Ero yli kymmenen vuoden jälkeen

Miksi te katselette miehiä jotka toistuvasti uhkailee erolla? Yhden kerran voisin ohittaa ja käsitellä tämän jos pikaistuksissaan sanoisi, mutta että ihan tuollaiseksi rutiiniksi antaa muodostua 😳 Toisella kertaa sanotaan että mene sitten, tuossa on ovi. Tarviitko laatikoita?

Tai sitten lähtee itse ja jättää erouhkailijan omiin liemiinsä. Kaikkea te siedätte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ap ja mies eivät ole olleet naimisissa, ei ap saa mitään tasinkoa mieheltä. Tyhjän päälle hän jää. Eikä siihen auta mitkään oikeusavut. Tyhmyydestä sakotetaan rankalla kädellä.

Olen eri, mutta mielelläni maksaisin pari sataa euroa kuluja kuussa ettei tarvitsisi ottaa asuntolainaa ja vastuuta mahdollisista remonteista. Minusta tuo on todella edullista ja huoletonta asumista.

Tästä saa kyllä juuri sen kuvan, että ap olisi kyllä niitä remontteja ym. rahoittanut.

No se on sitten tyhmästi tehty. 

Niin. Ap on varmaan 10 vuoden ajalta maksanut kaikkea enemmän, kun mies on saanut säästettyä rahaa sen verran, että saa asuntolainan omakotitaloon yksin. Häntä on nyt höynäytetty vuosikausia ja kun mies on vihdoin ja viimein saanut unelmansa (omakotitalo), niin potkitaan pellolle.

Sen verran nyt vielä kommentoin raha-asioita, että mies on tosiaan säästäväisempi ja nuukempi joka asiassa. Itse olen aina ollut suurpiirteisempi rahan käyttäjä. Jos haluan jonkun vaatteen, parfyymin tai laukun, niin ostan sen, enkä hirveästi huolehdi hintalapuista. Ruokakaupassa ostan mitä haluan, mies käyttäisi ruokaan varmaan kolmanneksen siitä mitä minä.. Mies suunnittelee tarkasti kaikki ostokset ja pyrkii säästämään valtaosan tuloistaan. Niin olisi kai minunkin pitänyt tehdä, jälkikäteen ajatellen. Mutta kun ei ole ollut huolta rahasta, olen itsekin saanut säästettyä (vaikka en niitä kymppitonneja), ollaan matkusteltu, ja nautittu elämästä, enkä ole osannut varautua siihen että tulee joku pandemia mikä vaikuttaa työtuloihun, saati että jonain päivänä erottais. Tyhmäähän se on ollut, mutta mitäpä menneille mahtaa.

Ap.

Jokainen parisuhde loppuu joskus. Viimeistään kuolemaan. Se kannattaa muistaa, kun huitelee menemään vailla huolta huomisesta.

Tsemppiä AP:lle! Tuntuu ikävältä lukea kovin negatiivisia ja epäileviä kommentteja täältä toisen haettua lähinnä tukea omille ajatuksilleen tai ylipäätään positiivisia kommentteja.

Näin miehenä sanoisin, että jos ei kavereiden joukossa ole sinua kohtaan hyvin negatiivisesti suhtautuvia henkilöitä, en usko kavereilta tulleen tähän rohkaisua, pikemminkin toinen nainen kuvioissa mukana.

Elämä jatkuu ja ajattelet seuraavaa asuntoa vain väliaikaisena, siitä taas jatketaan eteenpäin!

Vierailija kirjoitti:

Miksi te katselette miehiä jotka toistuvasti uhkailee erolla? Yhden kerran voisin ohittaa ja käsitellä tämän jos pikaistuksissaan sanoisi, mutta että ihan tuollaiseksi rutiiniksi antaa muodostua 😳 Toisella kertaa sanotaan että mene sitten, tuossa on ovi. Tarviitko laatikoita?

Tai sitten lähtee itse ja jättää erouhkailijan omiin liemiinsä. Kaikkea te siedätte.

Niin, jos ei halua sen toisen kanssa olla, kannattaa erota. Tuon tilanteen pitkittäminen johtaa luultavasti samaan lopputulokseen kuitenkin. Ehkä vaikeimman kautta.

Minä kuuntelin ex-puolison erouhkauksia varmaan viisi vuotta, kunnes ymmärsin, että tilanne ei siitä korjaannu vaan ero on ratkaisu. Syy? Rakkaus, sitoutuminen ja halu yrittää korjata asiat ja pelastaa parisuhde sekä ydinperhe. Nuo tunteet ja halut olivat sen verran vahvoja, että niiden murskaaminen vaati ex-puolisolta vuosien vaivannäön. Ei silloin ihan hetken äkkipikaisella päätöksellä jaeta lusikoita, kun on tosi kyseessä. Pasltaviisastelu erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, olen tosi pahoillani puolestasi. Luulen että sun miehelläsi on toinen nainen.

Mutta myös minä annan vinkin, älä koskaan suostu siihen että puoliso omistaa asunnon ja maksaa lainaansa (eli kartuttaa omaa omaisuuttaan) ja sinä vastaat juoksevista kuluista (eli sinulla ei jää mitään säästöön). Sinua käytettiin nyt hyväksi.

Mulla sama tilanne, että mies TAAS ilmoitti haluavansa eron. Tämä on tapahtunut jo viimeiset 15 vuotta aina parin vuoden jälkeen. Kun käsken miestä laittamaan hakemuksen jos kerran ei halua elää mun ja lasten kanssa niin peruu puheensa ja siitä ei enää keskustella, kunnes taas... Tässä mä taas kolmen lapsen kanssa ihmettelen että miten hitossa joulu hoidetaan. Onko kattoa pään päällä vai ei. Mikä noita miehiä vaivaa?!

Kuulostaa ihan minun exältäni. Hän tosin halusi eron noin kerran vuodessa. Kehitti tyhjästä megalomaanisen riidan, jonka päätteeksi halusi erota. Itse parin ensimmäisen eroilmoituksen jälkeen aloin suhtautua tähän sellaisella ”just joo, höpöhöpö” -asenteella ja monta vuotta mentiinkin näitä kummallisia eroilmoituksia lukuunottamatta sopuisina ja jopa onnellisen oloisina eteenpäin. Kunnes mies sitten rakastui työkaveriinsa ja todella otti sen eron. Kun kerroin tämän tulleen minulle puskista, hän oli sitä mieltä, että onhan siitä erosta puhuttu...

Tyypillistä. Toinen oireilee ja voi niin pahoin, että ottaa eron mahdollisuuden esiin ja yrittää herättää sinut tajuamaan miten huonosti teillä menee. Sinä mitätöit hänen tunteensa ja ajatuksensa "just joo, höpö höpö". Ja sitten muka yllätyt kun vuosia halvksumasi ihminen on jo menettänyt kaiken rakkauden ja toivon ja viimein löytää toisen. 

Kannattaisi kuunnella sitä toista.

Siis tämä. Tuossa yhdessäkin lainauksessa, mies oli ottanut eron useita kertoja esille ja sen tuli jätetylle lopulta puskista?!?! Siis mitä helv. minä juuri luin. Eihän se tullut puskista, toinen yritti kertoa sinulle, sinä et vain kuunnellut etkä ottanut tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tsemppiä, kyllä kaikki järjestyy vielä vaikka nyt on vaikeeta! ❤️

Tämä on foorumi, jossa pelkästään se että sanot asuvasi omakotitalossa aiheuttaa kateutta ja siihen yhdistettynä hyvät tulot on se miksi saat alapeukkuja. Kyllä monilla on tuollainen asumisjärjestely mikä teillä on/oli eikä siinä ole mitään ihmeellistä.

Itse erosin lähemmäs 10 vuoden suhteesta reilu vuosi sitten ja nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä. Jos joudut hetkeksi muuttamaan yksiöön niin so what! Se ei tarkoita sitä, että asut koko lopun elämääsi. Kun pääset erosta yli niin panosta kauneuteen ja hanki uusi parempi puoliso. Niin mäkin tein ja nyt elämä hymyilee taas.

Monella naisella tuntuu tosiaan olevan tällainen asumisjärjestely ja sitten kun ero tulee, miehellä on iso omaisuus ja naisella ei mitään (paitsi oikeustaistelun kautta tosiaan voi olla jotain osinkoa mahdollista saada, jos on säästänyt kuitit ym). 

Tämähän on ihan järjetön tilanne ja naiset asettavat itsensä näin taloudelliseen ansaan. Onko mukavaa huomata vaikkapa 50-vuotiaana olevansa tyhjätasku ja joutuvansa muuttamaan kaupungin vuokrayksiöön, kun mies löytääkin nuoremman ja kaikki yhdessä kerätty omaisuus on miehen nimissä?

Nyt valoja päälle, naiset. 

Olisi kyllä kohtuutonta, että avoerossa se, joka on yhdessä ollessa maksanut enemmän kuluja joutuisi maksamaan vielä lisähyvitystä exälle.

Jokaisen terveen aikuisen tulee tulla toimeen omillaan. Minun ex-avomieheni ei tätä tajunnut ja joutui lähtemään parikymmentä vuotta kestäneestä liitostamme pelkkä irtaimisto mukanaan. Jatkaa nyt elämäänsä yksin pitkäaikaistyöttömänä valittajana, jolle kotityötkin olivat suhteen 10 viimeisenä vuotena liian raskaita tehtäviksi. Mies maksoi minulle avoliiton aikana vähintään 100 000 euroa, paljonko olisi näiden ositusintoilijoiden mielestä pitänyt minun vielä antaa omaisuudestani hänelle lisäksi erossa?

Jokainen tilanne on omanlaisensa - jos toinen osapuoli ei ole osallistunut taloudellisesti juuri mitenkään, ei hänelle tietysti tasinkoa kuulukaan. Jos toinen osapuoli on kuitenkin maksanut ns. juoksevia kuluja koko avoliiton ajan (esim. sähkölaskut, vesilaskut, ruokalaskut ja remonttikuluja), jopa ehkä yhtä paljon kuin varsinainen asunnon omistaja on lyhentänyt lainaansa, onhan hän tavallaan osallistunut asunnon omistajan omaisuuden kartuttamiseen?

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä täällä nyt hyeenan lailla käydään raha-asiaan tai lapsi-asiaan kiinni tietämättä tai ymmärtämättä mitään tilanteesta. Aloittaja on juuri kokenut suuren shokin ja ikävän asian elämässään ja täällä vain ihmetellään että miksi ei oo rahaa jääny säästöön lomautetulla. Ei hyvää päivää.

Asumistapoja ja talouden hallintakeinoja on yhtä monta erilaista ku on eläjää tällä maapallolla. Jos aloittaja ja puolisonsa ovat sopineet kyseisen tavan elää ja kustantaa elämistä, niin mikä siinä on vaikea muilla ymmärtää? Ja mistä kristallipallosta täällä vedetään tietoja että mies haluaa lapsia jonkun toisen kanssa, siksi ero. Missään ei tätä ole käynyt ilmi, kuin palstalaisten synkimissä fantasioissa.

AP:lle vinkiksi, älä ota täällä palstalla itseesi kommentteja, äläkä myöskään pyri liikaa miettimään onko puolisosi pettänyt vai ei. Tiedän että se on vaikeaa, mutta paras keino on nyt mennä eteenpäin. Mitä enemmän vihaa ja katkeruutta keräät asiassa, sen huonommin tulet voimaan. Se että asunto on miehen nimissä on jopa helpompi nyt eron aikana, kuin että joutuisitte enemmän riitelemään omaisuudesta. Myös sekin että ei ole lapsia, on tavallaan hyvä asia, niin voit rohkeasti kääntää katseesi nyt eteenpäin. Kyllä se onni sieltä löytyy, yhtälailla kuin se on aiemminkin löytynyt.

T:  petetty ja jätetty mies.

Siis olet sitä mieltä että on parempi että ap:lle ei kertynyt omaisuutta vaan hänen puolisonsa keräsi kaiken omaisuuden itselleen koska nyt on helpompaa että ap on puilla paljailla eikä tarvitse “riidellä” rahasta?

Just joo. Pitäkää ihmiset oikeuksistanne kiinni ja turvatkaa selustanne. Vaikka kuinka uskoisi ettei se kumppani tekisi sellaista temppua, voi hän saada vaikka aivovamman jonka jälkeen persoona muuttuu. Ihan mitä vaan voi oikeasti sattua, varmistakaa selustanne ja turvatkaa elämänne. Huolehtikaa omaisuudestanne.

T. Kotirouva

Jotenkin kummallista, että aloituksesta sai sen kuvan, että ap on nyt huijauksen uhri ja juuri asettunut miehen ostamaan asuntoon ja ostellut sinne kaikkea ja luvannut maksella asumiskuluja... Sitten yhtäkkiä ap myöntääkin, että hän on tuhlaillut omat säästöt ym. vailla huolenhäivää ja mies on osannut elää nuukasti ja säästänyt omakotitaloon. Ehkä se mies ajatteli jokin aika sitten, että myös ap säästää ja ostavat asunnon yhdessä. Sitten kävikin niin, ettei ap mitään ollut säästänyt ja mies päättikin ostaa asunnon yksin. Ehkä mies oli/on vihainen tästä, kun kuvitteli ostavansa yhdessä omakotitalon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP, olen tosi pahoillani puolestasi. Luulen että sun miehelläsi on toinen nainen.

Mutta myös minä annan vinkin, älä koskaan suostu siihen että puoliso omistaa asunnon ja maksaa lainaansa (eli kartuttaa omaa omaisuuttaan) ja sinä vastaat juoksevista kuluista (eli sinulla ei jää mitään säästöön). Sinua käytettiin nyt hyväksi.

Mulla sama tilanne, että mies TAAS ilmoitti haluavansa eron. Tämä on tapahtunut jo viimeiset 15 vuotta aina parin vuoden jälkeen. Kun käsken miestä laittamaan hakemuksen jos kerran ei halua elää mun ja lasten kanssa niin peruu puheensa ja siitä ei enää keskustella, kunnes taas... Tässä mä taas kolmen lapsen kanssa ihmettelen että miten hitossa joulu hoidetaan. Onko kattoa pään päällä vai ei. Mikä noita miehiä vaivaa?!

Kuulostaa ihan minun exältäni. Hän tosin halusi eron noin kerran vuodessa. Kehitti tyhjästä megalomaanisen riidan, jonka päätteeksi halusi erota. Itse parin ensimmäisen eroilmoituksen jälkeen aloin suhtautua tähän sellaisella ”just joo, höpöhöpö” -asenteella ja monta vuotta mentiinkin näitä kummallisia eroilmoituksia lukuunottamatta sopuisina ja jopa onnellisen oloisina eteenpäin. Kunnes mies sitten rakastui työkaveriinsa ja todella otti sen eron. Kun kerroin tämän tulleen minulle puskista, hän oli sitä mieltä, että onhan siitä erosta puhuttu...

AP:lle tsemppiä! Et ole ainoa etkä yksin. Jos jotain positiivista tässä ajoituksessa on, niin se, että ehdit käsitellä eron ennen kuin työt taas alkavat. Kokemuksesta tiedän, että on aivan helvetillistä olla töissä eron jälkeen jätettynä ja petettynä.

Siis olihan mies siitä erosta sinulle monyta kertaa puhunutkin! Tämä on ihan eri asia kuin ne jotka eivät muuta kuin kiristele hampaitaan tai kiukuttele muista asioista ja sitten ilmoittavat haluavansa erota. Sinulle sen sijaan siitä kerrottiin monta kertaa, mutta et uskonut.

Palstalla on outo logiikka. Tänään täällä sätitään ap, kun tämä on maksanut juoksevat kulut ja mahdollistanut miehen omaisuuden kartuttamisen. Niin ei pidä tehdä! Viime viikolla haukuttiin toisen ketjun ap, kun tämä maksoi juoksevat kulut ja oli itse sitä mieltä, ettei ole ehkä reilua, kun mies maksaa vain asuntolainaansa pois. Silloin siis av-kuoro oli sitä mieltä, että toinen ap on saanut enemmän kuin tarpeeksi, kun kerran on saanut asua "puoli-ilmaiseksi" verrattuna markkinoiden vuokrahintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kummallista, että aloituksesta sai sen kuvan, että ap on nyt huijauksen uhri ja juuri asettunut miehen ostamaan asuntoon ja ostellut sinne kaikkea ja luvannut maksella asumiskuluja... Sitten yhtäkkiä ap myöntääkin, että hän on tuhlaillut omat säästöt ym. vailla huolenhäivää ja mies on osannut elää nuukasti ja säästänyt omakotitaloon. Ehkä se mies ajatteli jokin aika sitten, että myös ap säästää ja ostavat asunnon yhdessä. Sitten kävikin niin, ettei ap mitään ollut säästänyt ja mies päättikin ostaa asunnon yksin. Ehkä mies oli/on vihainen tästä, kun kuvitteli ostavansa yhdessä omakotitalon.

Ja tämä selvisi miehelle miten? 10 vuoden aikana ei ole mies huomannut mitään, sen sijaan sen JÄLKEEN kun on yksin ottanut pankkilainan ja ap maksaa juoksevat kulut, mies jotenkin suuttuu? Kumppaneilla on minusta vastuu myös kertoa tunteistaan puolisolleen, eikä jättää ketään tyhjän päälle. Sitä pitää avata suunsa ja pyrkiä muuttamaan asioita ennen kuin on liian myöhäistä. Nyt olen saanut sen kuvan ettei mies sanonut sanallakaan asiasta ennenkuin jätti ap:n, toisin kuin muutamalle täällä kirjoittavalle joille kumppani on suoraankin sanonut erosta mutta nämä eivät ole uskoneet ja kokevat eron tulleen sitten puskasta.

Vierailija kirjoitti:

Ja suosittelen lukemaan kaikki kommentit. Olen ollut lomautettuna jo muutaman kuukauden ja liiton rahojen saamisessa meni oma aikansa, joten säästöt on kokolailla kulutettu tuona aikana. Ostaisin mielelläni kaksion tai vaikka sen yksiön, mutta lomautettuna minut varmasti naurettaisiin ulos pankista, joten vuokra-asunto on ainoa mahdollisuus tässä kohtaa, ainakin alkuun. Ja yksiö tässä rahatilanteessa on huomattavasti edullisempi kuin kaksio. Vuokrat pomppaavat monta sataa euroa ylöspäin jos kämpässä on se yksi lisähuone.

Ap.

Parissa kuukaudessa kaikki säästöt kulutettu ja asumiskustannukset 200e? Mihin oikein kulutat ja olivatko säästösi luokkaa 500? Sinun aikaisemmilla tuloilla pitäisi 40-vuotiaalla olla vähintään joku 30 000 euroa säästössä.

Wtf? kirjoitti:

Palstalla on outo logiikka. Tänään täällä sätitään ap, kun tämä on maksanut juoksevat kulut ja mahdollistanut miehen omaisuuden kartuttamisen. Niin ei pidä tehdä! Viime viikolla haukuttiin toisen ketjun ap, kun tämä maksoi juoksevat kulut ja oli itse sitä mieltä, ettei ole ehkä reilua, kun mies maksaa vain asuntolainaansa pois. Silloin siis av-kuoro oli sitä mieltä, että toinen ap on saanut enemmän kuin tarpeeksi, kun kerran on saanut asua "puoli-ilmaiseksi" verrattuna markkinoiden vuokrahintoihin.

Samaahan noissa kaikissa ketjuissa on sanottu - omaisuus kerrytetään puoliksi tai omien kykyjen mukaan, ei niin että vain toiselle kertyy omaisuutta ja toiselle ei. Ei vaikka kuinka saisi asua “puoli-ilmaiseksi” vuokrahintoihin verrattuna. Ap:n olisi pitänyt saada kartuttaa omaa omaisuuttaan siinä sivussa vaikka sitten pienemmällä prosenttimäärällä ja mies olisi maksanut puolet juoksevista kuluista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja suosittelen lukemaan kaikki kommentit. Olen ollut lomautettuna jo muutaman kuukauden ja liiton rahojen saamisessa meni oma aikansa, joten säästöt on kokolailla kulutettu tuona aikana. Ostaisin mielelläni kaksion tai vaikka sen yksiön, mutta lomautettuna minut varmasti naurettaisiin ulos pankista, joten vuokra-asunto on ainoa mahdollisuus tässä kohtaa, ainakin alkuun. Ja yksiö tässä rahatilanteessa on huomattavasti edullisempi kuin kaksio. Vuokrat pomppaavat monta sataa euroa ylöspäin jos kämpässä on se yksi lisähuone.

Ap.

Parissa kuukaudessa kaikki säästöt kulutettu ja asumiskustannukset 200e? Mihin oikein kulutat ja olivatko säästösi luokkaa 500? Sinun aikaisemmilla tuloilla pitäisi 40-vuotiaalla olla vähintään joku 30 000 euroa säästössä.

Mutta jos ap ja ex tykkäsivät esim matkustella ja he käyttivät siihen ap:n rahoja? Ap ei ajatellut että mies toimisi noin vaan että heillä olisi yhteiset rahat jolloin ei olisi niin merkitystä kumman rahaa käytetään mihinkin (paitsi sitten kun sillä on).

Wtf? kirjoitti:

Palstalla on outo logiikka. Tänään täällä sätitään ap, kun tämä on maksanut juoksevat kulut ja mahdollistanut miehen omaisuuden kartuttamisen. Niin ei pidä tehdä! Viime viikolla haukuttiin toisen ketjun ap, kun tämä maksoi juoksevat kulut ja oli itse sitä mieltä, ettei ole ehkä reilua, kun mies maksaa vain asuntolainaansa pois. Silloin siis av-kuoro oli sitä mieltä, että toinen ap on saanut enemmän kuin tarpeeksi, kun kerran on saanut asua "puoli-ilmaiseksi" verrattuna markkinoiden vuokrahintoihin.

Olet erehtynyt. AP on elänyt käytännössä miehen loisena. Hän on maksanut asumismenoja pari sataa kuussa ja törsännyt ihan hyvät palkkatulonsa kaikenlaiseen luksukseen. Laukkuja, hajuvesiä, matkoja, mitä ikinä itse luettelikaan. Nyt kakkeli rävähti tuulettimeen ja ap huomaa olevansa puilla paljailla. Ihan omasta syystään. Miehen säästäväisyys ja järjellinen rahankäyttö mahdollisti loisivan elämäntavan ja siis käytännössä mies sponssasi ap:n luksuselämää. Sama logiikka kuin viimeviikkoisessakin. 

Vierailija kirjoitti:

Wtf? kirjoitti:

Palstalla on outo logiikka. Tänään täällä sätitään ap, kun tämä on maksanut juoksevat kulut ja mahdollistanut miehen omaisuuden kartuttamisen. Niin ei pidä tehdä! Viime viikolla haukuttiin toisen ketjun ap, kun tämä maksoi juoksevat kulut ja oli itse sitä mieltä, ettei ole ehkä reilua, kun mies maksaa vain asuntolainaansa pois. Silloin siis av-kuoro oli sitä mieltä, että toinen ap on saanut enemmän kuin tarpeeksi, kun kerran on saanut asua "puoli-ilmaiseksi" verrattuna markkinoiden vuokrahintoihin.

Samaahan noissa kaikissa ketjuissa on sanottu - omaisuus kerrytetään puoliksi tai omien kykyjen mukaan, ei niin että vain toiselle kertyy omaisuutta ja toiselle ei. Ei vaikka kuinka saisi asua “puoli-ilmaiseksi” vuokrahintoihin verrattuna. Ap:n olisi pitänyt saada kartuttaa omaa omaisuuttaan siinä sivussa vaikka sitten pienemmällä prosenttimäärällä ja mies olisi maksanut puolet juoksevista kuluista.

AP:tä tuskin kukaan on pakottanut hajuvesiä ja laukkuja shoppailemaan ja kieltänyt perustamasta vaikkapa arvo-osuustiliä pankkiin ja siirtämään säännöllisesti palkkatuloistaan joitain satasia sinne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kummallista, että aloituksesta sai sen kuvan, että ap on nyt huijauksen uhri ja juuri asettunut miehen ostamaan asuntoon ja ostellut sinne kaikkea ja luvannut maksella asumiskuluja... Sitten yhtäkkiä ap myöntääkin, että hän on tuhlaillut omat säästöt ym. vailla huolenhäivää ja mies on osannut elää nuukasti ja säästänyt omakotitaloon. Ehkä se mies ajatteli jokin aika sitten, että myös ap säästää ja ostavat asunnon yhdessä. Sitten kävikin niin, ettei ap mitään ollut säästänyt ja mies päättikin ostaa asunnon yksin. Ehkä mies oli/on vihainen tästä, kun kuvitteli ostavansa yhdessä omakotitalon.

Ja tämä selvisi miehelle miten? 10 vuoden aikana ei ole mies huomannut mitään, sen sijaan sen JÄLKEEN kun on yksin ottanut pankkilainan ja ap maksaa juoksevat kulut, mies jotenkin suuttuu? Kumppaneilla on minusta vastuu myös kertoa tunteistaan puolisolleen, eikä jättää ketään tyhjän päälle. Sitä pitää avata suunsa ja pyrkiä muuttamaan asioita ennen kuin on liian myöhäistä. Nyt olen saanut sen kuvan ettei mies sanonut sanallakaan asiasta ennenkuin jätti ap:n, toisin kuin muutamalle täällä kirjoittavalle joille kumppani on suoraankin sanonut erosta mutta nämä eivät ole uskoneet ja kokevat eron tulleen sitten puskasta.

Mistä me tiedetään mitä he ovat keskustelleet ja sopineet. Tuskin ap:lle myöskään tuli yllärinä, että mies on ostamassa uuden asunnon? Oliko puhe aikoja sitten, että HE ostavat vai nimenomaa se, että MIES ostaa?

Vierailija kirjoitti:

Wtf? kirjoitti:

Palstalla on outo logiikka. Tänään täällä sätitään ap, kun tämä on maksanut juoksevat kulut ja mahdollistanut miehen omaisuuden kartuttamisen. Niin ei pidä tehdä! Viime viikolla haukuttiin toisen ketjun ap, kun tämä maksoi juoksevat kulut ja oli itse sitä mieltä, ettei ole ehkä reilua, kun mies maksaa vain asuntolainaansa pois. Silloin siis av-kuoro oli sitä mieltä, että toinen ap on saanut enemmän kuin tarpeeksi, kun kerran on saanut asua "puoli-ilmaiseksi" verrattuna markkinoiden vuokrahintoihin.

Olet erehtynyt. AP on elänyt käytännössä miehen loisena. Hän on maksanut asumismenoja pari sataa kuussa ja törsännyt ihan hyvät palkkatulonsa kaikenlaiseen luksukseen. Laukkuja, hajuvesiä, matkoja, mitä ikinä itse luettelikaan. Nyt kakkeli rävähti tuulettimeen ja ap huomaa olevansa puilla paljailla. Ihan omasta syystään. Miehen säästäväisyys ja järjellinen rahankäyttö mahdollisti loisivan elämäntavan ja siis käytännössä mies sponssasi ap:n luksuselämää. Sama logiikka kuin viimeviikkoisessakin. 

Mutta jos he ovat esim yhdessä matkailleet ja ap on maksanut ne matkat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wtf? kirjoitti:

Palstalla on outo logiikka. Tänään täällä sätitään ap, kun tämä on maksanut juoksevat kulut ja mahdollistanut miehen omaisuuden kartuttamisen. Niin ei pidä tehdä! Viime viikolla haukuttiin toisen ketjun ap, kun tämä maksoi juoksevat kulut ja oli itse sitä mieltä, ettei ole ehkä reilua, kun mies maksaa vain asuntolainaansa pois. Silloin siis av-kuoro oli sitä mieltä, että toinen ap on saanut enemmän kuin tarpeeksi, kun kerran on saanut asua "puoli-ilmaiseksi" verrattuna markkinoiden vuokrahintoihin.

Samaahan noissa kaikissa ketjuissa on sanottu - omaisuus kerrytetään puoliksi tai omien kykyjen mukaan, ei niin että vain toiselle kertyy omaisuutta ja toiselle ei. Ei vaikka kuinka saisi asua “puoli-ilmaiseksi” vuokrahintoihin verrattuna. Ap:n olisi pitänyt saada kartuttaa omaa omaisuuttaan siinä sivussa vaikka sitten pienemmällä prosenttimäärällä ja mies olisi maksanut puolet juoksevista kuluista.

AP:tä tuskin kukaan on pakottanut hajuvesiä ja laukkuja shoppailemaan ja kieltänyt perustamasta vaikkapa arvo-osuustiliä pankkiin ja siirtämään säännöllisesti palkkatuloistaan joitain satasia sinne. 

Jos ap ajatteli että miehen tuloista hoidetaan ne sijoitukset ja hänen tuloistaan ostetaan ruoat, matkat ja juoksevat kulut? Ei moni osaa ajatella ettei se rakastava kumppani ole kiinnostunut oikeudenmukaisuudesta jättäessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kummallista, että aloituksesta sai sen kuvan, että ap on nyt huijauksen uhri ja juuri asettunut miehen ostamaan asuntoon ja ostellut sinne kaikkea ja luvannut maksella asumiskuluja... Sitten yhtäkkiä ap myöntääkin, että hän on tuhlaillut omat säästöt ym. vailla huolenhäivää ja mies on osannut elää nuukasti ja säästänyt omakotitaloon. Ehkä se mies ajatteli jokin aika sitten, että myös ap säästää ja ostavat asunnon yhdessä. Sitten kävikin niin, ettei ap mitään ollut säästänyt ja mies päättikin ostaa asunnon yksin. Ehkä mies oli/on vihainen tästä, kun kuvitteli ostavansa yhdessä omakotitalon.

Ja tämä selvisi miehelle miten? 10 vuoden aikana ei ole mies huomannut mitään, sen sijaan sen JÄLKEEN kun on yksin ottanut pankkilainan ja ap maksaa juoksevat kulut, mies jotenkin suuttuu? Kumppaneilla on minusta vastuu myös kertoa tunteistaan puolisolleen, eikä jättää ketään tyhjän päälle. Sitä pitää avata suunsa ja pyrkiä muuttamaan asioita ennen kuin on liian myöhäistä. Nyt olen saanut sen kuvan ettei mies sanonut sanallakaan asiasta ennenkuin jätti ap:n, toisin kuin muutamalle täällä kirjoittavalle joille kumppani on suoraankin sanonut erosta mutta nämä eivät ole uskoneet ja kokevat eron tulleen sitten puskasta.

Mistä me tiedetään mitä he ovat keskustelleet ja sopineet. Tuskin ap:lle myöskään tuli yllärinä, että mies on ostamassa uuden asunnon? Oliko puhe aikoja sitten, että HE ostavat vai nimenomaa se, että MIES ostaa?

Niinhän siinä oli sovittu, ihan sama milloin. Pari kk sitten asunto oli ostettu miehen nimiin ja ap:n oli määrä maksaa juoksevat kulut. Eli mitä siinä oli yllärinä? Ei ap ajatellut erota tai ajatellut että mies jättäisi, joten ei kiinnittänyt huomiota siihen että rahat tulisi korvamerkitä.