Lue keskustelun säännöt.
Olenko ainut joka ei jaksa tätä seksuaalisuus ja sukupuoli hommaa?
14.12.2020 |
Ja varsinkin nuoret menee tämän mukana. Ollaan panseksuaaleja, transsukupuolisia ja pitää kertoa omat pronomininsa. On transfoobista jos ei halua deittailla tälläistä transihmistä
Tuntuu että tälläinen hullunmylly vain pahenee ja parin vuosikymmen päästä normaaleja ihmisiä jo katsotaan kieroon. Huoh
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se sinulta on pois? Mitä se sinulta konkreettisesti vaatii? Vai eikö sinua kiinnosta katsella monimuotoisuutta? En minäkään tykkää kilpaurheilusta, mutta en valita siitä että lehdet sitä tuputtavat tai vaadi olympialaisia lopetettavaksi
T. Panseksuaali perheenäitiSinulta ja lapsiltasi voi olla "pois" se että about kuka tahansa voi nykyään väittää olevansa nainen/mies oikeasti olematta kyseistä sukupuolta (edes päänsisäisesti) ja tunkea toisen sukupuolen tiloihin pervoilemaan taikka viedä sukupuolikiintiöpaikan pois oikealta sukupuolen edustajalta.
Meinaatko että miehet ihan tosissaan vaihtavat juridisesti sukupuolensa vain sitä varten että pääsevät naisten pukutiloihin?
Eikö nainen voi seksuaalisesti ahdistella naista? Onko miestenpuolella kamalasti ongelmia ahdistelevista homomiehistä?
Eikö voitaisi siirtyä ihan sukupuolineutraaleihin henkilökohtaisiin pukukoppeihin, luulisi sen olevan nykyaikaa muutenkin. Tällöin ei olisi keltään mitenkään pois vaikka olisi mitä sukupuolta.
Aivan varmasti. Kanadassa ja muualla, missä itseidentifikaatio on jo voimassa, tapauksia löytyy. Siitä vaan googlailemaan. Itseidentifikaatiotahan käytetään jopa siihen, että saa "naisena" paremman autovakuutuksen.
https://www.cnsnews.com/blog/max-augros/man-saves-1092-car-insurance-id…
Joten seksuaalirikollisillehan tuo on unelma. Ei tarvitse olla mitään lääkärinlausuntoa sukupuoliristiriidasta, senkun ilmoittaa väestörekisteriin, että on nainen, niin pääsee tyttöjen ja naisten yksityisiin tiloihin. Mikä voisi mennä vikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukupuoleni on nykyään mercedes.
Kaikki autoista ja autoilusta negatiivisesti puhuvat hyökkäävät sukupuoltani kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei sitten millään mahdu minun päähäni, että muka kammotaan niitä lokeroita, mutta sitten itse kuitenkin nimenomaan luodaan itselle se ihan oma lokero, johon halutaan ja päätetään kuulua.
Ei lokeroa, vaan oma paikka, tila ja tasapainoinen varmuus omasta itsestään.
No mihin se oma varmuus katoaa, jos joku huomaa, että olet biologisesti mies tai nainen?
Jos muiden mielestä on mies, mutta itsensä mielestä nainen, niin luohan se ristiriitaa ja epävarmuutta.
Sama juttu missä tahansa, minkä itse tiedät hyvin mutta muut olettavat automaattisesti jotain muuta. Eivät ehkä ymmärrä tai halua ymmärtää, jos oikaiset.
Ajattele vaikka, jos olet jostain tietystä paikasta kotoisin. Muut luokittelevat sinut sen mukaan, vaikket vastaisi lainkaan heidän oletuksiaan.no edelleen: miksi olet omasta mielestäsi nainen? Miksi haluat määritellä itsesi niin?
Ajatellaanpa tuota, mistä olen kotoisin. Niin, minä en voi mitään sille, että olen syntynyt ja elänyt lapsuuteni eteläpohjalaisessa pikkukylässä. Se nyt kuitenkin on totuus. Miksi siis lähtisin ehdoin tahdoin väittämään, että olen kotoisin Lapista tai pk-seudulta, kun se ei ole totta ja monet sen murteestanikin huomaavat? Miksi sen pitäisi haitata minua pätkääkään, jos muut sen minusta huomaavat?
No sinulla on tasapaino sen asian kanssa. Sinusta on ihan ok olla kotoisin sieltä, ja varmaan muistakin on.
Mutta jos mennään siihen, että muut väittävät sinun olevan "tyypillinen eteläpohjalainen, koska sikäläisenä olet tietysti sellainen ja sellainen ", mikä ei kertoisi sinusta mitään, olisi sitkeän ennakkoluuloista, et varmasti pitäisi siitä. Sama kuin välttäisi, että kaikki lappalaiset ovat automaattisesti vääräsäärisiä joikaajia.
Siinä kohtaa sitten syntyy keskustelu, millainen on tyypillinen eteläpohjalainen ja onko minussa tosiaan sellaisia piirteitä. Itse minä tiedän kuitenkin parhaiten, olenko sellainen kuin kuvitellaan vai en. Miksi ihmeessä minä sen takia alkaisin vihaamaan itseäni, jos tiedän, että olen hyvä tyyppi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei sitten millään mahdu minun päähäni, että muka kammotaan niitä lokeroita, mutta sitten itse kuitenkin nimenomaan luodaan itselle se ihan oma lokero, johon halutaan ja päätetään kuulua.
Ei lokeroa, vaan oma paikka, tila ja tasapainoinen varmuus omasta itsestään.
No mihin se oma varmuus katoaa, jos joku huomaa, että olet biologisesti mies tai nainen?
Sisäinen varmuus, että on itsensä kanssa sovussa. Ja että muut ymmärtäisivät saman kuin itse.
( En ole tuo, jolla oli keho ja mieli eri paria. Olen vain hengessä mukana. )Niin? Miten voit sanoa, että ihminen on itsensä kanssa sovussa, jos inhoaa omaa kehoaan ja biologista sukupuoltaan?
Siten, että vaikkei sitä niin joka hetki ajattelisi, toisten reaktiot pitävät haavat auki. Muut olettavat mieheksi, vaikka on nainen. (Vaikka eivät tekisi sitä ilkeyttään.)
Mitä väliä sillä on mitä muut ajattelevat? Vai oletetaanko sinulta jotain enemmän koska näytät mieheltä?
En näytä, enkä ole trans tms, mutta kyllähän miehet olettavat toisen miehen olevan mies. Sisältä ja ulkoa. Useimmat ihmiset luovat toisesta jonkin ensimääritelmän, joka pitää paikkansa tai ei.
Jos ei ole sisäinen mies, voi olla ahdistavaa yrittää selittää sitä muille joiden reaktioista ei voi olla varma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole ymmärtänyt että miksi kaikelle pitää löytyä määritelmä. Itse pidän rakkautta rakkautena, oli kohde kuka tai mikä tahansa.
Sama ihmisen olemuksessa, miksi se pitää määritellä? Ihminen on ihminen riippumatta jalkovälistä.
Eikö juuri määrittely ole leimaamista.
Ollaan ja annetaan toisten olla. Varmaan kyllä utopinen ajatus, mutta ei mieltymysten ja ihmisten määrittely ja lokerointi suvaitsevaisuutta tunnu parantavan, vaan ehkä jopa lisäävän suvaitsemattomuutta.Niin juuri. Eli miksi haluat väkisin uskotella, että jalkovälissäsi on jotain muuta kuin mitä siellä oikeasti on?
Mitä jalkovälistäni löytyy ei määrittele minua ihmisenä. Sekään tosiasia että lokeroinnin mukaan olen hetero nainen ei määrittele minua. Voisin yhtä hyvin olla jotain muuta. Ei minua voi laittaa lokeroon, kuten ei ketään muutakaan ihmistä.
Se että olen rakastunut ihmiseen jolla on miehen sukupuolielimet ja olemme onnistuneet lisääntymisessä, ei määrittele meitä ihmisinä. Jos puolisoni haluaisi laittaa kesämekkoni päälleen niin siinähän laittaisi. Ei hänen vaatetuksensa ole se mitä minä rakastan.
Tätä en tässä lokeroinissa ymmärrä. Lääkärissä on tärkeää tietää mitä sisuskaluja löytyy ja geeniperimä/kromosomit.
Muualla sillä ei ole merkitystä. Eikä silläkään mitä rakastamme. Olemme yksilöitä ja ihmisiä. Piste.Jos sillä lokeroinnilla ei ole niin väliä, niin miksi sitten kaikki tämä häly? Jos millään ei ole väliä, niin miksei se siittimel varustettu henkilö voi mennä sinne siittimellä varustetuille ihmisille tarkoitettuun pukuhuoneeseen. Ovathan hekin kaikki ihmisiä?
Jos sillä ei ole väliä niin miksi meillä on eri pukuhuoneet?. Tabu tässä taitaa olla alastomuus. Pienestä pitäen meidät opetetaan häpeilemään alastomuutta ja meitä jaotellaan sukupuolien mukaan. Jos tätä ei tehtäisi ja oltaisiin vaan ihmisiä ei alastomuudella pitäisi olla väliä. Minä joka näytän ulkoisesti naiselta olen vaihtanut vaatteeni usein miesoletettujen keskellä koska pukuhuoneita ei aina ole. Tässä ei ole mitään seksuaalista vaan pelkkä vaatteiden vaihto. Kysyin toki heiltä ensin että eihän heitä häiritse kun vaihdan vaatteeni siinä.
Minua häiritsee ja jos minä voisin valita, niin jokaiselle oma koppi ja suihkussa uimapuvut päällä tai omat suihkukopit. Mikä siinä on ettei sitä haluta, vaan aina nakuna ne muutkin siihen ympärille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole ymmärtänyt että miksi kaikelle pitää löytyä määritelmä. Itse pidän rakkautta rakkautena, oli kohde kuka tai mikä tahansa.
Sama ihmisen olemuksessa, miksi se pitää määritellä? Ihminen on ihminen riippumatta jalkovälistä.
Eikö juuri määrittely ole leimaamista.
Ollaan ja annetaan toisten olla. Varmaan kyllä utopinen ajatus, mutta ei mieltymysten ja ihmisten määrittely ja lokerointi suvaitsevaisuutta tunnu parantavan, vaan ehkä jopa lisäävän suvaitsemattomuutta.Niin juuri. Eli miksi haluat väkisin uskotella, että jalkovälissäsi on jotain muuta kuin mitä siellä oikeasti on?
Mitä jalkovälistäni löytyy ei määrittele minua ihmisenä. Sekään tosiasia että lokeroinnin mukaan olen hetero nainen ei määrittele minua. Voisin yhtä hyvin olla jotain muuta. Ei minua voi laittaa lokeroon, kuten ei ketään muutakaan ihmistä.
Se että olen rakastunut ihmiseen jolla on miehen sukupuolielimet ja olemme onnistuneet lisääntymisessä, ei määrittele meitä ihmisinä. Jos puolisoni haluaisi laittaa kesämekkoni päälleen niin siinähän laittaisi. Ei hänen vaatetuksensa ole se mitä minä rakastan.
Tätä en tässä lokeroinissa ymmärrä. Lääkärissä on tärkeää tietää mitä sisuskaluja löytyy ja geeniperimä/kromosomit.
Muualla sillä ei ole merkitystä. Eikä silläkään mitä rakastamme. Olemme yksilöitä ja ihmisiä. Piste.Jos sillä lokeroinnilla ei ole niin väliä, niin miksi sitten kaikki tämä häly? Jos millään ei ole väliä, niin miksei se siittimel varustettu henkilö voi mennä sinne siittimellä varustetuille ihmisille tarkoitettuun pukuhuoneeseen. Ovathan hekin kaikki ihmisiä?
Jos sillä ei ole väliä niin miksi meillä on eri pukuhuoneet?. Tabu tässä taitaa olla alastomuus. Pienestä pitäen meidät opetetaan häpeilemään alastomuutta ja meitä jaotellaan sukupuolien mukaan. Jos tätä ei tehtäisi ja oltaisiin vaan ihmisiä ei alastomuudella pitäisi olla väliä. Minä joka näytän ulkoisesti naiselta olen vaihtanut vaatteeni usein miesoletettujen keskellä koska pukuhuoneita ei aina ole. Tässä ei ole mitään seksuaalista vaan pelkkä vaatteiden vaihto. Kysyin toki heiltä ensin että eihän heitä häiritse kun vaihdan vaatteeni siinä.
Tämä! Saan aina paljon alapeukkuja, kun ehdotan yhteisiä pukkareita. Mutta kun se pointti on juuri tämä. Meille luodaan käsittämätön järjestelmä häpeän ja erottelun keinoin lapsesta asti. Vaikka ihan hyvin voisimme olla sukupuolet samoissa pukkareissa. Olen liikkunut jonkin verran naturismipaikoissa ulkomailla ja se on kaikilla ihan normaalia, että naiset ja miehet on alasti ja sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei sitten millään mahdu minun päähäni, että muka kammotaan niitä lokeroita, mutta sitten itse kuitenkin nimenomaan luodaan itselle se ihan oma lokero, johon halutaan ja päätetään kuulua.
Ei lokeroa, vaan oma paikka, tila ja tasapainoinen varmuus omasta itsestään.
No mihin se oma varmuus katoaa, jos joku huomaa, että olet biologisesti mies tai nainen?
Sisäinen varmuus, että on itsensä kanssa sovussa. Ja että muut ymmärtäisivät saman kuin itse.
( En ole tuo, jolla oli keho ja mieli eri paria. Olen vain hengessä mukana. )Niin? Miten voit sanoa, että ihminen on itsensä kanssa sovussa, jos inhoaa omaa kehoaan ja biologista sukupuoltaan?
Siten, että vaikkei sitä niin joka hetki ajattelisi, toisten reaktiot pitävät haavat auki. Muut olettavat mieheksi, vaikka on nainen. (Vaikka eivät tekisi sitä ilkeyttään.)
Mitä väliä sillä on mitä muut ajattelevat? Vai oletetaanko sinulta jotain enemmän koska näytät mieheltä?
En näytä, enkä ole trans tms, mutta kyllähän miehet olettavat toisen miehen olevan mies. Sisältä ja ulkoa. Useimmat ihmiset luovat toisesta jonkin ensimääritelmän, joka pitää paikkansa tai ei.
Jos ei ole sisäinen mies, voi olla ahdistavaa yrittää selittää sitä muille joiden reaktioista ei voi olla varma.
Millainen on sisäinen nainen? Ettet sortuisi stereotypioihin ja sinulla vaan on tyypillisesti naisia kiinnostavat intressit? Vai särkeekö sinunkin munasarjat tai kärsitkö endomtrioosikivuista sisäisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei sitten millään mahdu minun päähäni, että muka kammotaan niitä lokeroita, mutta sitten itse kuitenkin nimenomaan luodaan itselle se ihan oma lokero, johon halutaan ja päätetään kuulua.
Ei lokeroa, vaan oma paikka, tila ja tasapainoinen varmuus omasta itsestään.
No mihin se oma varmuus katoaa, jos joku huomaa, että olet biologisesti mies tai nainen?
Jos muiden mielestä on mies, mutta itsensä mielestä nainen, niin luohan se ristiriitaa ja epävarmuutta.
Sama juttu missä tahansa, minkä itse tiedät hyvin mutta muut olettavat automaattisesti jotain muuta. Eivät ehkä ymmärrä tai halua ymmärtää, jos oikaiset.
Ajattele vaikka, jos olet jostain tietystä paikasta kotoisin. Muut luokittelevat sinut sen mukaan, vaikket vastaisi lainkaan heidän oletuksiaan.no edelleen: miksi olet omasta mielestäsi nainen? Miksi haluat määritellä itsesi niin?
Ajatellaanpa tuota, mistä olen kotoisin. Niin, minä en voi mitään sille, että olen syntynyt ja elänyt lapsuuteni eteläpohjalaisessa pikkukylässä. Se nyt kuitenkin on totuus. Miksi siis lähtisin ehdoin tahdoin väittämään, että olen kotoisin Lapista tai pk-seudulta, kun se ei ole totta ja monet sen murteestanikin huomaavat? Miksi sen pitäisi haitata minua pätkääkään, jos muut sen minusta huomaavat?
No sinulla on tasapaino sen asian kanssa. Sinusta on ihan ok olla kotoisin sieltä, ja varmaan muistakin on.
Mutta jos mennään siihen, että muut väittävät sinun olevan "tyypillinen eteläpohjalainen, koska sikäläisenä olet tietysti sellainen ja sellainen ", mikä ei kertoisi sinusta mitään, olisi sitkeän ennakkoluuloista, et varmasti pitäisi siitä. Sama kuin välttäisi, että kaikki lappalaiset ovat automaattisesti vääräsäärisiä joikaajia.Siinä kohtaa sitten syntyy keskustelu, millainen on tyypillinen eteläpohjalainen ja onko minussa tosiaan sellaisia piirteitä. Itse minä tiedän kuitenkin parhaiten, olenko sellainen kuin kuvitellaan vai en. Miksi ihmeessä minä sen takia alkaisin vihaamaan itseäni, jos tiedän, että olen hyvä tyyppi?
Tässä juuri on jutun ydin. Olet varma itsestäsi, tiedät että täysjärkinen ihminen ymmärtää ja hyväksyy. Muiden odotukset eivät määrittele sinua.
Mutta yritäpä selittää sitä jollekulle, joka ei edes harkitse ymmärtämistä, vaan elää oman, harhaisen käsityksensä kanssa. Vieläpä sellaisen, johon liittyy pelkoa ja vihaa. Jos olet vähääkään marginaali-ihminen, paikkasi lunastaminen joka päivä käy raskaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei sitten millään mahdu minun päähäni, että muka kammotaan niitä lokeroita, mutta sitten itse kuitenkin nimenomaan luodaan itselle se ihan oma lokero, johon halutaan ja päätetään kuulua.
Ei lokeroa, vaan oma paikka, tila ja tasapainoinen varmuus omasta itsestään.
No mihin se oma varmuus katoaa, jos joku huomaa, että olet biologisesti mies tai nainen?
Sisäinen varmuus, että on itsensä kanssa sovussa. Ja että muut ymmärtäisivät saman kuin itse.
( En ole tuo, jolla oli keho ja mieli eri paria. Olen vain hengessä mukana. )Niin? Miten voit sanoa, että ihminen on itsensä kanssa sovussa, jos inhoaa omaa kehoaan ja biologista sukupuoltaan?
Siten, että vaikkei sitä niin joka hetki ajattelisi, toisten reaktiot pitävät haavat auki. Muut olettavat mieheksi, vaikka on nainen. (Vaikka eivät tekisi sitä ilkeyttään.)
Mitä väliä sillä on mitä muut ajattelevat? Vai oletetaanko sinulta jotain enemmän koska näytät mieheltä?
En näytä, enkä ole trans tms, mutta kyllähän miehet olettavat toisen miehen olevan mies. Sisältä ja ulkoa. Useimmat ihmiset luovat toisesta jonkin ensimääritelmän, joka pitää paikkansa tai ei.
Jos ei ole sisäinen mies, voi olla ahdistavaa yrittää selittää sitä muille joiden reaktioista ei voi olla varma.
Mikä se sisäinen mies sitten on? Mitä siellä sisällä on sellaista, joka määrittelee ihmisen mieheksi tai naiseksi?
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei sitten millään mahdu minun päähäni, että muka kammotaan niitä lokeroita, mutta sitten itse kuitenkin nimenomaan luodaan itselle se ihan oma lokero, johon halutaan ja päätetään kuulua.
Ei lokeroa, vaan oma paikka, tila ja tasapainoinen varmuus omasta itsestään.
No mihin se oma varmuus katoaa, jos joku huomaa, että olet biologisesti mies tai nainen?
Jos muiden mielestä on mies, mutta itsensä mielestä nainen, niin luohan se ristiriitaa ja epävarmuutta.
Sama juttu missä tahansa, minkä itse tiedät hyvin mutta muut olettavat automaattisesti jotain muuta. Eivät ehkä ymmärrä tai halua ymmärtää, jos oikaiset.
Ajattele vaikka, jos olet jostain tietystä paikasta kotoisin. Muut luokittelevat sinut sen mukaan, vaikket vastaisi lainkaan heidän oletuksiaan.no edelleen: miksi olet omasta mielestäsi nainen? Miksi haluat määritellä itsesi niin?
Ajatellaanpa tuota, mistä olen kotoisin. Niin, minä en voi mitään sille, että olen syntynyt ja elänyt lapsuuteni eteläpohjalaisessa pikkukylässä. Se nyt kuitenkin on totuus. Miksi siis lähtisin ehdoin tahdoin väittämään, että olen kotoisin Lapista tai pk-seudulta, kun se ei ole totta ja monet sen murteestanikin huomaavat? Miksi sen pitäisi haitata minua pätkääkään, jos muut sen minusta huomaavat?
No sinulla on tasapaino sen asian kanssa. Sinusta on ihan ok olla kotoisin sieltä, ja varmaan muistakin on.
Mutta jos mennään siihen, että muut väittävät sinun olevan "tyypillinen eteläpohjalainen, koska sikäläisenä olet tietysti sellainen ja sellainen ", mikä ei kertoisi sinusta mitään, olisi sitkeän ennakkoluuloista, et varmasti pitäisi siitä. Sama kuin välttäisi, että kaikki lappalaiset ovat automaattisesti vääräsäärisiä joikaajia.Siinä kohtaa sitten syntyy keskustelu, millainen on tyypillinen eteläpohjalainen ja onko minussa tosiaan sellaisia piirteitä. Itse minä tiedän kuitenkin parhaiten, olenko sellainen kuin kuvitellaan vai en. Miksi ihmeessä minä sen takia alkaisin vihaamaan itseäni, jos tiedän, että olen hyvä tyyppi?
Tässä juuri on jutun ydin. Olet varma itsestäsi, tiedät että täysjärkinen ihminen ymmärtää ja hyväksyy. Muiden odotukset eivät määrittele sinua.
Mutta yritäpä selittää sitä jollekulle, joka ei edes harkitse ymmärtämistä, vaan elää oman, harhaisen käsityksensä kanssa. Vieläpä sellaisen, johon liittyy pelkoa ja vihaa. Jos olet vähääkään marginaali-ihminen, paikkasi lunastaminen joka päivä käy raskaaksi.
Ymmärtää ja hyväksyy mitä? Eikö miehiä ja naisia mielestäsi hyväksytä? Mitä pahaa on olla mies tai nainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole ymmärtänyt että miksi kaikelle pitää löytyä määritelmä. Itse pidän rakkautta rakkautena, oli kohde kuka tai mikä tahansa.
Sama ihmisen olemuksessa, miksi se pitää määritellä? Ihminen on ihminen riippumatta jalkovälistä.
Eikö juuri määrittely ole leimaamista.
Ollaan ja annetaan toisten olla. Varmaan kyllä utopinen ajatus, mutta ei mieltymysten ja ihmisten määrittely ja lokerointi suvaitsevaisuutta tunnu parantavan, vaan ehkä jopa lisäävän suvaitsemattomuutta.Niin juuri. Eli miksi haluat väkisin uskotella, että jalkovälissäsi on jotain muuta kuin mitä siellä oikeasti on?
Mitä jalkovälistäni löytyy ei määrittele minua ihmisenä. Sekään tosiasia että lokeroinnin mukaan olen hetero nainen ei määrittele minua. Voisin yhtä hyvin olla jotain muuta. Ei minua voi laittaa lokeroon, kuten ei ketään muutakaan ihmistä.
Se että olen rakastunut ihmiseen jolla on miehen sukupuolielimet ja olemme onnistuneet lisääntymisessä, ei määrittele meitä ihmisinä. Jos puolisoni haluaisi laittaa kesämekkoni päälleen niin siinähän laittaisi. Ei hänen vaatetuksensa ole se mitä minä rakastan.
Tätä en tässä lokeroinissa ymmärrä. Lääkärissä on tärkeää tietää mitä sisuskaluja löytyy ja geeniperimä/kromosomit.
Muualla sillä ei ole merkitystä. Eikä silläkään mitä rakastamme. Olemme yksilöitä ja ihmisiä. Piste.Jos sillä lokeroinnilla ei ole niin väliä, niin miksi sitten kaikki tämä häly? Jos millään ei ole väliä, niin miksei se siittimel varustettu henkilö voi mennä sinne siittimellä varustetuille ihmisille tarkoitettuun pukuhuoneeseen. Ovathan hekin kaikki ihmisiä?
Jos sillä ei ole väliä niin miksi meillä on eri pukuhuoneet?. Tabu tässä taitaa olla alastomuus. Pienestä pitäen meidät opetetaan häpeilemään alastomuutta ja meitä jaotellaan sukupuolien mukaan. Jos tätä ei tehtäisi ja oltaisiin vaan ihmisiä ei alastomuudella pitäisi olla väliä. Minä joka näytän ulkoisesti naiselta olen vaihtanut vaatteeni usein miesoletettujen keskellä koska pukuhuoneita ei aina ole. Tässä ei ole mitään seksuaalista vaan pelkkä vaatteiden vaihto. Kysyin toki heiltä ensin että eihän heitä häiritse kun vaihdan vaatteeni siinä.
Tämä! Saan aina paljon alapeukkuja, kun ehdotan yhteisiä pukkareita. Mutta kun se pointti on juuri tämä. Meille luodaan käsittämätön järjestelmä häpeän ja erottelun keinoin lapsesta asti. Vaikka ihan hyvin voisimme olla sukupuolet samoissa pukkareissa. Olen liikkunut jonkin verran naturismipaikoissa ulkomailla ja se on kaikilla ihan normaalia, että naiset ja miehet on alasti ja sekaisin.
Ulkomailla ei suurimmaksi osaksi todellakaan ole yhteisiä pukkareita. Naturismi erikseen. Marginaalia ja paikallista. Monessa maassa ei edes naiset keskenään ole alasti. Vai minkä maan uimahalleissa tai kuntosaleilla pyörit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole ymmärtänyt että miksi kaikelle pitää löytyä määritelmä. Itse pidän rakkautta rakkautena, oli kohde kuka tai mikä tahansa.
Sama ihmisen olemuksessa, miksi se pitää määritellä? Ihminen on ihminen riippumatta jalkovälistä.
Eikö juuri määrittely ole leimaamista.
Ollaan ja annetaan toisten olla. Varmaan kyllä utopinen ajatus, mutta ei mieltymysten ja ihmisten määrittely ja lokerointi suvaitsevaisuutta tunnu parantavan, vaan ehkä jopa lisäävän suvaitsemattomuutta.Niin juuri. Eli miksi haluat väkisin uskotella, että jalkovälissäsi on jotain muuta kuin mitä siellä oikeasti on?
Mitä jalkovälistäni löytyy ei määrittele minua ihmisenä. Sekään tosiasia että lokeroinnin mukaan olen hetero nainen ei määrittele minua. Voisin yhtä hyvin olla jotain muuta. Ei minua voi laittaa lokeroon, kuten ei ketään muutakaan ihmistä.
Se että olen rakastunut ihmiseen jolla on miehen sukupuolielimet ja olemme onnistuneet lisääntymisessä, ei määrittele meitä ihmisinä. Jos puolisoni haluaisi laittaa kesämekkoni päälleen niin siinähän laittaisi. Ei hänen vaatetuksensa ole se mitä minä rakastan.
Tätä en tässä lokeroinissa ymmärrä. Lääkärissä on tärkeää tietää mitä sisuskaluja löytyy ja geeniperimä/kromosomit.
Muualla sillä ei ole merkitystä. Eikä silläkään mitä rakastamme. Olemme yksilöitä ja ihmisiä. Piste.Jos sillä lokeroinnilla ei ole niin väliä, niin miksi sitten kaikki tämä häly? Jos millään ei ole väliä, niin miksei se siittimel varustettu henkilö voi mennä sinne siittimellä varustetuille ihmisille tarkoitettuun pukuhuoneeseen. Ovathan hekin kaikki ihmisiä?
Jos sillä ei ole väliä niin miksi meillä on eri pukuhuoneet?. Tabu tässä taitaa olla alastomuus. Pienestä pitäen meidät opetetaan häpeilemään alastomuutta ja meitä jaotellaan sukupuolien mukaan. Jos tätä ei tehtäisi ja oltaisiin vaan ihmisiä ei alastomuudella pitäisi olla väliä. Minä joka näytän ulkoisesti naiselta olen vaihtanut vaatteeni usein miesoletettujen keskellä koska pukuhuoneita ei aina ole. Tässä ei ole mitään seksuaalista vaan pelkkä vaatteiden vaihto. Kysyin toki heiltä ensin että eihän heitä häiritse kun vaihdan vaatteeni siinä.
Minua häiritsee ja jos minä voisin valita, niin jokaiselle oma koppi ja suihkussa uimapuvut päällä tai omat suihkukopit. Mikä siinä on ettei sitä haluta, vaan aina nakuna ne muutkin siihen ympärille?
Kallista ja epäkäytännöllistä rakentaa hirveät rakennelmat. Vaikea siivota ja epäkäytännöllistä. Lisäksi monet ihmiset ovat liikkellä perheen tai ystävien kanssa. Silloin jutella ja sosialisoidutaan niin suihkussa, pukkarissa kuin saunassakin. Se on ihan normaalia ihmisten kanssakäymistä.
Olen sukupuoliROOLEJA kyseenalaistava nainen. Nyt ilmeisesti näiden nykyteinien mukaan olen tällä perusteella muunsukupuolinen tai peräti jopa mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei sitten millään mahdu minun päähäni, että muka kammotaan niitä lokeroita, mutta sitten itse kuitenkin nimenomaan luodaan itselle se ihan oma lokero, johon halutaan ja päätetään kuulua.
Ei lokeroa, vaan oma paikka, tila ja tasapainoinen varmuus omasta itsestään.
No mihin se oma varmuus katoaa, jos joku huomaa, että olet biologisesti mies tai nainen?
Sisäinen varmuus, että on itsensä kanssa sovussa. Ja että muut ymmärtäisivät saman kuin itse.
( En ole tuo, jolla oli keho ja mieli eri paria. Olen vain hengessä mukana. )Niin? Miten voit sanoa, että ihminen on itsensä kanssa sovussa, jos inhoaa omaa kehoaan ja biologista sukupuoltaan?
Siten, että vaikkei sitä niin joka hetki ajattelisi, toisten reaktiot pitävät haavat auki. Muut olettavat mieheksi, vaikka on nainen. (Vaikka eivät tekisi sitä ilkeyttään.)
Mitä väliä sillä on mitä muut ajattelevat? Vai oletetaanko sinulta jotain enemmän koska näytät mieheltä?
En näytä, enkä ole trans tms, mutta kyllähän miehet olettavat toisen miehen olevan mies. Sisältä ja ulkoa. Useimmat ihmiset luovat toisesta jonkin ensimääritelmän, joka pitää paikkansa tai ei.
Jos ei ole sisäinen mies, voi olla ahdistavaa yrittää selittää sitä muille joiden reaktioista ei voi olla varma.Millainen on sisäinen nainen? Ettet sortuisi stereotypioihin ja sinulla vaan on tyypillisesti naisia kiinnostavat intressit? Vai särkeekö sinunkin munasarjat tai kärsitkö endomtrioosikivuista sisäisesti?
Sorrun stereotypiaan ja määrittelen sinut sivusta huutelevaksi huomion kerjääjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole ymmärtänyt että miksi kaikelle pitää löytyä määritelmä. Itse pidän rakkautta rakkautena, oli kohde kuka tai mikä tahansa.
Sama ihmisen olemuksessa, miksi se pitää määritellä? Ihminen on ihminen riippumatta jalkovälistä.
Eikö juuri määrittely ole leimaamista.
Ollaan ja annetaan toisten olla. Varmaan kyllä utopinen ajatus, mutta ei mieltymysten ja ihmisten määrittely ja lokerointi suvaitsevaisuutta tunnu parantavan, vaan ehkä jopa lisäävän suvaitsemattomuutta.Niin juuri. Eli miksi haluat väkisin uskotella, että jalkovälissäsi on jotain muuta kuin mitä siellä oikeasti on?
Mitä jalkovälistäni löytyy ei määrittele minua ihmisenä. Sekään tosiasia että lokeroinnin mukaan olen hetero nainen ei määrittele minua. Voisin yhtä hyvin olla jotain muuta. Ei minua voi laittaa lokeroon, kuten ei ketään muutakaan ihmistä.
Se että olen rakastunut ihmiseen jolla on miehen sukupuolielimet ja olemme onnistuneet lisääntymisessä, ei määrittele meitä ihmisinä. Jos puolisoni haluaisi laittaa kesämekkoni päälleen niin siinähän laittaisi. Ei hänen vaatetuksensa ole se mitä minä rakastan.
Tätä en tässä lokeroinissa ymmärrä. Lääkärissä on tärkeää tietää mitä sisuskaluja löytyy ja geeniperimä/kromosomit.
Muualla sillä ei ole merkitystä. Eikä silläkään mitä rakastamme. Olemme yksilöitä ja ihmisiä. Piste.Jos sillä lokeroinnilla ei ole niin väliä, niin miksi sitten kaikki tämä häly? Jos millään ei ole väliä, niin miksei se siittimel varustettu henkilö voi mennä sinne siittimellä varustetuille ihmisille tarkoitettuun pukuhuoneeseen. Ovathan hekin kaikki ihmisiä?
Jos sillä ei ole väliä niin miksi meillä on eri pukuhuoneet?. Tabu tässä taitaa olla alastomuus. Pienestä pitäen meidät opetetaan häpeilemään alastomuutta ja meitä jaotellaan sukupuolien mukaan. Jos tätä ei tehtäisi ja oltaisiin vaan ihmisiä ei alastomuudella pitäisi olla väliä. Minä joka näytän ulkoisesti naiselta olen vaihtanut vaatteeni usein miesoletettujen keskellä koska pukuhuoneita ei aina ole. Tässä ei ole mitään seksuaalista vaan pelkkä vaatteiden vaihto. Kysyin toki heiltä ensin että eihän heitä häiritse kun vaihdan vaatteeni siinä.
Tämä! Saan aina paljon alapeukkuja, kun ehdotan yhteisiä pukkareita. Mutta kun se pointti on juuri tämä. Meille luodaan käsittämätön järjestelmä häpeän ja erottelun keinoin lapsesta asti. Vaikka ihan hyvin voisimme olla sukupuolet samoissa pukkareissa. Olen liikkunut jonkin verran naturismipaikoissa ulkomailla ja se on kaikilla ihan normaalia, että naiset ja miehet on alasti ja sekaisin.
Ulkomailla ei suurimmaksi osaksi todellakaan ole yhteisiä pukkareita. Naturismi erikseen. Marginaalia ja paikallista. Monessa maassa ei edes naiset keskenään ole alasti. Vai minkä maan uimahalleissa tai kuntosaleilla pyörit?
Sanoin liikkuvani paljon naturismipaikoissa. Niitä on Keski-Euroopan maat täynnä. Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa on hirveät määrät rantoja (FKK), kylpylöitä, maauimaloita (Freibad) ja vastaavia paikkoja, joissa ollaan alasti sukupuolet sekaisin. Jos kiinnostaa, niin googleta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun transnainen ei halua olla mies, mikä on se mies, joka hän ei halua olla?
Fyysinen ja/ tai sosiaalinen?
Miten hän määrittelee sen miehen, jota ei halua olla? Mitä mieheyteen kuuluu hänen mukaansa?
On transnaisia, jotka pitävät peniksensä ja myös käyttävät sitä seksiin.
Niin on. Riippuu ihmisestä, miten hän sen määrittelee.
Eli sukupuolia on yhtä monta kuin ihmisiäkin, koska loppujen lopuksi kaikki on omasta sisäisestä tunteesta kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Olen sukupuoliROOLEJA kyseenalaistava nainen. Nyt ilmeisesti näiden nykyteinien mukaan olen tällä perusteella muunsukupuolinen tai peräti jopa mies?
Kuule ei. Sinullakin on se kuuluisa itsemäärittelyoikeus.
Jos haluat antaa sen oikeuden teineille (haloo oikeasti, teineille! Kannattaako lukea jotain murrosikäisen vuodatusta, joka 80-luvulla olisi kirjoitettu tiimarilukolliseen päiväkirjaan, ja tehdä siitä yhteiskunnallisen ahdistuksen aihe?) niin aivan vapaasti. Itse pystyn omassa identiteetissäni olemaan turvallinen aikuinen nuorille sukupuoleen katsomatta.
Nuoret ovat menneet sekaisin instabeibikulttuurin vuoksi. Tyttö luulee olevansa muunsukupuolinen jos hänellä ei ole luonnostaan sellaisia tissejä ja peppua kuin filtteröidyillä kumilla jatketuilla instatähdillä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei sitten millään mahdu minun päähäni, että muka kammotaan niitä lokeroita, mutta sitten itse kuitenkin nimenomaan luodaan itselle se ihan oma lokero, johon halutaan ja päätetään kuulua.
Ei lokeroa, vaan oma paikka, tila ja tasapainoinen varmuus omasta itsestään.
No mihin se oma varmuus katoaa, jos joku huomaa, että olet biologisesti mies tai nainen?
Jos muiden mielestä on mies, mutta itsensä mielestä nainen, niin luohan se ristiriitaa ja epävarmuutta.
Sama juttu missä tahansa, minkä itse tiedät hyvin mutta muut olettavat automaattisesti jotain muuta. Eivät ehkä ymmärrä tai halua ymmärtää, jos oikaiset.
Ajattele vaikka, jos olet jostain tietystä paikasta kotoisin. Muut luokittelevat sinut sen mukaan, vaikket vastaisi lainkaan heidän oletuksiaan.no edelleen: miksi olet omasta mielestäsi nainen? Miksi haluat määritellä itsesi niin?
Ajatellaanpa tuota, mistä olen kotoisin. Niin, minä en voi mitään sille, että olen syntynyt ja elänyt lapsuuteni eteläpohjalaisessa pikkukylässä. Se nyt kuitenkin on totuus. Miksi siis lähtisin ehdoin tahdoin väittämään, että olen kotoisin Lapista tai pk-seudulta, kun se ei ole totta ja monet sen murteestanikin huomaavat? Miksi sen pitäisi haitata minua pätkääkään, jos muut sen minusta huomaavat?
No sinulla on tasapaino sen asian kanssa. Sinusta on ihan ok olla kotoisin sieltä, ja varmaan muistakin on.
Mutta jos mennään siihen, että muut väittävät sinun olevan "tyypillinen eteläpohjalainen, koska sikäläisenä olet tietysti sellainen ja sellainen ", mikä ei kertoisi sinusta mitään, olisi sitkeän ennakkoluuloista, et varmasti pitäisi siitä. Sama kuin välttäisi, että kaikki lappalaiset ovat automaattisesti vääräsäärisiä joikaajia.Siinä kohtaa sitten syntyy keskustelu, millainen on tyypillinen eteläpohjalainen ja onko minussa tosiaan sellaisia piirteitä. Itse minä tiedän kuitenkin parhaiten, olenko sellainen kuin kuvitellaan vai en. Miksi ihmeessä minä sen takia alkaisin vihaamaan itseäni, jos tiedän, että olen hyvä tyyppi?
Tässä juuri on jutun ydin. Olet varma itsestäsi, tiedät että täysjärkinen ihminen ymmärtää ja hyväksyy. Muiden odotukset eivät määrittele sinua.
Mutta yritäpä selittää sitä jollekulle, joka ei edes harkitse ymmärtämistä, vaan elää oman, harhaisen käsityksensä kanssa. Vieläpä sellaisen, johon liittyy pelkoa ja vihaa. Jos olet vähääkään marginaali-ihminen, paikkasi lunastaminen joka päivä käy raskaaksi.Ymmärtää ja hyväksyy mitä? Eikö miehiä ja naisia mielestäsi hyväksytä? Mitä pahaa on olla mies tai nainen?
Voi luoja...ymmärtää SINUA, hyväksyy SINUT.
Ei kyse ole siitä, että miehenä tai naisena olossa olisi mitään pahaa. Mistä tuo nyt tuli?
En jaksa selittää enempää. Lue keskustelu uudelleen, jos et käsittänyt. Ja jos et, ei tarvitse erikseen kertoa. Kiitos.
No romaanit ovat eläneet tuon asian kanssa varmaan koko historian ajan. Kuten suomenruotsalaiset ja blondit ja jääkiekkoilijat ja venäläiset naiset. Sen kanssa oppii elämän kun sitä ei voi muuttaa. Mutta näiden transihmisten hyväksyminen ei etene, koska he kokevat, että he voivat pakottaa muut muuttumaan.