Lue keskustelun säännöt.
Syön paljon voita, enkä koskaan margariinia
Kommentit (963)
En käytä tavallista suolaa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 23:01"]
Mun systolinen verenpaine huitelee alle sadan ja diastolinen on 60 luokkaa. T: ei karppaaja
[/quote]
apua! Minua huimaa jo tällä verenpaineella, toivottavasti sinulle ei tule yhtä huono olo.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 23:05"][quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 22:51"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 22:49"]Meetvursti on leikkeleistä parhain runsaan rasvapitoisuuden ja lihapitoisuuden vuoksi. Suolaa on paljon, mutta karppaajilla tahtoo muutenkin suolan saanti vähentyä uuden ruokavalion myötä. Leikkeleet tai meetvursti eivät ole pääruokaani. Lähinnä nopeaa ja hyvää välipalaa tai aamupalaa. Muu käyttämäni suola on puhdistamatonta aitoa merisuolaa tai vuorisuolaa, joissa on kaikki mineraalit tallessa.
Kasviksia syön enemmän kuin ennen. Peruna- ja riisilisäkkeet on korvattu kasviksilla. Aamuisinkin menee voin alla kurkku- ja paprikaviipaleita eikä leipää ;D ;D
t. se voisiivujen syöjä
[/quote]
Siis yök! Ei voi muuta sanoa. Mitenkä se suolan saanti vähenee, tuollaisella ruokavaliolla muka?
[/quote]
Kasvikset, marinoimattomat lihat ja kalat, pähkinät, maustamattomat hapanmaitotuotteet, kananmunat, marjat ja öljyt eivät sisällä itsessään suolaa. Valmiiksi suolattujen tuotteiden syönti on vähentynyt reilusti tämän myötä. Valmiiksi suolattuna menee voita, meetvurstia ja juustoja. Niistä huolimatta suolansaanti on paljon vähäisempää kuin virallisterveellisellä. Suola on haitallista, jos käyttää vain kaupan natriumkloridiseosta, mutta itse käytän aitoja luonnonsuoloja ruuanlaitossa. Ne eivät turvota; pikemminkin laskevat turvotusta.
[/quote]
Natrium ei kyllä ikinä laske turvotusta, ihan sama mikä laatu on kyseessä. Suola sitoo nestettä. Samaa tekee sokeri.
Kaupan natriumsuolassa onkin suhteessa älyttömästi natriumia verrattuna luonnonsuolaan, jossa on kaikki suolan alkuperäiset alkuaineet mukana. Elimistön suolatasapainon vuoksi on hyvä saada kaikkia sopivassa suhteessa, eikä mitään natriumpommia.
Jaa piti taas käydä tsekkaamassa, joko ne tuhannet tutkimukset on tänne laitettu. Eipä näy. Miten mä jotenkin arvasin?
Jaa päivän ruokia, mun tän päivän eväät:
Aamulla: kahden munan kokkeli (voissa paistettu), pari desiä porkkanaraastetta, pari desiä mung-pavunituja, muutama salaatinlehti, pari desiä hapankaalta, lasillinen jugurttijuomaa (turkkilaista, kermaa ja mustikoita).
Lounas: n. 3 dl kukkakaalisosetta (nokare voita, loraus kermaa), n. 200 g voissa paistettuja muikkuja, pari desiä kaaliraastetta ja saman verran punajuurisalaattia (ei tietenkään sokeria). Jälkkäriksi pari desiä vadelma ja desi kermavaahtoa.
Päivällinen: jauhelihamureketta ehkä 200 g (sikanautaa), höyrytettyjä kasviksia (parsa- ja kukkakaalta ja porkkanaa) puoli lautasellista. Kermaista sienimuhennosta pari desiä. Sekasalaattia neljännes lautasellista.
Nami kun oli hyvää. En oo ikinä laskenut painoindeksiä, mutta olen 170 cm ja painan 60 kg ja ikää on 46 v. Tällä ruokavaliolla laihduin 13 kg 8 v sitten, joten mitäpä siitä luopumaan. Ihmettelen kun ikäisilläni on jo niin paljon kaikkia vaivoja, mulla kun ei ole mitään, olen paljon terveempi kuin nuorena. Huvikseen annoin mitata kolesterolin, en edes muista lukuja, kun ei kiinnosta moinen potaska. Mutta kai se tulos ihan hyvä oli kun lekuri sanoi, että "jatka samaan malliin, kaikki tulokset aivan loistavia" (samalla tutkittiin vaikka mitä muutakin), ei se lekuri edes kysynyt miten syön. Oli varmaan jonkunlainen selvänäkijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 23:16"]
Jaa piti taas käydä tsekkaamassa, joko ne tuhannet tutkimukset on tänne laitettu. Eipä näy. Miten mä jotenkin arvasin?
[/quote]
Noh, tässä on viittaus voitutkimukseen ja 123 tutkimukseen meta-analyysiin joka osoittaa että kolesteroli on haitallista. Miten mä jotenkin arvaan että sanot niihin laalalalalalalala...
Uusi yhteisanalyysi vahvistaa, kolesteroli on riskitekijä
Ajoittain esitetään, että kolesteroli ei olisi sydän- ja verisuonitautien riskimarkkeri. Tuore erittäin laaja 123 etenevää väestötutkimusta kattanut yhteisanalyysi (pooled analysis) kertoo siitä, miten tunnetut riskitekijät vaikuttavat sepelvaltimotaudin riskiin (Singh et al. 2013). Poimin tästä laajasta kaikille ilmaisesta katsauksesta kolesteroliarvojen vaikutuksen suhteessa muihin riskitekijöihin. Valikoin tulokset kolmesta eri ikäluokasta. Nuoremmissa ikäluokissa riskitekijölllä on suuri merkitys kun taas esim. yli 75-vuotiailla niillä huomattavasti pienempi ennusarvo. SVVT-tutkimuksessa osallistujat olivat keskimäärin 52-53 -vuotiaita.
Kuten tämän tuloksista näkyy kokonaiskolesteroli on yleisesti käytössä olevista riskitekijöistä vahvin erityisesti nuorimmassa ikäluokassa, mutta eläkeiän kynnyksellä lihavuus ja myös systolinen verenpaine ajaa kolesterolin ohi. Eläkeiässä kaikilla riskitekijöillä näyttäisi olevan lähes yhtä suuri vaikutus. Toki vanhemmissa ikäluokissa tuloksia selittää mm. piilevät sairaudet (jotka laskevat painoa ja kolesterolia sekä verenpainetta).
Ihmettelen näitä jotka moittii jostain meetvurstin syömisestä ja voisiivuista. Kuulostaa toki kauhealta, mutta ettekö koskaan syö leivoksia tai piirakkaa? Miettikää miten hiton iso klöntti niihin käytetään voita, joka imeytetään sokeriin ja vehnäjauhoon. Kahvin kanssa saattaa helposti mennä pala piirakkaa, eikä taida moni olla sanomassa että hyi kun oksettaa jo ajatuskin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 23:22"]
Ihmettelen näitä jotka moittii jostain meetvurstin syömisestä ja voisiivuista. Kuulostaa toki kauhealta, mutta ettekö koskaan syö leivoksia tai piirakkaa? Miettikää miten hiton iso klöntti niihin käytetään voita, joka imeytetään sokeriin ja vehnäjauhoon. Kahvin kanssa saattaa helposti mennä pala piirakkaa, eikä taida moni olla sanomassa että hyi kun oksettaa jo ajatuskin...
[/quote]
No kyllä se helvetin oksettavaa olisi syödä jos lautaselle iskettäisiin iso klöntti voita ja sen päälle kerros jauhoja ja kerros sokeria. Ja sitten nää karpit vielä oikein ylpeänä esittää että söin paksuja voisiivuja :D! Vissiin ne siellä odottaa suurta yhteishuokausta että WAU, vähänkö käy KATEEKSI. Voi oksu...
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 23:22"]Ihmettelen näitä jotka moittii jostain meetvurstin syömisestä ja voisiivuista. Kuulostaa toki kauhealta, mutta ettekö koskaan syö leivoksia tai piirakkaa? Miettikää miten hiton iso klöntti niihin käytetään voita, joka imeytetään sokeriin ja vehnäjauhoon. Kahvin kanssa saattaa helposti mennä pala piirakkaa, eikä taida moni olla sanomassa että hyi kun oksettaa jo ajatuskin...
[/quote]
En minä ainakaan syö. Syön suht samalla tavalla kuin te miinus kova rasva ja tuo suolamäärä. Plus ruisleipä ja margariini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 23:11"][quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 23:01"]
Mun systolinen verenpaine huitelee alle sadan ja diastolinen on 60 luokkaa. T: ei karppaaja
[/quote]
apua! Minua huimaa jo tällä verenpaineella, toivottavasti sinulle ei tule yhtä huono olo.
[/quote]
No kyllä itseasiassa huimaa ja pirusti :/
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 23:22"]Ihmettelen näitä jotka moittii jostain meetvurstin syömisestä ja voisiivuista. Kuulostaa toki kauhealta, mutta ettekö koskaan syö leivoksia tai piirakkaa? Miettikää miten hiton iso klöntti niihin käytetään voita, joka imeytetään sokeriin ja vehnäjauhoon. Kahvin kanssa saattaa helposti mennä pala piirakkaa, eikä taida moni olla sanomassa että hyi kun oksettaa jo ajatuskin...
[/quote]
Näin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Okei, eli voi ällöttää silloin, kun se on esillä sellaisenaan, mutta sekoitettuna jauhoon ja sokeriin se on ihan ok... Selvä.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 15:28"]
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 03:35"][quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 00:31"]
Ramsden CE, Zamora D, Leelarthaepin B, et al. (2013). Use of dietary linoleic acid for secondary prevention of coronary heart disease and death: evaluation of recovered data from the Sydney Diet Heart Study and updated meta-analysis. BMJ. 2013 Feb 4;346:e8707.
Perehdyin lisää näihin teidän tutkimuksiin, ette ole tainneet itse lukea kun tässäkin kuolleisuus nousi niillä joille syötettiin margariinia... Aika noloja teille nämä teidän omat lähteenne. Kannattaa lukea ennen kuin linkittää.
[/quote]
Luitko jutun otsikkoa, vai etkö ymmärtänyt mitä tuossa tutkittiin? Kannattaa ensin selvittää, mitä tarkoittaa "secondary prevention" ennen kuin vedät mitään johtopäätöksiä tuloksista. Tulos on mielestäni aika luonnollinen oli näkökulma kumpi tahansa, jo sairastuneilla margariininkin sisältämä rasva on riskitekijä.
[/quote]
Tässähän oli tarkoitus tutkia nimenomaan sitä onko eläinrasvojen vaihtamisesta kasvirasvoihin hyötyä sydänpotilaille. Kontrolliryhmään kuuluvilla, jotka siis myös olivat sydänsairaita, oli alhaisempi kuolleisuus kuin niillä joille kasvirasvoja syötettiin. Mitä en siis ymmärtänyt?
[/quote]
Taas kävi näin. Margariininpuolustaja linkkaa tutkimuksen, joka hänen mielestään osoittaa kasvirasvojen terveellisyyden tai eläinrasvojen epäterveellisyyden. Hänelle vastataan perustellen ettei juuri se tutkimus tue margariininpuolustajan näkemystä. Tähän ei margariininpuolustaja osaa vastata muuten kuin alapeukuttamalla. Omin sanoin ei pysty kommentoimaan mitään asiallista. Väkisinkin alkaa tuntua, että margariininpuolustajilla on parannettavaa lukutaidossa tai luetunymmärtämisessä. Margariininpuolustajiin sopii se vanha sanonta: kun järki loppuu, otetaan nyrkit avuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 23:16"]Jaa piti taas käydä tsekkaamassa, joko ne tuhannet tutkimukset on tänne laitettu. Eipä näy. Miten mä jotenkin arvasin?
Jaa päivän ruokia, mun tän päivän eväät:
Aamulla: kahden munan kokkeli (voissa paistettu), pari desiä porkkanaraastetta, pari desiä mung-pavunituja, muutama salaatinlehti, pari desiä hapankaalta, lasillinen jugurttijuomaa (turkkilaista, kermaa ja mustikoita).
Lounas: n. 3 dl kukkakaalisosetta (nokare voita, loraus kermaa), n. 200 g voissa paistettuja muikkuja, pari desiä kaaliraastetta ja saman verran punajuurisalaattia (ei tietenkään sokeria). Jälkkäriksi pari desiä vadelma ja desi kermavaahtoa.
Päivällinen: jauhelihamureketta ehkä 200 g (sikanautaa), höyrytettyjä kasviksia (parsa- ja kukkakaalta ja porkkanaa) puoli lautasellista. Kermaista sienimuhennosta pari desiä. Sekasalaattia neljännes lautasellista.
Nami kun oli hyvää. En oo ikinä laskenut painoindeksiä, mutta olen 170 cm ja painan 60 kg ja ikää on 46 v. Tällä ruokavaliolla laihduin 13 kg 8 v sitten, joten mitäpä siitä luopumaan. Ihmettelen kun ikäisilläni on jo niin paljon kaikkia vaivoja, mulla kun ei ole mitään, olen paljon terveempi kuin nuorena. Huvikseen annoin mitata kolesterolin, en edes muista lukuja, kun ei kiinnosta moinen potaska. Mutta kai se tulos ihan hyvä oli kun lekuri sanoi, että "jatka samaan malliin, kaikki tulokset aivan loistavia" (samalla tutkittiin vaikka mitä muutakin), ei se lekuri edes kysynyt miten syön. Oli varmaan jonkunlainen selvänäkijä.
[/quote]
Taas tämä tutkimuksien kärttäjä täällä ja vielä oikein ruokalistan kera tällä kertaa! :D Esim. Finriski tutkimuksia (väestön terveyskäyttäytyminen) on tehty viiden vuoden välein, vuodesta 1972 ja kyllä muun muassa kaikki ne ovat linkitetty tänne plus paljon paljon muita, että rouva on hyvä ja ottaa sen pään pois perseestään ja alkaa lukea!
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 23:01"]
Transrasvoja on erityisen paljon maitotuotteissa, maidossa, kermassa, voissa, juustosta.. Eikö karppaajat suosi juuri näitä tuotteita?
[/quote]
Teollinen transrasva on vähän eri asia.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 22:28"]
rgariini on kasviöljyjen, kalan ja pähkinöiden ohella hyvä pehmeän rasvan lähde, joka on helppo sisällyttää ruokavalioon. Hyvää margariinissa on myös sen sisältämät välttämättömät rasvahapot, joita ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan, sekä D-vitamiini, jota lisätään moniin tuotteisiin. Vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältävät margariinit ovat hyviä valintoja leivän päälle. Lisäksi niitä voi hyödyntää leivontaan ja ruoanlaittoon.
Margariinin tärkeimmät valmistusaineet ovat kasviöljy, kiinteä kasvirasva sekä rasvaton maito, piimä tai vesi. Valmistukseen käytetty kasviöljy on Suomessa yleensä rypsiöljyä, mutta myös auringonkukka-, pellava- ja camelinaöljyä käytetään. Kiinteitä kasvirasvoja, palmuöljyä ja kookosrasvaa, käyttämällä margariiniin saadaan haluttu rakenne. Maidon, piimän ja veden määrällä säädellään margariinin rasvapitoisuutta.
Margariinin valmistuksessa ei synny transrasvaa
Viime aikoina keskustelu on käynyt kiivaana transrasvojen ympärillä.
Transrasvat ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat kuitenkin terveyden kannalta vähintään yhtä haitallisia kuin tyydyttyneet rasvat.
Transrasvoja syntyy kun kasviöljyä kovetetaan osittain. Jos tuotteen ainesosaluettelossa lukee "osittain kovetettu" kasviöljy tai kasvirasva, saattaa tuotteessa olla transrasvaa.
Margariinien valmistuksessa transrasvoja ei synny. Maitorasvaa sisältävissä tuotteissa kuten voissa transrasvaa on luonnostaan pieniä määriä, sillä niitä muodostuu lehmän pötsissä bakteeritoiminnan tuloksena.
Lisäaineilla on tarkoituksensa
Margariinin valmistuksessa tarvitaan lisäaineita, jotta haluttu rakenne saadaan aikaiseksi, ja tuote ei pilaannu liian nopeasti. Lisäaineet ilmoitetaan pakkausselosteessa joko omalla nimellään tai E-koodilla. E-koodit huolestuttavat monia, mutta kannattaa muistaa, että numerosarjojen taakse piiloutuu myös aivan tuttuja aineita, kuten esimerkiksi C-vitamiini (E300). Suurin osa margariineissa käytettävistä lisäaineista löytyy myös luonnosta.
Margariini on emulsio, jossa rasvan joukossa on pieniä pisaroita vettä. Tämän rakenteen säilymiseen tarvitaan emulgointiaineita, sillä ilman niitä vesi ja rasva erottuisivat toisistaan. Tavallisimmat emulgointiaineet margariineissa ovat lesitiini (E322), jota saadaan esimerkiksi soijasta tai kanamunasta, sekä mono- ja diglyseridit (E471), joita löytyy puolestaan tavallisista kasviöljyistä.
Säilöntäaineet suojaavat margariinia pilaantumiselta. Tavallisin säilöntäaine on kaliumsorbaatti (E202), jota on luonnossa muun muassa puolukoissa ja pihlajanmarjoissa. Säilyvyyttä parantaa niin ikään sitrushedelmistäkin löytyvä sitruunahappo (E330) tai natriumvetykarbonaatti (E500), jonka useimmat tuntevat paremmin nimellä ruokasooda.
Kolesteroli hallintaan margariinin avulla
Ruokavalion kovan rasvan korvaaminen pehmeällä on sydänterveyden kannalta edullista, mutta lisäksi muutamista margariineista löytyy täsmäapu veren kolesterolipitoisuuden pienentämiseen.
Margariineihin lisättävät kasvisteroli- ja kasvistanoliesterit heikentävät kolesterolin imeytymistä elimistöön ja pienentävät siten veren kolesterolipitoisuutta. Kasvisteroleja ja -stanoleja sisältävät tuotteet eivät korvaa kolesterolilääkitystä, ja vaikka näitä tuotteita käyttäisikin, ei kolesterolilääkitystä tule muuttaa ilman keskustelua lääkärin kanssa.
Jos veren kolesterolipitoisuutta haluaa pienentää, on suositeltavaa käyttää vähintään kaksi grammaa stanoleja tai -steroleja päivässä. Tämä tarkoittaa ainakin 5-6 teelusikallista stanoleja tai -steroleja sisältävää margariinia päivittäin. Tällä annoksella veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus pienenee noin kymmenen prosenttia.
Eipä tuossa mitään myrkkyjä minusta ole.
[/quote]
Tässäpä on monta syytä, että jätän margariinin syömättä :)
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 22:39"]
Voi pikku kullannuppu, että ihan valmistetaan margariini kasviöljyistä ja melkeinpä luonnollisista lisäaineista. Onko joku oikeasti noin järkyttävän tyhmä vai pitääkö hän vain muita ihmisiä tyhminä? Jokainen järkevä ihminen tietää että jokin aine luonnostaan vaikkapa siinä puolukassa on täydellisen eri aine kuin se kemianteollisuuden luoma lisäaine, mutta tällä jargonillahan tyhmiä ja tietämättömiä on aina höynäytetty. Vai onko se margariini todellakin jo pilannut joiltakin aivot?
Ja vaikka se lisäaine olisi ihan suoraan luonnosta otettu, niin mitenkähän pölvästit kuvittelee, että se on irrotettu alkuperäisestä yhteydestään? Nätisti vaan siitä puolukasta puristettu pisara sinne margariinimönjään, kas noin! Miettikääpä, ponnistelkaa oikein kovasti ja jos ei onnistu, niin voitte etsiä tietoa vaikka ihan netistä. Apinaa koijataan...
[/quote]
Turha näille on selittää, on huomattu :)
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 15:08"]
Tämä ketju ei ainakaan minua ole saanut vakuutettua eläinrasvojen terveellisyydestä. Eläinrasvojen puolustajat eivät ole onnistuneet iskemään pöytään mitään kovin vakuuttavaa. Voihan tietenkin olla, että he ovatkin oikeassa ja todisteet siihen saadaan vasta parinkymmenen vuoden päästä. Itse kuitenkin haluan koostaa ruokavalioni tämän hetken parhaimpien tutkimustulosten mukaan. Ruokavalionsa voi onneksi kuitenkin itse koostaa sellaiseksi, kuin parhaakseen näkee :)
[/quote]
Juurikin näin. Silloin ennen margariinin keksimistä kaikki söivät pelkkää eläinrasvaa ja huonostihan siinä kävi. Aika moni on kuollut. Siinä sitä vuosikymmenien todistetta epäilijöille.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2014 klo 23:01"]
Transrasvoja on erityisen paljon maitotuotteissa, maidossa, kermassa, voissa, juustosta.. Eikö karppaajat suosi juuri näitä tuotteita?
[/quote]
Maitotuotteissa oleva transrasva (CLA) on eri asia kuin teollinen transrasva. Teollinen transrasva on ihmiselle haitallista, CLA taas ei.
Sivuhuomautuksena; kerma ei sisällä suolaa, kermakkeet kylläkin. Ja on totta, että margariinissa suolaa on n. 0,9g, kun voissa sitä on n. 1,4. Karppaaja tosin ei syö sitä leipää, jossa suolaa onkin jo miltei voin verran ja niitä syödään grammamääräisesti huomattavasti karppaajan päivittäistä voimäärää enemmän.