14-vuotias sijoitukseen?
Onko sijoitus ainoa hyvä vaihtoehto silloin kun nuori ei asetu rajoihin?
Teinimme ei tullut kotiin viime yönä ja tämä on jo toinen kerta kun tekee näin.Ilman lupaa lähti muutenkin ulos heti aamusta.Joka päivä pitää hengailla saman kaveriporukan(uuden)kanssa niin heti koulun jälkeen iltaan asti.On jäänyt kiinni varastamisesta useaan otteeseen parin kk sisään(yksi oli jo poliisiasia).Pääsee kulkemaan bussilla vaikka emme itse anna rahaa.Koulussa käy mutta alisuoriutuu.
Takki haisee röökille mutta kiistää...snapchatissa oli viestejä joissa puhuttiin pilvestä ja pilven polttamisesta mutta sanoo että ne on olleet läppää.Tiedän siis missä seurassa oli ja missä yötä mutta ei suostunut tulemaan kotiin yöksi vaan ilmoitti että jää.3 tuntia jankutettiin viestein kunnes klo oli jo seuraavan päivän puolella.Kerrottiin mitä tapahtuu jos ei tule kotiin mutta ei välittänyt.
Itse oon valmis katkaisemaan tämän tilanteen rajuin keinoin eli 30 päivän kiireellisellä sijoituksella...täytyy vaan sanoa sossuille että emme enää pysty tähän!!
Kommentit (76)
Mitä sä et nyt jaksa? Naapureiden ja sukulaisten auheuttamaa häpeän tunnetta, kun et itse muka pysty?
Vihoviimeinen temppu laittaa lapsi laitokseen.
Soittakaa lastikseen vaan.
Olette yrittäneet sen minkä voitte, aivan varmasti.
Olette huomanneet, että se mitä yritätte ei tepsi, eikä häntä se voisi vähempää kiinnostaa.
Paras, että huomaa asian laidan kun on jo liian myöhäistä.
Jos jotain sijoituksen jälkeen alkaa teille mussuttaa, sanot että soitat poliisit ellei painu suoraan sanottuna jemma nimiseen paikkaan.
Puhu puhu puhu.
Kerro että rakastat, kerro että välität.
Ole kiinnostunut hänestä, molemmat vanhemmat myös!!
Ota seksuaalisuus puheeksi ja kerro että ok.
Vietä aiķaa lapsen kanssa, hän on vielä lapsi, 14 vuotias, pakenee jotain päihteisiin.
Nyt on muutoksen aika.
Puhu ja rakasta anna aikaa. Molemmat vanhemmat.
Kerro että et hylkää, ja hänen parastaan halutaan.
Ei kuule laitokset pitele. Nuoret häipyy eikä niitä löydetä enää.
Olisit onnessasi kun löytyy se oma tahto ja elämännälkä. Sitä pitäs kannustaa ja ohjata.
Minä ainakin pistäisin poikapainiin...
Osaatteko kunnioittaa murkkua. Ja voi niille sanoa et haista kuule itte.
Hormonit vaikuttaa tosi paljon. Minkäs teet.
Miksi sä et ap hakenut sitä teiniä yöllä kotiin?
Ap keskustele vielä lapsesi kanssa. Mene väkisin hänen tilaansa/huoneeseensa. Ole vaikka ihan hiljaa ja kysy mitä kuuluu. Ole rauhallinen älä raivoa. Katso rakastaen, odota vastausta, jos sitä ei tule, kysy uudestaan. Ota aikaa vain hänelle...kyllä äidin rakkaus voittaa. Usko siihen, pienestä on kasvanut suuri, mutta muista millaista oli pitää vauvana sylissä ja katso samalla tavalla.
Minua ihan itkettää monen nykyteinipojan kohtalo. Uutisissa on koko ajan kaikkea surullista, mikä näillä pojilla on hätänä...
Tsemppiä
Soita reippaasti vaan lastensuojeluu ja kerrot, että tarvitsette ammattiapua 14 v. lapsenne kanssa, joka on lipsumassa huonoille teille ja vääriin porukoihin ja ette enää tiedä mitä hänen kanssa tehdä. Perhetyö on ihan hyvä ottaa mukaan, kun teidän jaksamisenne rupeaa olemaan äärirajoilla.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et ap hakenut sitä teiniä yöllä kotiin?
Isä odotti tunnin autossa siellä päin missä tämä kaveri asuu.Kaverin isään ei saatu yhteyttä koska oli kuulema jo nukkumassa.Äiti joka asuu toisaalla vahvisti että siellä ovat.Teinini ei siis vaan suostunut tulemaan kyytiin ja kotiin.
Ymmärrän kyllä että tuossa iässä kaverit on todella tärkeitä mutta itse pelkään että jos ollaan koko ajan vaan menossa ns.aamusta iltaan niin jossain kohtaa siitä saattaa seurata jotain todella ikävää.Ja merkkejä siitä on jo ollut...levottomuus huolestuttaa siksi.
Keskusteluyhteys,jonkinlainen on mutta hän ei millään ymmärrä mitä ”pahaa” tai väärää on olla menossa koko ajan.Ei sen jälkeen vaikka on jäänyt kiinni varastamisesta...enemmän kuin yhdestä tässä lähiaikoina.
Sanoi että tilaisuus teki varkaan mutta silti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Soita reippaasti vaan lastensuojeluu ja kerrot, että tarvitsette ammattiapua 14 v. lapsenne kanssa, joka on lipsumassa huonoille teille ja vääriin porukoihin ja ette enää tiedä mitä hänen kanssa tehdä. Perhetyö on ihan hyvä ottaa mukaan, kun teidän jaksamisenne rupeaa olemaan äärirajoilla.
Soitettu on!
Ajattelen että jos on tarpeen niin kiireellinen sijoitus voi pysäyttää tilanteen mutta en usko että pidempi laitosasuminen välttämättä olisi paras vaihtoehto...juurikin siksi että sieltä voi löytyä vielä huonompaa seuraa.
Mutta jos meidän vanhempien auktoriteetti ei riitä niin ulkopuolisen täytyy selventää hänelle asioita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap keskustele vielä lapsesi kanssa. Mene väkisin hänen tilaansa/huoneeseensa. Ole vaikka ihan hiljaa ja kysy mitä kuuluu. Ole rauhallinen älä raivoa. Katso rakastaen, odota vastausta, jos sitä ei tule, kysy uudestaan. Ota aikaa vain hänelle...kyllä äidin rakkaus voittaa. Usko siihen, pienestä on kasvanut suuri, mutta muista millaista oli pitää vauvana sylissä ja katso samalla tavalla.
Minua ihan itkettää monen nykyteinipojan kohtalo. Uutisissa on koko ajan kaikkea surullista, mikä näillä pojilla on hätänä...
Tsemppiä
Kiitos!!
Sijoitus voi olla ihan harkittava. Lasu ja vanhemmat keskustelette nuoren kanssa. Hän joko sitoutuu kodin sääntöihin tai hän siirtyy toisaalle väliaikaisesti. Tämä siksi, että hänen turvallisuutensa pitää varmistaa. Te ette nyt käytettävissä olevien keinoin pysty häntä pitämään aloillaan. Kyse ei ole aina siitä, että vanhemmat eivät jaksa vaan siitä, että nuorta pitää suojella, kun ei vielä ymmärrä riskejä ja omaa parastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma poikani sijoitettiin aikoinaan kun keinot loppuivat.Tutustui entistä pahempaan porukkaan,muihin sijoitettuihin ja alamäki alkoi todenteolla.
Kadun sitä syvästi,mutta emme keksineet mitään muuta.Käytti päihteitä,jätti koulut kesken,tappeli,oli putkassa jatkuvasti ym.ym.
Sillä tiellä yhä.Tämä. Oikeasti noissa laitoksissa tutustuu paljon pahempaan porukkaan mitä kotona ja koulussa on mahdollista.
Tota, tässä on jo teinillä ihan siellä kotona uusi, ilmeisen huono kaveriporukka, ilm. rööki palaa ja pilvikin varmaan, näpistely-ura lähtenyt jo menestyksekkäästi käyntiin ja kotiin ei tulla vaikka pitäisi. Että kyllä siinä on jo ihan katastrofin ainekset jo siellä kotona tuolla kaveriporukalla ilmassa. Että kyseessä ei ole mikään herranterttu jonka *hui* laitoslapset heti ja automaattisesti pilaisivat ja johdattaisivat johonkin turmioon...
Totta kai on riski, jos teini nyt sijoitetaan niin sieltä laitoksesta voi löytyä sitä pahempaakin seuraa. Mutta ihan samoin (ja todennäköisemminkin) sitä voi löytyä ihan vaikka nykyisten kaverien kavereista vuoden-parin päästä tai ihan tuo nykyinenkin kaveripiiri voi jatkaa alamäkeään. Siellä laitoksessa nyt on sentään joku valvonta, kontrolli ja tuki (jos lapsi sitä haluaa vastaanottaa) vs. täysin vapaa kulku kotioloissa.
Mutta ehkä nyt kannattaisi hakea vähän kevyempää apua ensin eikä pohtia mitään sijoituksia, ja avata itse aikuisena puheyhteys noista "tykkäämisjutuista".
Minä en laittaisi laitokseen. Olen itse ollut ja nähnyt mitä porukkaa siellä on ja kuinka nuoret tuli "pienien" ongelmien kanssa sinne, mutta uusien kavereiden myötä tuli vain todella paljon pahempia ongelmia esim sekakäyttäjiä yms. Älä myöskään uhkaile laitoksilla. Olet varmasti puhunut jo nuorelle, mutta puhu enemmän! Kerro että välität ja kotiin saa tulla oli sitten missä kunnossa tahansa. Voisiko poika saada tukihenkilön, jonka kanssa voisi myös vapaa-ajalla viettää aikaa ja ehkä myös avautua hänelle, kunhan luottamusta on kertynyt? Paljon voimia teille! Monella nuorella on teini-iässä hankalia aikoja, mutta onneksi monesta kuitenkin tulee ihan kunnon kansalaisia kunhan ikää tulee :)
Vierailija kirjoitti:
Oma poikani sijoitettiin aikoinaan kun keinot loppuivat.Tutustui entistä pahempaan porukkaan,muihin sijoitettuihin ja alamäki alkoi todenteolla.
Kadun sitä syvästi,mutta emme keksineet mitään muuta.Käytti päihteitä,jätti koulut kesken,tappeli,oli putkassa jatkuvasti ym.ym.
Sillä tiellä yhä.
Siihen se johtaa,siksi ei pitäisi sijoittaa sossujen vastentahtoisesti!!
Jos on kerran jäänyt kiinni varastelusta lasu on tehty ja siitä se sitten lähtee etenemään.
Sijoituspaikoista on huutavapula, joten lapsia ei anneta noin vaan huostaan.
Kirjoitat "kerrottiin mitä tapahtuu jos ei tule kotiin mutta ei välittänyt", niin mitä sitten tapahtui kun ei tullut kotiin?
Vierailija kirjoitti:
Jos on kerran jäänyt kiinni varastelusta lasu on tehty ja siitä se sitten lähtee etenemään.
Sijoituspaikoista on huutavapula, joten lapsia ei anneta noin vaan huostaan.
Varsinkin kun mitään vakavampaa ei ole tapahtunut. Se, että takki haisee tupakille, vähän hengailee kavereiden kanssa, jne on pikku rike.
Itse olet kakaras tehny ja kasvattanu tuohon jamaan. Onnea vaan ja nauti työsi hedelmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kerran jäänyt kiinni varastelusta lasu on tehty ja siitä se sitten lähtee etenemään.
Sijoituspaikoista on huutavapula, joten lapsia ei anneta noin vaan huostaan.
Varsinkin kun mitään vakavampaa ei ole tapahtunut. Se, että takki haisee tupakille, vähän hengailee kavereiden kanssa, jne on pikku rike.
Sanoisin myös, ylireagointia. Jos keskusteluyhteys lapseen ei ole kunnossa se irtautumisprosessi vanhemmista on rajumpia. Jos koko ajan hengittää niskaan, sanelee yksipuolisia sääntöjä kuulematta nuorta, jne päin persettä menee. Lapsi on jo itsenäisyyden ja aikuisen kynnyksellä, eikä viiden.
Mitähän? Laitokset on syrjäytymisen korkeakouluja. Aika hullu ajatuksenakin laittaa vaikutuksille altis nuori vaikeasti ongelmaisten teinien keskelle asumaan. Se on viimesijainen vaihtoehto ja syystä.
Eri asia on, jos vanhemmat itse vetää kamaa tai nuori on huumekoukussa tai tekee ryöstöjä tms.