Lue keskustelun säännöt.
Minusta tehtiin perätön lastensuojeluilmoitus
15.12.2020 |
Eräs joka on toiminut lapselleni vahtina oli mennyt tekemään sosiaaliviranomaisille ilmoituksen että lyön ja ravistelen ja nipistelen lastani, koska hän oli kuulemma sanonut hoidossa ollessaan niin. Mikä oli outoa koska kun itse hain lapsen hän itki koko automatkan minulle sitä että hoitaja oli lyönyt häntä.
Nyt sosiaaliviranomaiset ottivat yhteyttä ilmoituksesta ja tulevat kuulustelemaan sen takia. Olen aivan pelosta sekaisin, ja tuntuu että kukaan ei usko oikeasti minua kun puhun totta. :(
Kommentit (69)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen sossu jututtaa lasta, toinen äitiä ja katsotaan onko lapsen puheissa päätä eikä järkeä. Jotkut lapset puhuvat ihan oikeasta kokemastaan väkivallasta, toiset kertovat satuja. Kokenut sossu kyllä osaa erottaa kummasta kyse. Täytyyhän ne lasten puheet tarkistaa.
Kokenut sossu luulee pystyvänsä erottomaan totuuden valheesta, vaikka oikeasti he ovat vain ihmisiä ja lankeavat vaheisiin siinä missä me kaikki.
Vierailija kirjoitti:
ainahan ne on "perättömiä" ja vankilatkin on täynnä "syyttömiä"
Vankeustuomion langetetaan oikeudenkäynnissä, mutta lastensuojelussa ei ole oikeutta oikeudenkäyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen sossu jututtaa lasta, toinen äitiä ja katsotaan onko lapsen puheissa päätä eikä järkeä. Jotkut lapset puhuvat ihan oikeasta kokemastaan väkivallasta, toiset kertovat satuja. Kokenut sossu kyllä osaa erottaa kummasta kyse. Täytyyhän ne lasten puheet tarkistaa.
Kokenut sossu luulee pystyvänsä erottomaan totuuden valheesta, vaikka oikeasti he ovat vain ihmisiä ja lankeavat vaheisiin siinä missä me kaikki.
3 -vuotias ei osaa vielä valehdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti tuosta seuraa huostaanotto. Mutta riitauttamalla sen huostaanoton voit saada lapsesi takaisin, koska oikeusistuin vaatii asiasta todisteita, ja niitähän sossulla ei ole. Yleensä oikeusprosessi kestää noin 1,5 vuotta, eli sen ajan lapset ovat huostassa.
Itselleni kävi samoin, kun lapsi oli puhunut tukistuksista tarhassa ja yksi LTO teki lasun.
No ei seuraa. Jos olet tukistellut tai vastaavaa, niin saat todennäköisesti perhetyötä, jonka tarkoituksena on opettaa sinulle väkivallattomia tapoja reagoida lapsen käytökseen ja kurinpitoon. Seuraava steppi on perhekuntoutus, jossa teidät molemmat sijoitetaan ja ohjaajat pyrkivät löytää teille turvallisia tapoja pärjätä riidoissanne. Jos et ota mitään vastaan ja väkivalta jatkuu, on luonteeltaan vakavaa, niin toki silloin huostaanottoa pitää alkaa miettimään. Toki, jos lapsi puhuu satuja, niin eihän teille tule edes lasun asiakkuutta.
Niinpä. Yksi lastenkotipaikka maksaa vähintään satoja euroja vuorokaudessa, joten mieluummin kyllä kokeillaan ensin esimerkiksi sanoituskurssin tarjoamista vanhemmille, ja sitten vasta jos se ei auta, niin harkitaan sitä huostaanottoa.
Huostaanotosta päättävät virkamiehet eivät joudu omasta pussistaan maksamaan, joten hinnalla ei ole väliä. Samalla tavalla alle kymmenen vuoden välein remontoitavat homekoulut ovat taloudellisesti järjetön ratkaisu, mutta ne jotka päättävät eivät joudu maksamaan hupia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti tuosta seuraa huostaanotto. Mutta riitauttamalla sen huostaanoton voit saada lapsesi takaisin, koska oikeusistuin vaatii asiasta todisteita, ja niitähän sossulla ei ole. Yleensä oikeusprosessi kestää noin 1,5 vuotta, eli sen ajan lapset ovat huostassa.
Itselleni kävi samoin, kun lapsi oli puhunut tukistuksista tarhassa ja yksi LTO teki lasun.
No ei seuraa. Jos olet tukistellut tai vastaavaa, niin saat todennäköisesti perhetyötä, jonka tarkoituksena on opettaa sinulle väkivallattomia tapoja reagoida lapsen käytökseen ja kurinpitoon. Seuraava steppi on perhekuntoutus, jossa teidät molemmat sijoitetaan ja ohjaajat pyrkivät löytää teille turvallisia tapoja pärjätä riidoissanne. Jos et ota mitään vastaan ja väkivalta jatkuu, on luonteeltaan vakavaa, niin toki silloin huostaanottoa pitää alkaa miettimään. Toki, jos lapsi puhuu satuja, niin eihän teille tule edes lasun asiakkuutta.
Niinpä. Yksi lastenkotipaikka maksaa vähintään satoja euroja vuorokaudessa, joten mieluummin kyllä kokeillaan ensin esimerkiksi sanoituskurssin tarjoamista vanhemmille, ja sitten vasta jos se ei auta, niin harkitaan sitä huostaanottoa.
Etenkin, jos se ongelma on vain se puutteellinen vanhemmuus ettei ole muita keinoja rajata lasta kuin lyöminen. Keskivertoaikuinen oppii kyllä fiksumpiakin keinoja, kun opetetaan.
Se on lähinnä ideologinen kysymys, että mihin kurinpitokeinoihin uskoo. Pääosassa maailmaa ollaan sitä mieltä, että ruumiillinenkin kuritus on fiksua. Mikä on ihan luonnollista jos ajattelee, että vaikka luunappia ei todellakaan pysty korvaamaan jäähypenkillä kaikissa tilanteissa, jolloin luunappia käyttämätön jää voimattomaksi niissä tapauksissa. Ruumiillinen kuritus vaan on kuritustapana sekä teholtaan että helppoudeltaan (toteutettavuudeltaan) ylivoimainen. Sosiaalidemokraattisissa pohjoismaissa on negatiivinen suhtautuminen kurinpitoon, joten sikäli toki on luonnollista, että ruumiillinen kuritus on täällä haluttu kieltää.
Lapsi tarvitsee turvalliset rajat. Ei "kurinpitoa".
Niin. Nyt mennään ohi aiheen niin että heiluu. Mutta joissain tapauksissa jos positiivinen kasvattaminen ei tehoa, miten ne turvalliset rajat toteutetaan, jos puhutaan tavallisista kuolevaisista, jotka eivät ole mestarikasvattajia, eivätkä edes keskivertoa? Pitääkö näiltä kaikilta viedä lapset "turvaan"? Jatkuvasti näissä keskusteluissa ideologisesti pontevat esittävät varmana totuutena, että koska he osaisivat kyllä kasvattaa paremmin niin jokaisen muunkin pitää pystyä. No ei pysty.
Kurinpidon laittaminen sitaatteihin on toki kätevää, voit määritellä sen sitten juuri niinkuin haluat. Mutta mitä siis tehdä jos lapsi on kuriton eikä mikään positiivinen keino tepsi? Vai onko kurittomuus ok?
Kyselen tätä koska olen kyllästynyt tilanteeseen, jossa ihmiset kertovat hädästään lastensuojeluilmoituksen myötä, ja saavat pelkkää pätemistä ja ilkeilyä osakseen, ikään kuin se auttaisi jotain. Että perustelkaahan sitten todellakin, mitä vaaditte. En ole tuo sosiaalidemokratiasta kirjoittanut, enkä myöskään läpsi lapsia, että niihin ei tarvitse vastauksessa keskittyä.
Etkö sä todellakaan osaa kasvattaa lasta lyömäti? Itsellä ei ole ollut koskaan tarvetta lyödä omaani.
Osaatko lukea viimeisen virkkeeni? En ole lyönyt lasta, enkä puhu itsestäni, vaan mietin, mitä keinoja on niillä, jotka eivät oikein osaa. Jos opettajilla ja lasten kanssa työskentelevilläkään ei ole enää riittävästi keinoja, niin miten sitten pärjää keskivertoa heikompi kasvattaja maailmassa, jossa kaikki uudet hellemmät menetelmät vuoronperään julistetaan nekin väkivallaksi nopeammin kuin ne ehtii edes omaksua käyttöön.
Jonkinlainen aikalisä tässä asiassa tarvitaan, ettei muodin julma heiluri heilahda suoraan toiseen ääripäähän, ja lapset saavat sanoa uusille oikeuksilleen heihei maailmassa, jossa uusin oppi onkin ehdoton kovuuden ihailu.
Aloittajalle senverran kommentoisin, että kyllähän sellainen ihmistyyppi on hyvinkin olemassa, joka syyttää toisia siitä mitä itse tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen sossu jututtaa lasta, toinen äitiä ja katsotaan onko lapsen puheissa päätä eikä järkeä. Jotkut lapset puhuvat ihan oikeasta kokemastaan väkivallasta, toiset kertovat satuja. Kokenut sossu kyllä osaa erottaa kummasta kyse. Täytyyhän ne lasten puheet tarkistaa.
Kokenut sossu luulee pystyvänsä erottomaan totuuden valheesta, vaikka oikeasti he ovat vain ihmisiä ja lankeavat vaheisiin siinä missä me kaikki.
Sossujen usko kykyihinsä on aika uskomatonta. Jos tosiaan pystyisivät tietämään kuka valehtelee niin luulisi, että heidän ammattiaitoaan käytettäisiin oikeudessa. Voisi lyhyen haastattelun jälkeen tietää kuka valehtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti tuosta seuraa huostaanotto. Mutta riitauttamalla sen huostaanoton voit saada lapsesi takaisin, koska oikeusistuin vaatii asiasta todisteita, ja niitähän sossulla ei ole. Yleensä oikeusprosessi kestää noin 1,5 vuotta, eli sen ajan lapset ovat huostassa.
Itselleni kävi samoin, kun lapsi oli puhunut tukistuksista tarhassa ja yksi LTO teki lasun.
No ei seuraa. Jos olet tukistellut tai vastaavaa, niin saat todennäköisesti perhetyötä, jonka tarkoituksena on opettaa sinulle väkivallattomia tapoja reagoida lapsen käytökseen ja kurinpitoon. Seuraava steppi on perhekuntoutus, jossa teidät molemmat sijoitetaan ja ohjaajat pyrkivät löytää teille turvallisia tapoja pärjätä riidoissanne. Jos et ota mitään vastaan ja väkivalta jatkuu, on luonteeltaan vakavaa, niin toki silloin huostaanottoa pitää alkaa miettimään. Toki, jos lapsi puhuu satuja, niin eihän teille tule edes lasun asiakkuutta.
Niinpä. Yksi lastenkotipaikka maksaa vähintään satoja euroja vuorokaudessa, joten mieluummin kyllä kokeillaan ensin esimerkiksi sanoituskurssin tarjoamista vanhemmille, ja sitten vasta jos se ei auta, niin harkitaan sitä huostaanottoa.
Etenkin, jos se ongelma on vain se puutteellinen vanhemmuus ettei ole muita keinoja rajata lasta kuin lyöminen. Keskivertoaikuinen oppii kyllä fiksumpiakin keinoja, kun opetetaan.
Se on lähinnä ideologinen kysymys, että mihin kurinpitokeinoihin uskoo. Pääosassa maailmaa ollaan sitä mieltä, että ruumiillinenkin kuritus on fiksua. Mikä on ihan luonnollista jos ajattelee, että vaikka luunappia ei todellakaan pysty korvaamaan jäähypenkillä kaikissa tilanteissa, jolloin luunappia käyttämätön jää voimattomaksi niissä tapauksissa. Ruumiillinen kuritus vaan on kuritustapana sekä teholtaan että helppoudeltaan (toteutettavuudeltaan) ylivoimainen. Sosiaalidemokraattisissa pohjoismaissa on negatiivinen suhtautuminen kurinpitoon, joten sikäli toki on luonnollista, että ruumiillinen kuritus on täällä haluttu kieltää.
Lapsi tarvitsee turvalliset rajat. Ei "kurinpitoa".
Niin. Nyt mennään ohi aiheen niin että heiluu. Mutta joissain tapauksissa jos positiivinen kasvattaminen ei tehoa, miten ne turvalliset rajat toteutetaan, jos puhutaan tavallisista kuolevaisista, jotka eivät ole mestarikasvattajia, eivätkä edes keskivertoa? Pitääkö näiltä kaikilta viedä lapset "turvaan"? Jatkuvasti näissä keskusteluissa ideologisesti pontevat esittävät varmana totuutena, että koska he osaisivat kyllä kasvattaa paremmin niin jokaisen muunkin pitää pystyä. No ei pysty.
Kurinpidon laittaminen sitaatteihin on toki kätevää, voit määritellä sen sitten juuri niinkuin haluat. Mutta mitä siis tehdä jos lapsi on kuriton eikä mikään positiivinen keino tepsi? Vai onko kurittomuus ok?
Kyselen tätä koska olen kyllästynyt tilanteeseen, jossa ihmiset kertovat hädästään lastensuojeluilmoituksen myötä, ja saavat pelkkää pätemistä ja ilkeilyä osakseen, ikään kuin se auttaisi jotain. Että perustelkaahan sitten todellakin, mitä vaaditte. En ole tuo sosiaalidemokratiasta kirjoittanut, enkä myöskään läpsi lapsia, että niihin ei tarvitse vastauksessa keskittyä.
Etkö sä todellakaan osaa kasvattaa lasta lyömäti? Itsellä ei ole ollut koskaan tarvetta lyödä omaani.
Osaatko lukea viimeisen virkkeeni? En ole lyönyt lasta, enkä puhu itsestäni, vaan mietin, mitä keinoja on niillä, jotka eivät oikein osaa. Jos opettajilla ja lasten kanssa työskentelevilläkään ei ole enää riittävästi keinoja, niin miten sitten pärjää keskivertoa heikompi kasvattaja maailmassa, jossa kaikki uudet hellemmät menetelmät vuoronperään julistetaan nekin väkivallaksi nopeammin kuin ne ehtii edes omaksua käyttöön.
Jonkinlainen aikalisä tässä asiassa tarvitaan, ettei muodin julma heiluri heilahda suoraan toiseen ääripäähän, ja lapset saavat sanoa uusille oikeuksilleen heihei maailmassa, jossa uusin oppi onkin ehdoton kovuuden ihailu.
Aloittajalle senverran kommentoisin, että kyllähän sellainen ihmistyyppi on hyvinkin olemassa, joka syyttää toisia siitä mitä itse tekee.
Neuvola, perheneuvola, perhetyö ovat sitä varten, että kädetönkin vanhempi voisi löytää muita kurinpitokeinoja kuin lyöminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti tuosta seuraa huostaanotto. Mutta riitauttamalla sen huostaanoton voit saada lapsesi takaisin, koska oikeusistuin vaatii asiasta todisteita, ja niitähän sossulla ei ole. Yleensä oikeusprosessi kestää noin 1,5 vuotta, eli sen ajan lapset ovat huostassa.
Itselleni kävi samoin, kun lapsi oli puhunut tukistuksista tarhassa ja yksi LTO teki lasun.
No ei seuraa. Jos olet tukistellut tai vastaavaa, niin saat todennäköisesti perhetyötä, jonka tarkoituksena on opettaa sinulle väkivallattomia tapoja reagoida lapsen käytökseen ja kurinpitoon. Seuraava steppi on perhekuntoutus, jossa teidät molemmat sijoitetaan ja ohjaajat pyrkivät löytää teille turvallisia tapoja pärjätä riidoissanne. Jos et ota mitään vastaan ja väkivalta jatkuu, on luonteeltaan vakavaa, niin toki silloin huostaanottoa pitää alkaa miettimään. Toki, jos lapsi puhuu satuja, niin eihän teille tule edes lasun asiakkuutta.
Niinpä. Yksi lastenkotipaikka maksaa vähintään satoja euroja vuorokaudessa, joten mieluummin kyllä kokeillaan ensin esimerkiksi sanoituskurssin tarjoamista vanhemmille, ja sitten vasta jos se ei auta, niin harkitaan sitä huostaanottoa.
Etenkin, jos se ongelma on vain se puutteellinen vanhemmuus ettei ole muita keinoja rajata lasta kuin lyöminen. Keskivertoaikuinen oppii kyllä fiksumpiakin keinoja, kun opetetaan.
Se on lähinnä ideologinen kysymys, että mihin kurinpitokeinoihin uskoo. Pääosassa maailmaa ollaan sitä mieltä, että ruumiillinenkin kuritus on fiksua. Mikä on ihan luonnollista jos ajattelee, että vaikka luunappia ei todellakaan pysty korvaamaan jäähypenkillä kaikissa tilanteissa, jolloin luunappia käyttämätön jää voimattomaksi niissä tapauksissa. Ruumiillinen kuritus vaan on kuritustapana sekä teholtaan että helppoudeltaan (toteutettavuudeltaan) ylivoimainen. Sosiaalidemokraattisissa pohjoismaissa on negatiivinen suhtautuminen kurinpitoon, joten sikäli toki on luonnollista, että ruumiillinen kuritus on täällä haluttu kieltää.
Lapsi tarvitsee turvalliset rajat. Ei "kurinpitoa".
Niin. Nyt mennään ohi aiheen niin että heiluu. Mutta joissain tapauksissa jos positiivinen kasvattaminen ei tehoa, miten ne turvalliset rajat toteutetaan, jos puhutaan tavallisista kuolevaisista, jotka eivät ole mestarikasvattajia, eivätkä edes keskivertoa? Pitääkö näiltä kaikilta viedä lapset "turvaan"? Jatkuvasti näissä keskusteluissa ideologisesti pontevat esittävät varmana totuutena, että koska he osaisivat kyllä kasvattaa paremmin niin jokaisen muunkin pitää pystyä. No ei pysty.
Kurinpidon laittaminen sitaatteihin on toki kätevää, voit määritellä sen sitten juuri niinkuin haluat. Mutta mitä siis tehdä jos lapsi on kuriton eikä mikään positiivinen keino tepsi? Vai onko kurittomuus ok?
Kyselen tätä koska olen kyllästynyt tilanteeseen, jossa ihmiset kertovat hädästään lastensuojeluilmoituksen myötä, ja saavat pelkkää pätemistä ja ilkeilyä osakseen, ikään kuin se auttaisi jotain. Että perustelkaahan sitten todellakin, mitä vaaditte. En ole tuo sosiaalidemokratiasta kirjoittanut, enkä myöskään läpsi lapsia, että niihin ei tarvitse vastauksessa keskittyä.
Etkö sä todellakaan osaa kasvattaa lasta lyömäti? Itsellä ei ole ollut koskaan tarvetta lyödä omaani.
Osaatko lukea viimeisen virkkeeni? En ole lyönyt lasta, enkä puhu itsestäni, vaan mietin, mitä keinoja on niillä, jotka eivät oikein osaa. Jos opettajilla ja lasten kanssa työskentelevilläkään ei ole enää riittävästi keinoja, niin miten sitten pärjää keskivertoa heikompi kasvattaja maailmassa, jossa kaikki uudet hellemmät menetelmät vuoronperään julistetaan nekin väkivallaksi nopeammin kuin ne ehtii edes omaksua käyttöön.
Jonkinlainen aikalisä tässä asiassa tarvitaan, ettei muodin julma heiluri heilahda suoraan toiseen ääripäähän, ja lapset saavat sanoa uusille oikeuksilleen heihei maailmassa, jossa uusin oppi onkin ehdoton kovuuden ihailu.
Aloittajalle senverran kommentoisin, että kyllähän sellainen ihmistyyppi on hyvinkin olemassa, joka syyttää toisia siitä mitä itse tekee.
Neuvola, perheneuvola, perhetyö ovat sitä varten, että kädetönkin vanhempi voisi löytää muita kurinpitokeinoja kuin lyöminen.
Epäilemättä ajatus on tämä. Entä toteutus? Ihmiset säikytellään epävarmoiksi, mikä ei kasvattamista ainakaan helpota. Opetetaan seurausten uhalla kätkemään ongelmat ja pelkäämään naapureita, tuttavia, sukua, neuvolaa, koulujen ja päiväkotien henkilökuntaa. Palstalla on tunnustettu, että somessa esitetään päivänpaiste-elämää nimenomaan jotta ei annettaisi aihetta huoleen. Ihmiset kertovat palkitsevansa lapsia joka inahduksesta karkilla ja ruutuajalla, koska pelkäävät lasua.
Tämäkö on se vaihtoehtoinen kurinpitokeino nyt sitten? Olen ollut siinä käsityksessä, ettei resursseja juurikaan ole kasvatusongelmien korjaamiseen, kun niitä ei riitä edes psykiatrisen avun tarpeessa oleville lapsille. Vanhemmathan eivät sitä apua itselleen uskalla edes hakea, jotteivät vain herättäisi huolta.
Kyllä näihin ongelmiin pitää ottaa kantaa jos haluaa uskottavasti levittää ilosanomaa, että apua kyllä löytyy. Nuo ongelmat eivät mitenkään rajoitu lyömiskysymykseen. Aika monessa perheessä ainoa lyövä osapuoli on lapsi itse. Silti ja sitäkin paremmalla syyllä vanhemmat ovat hätää kärsimässä.
Lapset voi valehdella. Mun lapsi sanoi että mun tädit lyö sitä. Tädit oli meidän vieraita ja eivät ole lapsen kanssa niin etten ollut läsnä.
Samoin sanoi hoitajastaan.
Mun mielestä vaan joku vaihe.
Nyt poika on 17 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vankilat on täyttä syyttömiä.
Tämä koskeekin vain siellä vankilassa olevia, aloittaja ei käsittääkseni ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti tuosta seuraa huostaanotto. Mutta riitauttamalla sen huostaanoton voit saada lapsesi takaisin, koska oikeusistuin vaatii asiasta todisteita, ja niitähän sossulla ei ole. Yleensä oikeusprosessi kestää noin 1,5 vuotta, eli sen ajan lapset ovat huostassa.
Itselleni kävi samoin, kun lapsi oli puhunut tukistuksista tarhassa ja yksi LTO teki lasun.
Mitä shaibaa?
Ihmiset on sitten tyhmiä...
Ziisus.
Odotas ku isi eiku kakkahattu tulee kotiin ni saat selkäsaunan...
Nää viranomaiset joilla ei järjen valo pala on ihan hiton ristiriitaisia ja lapsellisia.
Aina voi sanoa kun alkaa ahistaa niitten nitinät et haluuksää lisää kahvia.
Ei ketään voi ottaa tuosta vain kotoa pois. Älytön ajatus. Laiton, moraaliton ja erittäin epäsuositeltava.
Moni sossu on lapsia tyhmempi ja kurjien kasvuolojen vuoksi itse tasapainoton pissis.
Eikä sitten jaksa työssä jossa ihmistä pitää kunnioittaa ja kirjauksetkin laittaa kansiin siten kuin on kerrottu. Ilman vessanpönttöpsykologiaa tai outoiluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti tuosta seuraa huostaanotto. Mutta riitauttamalla sen huostaanoton voit saada lapsesi takaisin, koska oikeusistuin vaatii asiasta todisteita, ja niitähän sossulla ei ole. Yleensä oikeusprosessi kestää noin 1,5 vuotta, eli sen ajan lapset ovat huostassa.
Itselleni kävi samoin, kun lapsi oli puhunut tukistuksista tarhassa ja yksi LTO teki lasun.
No ei seuraa. Jos olet tukistellut tai vastaavaa, niin saat todennäköisesti perhetyötä, jonka tarkoituksena on opettaa sinulle väkivallattomia tapoja reagoida lapsen käytökseen ja kurinpitoon. Seuraava steppi on perhekuntoutus, jossa teidät molemmat sijoitetaan ja ohjaajat pyrkivät löytää teille turvallisia tapoja pärjätä riidoissanne. Jos et ota mitään vastaan ja väkivalta jatkuu, on luonteeltaan vakavaa, niin toki silloin huostaanottoa pitää alkaa miettimään. Toki, jos lapsi puhuu satuja, niin eihän teille tule edes lasun asiakkuutta.
Juu, ei. Perhetyö EI ole olemassa siksi että saisi ' turvallisia tapoja pärjätä riidoissa' vaan siksi että he etsivät ongelmia sieltä missä niitä ole ja liiottelevat kirjauksissaan, vääristelevät ja mustamaalavat. Tietysti on perheitä joissa todella tarvittaisin juuri keinoja käsitellä eteentulevia tilanteita,mutta jos perheestä/ vanhemmista ei kyetä löytämään mitään todellista syytä, vaan ilmoitukset perustuvat valheisiin, työntekijät keksivät ongelmat aivan itse. Perhekuntoutuksesta senverran, että ne ovat näiden valheellisten kirjausten seurauksena tahdonvastaista,huostaanoton uhalla kiristäen aikaansaatua ' kuntoutusta' jossa ei todellakan kuntouteta ketään eikä mitään, ellei todellisia ongelmia ole tai tarvittava apu olisi täysin toisenlaista kuin vankilaolosuhteisiin verrattava tahdonvastainen ' kuntoutus'.
Omalla kohdalani kaikki ongelmamme syntyivät juuri tästä valheiden pohjalta pakotetusta moniammatillisesta yhteistyöstä ja eri tahojen epämäräisen ' avun' pakotetusta vastaanottamisesta ja minulla on mm. todettu viranomaistoiminnan ja lastensuojelun sekä terveydenhuollon itsensä minulle väärillä päätöksillään ja lausunnoillaan tuottama, aikaansaama sekä vuosia ylläpitämä ptsd. Asiasta tultaneen vielä käymään oikeutta pitkään ja hartaasti kunhan paperit on saatu kasaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen sossu jututtaa lasta, toinen äitiä ja katsotaan onko lapsen puheissa päätä eikä järkeä. Jotkut lapset puhuvat ihan oikeasta kokemastaan väkivallasta, toiset kertovat satuja. Kokenut sossu kyllä osaa erottaa kummasta kyse. Täytyyhän ne lasten puheet tarkistaa.
Kokenut sossu luulee pystyvänsä erottomaan totuuden valheesta, vaikka oikeasti he ovat vain ihmisiä ja lankeavat vaheisiin siinä missä me kaikki.
Sossujen usko kykyihinsä on aika uskomatonta. Jos tosiaan pystyisivät tietämään kuka valehtelee niin luulisi, että heidän ammattiaitoaan käytettäisiin oikeudessa. Voisi lyhyen haastattelun jälkeen tietää kuka valehtelee.
Ainoa joka yleensä oikeudessa ja asiakirjoissa valehtelee, eli siis kertoo asioita vastoin parempaa tietämystään toisin kuin asiakas on itse kertonut, on sossu.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisesta ei tehdä lasu ilmoitusta
Tällainen lillukanvarsiin tarkertuja on älyllisen tasonsa perusteella selvästikkin itse sostt. Ei tehdä aikuisesta lasua juu, mutta perusteleppa se, miksi perheyhteys, biologiset vanhemmat ja muut omaiset, ovat lapselle mielestäsi vähäpätöisempiä tai merkityksettömämpiä kuin kaikkitietäväbesserwisser sossutäti ja setä? Lapsen suhde vanhempiinsa on pyhä, se on jokaisen lapsen ja vanhemman perustavaalaatua oleva ihmisoikeus ja sitä kun eivät nämä huostakiimailijat halua. Ei, lisää rikkautta maahamme ja perheet ja avioliitot sekä konservatiiviset arvot romukoppaan. Jos ei siis ole mitään kommentoitavaa yhtään mihinkään, eikä mistään aloituksen aiheessa olevasta lauseesta ymmärrä mitään, ei varmastikkaan ole syytä keskusteluun ' osallistua'.
Vierailija kirjoitti:
Ohis. Näin kerran lapsia hakiessa tarhasta etuajassa tarhatädin riuhtaisevan yhtä poikaa todella kovakouraisesti pukiessaan ulkovaatteita ja veti kädestä rajunnäköisesti sitä mököttävää lasta. Näin siis eteisen ikkunasta kun oli iso ikkuna ovessa. Silloin tuli vähän epämukava olo, että pitäisikö tästä sanoa nyt jollekin ja se hoitaja oli kyllä sellainen, että vaikutti yleensä aina aivan äärimmäisen kyrpiintyneeltä siihen lastenhoitoon. Noin vuoden kuluttua näin hänet onneksi muualla töissä, aikuisten parissa ja näytti paljon rennommalta. Tuli vaan jotenkin mieleen tästä, ei kaikki kestä olla lasten kanssa töissä ja tekemisissä. Varsinkin jos on vaikka jotenkin rankka elämänvaihe, ero tms, oma lapsi valvottaa tai sairastuu... Lasten loputon määrä ja loputtomat tarpeet ja melu päiväkodissa voi ajaa ihmisen aika romahduksen kynnykselle. Aivan varmasti on hoitajia, joilla palaa hermo eikä kaikki hillitse itseään niin stressaavassa työssä, ei varmasti. Loppujen lopuksi mulla on ihan hyvä mieli tästä tapauksesta, ettei tehty kärpäsestä härkästä enkä ilmoitellut näkemästäni kauhusta. Poika näyttää pärjäävän ihan hyvin nyt kun on omieni kanssa samassa koulussa ja se nainen tajusi hakea apua/hakea muuta työtä. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Miksi et tehnyt ilmoitusta vaikka nimettömänä päiväkodin johdolle? Itse olin paikalla kun lapseni koulussa joku pienten opettaja huusi, siis ei puhunut kovaan ääneen vaan HUUSI KILJUI JA RAIVOSI käytävällä välitunnille lähteneille lapsille että nyt hiljaa, suut kiinni, olkaa hiljaa!!!!!! Olin aivan puulla päähän lyöty, sillä en ikinä olisi voinut kuvitella tuollaista käytöstä olevan kouluissa opettajien taholta- lapseni joka on juuri aloittanut ekaluokan, on kertonut myös, kuinka omakin luokanvalvoja aina huutaa oppilaille. Mitäpä jos laitankin kevätlukukaudella lapsen reppuun äänityslaitteet ja tutustun tähän ' sivistyneeseen' ammattikuntaan sitäkautta, enkä teeskentelevien wilma viestien välityksellä?
Miksi koet, että rötöstelijä (tässä tapauksessa lapsi) on uhri jos esivalta (tässä tapauksessa vanhemmat) rankaisevat rötöstelijää tämän tekojen johdosta?