Lue keskustelun säännöt.
Olenko ainut joka ei jaksa tätä seksuaalisuus ja sukupuoli hommaa?
14.12.2020 |
Ja varsinkin nuoret menee tämän mukana. Ollaan panseksuaaleja, transsukupuolisia ja pitää kertoa omat pronomininsa. On transfoobista jos ei halua deittailla tälläistä transihmistä
Tuntuu että tälläinen hullunmylly vain pahenee ja parin vuosikymmen päästä normaaleja ihmisiä jo katsotaan kieroon. Huoh
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et. Olen itse parikymppinen lesbo, joten luulisi, että nuorena seksuaalivähemmistöön kuuluvana jotenkin tukisin tällaista, mutta ei. En todellakaan tue. Monet näistä ihmisistä ovat homofoobisia ja haukkuvat transfoobikoksi jos lesbolle ei transnainen ja penis kelpaa. Meno on mennyt aivan naurettavaksi. Mun puolesta jokainen olkoot millainen on, mutta sukupuolia on vain kaksi ja biologisia sukupuolia, erityisesti naisia on turha yrittää häivyttää.
Ohjaisitko minut ja muut vaikka johonkin kotimaiseen keskusteluun, jossa transihmiset tai muut ilmoittavat, ettei lesboilla ole kehollista itsemääräämisoikeutta tai vapautta päättää, ketä haluavat? En nyt ihan usko sinua. Tälläkin palstalla seikkailee paljon aito avioliitto -taustaisia ”lesboja”, jotka levittävät disinformaatiota transsukupuolisista.
T. Nelikymppinen (cis-)lesbo
T. eri
Tekstissä Eriksson lähtee tilanteesta, jossa joku *on jo kiinnostunut* naisesta, jonka genitaalien muoto kuitenkin häiritsee. Hän tarjoaa mahdollisuutta harkita, olisiko fyysinen nautinto kiinnostuksen kohteen kanssa kuitenkin mahdollinen.
Missään hän ei kirjoita, että jostakusta yksilöstä, trans tai cis, olisi pakko olla kiinnostunut.
Jos tuo on teistä pakottamista, suosittelen peruskoulun käymistä uudelleen ja ehkä vielä psykoterapiaa siihen päälle.
Itse tulkitsin tämän aivan eri tavalla. Niin että jos olet lesbo ja penis ei kelpaa, olet transfobinen ja sinun kannattaa pitäytyä itsetyydytyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et. Olen itse parikymppinen lesbo, joten luulisi, että nuorena seksuaalivähemmistöön kuuluvana jotenkin tukisin tällaista, mutta ei. En todellakaan tue. Monet näistä ihmisistä ovat homofoobisia ja haukkuvat transfoobikoksi jos lesbolle ei transnainen ja penis kelpaa. Meno on mennyt aivan naurettavaksi. Mun puolesta jokainen olkoot millainen on, mutta sukupuolia on vain kaksi ja biologisia sukupuolia, erityisesti naisia on turha yrittää häivyttää.
Ohjaisitko minut ja muut vaikka johonkin kotimaiseen keskusteluun, jossa transihmiset tai muut ilmoittavat, ettei lesboilla ole kehollista itsemääräämisoikeutta tai vapautta päättää, ketä haluavat? En nyt ihan usko sinua. Tälläkin palstalla seikkailee paljon aito avioliitto -taustaisia ”lesboja”, jotka levittävät disinformaatiota transsukupuolisista.
T. Nelikymppinen (cis-)lesbo
T. eri
Tekstissä Eriksson lähtee tilanteesta, jossa joku *on jo kiinnostunut* naisesta, jonka genitaalien muoto kuitenkin häiritsee. Hän tarjoaa mahdollisuutta harkita, olisiko fyysinen nautinto kiinnostuksen kohteen kanssa kuitenkin mahdollinen.
Missään hän ei kirjoita, että jostakusta yksilöstä, trans tai cis, olisi pakko olla kiinnostunut.
Jos tuo on teistä pakottamista, suosittelen peruskoulun käymistä uudelleen ja ehkä vielä psykoterapiaa siihen päälle.
Juu, eihän tuossa sanoilla sanota, että pakko. Kuitenkin suositellaan omaan käteen tyytymistä, minkä suurin osa ihmisistä tunnistaa toisen tahalliseksi nolausyritykseksi. Tuon lauseen merkitys tuossa keskustelussa on yksiselitteinen.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se sinulta on pois? Mitä se sinulta konkreettisesti vaatii? Vai eikö sinua kiinnosta katsella monimuotoisuutta? En minäkään tykkää kilpaurheilusta, mutta en valita siitä että lehdet sitä tuputtavat tai vaadi olympialaisia lopetettavaksi
T. Panseksuaali perheenäitiSinulta ja lapsiltasi voi olla "pois" se että about kuka tahansa voi nykyään väittää olevansa nainen/mies oikeasti olematta kyseistä sukupuolta (edes päänsisäisesti) ja tunkea toisen sukupuolen tiloihin pervoilemaan taikka viedä sukupuolikiintiöpaikan pois oikealta sukupuolen edustajalta.
Meinaatko että miehet ihan tosissaan vaihtavat juridisesti sukupuolensa vain sitä varten että pääsevät naisten pukutiloihin?
Eikö nainen voi seksuaalisesti ahdistella naista? Onko miestenpuolella kamalasti ongelmia ahdistelevista homomiehistä?
Eikö voitaisi siirtyä ihan sukupuolineutraaleihin henkilökohtaisiin pukukoppeihin, luulisi sen olevan nykyaikaa muutenkin. Tällöin ei olisi keltään mitenkään pois vaikka olisi mitä sukupuolta.
miesten puolella on ongelma ahdistelevista homomiehistä. Siksi monia äitejä arveluttaa päästää nuoria poikia yksin sinne puolelle. Yksinhuoltajaäitien pojat ei pääse uimaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole ymmärtänyt että miksi kaikelle pitää löytyä määritelmä. Itse pidän rakkautta rakkautena, oli kohde kuka tai mikä tahansa.
Sama ihmisen olemuksessa, miksi se pitää määritellä? Ihminen on ihminen riippumatta jalkovälistä.
Eikö juuri määrittely ole leimaamista.
Ollaan ja annetaan toisten olla. Varmaan kyllä utopinen ajatus, mutta ei mieltymysten ja ihmisten määrittely ja lokerointi suvaitsevaisuutta tunnu parantavan, vaan ehkä jopa lisäävän suvaitsemattomuutta.Niin juuri. Eli miksi haluat väkisin uskotella, että jalkovälissäsi on jotain muuta kuin mitä siellä oikeasti on?
Mitä jalkovälistäni löytyy ei määrittele minua ihmisenä. Sekään tosiasia että lokeroinnin mukaan olen hetero nainen ei määrittele minua. Voisin yhtä hyvin olla jotain muuta. Ei minua voi laittaa lokeroon, kuten ei ketään muutakaan ihmistä.
Se että olen rakastunut ihmiseen jolla on miehen sukupuolielimet ja olemme onnistuneet lisääntymisessä, ei määrittele meitä ihmisinä. Jos puolisoni haluaisi laittaa kesämekkoni päälleen niin siinähän laittaisi. Ei hänen vaatetuksensa ole se mitä minä rakastan.
Tätä en tässä lokeroinissa ymmärrä. Lääkärissä on tärkeää tietää mitä sisuskaluja löytyy ja geeniperimä/kromosomit.
Muualla sillä ei ole merkitystä. Eikä silläkään mitä rakastamme. Olemme yksilöitä ja ihmisiä. Piste.Jos sillä lokeroinnilla ei ole niin väliä, niin miksi sitten kaikki tämä häly? Jos millään ei ole väliä, niin miksei se siittimel varustettu henkilö voi mennä sinne siittimellä varustetuille ihmisille tarkoitettuun pukuhuoneeseen. Ovathan hekin kaikki ihmisiä?
Jos sillä ei ole väliä niin miksi meillä on eri pukuhuoneet?. Tabu tässä taitaa olla alastomuus. Pienestä pitäen meidät opetetaan häpeilemään alastomuutta ja meitä jaotellaan sukupuolien mukaan. Jos tätä ei tehtäisi ja oltaisiin vaan ihmisiä ei alastomuudella pitäisi olla väliä. Minä joka näytän ulkoisesti naiselta olen vaihtanut vaatteeni usein miesoletettujen keskellä koska pukuhuoneita ei aina ole. Tässä ei ole mitään seksuaalista vaan pelkkä vaatteiden vaihto. Kysyin toki heiltä ensin että eihän heitä häiritse kun vaihdan vaatteeni siinä.
Minua häiritsee ja jos minä voisin valita, niin jokaiselle oma koppi ja suihkussa uimapuvut päällä tai omat suihkukopit. Mikä siinä on ettei sitä haluta, vaan aina nakuna ne muutkin siihen ympärille?
Kallista ja epäkäytännöllistä rakentaa hirveät rakennelmat. Vaikea siivota ja epäkäytännöllistä. Lisäksi monet ihmiset ovat liikkellä perheen tai ystävien kanssa. Silloin jutella ja sosialisoidutaan niin suihkussa, pukkarissa kuin saunassakin. Se on ihan normaalia ihmisten kanssakäymistä.
Mitä epäkäytännöllistä siinä on? Ei siihen pukeutumiseen ystäviä tarvita. Ethän sinä kavereitasi vessaankaan ota. Voisivat tehdä vessan ja pukuhuoneen yhdistelmän. Jos osataan siivota vessa niin kyllä se pieni pukukoppikin saadaan siivottua. Vai miten se onnistuu kaupoissa?
Miksi tämä alasti yhdessä oleminen on niin tärkeää toisille? Eikö sitä voi sosialisoida vaatteet päällä?
En mäkään jaksa enää. Enkä mitenkään väheksy kaikkea kirjoa mitä maailmasta löytyy. Enkä jaksa myöskään joka paiksn höylää Marja Kihlströmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole ymmärtänyt että miksi kaikelle pitää löytyä määritelmä. Itse pidän rakkautta rakkautena, oli kohde kuka tai mikä tahansa.
Sama ihmisen olemuksessa, miksi se pitää määritellä? Ihminen on ihminen riippumatta jalkovälistä.
Eikö juuri määrittely ole leimaamista.
Ollaan ja annetaan toisten olla. Varmaan kyllä utopinen ajatus, mutta ei mieltymysten ja ihmisten määrittely ja lokerointi suvaitsevaisuutta tunnu parantavan, vaan ehkä jopa lisäävän suvaitsemattomuutta.Niin juuri. Eli miksi haluat väkisin uskotella, että jalkovälissäsi on jotain muuta kuin mitä siellä oikeasti on?
Mitä jalkovälistäni löytyy ei määrittele minua ihmisenä. Sekään tosiasia että lokeroinnin mukaan olen hetero nainen ei määrittele minua. Voisin yhtä hyvin olla jotain muuta. Ei minua voi laittaa lokeroon, kuten ei ketään muutakaan ihmistä.
Se että olen rakastunut ihmiseen jolla on miehen sukupuolielimet ja olemme onnistuneet lisääntymisessä, ei määrittele meitä ihmisinä. Jos puolisoni haluaisi laittaa kesämekkoni päälleen niin siinähän laittaisi. Ei hänen vaatetuksensa ole se mitä minä rakastan.
Tätä en tässä lokeroinissa ymmärrä. Lääkärissä on tärkeää tietää mitä sisuskaluja löytyy ja geeniperimä/kromosomit.
Muualla sillä ei ole merkitystä. Eikä silläkään mitä rakastamme. Olemme yksilöitä ja ihmisiä. Piste.Jos sillä lokeroinnilla ei ole niin väliä, niin miksi sitten kaikki tämä häly? Jos millään ei ole väliä, niin miksei se siittimel varustettu henkilö voi mennä sinne siittimellä varustetuille ihmisille tarkoitettuun pukuhuoneeseen. Ovathan hekin kaikki ihmisiä?
Jos sillä ei ole väliä niin miksi meillä on eri pukuhuoneet?. Tabu tässä taitaa olla alastomuus. Pienestä pitäen meidät opetetaan häpeilemään alastomuutta ja meitä jaotellaan sukupuolien mukaan. Jos tätä ei tehtäisi ja oltaisiin vaan ihmisiä ei alastomuudella pitäisi olla väliä. Minä joka näytän ulkoisesti naiselta olen vaihtanut vaatteeni usein miesoletettujen keskellä koska pukuhuoneita ei aina ole. Tässä ei ole mitään seksuaalista vaan pelkkä vaatteiden vaihto. Kysyin toki heiltä ensin että eihän heitä häiritse kun vaihdan vaatteeni siinä.
Minua häiritsee ja jos minä voisin valita, niin jokaiselle oma koppi ja suihkussa uimapuvut päällä tai omat suihkukopit. Mikä siinä on ettei sitä haluta, vaan aina nakuna ne muutkin siihen ympärille?
Kallista ja epäkäytännöllistä rakentaa hirveät rakennelmat. Vaikea siivota ja epäkäytännöllistä. Lisäksi monet ihmiset ovat liikkellä perheen tai ystävien kanssa. Silloin jutella ja sosialisoidutaan niin suihkussa, pukkarissa kuin saunassakin. Se on ihan normaalia ihmisten kanssakäymistä.
Mitä epäkäytännöllistä siinä on? Ei siihen pukeutumiseen ystäviä tarvita. Ethän sinä kavereitasi vessaankaan ota. Voisivat tehdä vessan ja pukuhuoneen yhdistelmän. Jos osataan siivota vessa niin kyllä se pieni pukukoppikin saadaan siivottua. Vai miten se onnistuu kaupoissa?
Miksi tämä alasti yhdessä oleminen on niin tärkeää toisille? Eikö sitä voi sosialisoida vaatteet päällä?
No jos mietit millainen tila on yleensä vaikka uimahallin pukkari, niin siellähän on kymmenittäin ellei sadoittain niitä kaappeja. Sen verran ihmisiä mahtuu siis suurin piirtein siihen tilaan vaatteita vaihtamaan. Tällainen tilan käyttö ei tietenkään olisi mahdollista, jos olisi yksityiset pukkarit. Niitä olisi todella vähän väkimäärään nähden ja jonoja syntyisi. En nyt tyrmää tätä etteikö tuollaisiakin voitaisi rakentaa, mutta tuo nyt on realiteetti tilankäytössä. Suihkuihin toki olisi helppo asentaa jotkut suihkuverhot, mutta en nyt oikein tiedä onko tuollaisilla mitään erityisempää pointtia.
Ilmiannettu Alban/sukunimihullun misandria vihapuheena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se sinulta on pois? Mitä se sinulta konkreettisesti vaatii? Vai eikö sinua kiinnosta katsella monimuotoisuutta? En minäkään tykkää kilpaurheilusta, mutta en valita siitä että lehdet sitä tuputtavat tai vaadi olympialaisia lopetettavaksi
T. Panseksuaali perheenäitiSinulta ja lapsiltasi voi olla "pois" se että about kuka tahansa voi nykyään väittää olevansa nainen/mies oikeasti olematta kyseistä sukupuolta (edes päänsisäisesti) ja tunkea toisen sukupuolen tiloihin pervoilemaan taikka viedä sukupuolikiintiöpaikan pois oikealta sukupuolen edustajalta.
Meinaatko että miehet ihan tosissaan vaihtavat juridisesti sukupuolensa vain sitä varten että pääsevät naisten pukutiloihin?
Eikö nainen voi seksuaalisesti ahdistella naista? Onko miestenpuolella kamalasti ongelmia ahdistelevista homomiehistä?
Eikö voitaisi siirtyä ihan sukupuolineutraaleihin henkilökohtaisiin pukukoppeihin, luulisi sen olevan nykyaikaa muutenkin. Tällöin ei olisi keltään mitenkään pois vaikka olisi mitä sukupuolta.miesten puolella on ongelma ahdistelevista homomiehistä. Siksi monia äitejä arveluttaa päästää nuoria poikia yksin sinne puolelle. Yksinhuoltajaäitien pojat ei pääse uimaan...
Missä on tuollainen ongelma? Ei tullut vastaan nuorena, enkä ole nähnyt mitään siihen viittaavaa vanhempanakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, että selvensit. Itse koin/koen vahvaa kehodysforiaa enkä dysforiapäissäni tullut ajatelleeksi, että dysforia voi olla myös puhtaasti sosiaalista. Tuo onkin aika kinkkinen tilanne, että onko tosiaan pakko muuttua fyysisesti, että tulee nähdyksi oikein. Täytyy laittaa asia mietintämyssyyn.
Niin. Itselleni se dysforia on alkanut tulla, kun tajusin että olen nainen miehen ruumiissa. Yhteiskunta on niin nainen/mies jaoittunut, että se luo dysforiaa. En kuulu miehiin enkä naisiin. Samaan aikaan tajuan että olen kuitenkin oikeassa ruumiissa.
Uskon, että dysforia tulee juuri ulkoa päin muualta yhteiskunnasta ja vanhoista tottumuksista. Jos alettaisiin kohtelemaan kaikkia ihmisinä ihmisinä, eikä miehinä ja naisina, niin päästäisiin eteenpäin. Voidaan pitää ne roolit jos on pakko, mutta tajutaan että jotkus miehet ovat naisia, ja jotkus naiset ovat miehiä.
Unohtakaa se homo ja lesbo leimat, niitä te pelkäätte. Miettikää oletteko nainen vai mies ensinkään. Sitten voi pohtia mitä olette seksuaalisesti.
Olen eri mieltä tuosta, että dysforia tulisi vain ulkoa päin. Itse olen kokenut kehodysforiaa niin kauan kuin muistan, aivan pienestä asti, mutta sosiaalinen dysforia on tullut kuvioihin vasta lähempänä aikuisikää. Vaikka yhteiskunta kohtelisi minua juuri sellaisena kuin tunnen olevani, mutta kehostani puuttuisivat tietyt osat, koen dysforiaa niistä puuttuvista osista. Se ei ole sosiaalista eikä yhteiskunnasta peräisin, vaan johtuu siitä, että kaipaan niitä ruumiinosia itseni vuoksi, tunteakseni itseni kokonaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se muunsukupuolisuus kahden sukupuolibinäärin välillä sitten jotain tyyliin "olen 13/100-osaksi mies ja loppuosa on naista", vai mikä se idis nyt on?
Vai mennäänkö siinä tähän "olen sateenkaari, usvapilvi, lohikäärme, näätähamsteri tai telaketjupaviaani"-osastoa ja heitetään loputkin aivot narikkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Transihmisenä haluaisin kommentoida tähän, että ei sitä sukupuolesta vaahtoamista tosiaan tarvitsisi tuoda mukaan keskusteluun joka käänteessä. En itsekään jaksa sitä, että loukkaannutaan milloin mistäkin ja vaaditaan sukupuolineutraaliutta aivan kaikessa. Mielestäni julkisuudessa ollut transasioiden pakkosyöttö on mennyt överiksi ja on toteutettu huonosti.
Ihmisille on syntynyt käsitys, että kuka tahansa voi milloin tahansa loikata sukupuolesta toiseen vain sanomalla, että kokee olevansa nainen/mies/jotain. Sehän ei käytännössä mene niin ja suurin osa transihmisistä sen kyllä ymmärtää. Sukupuolenkorjauksessa on juuri se idea, että ihminen hoitojen avulla muuntautuu niin lähelle toivomaansa sukupuolta kuin pystyy. Sitten vasta on ok esimerkiksi käyttää sen sukupuolen vessoja tai pukkareita. Yleensä on jopa pakko käyttää niitä, koska esimerkiksi hormonihoidoilla oleva, parrakas ja möreä-ääninen transmies ajettaisiin hyvin todennäköisesti naisten vessasta ulos. Samoin kaikki operaatiot käynyt ja äänensä hallintaan saanut transnainen ei kyllä kuulu miesten pukuhuoneeseen. Sukupuolen itsemäärittely ei tarkoita siis sitä, että esimerkiksi joku täysin miehen näköinen voi mennä naisten pukuhuoneeseen vain sanomalla, että kokee itsensä naiseksi. Sehän olisi järjenvastaista eikä yksikään täyspäinen transihminen kuvittele, että sellainen onnistuisi. Jostain syystä sellaisia kauhukuvia silti viljellään. Jos joku on tosiaan niin höhlä, että koittaa mennä väärään pukkariin vain perustelemalla asiaa sillä, että hänestä tuntuu tänään siltä, sellaiselle saa ärähtää. En ole itsekään mennyt väkisin väärän sukupuolen tiloihin vaan vaihtanut vessoja ja pukuhuoneita vasta sitten, kun oma ulkonäkö on ollut sellainen, että se on mahdollista.
Ymmärrät varmaan että se ITSEMÄÄRITTELY aiheuttaa sen että KUKA tahansa mies voi tulla naisten puolelle KOSKA hallitus meinaa irrottaa sen juridisen sukupuolen muutoksen KAIKISTA hoidoista. Noin väännetään nyt rautalangasta.
Itsemäärittelyä EI saa tulla translakiin!
Minulla ei ole mitään vastaan jos hoidoissa ollut tulee naistenpuolelle noin yleensä.
Mitä sinä huudat nyt tätä asiaa, kun juuri totesin, että järkeä saa käyttää ja miettiä, onko esimerkiksi fiksua miehen näköisenä mennä koettamaan onneaan naisten pukkariin. Se itsemäärittely tarkoittaa nyt tässä yhteydessä sitä, että kun nykyään tarvitsee saada ensin transsukupuolisuusdiagnoosi yhdeltä lääkäriltä, sitten elää vuosi oikeaksi kokemassaan sukupuolessa, sitten hakea toisen lääkärin mielipide siitä, että kyseessä tosiaan on transsukupuolisuus, prosessi kestää pitkään ja on kuormittava sekä transihmiselle itselleen että terveydenhuoltojärjestelmälle juuri tuon kahden mielipiteen ja vuoden odottelun takia. Homma muuttuisi nopeammaksi ja helpommaksi, jos ihmisen oma ilmoitus riittäisi. Siitä on kyse, ei sen kummemmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, että selvensit. Itse koin/koen vahvaa kehodysforiaa enkä dysforiapäissäni tullut ajatelleeksi, että dysforia voi olla myös puhtaasti sosiaalista. Tuo onkin aika kinkkinen tilanne, että onko tosiaan pakko muuttua fyysisesti, että tulee nähdyksi oikein. Täytyy laittaa asia mietintämyssyyn.
Niin. Itselleni se dysforia on alkanut tulla, kun tajusin että olen nainen miehen ruumiissa. Yhteiskunta on niin nainen/mies jaoittunut, että se luo dysforiaa. En kuulu miehiin enkä naisiin. Samaan aikaan tajuan että olen kuitenkin oikeassa ruumiissa.
Uskon, että dysforia tulee juuri ulkoa päin muualta yhteiskunnasta ja vanhoista tottumuksista. Jos alettaisiin kohtelemaan kaikkia ihmisinä ihmisinä, eikä miehinä ja naisina, niin päästäisiin eteenpäin. Voidaan pitää ne roolit jos on pakko, mutta tajutaan että jotkus miehet ovat naisia, ja jotkus naiset ovat miehiä.
Unohtakaa se homo ja lesbo leimat, niitä te pelkäätte. Miettikää oletteko nainen vai mies ensinkään. Sitten voi pohtia mitä olette seksuaalisesti.
Olen eri mieltä tuosta, että dysforia tulisi vain ulkoa päin. Itse olen kokenut kehodysforiaa niin kauan kuin muistan, aivan pienestä asti, mutta sosiaalinen dysforia on tullut kuvioihin vasta lähempänä aikuisikää. Vaikka yhteiskunta kohtelisi minua juuri sellaisena kuin tunnen olevani, mutta kehostani puuttuisivat tietyt osat, koen dysforiaa niistä puuttuvista osista. Se ei ole sosiaalista eikä yhteiskunnasta peräisin, vaan johtuu siitä, että kaipaan niitä ruumiinosia itseni vuoksi, tunteakseni itseni kokonaiseksi.
Se dysforia vaihtas vain paikkaa joten ihan turha keikellä tai liittää mitään. Ei kehodysforiseltakaan poisteta kättä jos hän sitä inhoaa.
Tai anorektikolla tehdä vatsapienennystä, miksi sukupuolidysforiassa?
Oletko varma että sinua ei ole kaltoinkohdeltu/ pahoinpidelty lapsena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Transihmisenä haluaisin kommentoida tähän, että ei sitä sukupuolesta vaahtoamista tosiaan tarvitsisi tuoda mukaan keskusteluun joka käänteessä. En itsekään jaksa sitä, että loukkaannutaan milloin mistäkin ja vaaditaan sukupuolineutraaliutta aivan kaikessa. Mielestäni julkisuudessa ollut transasioiden pakkosyöttö on mennyt överiksi ja on toteutettu huonosti.
Ihmisille on syntynyt käsitys, että kuka tahansa voi milloin tahansa loikata sukupuolesta toiseen vain sanomalla, että kokee olevansa nainen/mies/jotain. Sehän ei käytännössä mene niin ja suurin osa transihmisistä sen kyllä ymmärtää. Sukupuolenkorjauksessa on juuri se idea, että ihminen hoitojen avulla muuntautuu niin lähelle toivomaansa sukupuolta kuin pystyy. Sitten vasta on ok esimerkiksi käyttää sen sukupuolen vessoja tai pukkareita. Yleensä on jopa pakko käyttää niitä, koska esimerkiksi hormonihoidoilla oleva, parrakas ja möreä-ääninen transmies ajettaisiin hyvin todennäköisesti naisten vessasta ulos. Samoin kaikki operaatiot käynyt ja äänensä hallintaan saanut transnainen ei kyllä kuulu miesten pukuhuoneeseen. Sukupuolen itsemäärittely ei tarkoita siis sitä, että esimerkiksi joku täysin miehen näköinen voi mennä naisten pukuhuoneeseen vain sanomalla, että kokee itsensä naiseksi. Sehän olisi järjenvastaista eikä yksikään täyspäinen transihminen kuvittele, että sellainen onnistuisi. Jostain syystä sellaisia kauhukuvia silti viljellään. Jos joku on tosiaan niin höhlä, että koittaa mennä väärään pukkariin vain perustelemalla asiaa sillä, että hänestä tuntuu tänään siltä, sellaiselle saa ärähtää. En ole itsekään mennyt väkisin väärän sukupuolen tiloihin vaan vaihtanut vessoja ja pukuhuoneita vasta sitten, kun oma ulkonäkö on ollut sellainen, että se on mahdollista.
Ymmärrät varmaan että se ITSEMÄÄRITTELY aiheuttaa sen että KUKA tahansa mies voi tulla naisten puolelle KOSKA hallitus meinaa irrottaa sen juridisen sukupuolen muutoksen KAIKISTA hoidoista. Noin väännetään nyt rautalangasta.
Itsemäärittelyä EI saa tulla translakiin!
Minulla ei ole mitään vastaan jos hoidoissa ollut tulee naistenpuolelle noin yleensä.Mitä sinä huudat nyt tätä asiaa, kun juuri totesin, että järkeä saa käyttää ja miettiä, onko esimerkiksi fiksua miehen näköisenä mennä koettamaan onneaan naisten pukkariin. Se itsemäärittely tarkoittaa nyt tässä yhteydessä sitä, että kun nykyään tarvitsee saada ensin transsukupuolisuusdiagnoosi yhdeltä lääkäriltä, sitten elää vuosi oikeaksi kokemassaan sukupuolessa, sitten hakea toisen lääkärin mielipide siitä, että kyseessä tosiaan on transsukupuolisuus, prosessi kestää pitkään ja on kuormittava sekä transihmiselle itselleen että terveydenhuoltojärjestelmälle juuri tuon kahden mielipiteen ja vuoden odottelun takia. Homma muuttuisi nopeammaksi ja helpommaksi, jos ihmisen oma ilmoitus riittäisi. Siitä on kyse, ei sen kummemmasta.
Niin eli omalla ilmoituksellaan ukonköriläs menee naisten puku- ja suihkutiloihin. Tai seksuaalirikollinen naisvankilaan. Miten joku voi luulla, että väärinkäytöksiä ei siinä tilanteessa tapahdu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä! Minusta onkin tulossa hyvää vauhtia aseksuaali. Ja se on ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Transihmisenä haluaisin kommentoida tähän, että ei sitä sukupuolesta vaahtoamista tosiaan tarvitsisi tuoda mukaan keskusteluun joka käänteessä. En itsekään jaksa sitä, että loukkaannutaan milloin mistäkin ja vaaditaan sukupuolineutraaliutta aivan kaikessa. Mielestäni julkisuudessa ollut transasioiden pakkosyöttö on mennyt överiksi ja on toteutettu huonosti.
Ihmisille on syntynyt käsitys, että kuka tahansa voi milloin tahansa loikata sukupuolesta toiseen vain sanomalla, että kokee olevansa nainen/mies/jotain. Sehän ei käytännössä mene niin ja suurin osa transihmisistä sen kyllä ymmärtää. Sukupuolenkorjauksessa on juuri se idea, että ihminen hoitojen avulla muuntautuu niin lähelle toivomaansa sukupuolta kuin pystyy. Sitten vasta on ok esimerkiksi käyttää sen sukupuolen vessoja tai pukkareita. Yleensä on jopa pakko käyttää niitä, koska esimerkiksi hormonihoidoilla oleva, parrakas ja möreä-ääninen transmies ajettaisiin hyvin todennäköisesti naisten vessasta ulos. Samoin kaikki operaatiot käynyt ja äänensä hallintaan saanut transnainen ei kyllä kuulu miesten pukuhuoneeseen. Sukupuolen itsemäärittely ei tarkoita siis sitä, että esimerkiksi joku täysin miehen näköinen voi mennä naisten pukuhuoneeseen vain sanomalla, että kokee itsensä naiseksi. Sehän olisi järjenvastaista eikä yksikään täyspäinen transihminen kuvittele, että sellainen onnistuisi. Jostain syystä sellaisia kauhukuvia silti viljellään. Jos joku on tosiaan niin höhlä, että koittaa mennä väärään pukkariin vain perustelemalla asiaa sillä, että hänestä tuntuu tänään siltä, sellaiselle saa ärähtää. En ole itsekään mennyt väkisin väärän sukupuolen tiloihin vaan vaihtanut vessoja ja pukuhuoneita vasta sitten, kun oma ulkonäkö on ollut sellainen, että se on mahdollista.
Ymmärrät varmaan että se ITSEMÄÄRITTELY aiheuttaa sen että KUKA tahansa mies voi tulla naisten puolelle KOSKA hallitus meinaa irrottaa sen juridisen sukupuolen muutoksen KAIKISTA hoidoista. Noin väännetään nyt rautalangasta.
Itsemäärittelyä EI saa tulla translakiin!
Minulla ei ole mitään vastaan jos hoidoissa ollut tulee naistenpuolelle noin yleensä.Mitä sinä huudat nyt tätä asiaa, kun juuri totesin, että järkeä saa käyttää ja miettiä, onko esimerkiksi fiksua miehen näköisenä mennä koettamaan onneaan naisten pukkariin. Se itsemäärittely tarkoittaa nyt tässä yhteydessä sitä, että kun nykyään tarvitsee saada ensin transsukupuolisuusdiagnoosi yhdeltä lääkäriltä, sitten elää vuosi oikeaksi kokemassaan sukupuolessa, sitten hakea toisen lääkärin mielipide siitä, että kyseessä tosiaan on transsukupuolisuus, prosessi kestää pitkään ja on kuormittava sekä transihmiselle itselleen että terveydenhuoltojärjestelmälle juuri tuon kahden mielipiteen ja vuoden odottelun takia. Homma muuttuisi nopeammaksi ja helpommaksi, jos ihmisen oma ilmoitus riittäisi. Siitä on kyse, ei sen kummemmasta.
Juu, minä minä minä, entä ne muut siellä pukkarissa? Sinä ehkä olet fiksu mutta kun MUISTA ei tiedä. Siksi EI itsemäärittelyä. Kunnon skitso tulee täysin miehenä naistenpuolelle "naisena"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, että selvensit. Itse koin/koen vahvaa kehodysforiaa enkä dysforiapäissäni tullut ajatelleeksi, että dysforia voi olla myös puhtaasti sosiaalista. Tuo onkin aika kinkkinen tilanne, että onko tosiaan pakko muuttua fyysisesti, että tulee nähdyksi oikein. Täytyy laittaa asia mietintämyssyyn.
Niin. Itselleni se dysforia on alkanut tulla, kun tajusin että olen nainen miehen ruumiissa. Yhteiskunta on niin nainen/mies jaoittunut, että se luo dysforiaa. En kuulu miehiin enkä naisiin. Samaan aikaan tajuan että olen kuitenkin oikeassa ruumiissa.
Uskon, että dysforia tulee juuri ulkoa päin muualta yhteiskunnasta ja vanhoista tottumuksista. Jos alettaisiin kohtelemaan kaikkia ihmisinä ihmisinä, eikä miehinä ja naisina, niin päästäisiin eteenpäin. Voidaan pitää ne roolit jos on pakko, mutta tajutaan että jotkus miehet ovat naisia, ja jotkus naiset ovat miehiä.
Unohtakaa se homo ja lesbo leimat, niitä te pelkäätte. Miettikää oletteko nainen vai mies ensinkään. Sitten voi pohtia mitä olette seksuaalisesti.
Olen eri mieltä tuosta, että dysforia tulisi vain ulkoa päin. Itse olen kokenut kehodysforiaa niin kauan kuin muistan, aivan pienestä asti, mutta sosiaalinen dysforia on tullut kuvioihin vasta lähempänä aikuisikää. Vaikka yhteiskunta kohtelisi minua juuri sellaisena kuin tunnen olevani, mutta kehostani puuttuisivat tietyt osat, koen dysforiaa niistä puuttuvista osista. Se ei ole sosiaalista eikä yhteiskunnasta peräisin, vaan johtuu siitä, että kaipaan niitä ruumiinosia itseni vuoksi, tunteakseni itseni kokonaiseksi.
Se dysforia vaihtas vain paikkaa joten ihan turha keikellä tai liittää mitään. Ei kehodysforiseltakaan poisteta kättä jos hän sitä inhoaa.
Tai anorektikolla tehdä vatsapienennystä, miksi sukupuolidysforiassa?
Oletko varma että sinua ei ole kaltoinkohdeltu/ pahoinpidelty lapsena?
Oletko kokenut dysforiaa, kun tiedät, että se vaihtaisi vain paikkaa?
Aiemmin yritin sopeutua tilanteeseen ja hyväksyä kehoni, mutta se johti siihen, että olin kehodysforian aiheuttaman ahdistuksen ja masennuksen takia työkyvytön. Kun kehoni on korjattu sellaiseksi, että se ei aiheuta enää (suurta) dysforiaa, ahdistus on lieventynyt ja olen pystynyt palaamaan yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi. Voin hyvin, ansaitsen oman toimeentuloni ja pystyn nauttimaan elämästä. Olisiko sinun mielestäsi kuitenkin ollut parempi, että olisin pysynyt sairaana työkyvyttömyyseläkeläisenä loppuikäni? Nykyään maksan veroja, aiemmin verorahoilla kustannettiin minun elämiseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Transihmisenä haluaisin kommentoida tähän, että ei sitä sukupuolesta vaahtoamista tosiaan tarvitsisi tuoda mukaan keskusteluun joka käänteessä. En itsekään jaksa sitä, että loukkaannutaan milloin mistäkin ja vaaditaan sukupuolineutraaliutta aivan kaikessa. Mielestäni julkisuudessa ollut transasioiden pakkosyöttö on mennyt överiksi ja on toteutettu huonosti.
Ihmisille on syntynyt käsitys, että kuka tahansa voi milloin tahansa loikata sukupuolesta toiseen vain sanomalla, että kokee olevansa nainen/mies/jotain. Sehän ei käytännössä mene niin ja suurin osa transihmisistä sen kyllä ymmärtää. Sukupuolenkorjauksessa on juuri se idea, että ihminen hoitojen avulla muuntautuu niin lähelle toivomaansa sukupuolta kuin pystyy. Sitten vasta on ok esimerkiksi käyttää sen sukupuolen vessoja tai pukkareita. Yleensä on jopa pakko käyttää niitä, koska esimerkiksi hormonihoidoilla oleva, parrakas ja möreä-ääninen transmies ajettaisiin hyvin todennäköisesti naisten vessasta ulos. Samoin kaikki operaatiot käynyt ja äänensä hallintaan saanut transnainen ei kyllä kuulu miesten pukuhuoneeseen. Sukupuolen itsemäärittely ei tarkoita siis sitä, että esimerkiksi joku täysin miehen näköinen voi mennä naisten pukuhuoneeseen vain sanomalla, että kokee itsensä naiseksi. Sehän olisi järjenvastaista eikä yksikään täyspäinen transihminen kuvittele, että sellainen onnistuisi. Jostain syystä sellaisia kauhukuvia silti viljellään. Jos joku on tosiaan niin höhlä, että koittaa mennä väärään pukkariin vain perustelemalla asiaa sillä, että hänestä tuntuu tänään siltä, sellaiselle saa ärähtää. En ole itsekään mennyt väkisin väärän sukupuolen tiloihin vaan vaihtanut vessoja ja pukuhuoneita vasta sitten, kun oma ulkonäkö on ollut sellainen, että se on mahdollista.
Ymmärrät varmaan että se ITSEMÄÄRITTELY aiheuttaa sen että KUKA tahansa mies voi tulla naisten puolelle KOSKA hallitus meinaa irrottaa sen juridisen sukupuolen muutoksen KAIKISTA hoidoista. Noin väännetään nyt rautalangasta.
Itsemäärittelyä EI saa tulla translakiin!
Minulla ei ole mitään vastaan jos hoidoissa ollut tulee naistenpuolelle noin yleensä.Mitä sinä huudat nyt tätä asiaa, kun juuri totesin, että järkeä saa käyttää ja miettiä, onko esimerkiksi fiksua miehen näköisenä mennä koettamaan onneaan naisten pukkariin. Se itsemäärittely tarkoittaa nyt tässä yhteydessä sitä, että kun nykyään tarvitsee saada ensin transsukupuolisuusdiagnoosi yhdeltä lääkäriltä, sitten elää vuosi oikeaksi kokemassaan sukupuolessa, sitten hakea toisen lääkärin mielipide siitä, että kyseessä tosiaan on transsukupuolisuus, prosessi kestää pitkään ja on kuormittava sekä transihmiselle itselleen että terveydenhuoltojärjestelmälle juuri tuon kahden mielipiteen ja vuoden odottelun takia. Homma muuttuisi nopeammaksi ja helpommaksi, jos ihmisen oma ilmoitus riittäisi. Siitä on kyse, ei sen kummemmasta.
Ei, vaan se itsemäärittely (jos se tulee voimaan) koskee ihan kaikkia. Kaikkia yli 15-vuotiaita suomalaisia. Ei pelkästään transidentifioituvia ihmisiä vaan aivan kaikkia. Se tarkoittaa, että kuka tahansa voi pelkällä omalla ilmoituksella muuttaa juridisen sukupuolensa. Ymmärrätkö? Kuka tahansa mies, joka on elänyt koko elämänsä miehenä, jolla on miehen keho, jolla on miehen sukupuolielimet, joka elää miehenä, jolla ei ole mitään aikomustakaan transiutua ikinä, siis kuka tahansa mies, voi omalla ilmoituksella muuttaa juridisen sukupuolensa naiseksi ja sen jälkeen hänellä on laillinen pääsy naisten omiin tiloihin. Siitä tässä on kyse.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole ymmärtänyt että miksi kaikelle pitää löytyä määritelmä. Itse pidän rakkautta rakkautena, oli kohde kuka tai mikä tahansa.
Sama ihmisen olemuksessa, miksi se pitää määritellä? Ihminen on ihminen riippumatta jalkovälistä.
Eikö juuri määrittely ole leimaamista.
Ollaan ja annetaan toisten olla. Varmaan kyllä utopinen ajatus, mutta ei mieltymysten ja ihmisten määrittely ja lokerointi suvaitsevaisuutta tunnu parantavan, vaan ehkä jopa lisäävän suvaitsemattomuutta.Niin juuri. Eli miksi haluat väkisin uskotella, että jalkovälissäsi on jotain muuta kuin mitä siellä oikeasti on?
Mitä jalkovälistäni löytyy ei määrittele minua ihmisenä. Sekään tosiasia että lokeroinnin mukaan olen hetero nainen ei määrittele minua. Voisin yhtä hyvin olla jotain muuta. Ei minua voi laittaa lokeroon, kuten ei ketään muutakaan ihmistä.
Se että olen rakastunut ihmiseen jolla on miehen sukupuolielimet ja olemme onnistuneet lisääntymisessä, ei määrittele meitä ihmisinä. Jos puolisoni haluaisi laittaa kesämekkoni päälleen niin siinähän laittaisi. Ei hänen vaatetuksensa ole se mitä minä rakastan.
Tätä en tässä lokeroinissa ymmärrä. Lääkärissä on tärkeää tietää mitä sisuskaluja löytyy ja geeniperimä/kromosomit.
Muualla sillä ei ole merkitystä. Eikä silläkään mitä rakastamme. Olemme yksilöitä ja ihmisiä. Piste.Jos sillä lokeroinnilla ei ole niin väliä, niin miksi sitten kaikki tämä häly? Jos millään ei ole väliä, niin miksei se siittimel varustettu henkilö voi mennä sinne siittimellä varustetuille ihmisille tarkoitettuun pukuhuoneeseen. Ovathan hekin kaikki ihmisiä?
Jos sillä ei ole väliä niin miksi meillä on eri pukuhuoneet?. Tabu tässä taitaa olla alastomuus. Pienestä pitäen meidät opetetaan häpeilemään alastomuutta ja meitä jaotellaan sukupuolien mukaan. Jos tätä ei tehtäisi ja oltaisiin vaan ihmisiä ei alastomuudella pitäisi olla väliä. Minä joka näytän ulkoisesti naiselta olen vaihtanut vaatteeni usein miesoletettujen keskellä koska pukuhuoneita ei aina ole. Tässä ei ole mitään seksuaalista vaan pelkkä vaatteiden vaihto. Kysyin toki heiltä ensin että eihän heitä häiritse kun vaihdan vaatteeni siinä.
Tämä! Saan aina paljon alapeukkuja, kun ehdotan yhteisiä pukkareita. Mutta kun se pointti on juuri tämä. Meille luodaan käsittämätön järjestelmä häpeän ja erottelun keinoin lapsesta asti. Vaikka ihan hyvin voisimme olla sukupuolet samoissa pukkareissa. Olen liikkunut jonkin verran naturismipaikoissa ulkomailla ja se on kaikilla ihan normaalia, että naiset ja miehet on alasti ja sekaisin.
Ulkomailla ei suurimmaksi osaksi todellakaan ole yhteisiä pukkareita. Naturismi erikseen. Marginaalia ja paikallista. Monessa maassa ei edes naiset keskenään ole alasti. Vai minkä maan uimahalleissa tai kuntosaleilla pyörit?
Sanoin liikkuvani paljon naturismipaikoissa. Niitä on Keski-Euroopan maat täynnä. Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa on hirveät määrät rantoja (FKK), kylpylöitä, maauimaloita (Freibad) ja vastaavia paikkoja, joissa ollaan alasti sukupuolet sekaisin. Jos kiinnostaa, niin googleta.
Naturismipaikoissa yleensä ollaan alasti. Nyt ei kuitenkaan ole kyse erillisistä naturismipaikoista, vaan koko väestön käyttämistä tiloista: uimahalleista, kuntosaleista, liikuntapaikoista. Joita muuten käyttävät myös alaikäiset.
Kuntosalilla tai uimahallissa en halua miehiä samaan pukuhuoneeseen. Koen sen loukkaavana.
Jos sellaiseksi menee, niin lopetan käymisen niissä paikoissa.
Saa sitten kaikki vapaamieliset rellestää siellä keskenään.
Painostaminen ja groomaus olisi varmaan parempi sana. Käytännössä hän kuitenkin leimaa ihmiset foobikoiksi, fetitisteiksi, ja terfeiksi jos eivät toteuta seksuaalisuuttaan hänen haluamallaan tavalla. Tällaiset henkilöt taas suljetaan mielellään ulos kokonaan noista piireistä. Tämä vaikuttaisi muutenkin olevan tuon Trans ry:n virallinen kanta asiaan, joka on siis taho joka huseeraa näiden lakiuudistusten takana. Onko se sinusta kovin asiallista?