musta. Ilman riskitekijöitä mahdollisuus valtimotautikuolemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana on pieni, mutta riskitekijöiden puuttuminen ei takaa sataprosenttista varmuutta terveydestä.

Sydän- ja verisuonitautiriskin havainnollistaminen

Kuva 4. Sydän- ja verisuonitautiriskin havainnollistaminen

Suurenna kuva

Kun riski on 32 sadasta, maljassa on 32 mustaa ja 68 valkoista palloa. Mustan pallon nouseminen on melkein viisi kertaa todennäköisempää kuin edellä, mutta silti useimmiten nousee valkoinen pallo. Suuri määrä riskitekijöitä ei merkitse, että väistämättä sairastuu, mutta sairauden mahdollisuus on paljon suurempi kuin ilman riskitekijöitä.

Finriski-laskuri ottaa huomioon myös muita riskitekijöitä. Jos edellä olevassa esimerkissä korkean kolesterolin, huomattavasti kohonneen verenpaineen ja tupakoinnin lisäksi isällä tai äidillä on ollut sydäninfarkti, kuolemanriski on 41 prosenttia. Tämä kuvaa epäedullisten perintötekijöiden vaikutusta. Jos näiden lisäksi henkilö sairastaa diabetestä, riski on 71 prosenttia.

Valtimotaudin ehkäiseminen

Elintavoilla voidaan erittäin paljon vaikuttaa valtimotaudin riskitekijöihin ja sairastumisvaaraan. Seuraavassa listassa on elämäntapoihin liittyviä seikkoja, jotka tutkimusten perusteella vähentävät valtimotaudin riskiä:

Tupakoinnin lopettaminen (ks. «Tupakoinnin lopettaminen (tupakasta vieroitus)»8)

Ravintoon liittyvät seikat:

Ruoan kovan (tyydyttyneen) rasvan vähentäminen ja pehmeän rasvan (tyydyttymättömän) lisääminen. Tavoite on, että kovasta rasvasta saadaan alle 10 prosenttia päivittäisestä energiasta.

Ruoan kuitumäärän lisääminen. Tavoite on 25–35 grammaa päivässä.

Kalaruokien nauttiminen, tavoite kaksi kertaa viikossa.

Hedelmien ja kasvisten runsas käyttö. Tavoitteena on 400 grammaa päivässä (perunaa ei lasketa mukaan).

Suolan käytön vähentäminen (ks. «Suola ja verenpaine - testaa tietosi»9).

Liikunta: Minimitavoite on vähintään 30 minuuttia liikuntaa useimpina päivinä viikossa. Runsaampi liikunta on suositeltavaa. Liikunnan tehon tulisi olla sellainen, että sen aikana lievästi hengästyy. (Ks. «Terveysliikunta – kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua»10)

Painonhallinta: Painon ja etenkin vyötärönympäryksen (ks. «Vyötärölihavuus (keskivartalolihavuus, omenalihavuus)»11) pitäminen normaaleissa rajoissa (vyötärö miehillä alle 100 cm ja naisilla alle 90 cm). Laihduttaminen ja painonhallinta silloin, jos on jo kehittynyt keskivartalolle painottunut lihavuus eli vyötärön mitat ovat lukuja suuremmat.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

«Katkokävely (alaraajojen valtimoahtauma)»5

«Sepelvaltimotauti»2

«Metabolinen oireyhtymä (MBO)»12

Duodecim-lehden artikkeli ruokavaliosta, avaa tästä

Käytettyjä lähteitä

Kovanen P. Sepelvaltimoiden ateroskleroosin patologia ja molekulaariset syntytavat. Kirjassa Heikkilä J ym. (toim.) Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2008, s. 299-318.

Lukekaa vaikka tuo ensialkuun.

Miten nämä voin jankkaajat eivät ymmärrä lukemaansa, edelleenkin vaan jankataan mitä on pehmeät rasvat. Useassa viestissä se on kerrottu, myös linkeissä. Tuntuu olevan aika yksinkertaista sakkia.

Onko tämä Laatikainen kovinkin tunnettu kansainvälinen tutkija? Missä hänen tutkimuksiaan ja kirjoituksiaan on julkaistu, siis kansainvälisissä tiedejulkaisuissa? Pitääpä perehtyä hänen tieteelliseen työhönsä, mistä löydän sitä, vai löytyykö ihan nimellä "Laatikainen"?

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 11:11"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 08:19"][quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 11:42"]

Mä en syö makeaa nykyään kuin harvoin.

Mietittekö koskaan mitä teidän ostamissanne herkuissa on? Transrasvaa ym.

[/quote]Voissa on neljäkertaa enemmän transrasvaa kuin margarinissa, sitä ei vaan tarvi ilmoittaa kun se on voissa luonnollisesti, koska Valio.

[/quote]

Voi on luonnontuote ja transrasvaa on esim. leivonnaisissa ym.

[/quote]

ei kaikki luonnontuotteet ole terveellisiä liikaa Nauttittuna. Esim. Sokeri, kova rasva, tupakka, marihuana jne

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 11:11"]

[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 08:19"][quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 11:42"]

Mä en syö makeaa nykyään kuin harvoin.

Mietittekö koskaan mitä teidän ostamissanne herkuissa on? Transrasvaa ym.

[/quote]Voissa on neljäkertaa enemmän transrasvaa kuin margarinissa, sitä ei vaan tarvi ilmoittaa kun se on voissa luonnollisesti, koska Valio.

[/quote]

Voi on luonnontuote ja transrasvaa on esim. leivonnaisissa ym.

[/quote]

no mutta eihän luonnollisuus ole tae terveellisyydestä. Sitten vaan kaikki juomaan käsittelemätöntä maitoa jne. Onnea vaan hipit.

Miksi tuo Mustajoen lätinä tänne on linkitetty? Mitä se todistaa? No, riittää varmaan jollekin..

[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 16:30"]Miksi tuo Mustajoen lätinä tänne on linkitetty? Mitä se todistaa? No, riittää varmaan jollekin..

[/quote]

Sinä olet siis pätevä sanomaan, että tuo ei pidä paikkaansa?

Niitä tutkimuksia odotellessa edelleen. Yhtä hyvin minä voisin linkittää tänne Antti Heikkilän tekstejä ja väittää, että ne ovat tutkimustuloksia ja absoluuttisia totuuksia. Vaikka itse olisin mitä mieltä, niin ei se asia titteleillä muuksi muutu.

380: tuo ei ole tutkimus

En ole tutkijana pätevä. Mutta tuo ei ole myöskään tutkimus.