Mieheni väittää että valo tulee ikkunasta läpi

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 18:28"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 18:22"][quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 18:21"]Mutta entä UV-säteily?

[/quote]

Eikös uv-säteilykin tule ikkunasta (lasista) läpi?

[/quote]

Osittain kyllä. Riippuu lasin ominaisuuksista ja säteilyn aallonpituudesta, että mikä osa pääsee läpi, ja mikä heijastuu. Yleisesti käytössä on kuitenkin ikkunalaseja, jotka päästävät läpi lähes kaiken näkyvän valon, mutta huomattavasti vähemmän uv-säteitä, joten rusketuksen hankkiminen lasin läpi on melko tehotonta.

[/quote]

Ajapas vaikka joku 300-400km autolla kesällä niin, että aurinko paistaa suoraan päin koko matkan.. ja sitten katotaan kellä ei ole nahka palanut.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 10:00"]

Taskulamput ajattelen niin että ne valon säteet on lampun lasin takana mutta se valo heijastuu seinään. Miksi te automaattisesti ajattelette että sen täytyy tulla sieltä fyysisesti läpi? Ap

[/quote]

Eih...

Tiedätkö mikä on fotoni ja mitkä ovat sen fysikaaliset ominaisuudet?

Mitä se heijastus sitten on, jos ei valoa?

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 18:04"]

Miehesi.Auringonvalo lämmittää, joten sen on pakko tulla läpi.

[/quote]

Lasi ei todellakaan ole kiinteä aine, vaan amorfinen. Vuosisataojen aijana ikkunalasi valuu alaspäin, ja yläreuna lasista on huomattavasti ohuempi kuin alareunasta. Olisi kannattanut joskus kuunnella opetusta, tai edes googlata niin et väittäisi ihan päivänselviä asioita. Ai niin sinähän olet nainen ja aina oikeassa. Miehellä kun on jalkojen välissä se tollokeppi, jossa on reikä aivojen hapensaannin edellytyksenä

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 11:28"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 18:04"]

Miehesi.Auringonvalo lämmittää, joten sen on pakko tulla läpi.

[/quote]

Lasi ei todellakaan ole kiinteä aine, vaan amorfinen. Vuosisataojen aijana ikkunalasi valuu alaspäin, ja yläreuna lasista on huomattavasti ohuempi kuin alareunasta. Olisi kannattanut joskus kuunnella opetusta, tai edes googlata niin et väittäisi ihan päivänselviä asioita. Ai niin sinähän olet nainen ja aina oikeassa. Miehellä kun on jalkojen välissä se tollokeppi, jossa on reikä aivojen hapensaannin edellytyksenä

[/quote]

Lasi ei valu. Sitkeä harhaluulo tuo.

http://www.kemi.fi/lukio/MirjaKarjalainen/yo/oheis/lasi.html

Valo koostuu sähkömagneettista energiaa sisältävistä hiukkasista eli fotoneista, jotka etenevät aaltoina. Ihmissilmä pystyy erottamaan sen osan valoaalloista, jonka aallonpituus on 400–750 nanometriä. Niinpä ihminen kokee läpinäky-viksi sellaiset materiaalit, jotka päästävät lävitseen suurimman osan tämän aallonpituusalueen valosta. Muissa materiaaleissa valohiukkaset saavat atomien elektronit vaihtamaan rataa tai atominytimet värähtelemään. Tällöin näkyvän valon alueen aallot eivät läpäise ainetta, vaan niiden energia sitoutuu aineeseen lämpönä. Lasin atomirakenne on sellainen, että näkyvän valosäteilyn hiukkasten energia on liian suuri saadakseen atominytimet värähtelemään ja liian pieni muuttamaan elektronien rataa. Siksi suurin osa fotoneista läpäisee lasin. Kaikki valo ei kuitenkaan pääse läpi. Kun fotonit osuvat lasin pintaan, niistä heijastuu pois noin neljä prosenttia. Sama toistuu silloin, kun valo läpäisee lasin toisen pinnan. Yleensä esimerkiksi ikkunalasi läpäisee noin 92 prosenttia näkyvästä valosta.
Sen sijaan suurin osa näkyvän alueen ulkopuolisesta säteilystä, kuten ultravioletti- ja infrapunasäteilystä, ei läpäise lasia. Mm. kasvihuoneiden lämpiäminen perustuu osaksi lasin tähän ominaisuuteen. Lasin läpäisevä lyhytaaltoinen näkyvä valo lämmittää kasvihuoneen kasveja ja maata. Ne puolestaan lähettävät pitkäaaltoista näkymättömälle infrapuna-alueelle sijoittuvaa lämpösäteilyä, joka ei pääse lasin läpi vaan jää lämmittämään kasvihuonetta.

http://tieku.fi/kysy-meilta/lasin-valikoiva-lapaisevyys

Oletteko polttaneet pilveä?

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 18:28"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 18:22"][quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 18:21"]Mutta entä UV-säteily?

[/quote]

Eikös uv-säteilykin tule ikkunasta (lasista) läpi?

[/quote]

Osittain kyllä. Riippuu lasin ominaisuuksista ja säteilyn aallonpituudesta, että mikä osa pääsee läpi, ja mikä heijastuu. Yleisesti käytössä on kuitenkin ikkunalaseja, jotka päästävät läpi lähes kaiken näkyvän valon, mutta huomattavasti vähemmän uv-säteitä, joten rusketuksen hankkiminen lasin läpi on melko tehotonta.

[/quote]

Musta on ihan järkevä kysymys ja juuri tätä rusketusasiaa olen joskus itsekin miettinyt. T. myöskin FM tutkija

Auringonvalo ei esim. rusketa ikkunan läpi eli vain osa siitä läpäisee lasin. Mielestäni ap on oikeassa, miehensä väärässä.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 11:43"]

Auringonvalo ei esim. rusketa ikkunan läpi eli vain osa siitä läpäisee lasin. Mielestäni ap on oikeassa, miehensä väärässä.

[/quote]

se osa auringon säteilystä, joka ei pääse lasin läpi ei kyllä myöskään näy lasin läpi. Näkyminen vaatii valon läpäisemistä. 

Onko miehisi nähnyt koskaan valon menevän ikkunasta läpi ja hajoittavan ikkunan

Kiitos selityksistä. Tuon 5-vuotiaan saama vastaus oli hyvä. Jäin ihmettelemään että jääkö valo tavallaan sisälle jos sen ottaa ikkunasta suljettuun huoneeseen ja sitten sulkee pimennysverhon. Mitä kautta se pääsee silmänräpäyksessä pois, kun heti tulee pimeää? Ap

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 11:28"]

Lasi ei todellakaan ole kiinteä aine, vaan amorfinen. Vuosisataojen aijana ikkunalasi valuu alaspäin, ja yläreuna lasista on huomattavasti ohuempi kuin alareunasta. Olisi kannattanut joskus kuunnella opetusta, tai edes googlata niin et väittäisi ihan päivänselviä asioita. Ai niin sinähän olet nainen ja aina oikeassa. Miehellä kun on jalkojen välissä se tollokeppi, jossa on reikä aivojen hapensaannin edellytyksenä

[/quote]

Amorfinen aine on kiinteää ja lasi ei valu. Se on urbaanilegenda, vaikka sitä toistellaan jopa koulujen opetuksessa. Jos lasi valuisi sellaisella vauhdilla, että lasiruutu paksuuntuisi alapäästään silmin havaittavasti muutamassa vuosisadassa, optiikka olisi käyttökelvotonta viikoissa, koska se kärsii jo satojen, hienompi laatu kymmenien, nanometrien muodonmuutoksista.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 11:42"]

Musta on ihan järkevä kysymys ja juuri tätä rusketusasiaa olen joskus itsekin miettinyt. T. myöskin FM tutkija[/quote]

Kyllä nämä kysymykset ovat järkeviä kysymyksiä valon fysiikan alkeista. Ei sitä kouluissa opeteta sillä vaatimustasolla, että opinoista ei pääsisi läpi täysin ilman osaamista.

Mainitsin pari viestiä sitten, että fotonilla (eli valon "hiukkasella") on tietty energia. Näkyvä valo on tietyllä energia-alueella, mutta fotonien energia voi olla suurempi tai pienempi. Fotonin energia vaikuttaa erittäin ratkaisevasti siihen, kuinka hyvin ne voivat vuorovaikuttaa aineiden läpi kulkiessaan. Käytännössä vuorovaikutus tarkoittaa useimmiten fotonin katoamista ja sen energian siirtymistä (välivaiheiden kautta) aineen lämpöenergiaksi.

Ultraviolettisäteily, joka ruskettaa ihoa, on energialtaan (energia per fotoni) näkyvää valoa suurempaa. Normaalit lasilaadut läpäisevät sitä huomattavan paljon huonommin kuin näkyvää valoa, mutta osa tulee kuitenkin läpi. Siksi, kuten sanottu, ikkunalasin läpi ruskettuu huonosti, mutta tuntikausien altistuksessa niin voi käydä.

Valon aallonpituus, jonka joku mainitsi, liittyy fotonin energiaan siten, että energia on kääntäen verrannollinen aallonpituuteen. Aalto-oppi ja kvanttielektrodynamiikka (johon fotoni kuuluu) ovat eri teoriat ja niiden yhdistely tuottaa yleensä enemmän väärinkäsityksiä kuin ymmärrystä.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 11:48"]

Onko miehisi nähnyt koskaan valon menevän ikkunasta läpi ja hajoittavan ikkunan[/quote]

Todennäköisesti on, jos hän on työskennellyt suuritehoisten pulssilaserien parissa. Kun tungetaan suuren ydinvoimalayksikön tehon verran valoa muutaman neliömillin alueelta läpi, alkaa tapahtua jänniä ilmiöitä - joihin kuuluu myös materiaalin mekaaninen vaurioituminen.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 11:59"]

Kiitos selityksistä. Tuon 5-vuotiaan saama vastaus oli hyvä. Jäin ihmettelemään että jääkö valo tavallaan sisälle jos sen ottaa ikkunasta suljettuun huoneeseen ja sitten sulkee pimennysverhon. Mitä kautta se pääsee silmänräpäyksessä pois, kun heti tulee pimeää? Ap

[/quote]

valo on aika nopeaa, etenkin verrattuna pimennysverhon sulkijaan. :)

Valon nopeus on siis noin 300 miljoonaa metriä sekunnissa, kyllä siinä ehtii fotonina aika paljon poukkoilla huoneessa, heijastella kirkkailla pinnoilla tai imeytyä tummiin tai sinkoutua ikkunasta takaisin ulos.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 20:12"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 18:34"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 18:05"]Tarkoitan että ihminen vain näkee ikkunasta läpi eikä valo pääse fyysisesti ikkunan läpi, koska lasi on kiinteä aine. Ap

[/quote] säteily menee läpi ja itseasiassa lasi on nestettä :)

[/quote]

Lasi ei ole neste, eikä edes mikään "kiinteä neste". Lasi on amorfista ainetta, eli se ei ole kiteistä. Atomit ovat epäjärjestyksessä lasissa, eivätkä järjestyksessä, niin kuin vaikkapa suolakiteessä. Tämä ei todellakaan tee lasista nestettä. On paljon asioita jotka ovat osin tai kokonaan amorfisia, kuten vaikkapa monet muovit. Ei se muovipullokaan ole neste.

[/quote]

Ihan tekniikan tohtorin suusta kuultuna, lasi lasketaan nestemäisiin aineisiin.

[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 11:59"]

Kiitos selityksistä. Tuon 5-vuotiaan saama vastaus oli hyvä. Jäin ihmettelemään että jääkö valo tavallaan sisälle jos sen ottaa ikkunasta suljettuun huoneeseen ja sitten sulkee pimennysverhon. Mitä kautta se pääsee silmänräpäyksessä pois, kun heti tulee pimeää? Ap

[/quote]

Osa valosta absorboituu materiaaleihin aina kun se osuu. Käytännössä fotoneja katoaa ja niiden energia muuttuu muihin muotoihin. Kirkkaan valkoinenkin seinä absorboi noin 10 % fotoneista, jotka osuvat siihen ja useimmat materiaalit huomattavasti enemmän. Jos suljet valon tulon yhtäkkisesti (mikä ei onnistu verhoilla), valo heijastelee seinistä ja esineistä, kunnes absorboituu kaikki pois. Koska valo on nopeaa verrattuna ihmisen aisteihin, pimeys näyttää tulevan heti, mutta todellisuudessa huoneen valaistus himmenee eksponentiaalisesti satojen nanosekuntien aikana. Sopivalla mittalaitteella se on helposti mitattavissa ja spektroskopiassa mitataan valon vaimenemista aineissa tuonkaltaisella tavalla tutkittaessa tiettyjen näytteiden koostumusta.

Onko valkoiset huoneet siksi valoisampia kuin mustat, koska niihin imeytyy vähemmän valoa? Jos musta kangas imee valon niin miten se poistuu siitä, miksi se lähtee pois? Haluaako valo olla aina liikkeessä? Kuuleeko valohiukkasia vai ovatko ne ikuisia ja aina liikkeellä? Minne valo menee yöllä?

siis kuoleeko ei kuuleeko..,