Parisuhde: vain kaveruutta, jollei seksiä alvariinsa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos suhde ei ole muuten kunnossa, ei kiinnosta seksikään. Hyvin yksinkertaista. Jos mies viettää 99% ajaataan muualla, ei tee mitään kotitöitä, elää taloudellisesti siivellä, ei hoida lasta, eikä edes puhu sille, niin odotan jotain muuta kuin mykkäkoulumökötystä häneltä, jotta alkaisi seksiä tehdä mieli.

Hahhah, tämä on palstan miesvihaajien vastaus AINA kun mies ei saa seksiä, oli syy sitten oikeasti missä tahansa.

Herätys; Puolissa tapauksista seksittömyys on naisen vika, ja puolissa miehen

Hohhoijaa.

Minä pystyn tarkasti yksilöimään ne syyt, miksen halua seksiä juuri oman mieheni kanssa, vaikka haluaisin joidenkin muiden miesten kanssa hyvinkin.

Se on silloin mies, joka on hyvin selkeä syy minun haluttomuuteeni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todella pettynyt ihmisiin aina kun luen näitä parisuhde/seksi keskusteluja. Aina sanotaan että pitää olla tietty määrä hässimistä tai muuten suhde on paska. Ja että jos seksi loppuu niin joko tulee ero tai aletaan pettämään. Noinko vähästä oikeasti kaikkien parisuhteet, rakkaus ja sitoutuminen on kiinni? Seksi on loppujen lopuksi vain fyysistä toimintaa, ja vaikka se tuntuukin hyvältä niin en ymmärrä miten sen vähenemisen seurauksena tyyliin 98% ihmisistä yhtäkkiä ei enää rakastakaan ihmistä johon on sitoutunut monien vuosienkin ajan. :/

Omalla miehelläni on ollut masennusta nyt jonkin aikaa, minkä seurauksena hän ei halua/jaksa harrastaa seksiä eikä minulle tulisi mieleenkään alkaa syyttää tai kiristää häntä asiasta, koska rakastan tätä IHMISTÄ enkä hänen vehkeitään.  Ja kun itselläni oli raskas vaihe aiemmin, (läheisen kuolema) niin minulta meni halut eikä hänkään painostanut minua. 

Niin. Sinun näkökulmastasi joidenkin parisuhde on vähästä kiinni silloin kun seksi on tärkeässä roolissa. Tämä näkökulma on värittynyt tietysti siitä, ettei seksi ole sinulle tärkeää, ja heijastat tämän näkemyksen muihinkin ihmisiin. Tulkitset, että mikäli seksin puuttuminen on uhka parisuhteelle niin sitoutuminen ja rakkaus on kyseiselle ihmiselle yhtä yhdentekevää kuin seksi sinulle. Näinhän se ei kuitenkaan ole, vaan seksi on näiden ihmisten mielessä paljon tärkeämpi asia kuin sinulle, yksi niistä parisuhteen kulmakivistä joiden on oltava kunnossa jotta suhde kukoistaisi. Ei tämä varsinaisesti kerro mitään siitä, miten tärkeitä ne muut asiat ovat.

En ole sanonut mitään että minulle seksi ei olisi vaikka kivaa tai tärkeää, tietysti se on mukavaa. Ehkä olen sitten toivoton romantikko tässä kyynisessä nykymaailmassa, mutta esim sinkku aikoina sain kyllä huomata, että seksiä ja "hetken huumaa" saa kyllä todella helposti, mutta rakastavaa, luotettavaa ja syvällistä parisuhdetta ei. Joten pointtini on, että en ymmärrä miten näin vaikeasti löydettävää onnea kukaan voi heittää pois vain yhden fyysisen asian takia.

Ja toinen pointti on, että eikö kellään muilla sitten ole elämässään mitään vastoinkäymisiä? Eikö muka muilla ole elämässään hyviä ja huonoja aikoja, joilloin tietysti myös seksin määrä vaihtelee? Pitäisikö heti tehdä syrjähyppyjä tai erota kun tuleekin vähän vaikeampia aikoja elämässä eteen. 

Tuon voi käsittää ihan kumpaan suuntaan tahansa. Ihan yhtä lailla voi ihmetellä miten joku heittää pois sen hyvän ja rakastavan suhteen vain siksi että ei halua antaa toiselle seksuaalista tyydytystä vaikka se toiselle on tärkeää. Muutenkaan en ole koskaan ymmärtänyt tunteen ja seksin vastakkainasettelua suhteessa. Yleensä se suhde on hyvä silloin kuin nuo molemmat ovat tasapainossa, ei silloin jos jompi kumpi on hallitseva.

Huomaatko itse miten kokoajan ohitat ton minun pointin siitä, että elämässä tulee eteen erilaisia aikoja? Koska tästä huomiosta huolimatta jankutat pelkästään tuota, että toista pitää miellyttää ja antaa tyydytystä, niin joko olet nuori tai sitten elänyt niin yksinkertaista pumpuli elämää, ettet ole kokenut mitään oikeasti vaikeaa. Jos sinun elämä on ollut tasapaksua ja suht mukavaa kokoajan niin et vissiin pysty käsittämään sitä, että melko monilla oikeasti elämä menee ylös ja alas, elämäntilanteet vaihtelee, ja sen myötä tunteet ja halut myös vaihtelee.

Jankutat totakin, että kaikkien asioiden pitää olla tasapainossa jotta suhde on hyvä. No, sinulla tulee olemaan raskasta, koska joskus se vielä osuu sinunkin kohdallesi, että elämä ei ole yksinkertaista ja aina tasapainossa, et sinä voi kaikkia asioita kontroloida ja hallita. Ja jos sinun suhteissa kaiken tulee olla aina tiptop kunnossa, mikään ei ikinä saa muuttua, niin tulee olemaan aika monta eroa edessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainut, jolle parisuhteessa seksi ja henkinen läheisyys on saman kolikon kaksi puolta? Kumpikin ruokkii toisiaan, joten en pysty sanomaan, kumpi on tärkeämpää.

Jos ei oo seksiä, ei oo läheisyyttä ja jos ei oo läheisyyttä, ei oo seksiä. Uskon, että monessa parisuhteessa ongelmana on juuri tällainen negatiivinen kierre. Nainen ei saa läheisyyttä, eikä halua antaa seksiä. Mies ei saa seksiä, eikä halua antaa läheisyyttä.

Tästä päästäänkin avainasiaan eli kommunikaatioon. Omassa parisuhteessani on loistava seksielämä, mutta se ei ole syntynyt ilman avointa keskustelua ja keskinäistä luottamusta.

Kun koen, että mieheni kunnioittaa ja rakastaa sisintäni, lähden mukaan seksiin myös silloin, kun ei niin paljon huvita. Tällä osoitan välittämistä ja kunnioitusta miestäni kohtaan. Haluan ilahduttaa rakastani ja samalla ilahdutan itseänikin.

En ole koskaan kassientyhjennysalusta vain ”ilahduttaakseni” ketään. Voi hyvänen aika 😳

Olen eri, mutta se että ylipäänsä puhuu parisuhdeseksin yhteydessä "kassintyhjennysalustoista" kertoo minusta jo aika paljon kyseisestä ihmisestä.

Sivusta ja miehenä on pakko nyt kommentoida. Kyllä tuo seksuaalisuuden romantisointi tulee ihan teiltä naisilta, itse te itsenne tuohon tilaan saatatte miellyttämään. Valitettavasti miehen seksuaalisuus on juurikin ”kassien tyhjennystä” eri alustoihin, mitä enemmän visuaalisesti kiihottava sen parempi. Samoin mieluiten vaihtuva kohde.

Onneksi kaikki miehet eivät ajattele noin. Mutta sinkkupalstoilla juurikin kaltaisesi vinkuvat sinkkuuttaan, miksiköhän? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainut, jolle parisuhteessa seksi ja henkinen läheisyys on saman kolikon kaksi puolta? Kumpikin ruokkii toisiaan, joten en pysty sanomaan, kumpi on tärkeämpää.

Jos ei oo seksiä, ei oo läheisyyttä ja jos ei oo läheisyyttä, ei oo seksiä. Uskon, että monessa parisuhteessa ongelmana on juuri tällainen negatiivinen kierre. Nainen ei saa läheisyyttä, eikä halua antaa seksiä. Mies ei saa seksiä, eikä halua antaa läheisyyttä.

Tästä päästäänkin avainasiaan eli kommunikaatioon. Omassa parisuhteessani on loistava seksielämä, mutta se ei ole syntynyt ilman avointa keskustelua ja keskinäistä luottamusta.

Kun koen, että mieheni kunnioittaa ja rakastaa sisintäni, lähden mukaan seksiin myös silloin, kun ei niin paljon huvita. Tällä osoitan välittämistä ja kunnioitusta miestäni kohtaan. Haluan ilahduttaa rakastani ja samalla ilahdutan itseänikin.

En ole koskaan kassientyhjennysalusta vain ”ilahduttaakseni” ketään. Voi hyvänen aika 😳

Olen eri, mutta se että ylipäänsä puhuu parisuhdeseksin yhteydessä "kassintyhjennysalustoista" kertoo minusta jo aika paljon kyseisestä ihmisestä.

Sivusta ja miehenä on pakko nyt kommentoida. Kyllä tuo seksuaalisuuden romantisointi tulee ihan teiltä naisilta, itse te itsenne tuohon tilaan saatatte miellyttämään. Valitettavasti miehen seksuaalisuus on juurikin ”kassien tyhjennystä” eri alustoihin, mitä enemmän visuaalisesti kiihottava sen parempi. Samoin mieluiten vaihtuva kohde.

Onneksi kaikki miehet eivät ajattele noin. Mutta sinkkupalstoilla juurikin kaltaisesi vinkuvat sinkkuuttaan, miksiköhän? 

Kyllä ”ajattelevat”, tai oikeastaan tuntevat, mutta fiksut eivät tietenkään ääneen kerro. Olet malliesimerkki siitä miksi eivät 😁

Toivottavasti libido jättää ihmisen evoluution myötä. Loppuu tämä iänikuinen hohhaus elimienhinkkauksesta ja ”seksuaalisista tarpeista”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todella pettynyt ihmisiin aina kun luen näitä parisuhde/seksi keskusteluja. Aina sanotaan että pitää olla tietty määrä hässimistä tai muuten suhde on paska. Ja että jos seksi loppuu niin joko tulee ero tai aletaan pettämään. Noinko vähästä oikeasti kaikkien parisuhteet, rakkaus ja sitoutuminen on kiinni? Seksi on loppujen lopuksi vain fyysistä toimintaa, ja vaikka se tuntuukin hyvältä niin en ymmärrä miten sen vähenemisen seurauksena tyyliin 98% ihmisistä yhtäkkiä ei enää rakastakaan ihmistä johon on sitoutunut monien vuosienkin ajan. :/

Omalla miehelläni on ollut masennusta nyt jonkin aikaa, minkä seurauksena hän ei halua/jaksa harrastaa seksiä eikä minulle tulisi mieleenkään alkaa syyttää tai kiristää häntä asiasta, koska rakastan tätä IHMISTÄ enkä hänen vehkeitään.  Ja kun itselläni oli raskas vaihe aiemmin, (läheisen kuolema) niin minulta meni halut eikä hänkään painostanut minua. 

Niin. Sinun näkökulmastasi joidenkin parisuhde on vähästä kiinni silloin kun seksi on tärkeässä roolissa. Tämä näkökulma on värittynyt tietysti siitä, ettei seksi ole sinulle tärkeää, ja heijastat tämän näkemyksen muihinkin ihmisiin. Tulkitset, että mikäli seksin puuttuminen on uhka parisuhteelle niin sitoutuminen ja rakkaus on kyseiselle ihmiselle yhtä yhdentekevää kuin seksi sinulle. Näinhän se ei kuitenkaan ole, vaan seksi on näiden ihmisten mielessä paljon tärkeämpi asia kuin sinulle, yksi niistä parisuhteen kulmakivistä joiden on oltava kunnossa jotta suhde kukoistaisi. Ei tämä varsinaisesti kerro mitään siitä, miten tärkeitä ne muut asiat ovat.

En ole sanonut mitään että minulle seksi ei olisi vaikka kivaa tai tärkeää, tietysti se on mukavaa. Ehkä olen sitten toivoton romantikko tässä kyynisessä nykymaailmassa, mutta esim sinkku aikoina sain kyllä huomata, että seksiä ja "hetken huumaa" saa kyllä todella helposti, mutta rakastavaa, luotettavaa ja syvällistä parisuhdetta ei. Joten pointtini on, että en ymmärrä miten näin vaikeasti löydettävää onnea kukaan voi heittää pois vain yhden fyysisen asian takia.

Ja toinen pointti on, että eikö kellään muilla sitten ole elämässään mitään vastoinkäymisiä? Eikö muka muilla ole elämässään hyviä ja huonoja aikoja, joilloin tietysti myös seksin määrä vaihtelee? Pitäisikö heti tehdä syrjähyppyjä tai erota kun tuleekin vähän vaikeampia aikoja elämässä eteen. 

Tuon voi käsittää ihan kumpaan suuntaan tahansa. Ihan yhtä lailla voi ihmetellä miten joku heittää pois sen hyvän ja rakastavan suhteen vain siksi että ei halua antaa toiselle seksuaalista tyydytystä vaikka se toiselle on tärkeää. Muutenkaan en ole koskaan ymmärtänyt tunteen ja seksin vastakkainasettelua suhteessa. Yleensä se suhde on hyvä silloin kuin nuo molemmat ovat tasapainossa, ei silloin jos jompi kumpi on hallitseva.

Huomaatko itse miten kokoajan ohitat ton minun pointin siitä, että elämässä tulee eteen erilaisia aikoja? Koska tästä huomiosta huolimatta jankutat pelkästään tuota, että toista pitää miellyttää ja antaa tyydytystä, niin joko olet nuori tai sitten elänyt niin yksinkertaista pumpuli elämää, ettet ole kokenut mitään oikeasti vaikeaa. Jos sinun elämä on ollut tasapaksua ja suht mukavaa kokoajan niin et vissiin pysty käsittämään sitä, että melko monilla oikeasti elämä menee ylös ja alas, elämäntilanteet vaihtelee, ja sen myötä tunteet ja halut myös vaihtelee.

Jankutat totakin, että kaikkien asioiden pitää olla tasapainossa jotta suhde on hyvä. No, sinulla tulee olemaan raskasta, koska joskus se vielä osuu sinunkin kohdallesi, että elämä ei ole yksinkertaista ja aina tasapainossa, et sinä voi kaikkia asioita kontroloida ja hallita. Ja jos sinun suhteissa kaiken tulee olla aina tiptop kunnossa, mikään ei ikinä saa muuttua, niin tulee olemaan aika monta eroa edessä. 

Oletpa sinä hyökkäävä. Mutta olen siis ollut 25 vuotta naimisissa joten tiedän kyllä elämästä yhtä ja toista. Enkä muuten ole koskaan sanonut ettei elämässä olisi erilaisia vaiheita. Mutta ei tässä nyt puhuta siitä ettei seksissä saisi olla taukoa tai hiljaista jos elämäntilanne on vaikea vaan ihan yleisellä tasolla siitä, onko sitä seksiä parisuhteessa vai ei. Ja kyllä koko suhteen mittapuulla sen seksielämän pitää olla järjestettävissä niin että kumpikaan ei ihan riudu puutteessa. Kyllä siihen pitää pystyä reagoimaan myös sen haluttomamman osapuolen jos se on asia joka muuten huonontaa parisuhdetta tai uhkaa jopa sen jatkumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainut, jolle parisuhteessa seksi ja henkinen läheisyys on saman kolikon kaksi puolta? Kumpikin ruokkii toisiaan, joten en pysty sanomaan, kumpi on tärkeämpää.

Jos ei oo seksiä, ei oo läheisyyttä ja jos ei oo läheisyyttä, ei oo seksiä. Uskon, että monessa parisuhteessa ongelmana on juuri tällainen negatiivinen kierre. Nainen ei saa läheisyyttä, eikä halua antaa seksiä. Mies ei saa seksiä, eikä halua antaa läheisyyttä.

Tästä päästäänkin avainasiaan eli kommunikaatioon. Omassa parisuhteessani on loistava seksielämä, mutta se ei ole syntynyt ilman avointa keskustelua ja keskinäistä luottamusta.

Kun koen, että mieheni kunnioittaa ja rakastaa sisintäni, lähden mukaan seksiin myös silloin, kun ei niin paljon huvita. Tällä osoitan välittämistä ja kunnioitusta miestäni kohtaan. Haluan ilahduttaa rakastani ja samalla ilahdutan itseänikin.

En ole koskaan kassientyhjennysalusta vain ”ilahduttaakseni” ketään. Voi hyvänen aika 😳

Olen eri, mutta se että ylipäänsä puhuu parisuhdeseksin yhteydessä "kassintyhjennysalustoista" kertoo minusta jo aika paljon kyseisestä ihmisestä.

Sivusta ja miehenä on pakko nyt kommentoida. Kyllä tuo seksuaalisuuden romantisointi tulee ihan teiltä naisilta, itse te itsenne tuohon tilaan saatatte miellyttämään. Valitettavasti miehen seksuaalisuus on juurikin ”kassien tyhjennystä” eri alustoihin, mitä enemmän visuaalisesti kiihottava sen parempi. Samoin mieluiten vaihtuva kohde.

Onneksi kaikki miehet eivät ajattele noin. Mutta sinkkupalstoilla juurikin kaltaisesi vinkuvat sinkkuuttaan, miksiköhän? 

Kyllä ”ajattelevat”, tai oikeastaan tuntevat, mutta fiksut eivät tietenkään ääneen kerro. Olet malliesimerkki siitä miksi eivät 😁

Vain ääliöt kuvittelevat tietävänsä mitä kaikki muut samaa sukupuolta olevat ajattelevat. Ja se kertoo samalla sen että ei kykene muutenkaan tajuamaan muiden ihmisten tunteita tai ajatusmaailmaa. Olet vain päättänyt ne jo etukäteen jonkun ennakkoluulon perusteella.

Terveisin "mies minäkin"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainut, jolle parisuhteessa seksi ja henkinen läheisyys on saman kolikon kaksi puolta? Kumpikin ruokkii toisiaan, joten en pysty sanomaan, kumpi on tärkeämpää.

Jos ei oo seksiä, ei oo läheisyyttä ja jos ei oo läheisyyttä, ei oo seksiä. Uskon, että monessa parisuhteessa ongelmana on juuri tällainen negatiivinen kierre. Nainen ei saa läheisyyttä, eikä halua antaa seksiä. Mies ei saa seksiä, eikä halua antaa läheisyyttä.

Tästä päästäänkin avainasiaan eli kommunikaatioon. Omassa parisuhteessani on loistava seksielämä, mutta se ei ole syntynyt ilman avointa keskustelua ja keskinäistä luottamusta.

Kun koen, että mieheni kunnioittaa ja rakastaa sisintäni, lähden mukaan seksiin myös silloin, kun ei niin paljon huvita. Tällä osoitan välittämistä ja kunnioitusta miestäni kohtaan. Haluan ilahduttaa rakastani ja samalla ilahdutan itseänikin.

En ole koskaan kassientyhjennysalusta vain ”ilahduttaakseni” ketään. Voi hyvänen aika 😳

Etpä ymmärtänyt pointtiani ollenkaan. Kyse on vastavuoroisuudesta ja positiivisesta kehästä. Mulla on h*lvetin hyvä mies, joka tekee monia asioita ilahduttaakseen minua, sängyssä ja sängyn ulkopuolella. Sama toisinpäin.

Mitä kassientyhjennystä se on, että mieheni antaa minulle useita järisyttäviä orgasmeja? Ymmärrätkö edes, kuinka paljon mielihyvää seksistä voi saada, vaikka ei aluksi niin huvittaisikaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti libido jättää ihmisen evoluution myötä. Loppuu tämä iänikuinen hohhaus elimienhinkkauksesta ja ”seksuaalisista tarpeista”.

Tämä! Olen oikeasti kurkkuani myöten täynnä sekä ihmisten seksuaalisuutta, seksielämää että lisääntymistä. Tappaisipa korona meidät kaikki.

Kannattaisi varmaan mennä jollekin terapeutille juttelemaan jos ajatukset ovat noin negatiivisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todella pettynyt ihmisiin aina kun luen näitä parisuhde/seksi keskusteluja. Aina sanotaan että pitää olla tietty määrä hässimistä tai muuten suhde on paska. Ja että jos seksi loppuu niin joko tulee ero tai aletaan pettämään. Noinko vähästä oikeasti kaikkien parisuhteet, rakkaus ja sitoutuminen on kiinni? Seksi on loppujen lopuksi vain fyysistä toimintaa, ja vaikka se tuntuukin hyvältä niin en ymmärrä miten sen vähenemisen seurauksena tyyliin 98% ihmisistä yhtäkkiä ei enää rakastakaan ihmistä johon on sitoutunut monien vuosienkin ajan. :/

Omalla miehelläni on ollut masennusta nyt jonkin aikaa, minkä seurauksena hän ei halua/jaksa harrastaa seksiä eikä minulle tulisi mieleenkään alkaa syyttää tai kiristää häntä asiasta, koska rakastan tätä IHMISTÄ enkä hänen vehkeitään.  Ja kun itselläni oli raskas vaihe aiemmin, (läheisen kuolema) niin minulta meni halut eikä hänkään painostanut minua. 

Niin. Sinun näkökulmastasi joidenkin parisuhde on vähästä kiinni silloin kun seksi on tärkeässä roolissa. Tämä näkökulma on värittynyt tietysti siitä, ettei seksi ole sinulle tärkeää, ja heijastat tämän näkemyksen muihinkin ihmisiin. Tulkitset, että mikäli seksin puuttuminen on uhka parisuhteelle niin sitoutuminen ja rakkaus on kyseiselle ihmiselle yhtä yhdentekevää kuin seksi sinulle. Näinhän se ei kuitenkaan ole, vaan seksi on näiden ihmisten mielessä paljon tärkeämpi asia kuin sinulle, yksi niistä parisuhteen kulmakivistä joiden on oltava kunnossa jotta suhde kukoistaisi. Ei tämä varsinaisesti kerro mitään siitä, miten tärkeitä ne muut asiat ovat.

En ole sanonut mitään että minulle seksi ei olisi vaikka kivaa tai tärkeää, tietysti se on mukavaa. Ehkä olen sitten toivoton romantikko tässä kyynisessä nykymaailmassa, mutta esim sinkku aikoina sain kyllä huomata, että seksiä ja "hetken huumaa" saa kyllä todella helposti, mutta rakastavaa, luotettavaa ja syvällistä parisuhdetta ei. Joten pointtini on, että en ymmärrä miten näin vaikeasti löydettävää onnea kukaan voi heittää pois vain yhden fyysisen asian takia.

Ja toinen pointti on, että eikö kellään muilla sitten ole elämässään mitään vastoinkäymisiä? Eikö muka muilla ole elämässään hyviä ja huonoja aikoja, joilloin tietysti myös seksin määrä vaihtelee? Pitäisikö heti tehdä syrjähyppyjä tai erota kun tuleekin vähän vaikeampia aikoja elämässä eteen. 

Tuon voi käsittää ihan kumpaan suuntaan tahansa. Ihan yhtä lailla voi ihmetellä miten joku heittää pois sen hyvän ja rakastavan suhteen vain siksi että ei halua antaa toiselle seksuaalista tyydytystä vaikka se toiselle on tärkeää. Muutenkaan en ole koskaan ymmärtänyt tunteen ja seksin vastakkainasettelua suhteessa. Yleensä se suhde on hyvä silloin kuin nuo molemmat ovat tasapainossa, ei silloin jos jompi kumpi on hallitseva.

Huomaatko itse miten kokoajan ohitat ton minun pointin siitä, että elämässä tulee eteen erilaisia aikoja? Koska tästä huomiosta huolimatta jankutat pelkästään tuota, että toista pitää miellyttää ja antaa tyydytystä, niin joko olet nuori tai sitten elänyt niin yksinkertaista pumpuli elämää, ettet ole kokenut mitään oikeasti vaikeaa. Jos sinun elämä on ollut tasapaksua ja suht mukavaa kokoajan niin et vissiin pysty käsittämään sitä, että melko monilla oikeasti elämä menee ylös ja alas, elämäntilanteet vaihtelee, ja sen myötä tunteet ja halut myös vaihtelee.

Jankutat totakin, että kaikkien asioiden pitää olla tasapainossa jotta suhde on hyvä. No, sinulla tulee olemaan raskasta, koska joskus se vielä osuu sinunkin kohdallesi, että elämä ei ole yksinkertaista ja aina tasapainossa, et sinä voi kaikkia asioita kontroloida ja hallita. Ja jos sinun suhteissa kaiken tulee olla aina tiptop kunnossa, mikään ei ikinä saa muuttua, niin tulee olemaan aika monta eroa edessä. 

Oletpa sinä hyökkäävä. Mutta olen siis ollut 25 vuotta naimisissa joten tiedän kyllä elämästä yhtä ja toista. Enkä muuten ole koskaan sanonut ettei elämässä olisi erilaisia vaiheita. Mutta ei tässä nyt puhuta siitä ettei seksissä saisi olla taukoa tai hiljaista jos elämäntilanne on vaikea vaan ihan yleisellä tasolla siitä, onko sitä seksiä parisuhteessa vai ei. Ja kyllä koko suhteen mittapuulla sen seksielämän pitää olla järjestettävissä niin että kumpikaan ei ihan riudu puutteessa. Kyllä siihen pitää pystyä reagoimaan myös sen haluttomamman osapuolen jos se on asia joka muuten huonontaa parisuhdetta tai uhkaa jopa sen jatkumista.

Jos minun läheiseni kuoleman aikoihin, jolloin haluni olivat täysin nollassa, mieheni olisi sanonut noin kuin sinä, että "kyllä sinun nyt pitää reagoida tähän seksittömyyteen, jotta minä en riudu" niin minusta tuollainen asenne kertoo pelkästään itsekkyydestä ja suorastaan sydämettömyydestä. Enkä ikinä voisi sanoa tolla tavalla nyt miehelleni, jolla on masennusta. Minusta ei pidä pakottaa ketään toista tai itseään, seksin pitää tulla luonnostaan, ei painostamalla tai laskemalla että mites monta kertaa nyt ollaan vuoden sisällä pelehditty. 

Frigidistä naisesta ei ole kuin korkeintaan ystäväksi, miksi elää sellaisen kanssa parisuhteessa? Kertokaa yksikin hyvä syy moiseen?

Vierailija kirjoitti:

Frigidistä naisesta ei ole kuin korkeintaan ystäväksi, miksi elää sellaisen kanssa parisuhteessa? Kertokaa yksikin hyvä syy moiseen?

Oletko suhteessa tyhjentääksesi kassisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todella pettynyt ihmisiin aina kun luen näitä parisuhde/seksi keskusteluja. Aina sanotaan että pitää olla tietty määrä hässimistä tai muuten suhde on paska. Ja että jos seksi loppuu niin joko tulee ero tai aletaan pettämään. Noinko vähästä oikeasti kaikkien parisuhteet, rakkaus ja sitoutuminen on kiinni? Seksi on loppujen lopuksi vain fyysistä toimintaa, ja vaikka se tuntuukin hyvältä niin en ymmärrä miten sen vähenemisen seurauksena tyyliin 98% ihmisistä yhtäkkiä ei enää rakastakaan ihmistä johon on sitoutunut monien vuosienkin ajan. :/

Omalla miehelläni on ollut masennusta nyt jonkin aikaa, minkä seurauksena hän ei halua/jaksa harrastaa seksiä eikä minulle tulisi mieleenkään alkaa syyttää tai kiristää häntä asiasta, koska rakastan tätä IHMISTÄ enkä hänen vehkeitään.  Ja kun itselläni oli raskas vaihe aiemmin, (läheisen kuolema) niin minulta meni halut eikä hänkään painostanut minua. 

Niin. Sinun näkökulmastasi joidenkin parisuhde on vähästä kiinni silloin kun seksi on tärkeässä roolissa. Tämä näkökulma on värittynyt tietysti siitä, ettei seksi ole sinulle tärkeää, ja heijastat tämän näkemyksen muihinkin ihmisiin. Tulkitset, että mikäli seksin puuttuminen on uhka parisuhteelle niin sitoutuminen ja rakkaus on kyseiselle ihmiselle yhtä yhdentekevää kuin seksi sinulle. Näinhän se ei kuitenkaan ole, vaan seksi on näiden ihmisten mielessä paljon tärkeämpi asia kuin sinulle, yksi niistä parisuhteen kulmakivistä joiden on oltava kunnossa jotta suhde kukoistaisi. Ei tämä varsinaisesti kerro mitään siitä, miten tärkeitä ne muut asiat ovat.

En ole sanonut mitään että minulle seksi ei olisi vaikka kivaa tai tärkeää, tietysti se on mukavaa. Ehkä olen sitten toivoton romantikko tässä kyynisessä nykymaailmassa, mutta esim sinkku aikoina sain kyllä huomata, että seksiä ja "hetken huumaa" saa kyllä todella helposti, mutta rakastavaa, luotettavaa ja syvällistä parisuhdetta ei. Joten pointtini on, että en ymmärrä miten näin vaikeasti löydettävää onnea kukaan voi heittää pois vain yhden fyysisen asian takia.

Ja toinen pointti on, että eikö kellään muilla sitten ole elämässään mitään vastoinkäymisiä? Eikö muka muilla ole elämässään hyviä ja huonoja aikoja, joilloin tietysti myös seksin määrä vaihtelee? Pitäisikö heti tehdä syrjähyppyjä tai erota kun tuleekin vähän vaikeampia aikoja elämässä eteen. 

Tuon voi käsittää ihan kumpaan suuntaan tahansa. Ihan yhtä lailla voi ihmetellä miten joku heittää pois sen hyvän ja rakastavan suhteen vain siksi että ei halua antaa toiselle seksuaalista tyydytystä vaikka se toiselle on tärkeää. Muutenkaan en ole koskaan ymmärtänyt tunteen ja seksin vastakkainasettelua suhteessa. Yleensä se suhde on hyvä silloin kuin nuo molemmat ovat tasapainossa, ei silloin jos jompi kumpi on hallitseva.

Huomaatko itse miten kokoajan ohitat ton minun pointin siitä, että elämässä tulee eteen erilaisia aikoja? Koska tästä huomiosta huolimatta jankutat pelkästään tuota, että toista pitää miellyttää ja antaa tyydytystä, niin joko olet nuori tai sitten elänyt niin yksinkertaista pumpuli elämää, ettet ole kokenut mitään oikeasti vaikeaa. Jos sinun elämä on ollut tasapaksua ja suht mukavaa kokoajan niin et vissiin pysty käsittämään sitä, että melko monilla oikeasti elämä menee ylös ja alas, elämäntilanteet vaihtelee, ja sen myötä tunteet ja halut myös vaihtelee.

Jankutat totakin, että kaikkien asioiden pitää olla tasapainossa jotta suhde on hyvä. No, sinulla tulee olemaan raskasta, koska joskus se vielä osuu sinunkin kohdallesi, että elämä ei ole yksinkertaista ja aina tasapainossa, et sinä voi kaikkia asioita kontroloida ja hallita. Ja jos sinun suhteissa kaiken tulee olla aina tiptop kunnossa, mikään ei ikinä saa muuttua, niin tulee olemaan aika monta eroa edessä. 

Oletpa sinä hyökkäävä. Mutta olen siis ollut 25 vuotta naimisissa joten tiedän kyllä elämästä yhtä ja toista. Enkä muuten ole koskaan sanonut ettei elämässä olisi erilaisia vaiheita. Mutta ei tässä nyt puhuta siitä ettei seksissä saisi olla taukoa tai hiljaista jos elämäntilanne on vaikea vaan ihan yleisellä tasolla siitä, onko sitä seksiä parisuhteessa vai ei. Ja kyllä koko suhteen mittapuulla sen seksielämän pitää olla järjestettävissä niin että kumpikaan ei ihan riudu puutteessa. Kyllä siihen pitää pystyä reagoimaan myös sen haluttomamman osapuolen jos se on asia joka muuten huonontaa parisuhdetta tai uhkaa jopa sen jatkumista.

Jos minun läheiseni kuoleman aikoihin, jolloin haluni olivat täysin nollassa, mieheni olisi sanonut noin kuin sinä, että "kyllä sinun nyt pitää reagoida tähän seksittömyyteen, jotta minä en riudu" niin minusta tuollainen asenne kertoo pelkästään itsekkyydestä ja suorastaan sydämettömyydestä. Enkä ikinä voisi sanoa tolla tavalla nyt miehelleni, jolla on masennusta. Minusta ei pidä pakottaa ketään toista tai itseään, seksin pitää tulla luonnostaan, ei painostamalla tai laskemalla että mites monta kertaa nyt ollaan vuoden sisällä pelehditty. 

Seksin ei ylipäätään tarvitse tulla.

Minusta tuo oli hyvä artikkeli, realistinen, parisuhteita on paljon, jotka perustuvat kumppanuuteen ym eivätkä mitenkään erityisessä määrin seksiin. Tällä palstalla (ja varmaan joissain muissakin palstoilla) seksiä korostetaan parisuhteen ainoana tavoitteena, mutta on normaalia ja yleistä, että se on täysin sivuosassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei seksi tee onnelliseksi mutta onnellisessa parisuhteessa on todennäköisemmin seksiä kuin onnettomassa. Täysin seksittömistä liitoista vain 10% ilmoittaa olevansa erittäin onnellisia.

Meillä ainakin kun oltiin jo aivan eron partaalla, oli kaikki muu päättynyt, mutta seksi jatkui. Ei se meistä onnellisia tehnyt, mutta kunhan täytettiin ne tarpeemme.

Ei korreloi välttämättä lainkaan onnellisuuden kanssa.

Tämä meilläkin. Näin jälkikäteen ajateltuna aivan elukkatouhua, mutta niin toimittiin. Oksettaa vieläkin. Oikea suhde perustuu symbioottiseen tunnesuhteeseen.

Seksuaalinen ulottuvuus on yksi aspekti joka kuuluu myös siihen tunnemaailmaan, miksi tätä on niin vaikea ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen todella pettynyt ihmisiin aina kun luen näitä parisuhde/seksi keskusteluja. Aina sanotaan että pitää olla tietty määrä hässimistä tai muuten suhde on paska. Ja että jos seksi loppuu niin joko tulee ero tai aletaan pettämään. Noinko vähästä oikeasti kaikkien parisuhteet, rakkaus ja sitoutuminen on kiinni? Seksi on loppujen lopuksi vain fyysistä toimintaa, ja vaikka se tuntuukin hyvältä niin en ymmärrä miten sen vähenemisen seurauksena tyyliin 98% ihmisistä yhtäkkiä ei enää rakastakaan ihmistä johon on sitoutunut monien vuosienkin ajan. :/

Omalla miehelläni on ollut masennusta nyt jonkin aikaa, minkä seurauksena hän ei halua/jaksa harrastaa seksiä eikä minulle tulisi mieleenkään alkaa syyttää tai kiristää häntä asiasta, koska rakastan tätä IHMISTÄ enkä hänen vehkeitään.  Ja kun itselläni oli raskas vaihe aiemmin, (läheisen kuolema) niin minulta meni halut eikä hänkään painostanut minua. 

Niin. Sinun näkökulmastasi joidenkin parisuhde on vähästä kiinni silloin kun seksi on tärkeässä roolissa. Tämä näkökulma on värittynyt tietysti siitä, ettei seksi ole sinulle tärkeää, ja heijastat tämän näkemyksen muihinkin ihmisiin. Tulkitset, että mikäli seksin puuttuminen on uhka parisuhteelle niin sitoutuminen ja rakkaus on kyseiselle ihmiselle yhtä yhdentekevää kuin seksi sinulle. Näinhän se ei kuitenkaan ole, vaan seksi on näiden ihmisten mielessä paljon tärkeämpi asia kuin sinulle, yksi niistä parisuhteen kulmakivistä joiden on oltava kunnossa jotta suhde kukoistaisi. Ei tämä varsinaisesti kerro mitään siitä, miten tärkeitä ne muut asiat ovat.

En ole sanonut mitään että minulle seksi ei olisi vaikka kivaa tai tärkeää, tietysti se on mukavaa. Ehkä olen sitten toivoton romantikko tässä kyynisessä nykymaailmassa, mutta esim sinkku aikoina sain kyllä huomata, että seksiä ja "hetken huumaa" saa kyllä todella helposti, mutta rakastavaa, luotettavaa ja syvällistä parisuhdetta ei. Joten pointtini on, että en ymmärrä miten näin vaikeasti löydettävää onnea kukaan voi heittää pois vain yhden fyysisen asian takia.

Ja toinen pointti on, että eikö kellään muilla sitten ole elämässään mitään vastoinkäymisiä? Eikö muka muilla ole elämässään hyviä ja huonoja aikoja, joilloin tietysti myös seksin määrä vaihtelee? Pitäisikö heti tehdä syrjähyppyjä tai erota kun tuleekin vähän vaikeampia aikoja elämässä eteen. 

Tuon voi käsittää ihan kumpaan suuntaan tahansa. Ihan yhtä lailla voi ihmetellä miten joku heittää pois sen hyvän ja rakastavan suhteen vain siksi että ei halua antaa toiselle seksuaalista tyydytystä vaikka se toiselle on tärkeää. Muutenkaan en ole koskaan ymmärtänyt tunteen ja seksin vastakkainasettelua suhteessa. Yleensä se suhde on hyvä silloin kuin nuo molemmat ovat tasapainossa, ei silloin jos jompi kumpi on hallitseva.

Huomaatko itse miten kokoajan ohitat ton minun pointin siitä, että elämässä tulee eteen erilaisia aikoja? Koska tästä huomiosta huolimatta jankutat pelkästään tuota, että toista pitää miellyttää ja antaa tyydytystä, niin joko olet nuori tai sitten elänyt niin yksinkertaista pumpuli elämää, ettet ole kokenut mitään oikeasti vaikeaa. Jos sinun elämä on ollut tasapaksua ja suht mukavaa kokoajan niin et vissiin pysty käsittämään sitä, että melko monilla oikeasti elämä menee ylös ja alas, elämäntilanteet vaihtelee, ja sen myötä tunteet ja halut myös vaihtelee.

Jankutat totakin, että kaikkien asioiden pitää olla tasapainossa jotta suhde on hyvä. No, sinulla tulee olemaan raskasta, koska joskus se vielä osuu sinunkin kohdallesi, että elämä ei ole yksinkertaista ja aina tasapainossa, et sinä voi kaikkia asioita kontroloida ja hallita. Ja jos sinun suhteissa kaiken tulee olla aina tiptop kunnossa, mikään ei ikinä saa muuttua, niin tulee olemaan aika monta eroa edessä. 

Oletpa sinä hyökkäävä. Mutta olen siis ollut 25 vuotta naimisissa joten tiedän kyllä elämästä yhtä ja toista. Enkä muuten ole koskaan sanonut ettei elämässä olisi erilaisia vaiheita. Mutta ei tässä nyt puhuta siitä ettei seksissä saisi olla taukoa tai hiljaista jos elämäntilanne on vaikea vaan ihan yleisellä tasolla siitä, onko sitä seksiä parisuhteessa vai ei. Ja kyllä koko suhteen mittapuulla sen seksielämän pitää olla järjestettävissä niin että kumpikaan ei ihan riudu puutteessa. Kyllä siihen pitää pystyä reagoimaan myös sen haluttomamman osapuolen jos se on asia joka muuten huonontaa parisuhdetta tai uhkaa jopa sen jatkumista.

Jos minun läheiseni kuoleman aikoihin, jolloin haluni olivat täysin nollassa, mieheni olisi sanonut noin kuin sinä, että "kyllä sinun nyt pitää reagoida tähän seksittömyyteen, jotta minä en riudu" niin minusta tuollainen asenne kertoo pelkästään itsekkyydestä ja suorastaan sydämettömyydestä. Enkä ikinä voisi sanoa tolla tavalla nyt miehelleni, jolla on masennusta. Minusta ei pidä pakottaa ketään toista tai itseään, seksin pitää tulla luonnostaan, ei painostamalla tai laskemalla että mites monta kertaa nyt ollaan vuoden sisällä pelehditty. 

Luetko sinä lainkaan mitä minä kirjoitan vaan menetkö vain ihan sen oman tunteesi vietävänä? Minä sanoin aika selvästi että elämässä voi olla eri vaiheita ja silloin seksi voi myös olla tauolla. Mutta jos puhutaan seksistä koko parisuhteen matkalla niin se ei voi olla jatkuvasti tauolla milloin minkäkin asian takia vaan sen pitää normiaikoina olla jollain kohtuullisella tavalla järjestettävissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei seksi tee onnelliseksi mutta onnellisessa parisuhteessa on todennäköisemmin seksiä kuin onnettomassa. Täysin seksittömistä liitoista vain 10% ilmoittaa olevansa erittäin onnellisia.

Meillä ainakin kun oltiin jo aivan eron partaalla, oli kaikki muu päättynyt, mutta seksi jatkui. Ei se meistä onnellisia tehnyt, mutta kunhan täytettiin ne tarpeemme.

Ei korreloi välttämättä lainkaan onnellisuuden kanssa.

Tämä meilläkin. Näin jälkikäteen ajateltuna aivan elukkatouhua, mutta niin toimittiin. Oksettaa vieläkin. Oikea suhde perustuu symbioottiseen tunnesuhteeseen.

Seksuaalinen ulottuvuus on yksi aspekti joka kuuluu myös siihen tunnemaailmaan, miksi tätä on niin vaikea ymmärtää?

Ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei seksi tee onnelliseksi mutta onnellisessa parisuhteessa on todennäköisemmin seksiä kuin onnettomassa. Täysin seksittömistä liitoista vain 10% ilmoittaa olevansa erittäin onnellisia.

Meillä ainakin kun oltiin jo aivan eron partaalla, oli kaikki muu päättynyt, mutta seksi jatkui. Ei se meistä onnellisia tehnyt, mutta kunhan täytettiin ne tarpeemme.

Ei korreloi välttämättä lainkaan onnellisuuden kanssa.

Tämä meilläkin. Näin jälkikäteen ajateltuna aivan elukkatouhua, mutta niin toimittiin. Oksettaa vieläkin. Oikea suhde perustuu symbioottiseen tunnesuhteeseen.

Seksuaalinen ulottuvuus on yksi aspekti joka kuuluu myös siihen tunnemaailmaan, miksi tätä on niin vaikea ymmärtää?

Seksuaalisuus on pelkkä vietti jonka jotkut romantisoivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainut, jolle parisuhteessa seksi ja henkinen läheisyys on saman kolikon kaksi puolta? Kumpikin ruokkii toisiaan, joten en pysty sanomaan, kumpi on tärkeämpää.

Jos ei oo seksiä, ei oo läheisyyttä ja jos ei oo läheisyyttä, ei oo seksiä. Uskon, että monessa parisuhteessa ongelmana on juuri tällainen negatiivinen kierre. Nainen ei saa läheisyyttä, eikä halua antaa seksiä. Mies ei saa seksiä, eikä halua antaa läheisyyttä.

Tästä päästäänkin avainasiaan eli kommunikaatioon. Omassa parisuhteessani on loistava seksielämä, mutta se ei ole syntynyt ilman avointa keskustelua ja keskinäistä luottamusta.

Kun koen, että mieheni kunnioittaa ja rakastaa sisintäni, lähden mukaan seksiin myös silloin, kun ei niin paljon huvita. Tällä osoitan välittämistä ja kunnioitusta miestäni kohtaan. Haluan ilahduttaa rakastani ja samalla ilahdutan itseänikin.

En ole koskaan kassientyhjennysalusta vain ”ilahduttaakseni” ketään. Voi hyvänen aika 😳

Olen eri, mutta se että ylipäänsä puhuu parisuhdeseksin yhteydessä "kassintyhjennysalustoista" kertoo minusta jo aika paljon kyseisestä ihmisestä.

Sivusta ja miehenä on pakko nyt kommentoida. Kyllä tuo seksuaalisuuden romantisointi tulee ihan teiltä naisilta, itse te itsenne tuohon tilaan saatatte miellyttämään. Valitettavasti miehen seksuaalisuus on juurikin ”kassien tyhjennystä” eri alustoihin, mitä enemmän visuaalisesti kiihottava sen parempi. Samoin mieluiten vaihtuva kohde.

Onneksi kaikki miehet eivät ajattele noin. Mutta sinkkupalstoilla juurikin kaltaisesi vinkuvat sinkkuuttaan, miksiköhän? 

Kyllä ”ajattelevat”, tai oikeastaan tuntevat, mutta fiksut eivät tietenkään ääneen kerro. Olet malliesimerkki siitä miksi eivät 😁

Itse elän avoimessa suhteessa juuri siksi, että mieheni voisi toteuttaa seksuaalisuuttaan. Hän on suoraan sanonut, että kaipaa seksiä eri naisten kanssa, ja ymmärrän tämän.

Seksi on silti erilaista minun, rakastavan kumppanin kanssa. Siinä on romantiikkaa, usko tai älä. Siinä on kymmenen yhteistä vuotta, siinä on tuhansia kertoja alla. Tiedän, miten käytän lantionpohjaksiani, kieltäni jne. tuottaakseni nautinnon juuri hänelle.

Uusi ihminen on viehättävä uutuuden ja vaihtelun takia, vanha kumppani taas juuri siksi, että kaikki on niin helppoa ja pakotonta. Voi luottaa siihen mitä tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainut, jolle parisuhteessa seksi ja henkinen läheisyys on saman kolikon kaksi puolta? Kumpikin ruokkii toisiaan, joten en pysty sanomaan, kumpi on tärkeämpää.

Jos ei oo seksiä, ei oo läheisyyttä ja jos ei oo läheisyyttä, ei oo seksiä. Uskon, että monessa parisuhteessa ongelmana on juuri tällainen negatiivinen kierre. Nainen ei saa läheisyyttä, eikä halua antaa seksiä. Mies ei saa seksiä, eikä halua antaa läheisyyttä.

Tästä päästäänkin avainasiaan eli kommunikaatioon. Omassa parisuhteessani on loistava seksielämä, mutta se ei ole syntynyt ilman avointa keskustelua ja keskinäistä luottamusta.

Kun koen, että mieheni kunnioittaa ja rakastaa sisintäni, lähden mukaan seksiin myös silloin, kun ei niin paljon huvita. Tällä osoitan välittämistä ja kunnioitusta miestäni kohtaan. Haluan ilahduttaa rakastani ja samalla ilahdutan itseänikin.

En ole koskaan kassientyhjennysalusta vain ”ilahduttaakseni” ketään. Voi hyvänen aika 😳

Olen eri, mutta se että ylipäänsä puhuu parisuhdeseksin yhteydessä "kassintyhjennysalustoista" kertoo minusta jo aika paljon kyseisestä ihmisestä.

Sivusta ja miehenä on pakko nyt kommentoida. Kyllä tuo seksuaalisuuden romantisointi tulee ihan teiltä naisilta, itse te itsenne tuohon tilaan saatatte miellyttämään. Valitettavasti miehen seksuaalisuus on juurikin ”kassien tyhjennystä” eri alustoihin, mitä enemmän visuaalisesti kiihottava sen parempi. Samoin mieluiten vaihtuva kohde.

Onneksi kaikki miehet eivät ajattele noin. Mutta sinkkupalstoilla juurikin kaltaisesi vinkuvat sinkkuuttaan, miksiköhän? 

Kyllä ”ajattelevat”, tai oikeastaan tuntevat, mutta fiksut eivät tietenkään ääneen kerro. Olet malliesimerkki siitä miksi eivät 😁

Itse elän avoimessa suhteessa juuri siksi, että mieheni voisi toteuttaa seksuaalisuuttaan. Hän on suoraan sanonut, että kaipaa seksiä eri naisten kanssa, ja ymmärrän tämän.

Seksi on silti erilaista minun, rakastavan kumppanin kanssa. Siinä on romantiikkaa, usko tai älä. Siinä on kymmenen yhteistä vuotta, siinä on tuhansia kertoja alla. Tiedän, miten käytän lantionpohjaksiani, kieltäni jne. tuottaakseni nautinnon juuri hänelle.

Uusi ihminen on viehättävä uutuuden ja vaihtelun takia, vanha kumppani taas juuri siksi, että kaikki on niin helppoa ja pakotonta. Voi luottaa siihen mitä tekee.

En usko (että on romantiikkaa sen enempää), mutta usko sinä koska tulet siitä onnelliseksi.