elokuussa inseminaatio

Heipsan,



Täällä sitä roikutaan vaikka duunia olisi vaikka muille jakaa...

Joo, nyt siis PP13(tai kp 1) tiedä häntä, pieni vuoto alkanut aamulla, mutta ei minkäänlaisia menkkakipuja.Tosin on mulla edellisetkin menkat aina alkanut tuhrulla, raivostuttavaa - alkaisi sitten kunnolla,mutta jotenkin on sellainen fiilis että tää inssi oli nyt tässä - masentaa aikalailla, yritän ajatella positiivisia asioita, mutta ei auta..blääh.



Killimilli kyseli muista lapsista - eli meillä syntynyt tyttö 04/05 ja sai alkunsa ekasta inssistä - toista ollaan kuumeiltu ns. koko ajan eli ilman ehkäisyä menty ja tulosta ei ole tullut, tämä oli nyt toinen inssi esikoisen syntymän jälkeen - selittämättömästi lapsettomia ollaan - eli ei vaan tärppää. Ja hoidoissa kun ollaan julkisella niin kaiketi seuraava inssi onkin sitten viimeinen ja sitte se on siinä - en tiedä jaksaako ihan heti lähteä kokonaan uuteen hoitorumbaan kun tuntuu että tämäkin on kovin rankkaa. henkisesti!



Eli nyt vaan odottelen josko ne menkat alkaisi kunnolla - varmaan viimeistään sitten huomenna...



ONNEA NIKI 72:lle!!!!! Testasitko muuten niillä ACON 10- liuskoilla? Tilasin niitä eilen netistä, ja kokemuksia olisin kaivannut?



-W-

Testasin " tavallisella" raskaustestillä ( siis sillä missä on näytteenottopää, kotelo yms.) mutta käsittääkseni liuskatesti on ihan sama, siinä ei vaan ole mitään näytteenottopäitä ym. " ylimääräistä" ja halvempiakin ovat. Kasettitestiä en siis tehnyt.



Sama kyllä olisi ollut vaikka pelkällä liuskatestillä olisin testannut, koska pissin kuitenkin ensin puhtaaseen purkkiin.

Hei vaan kaikille, en ole oikein saanut aikaiseksi kirjoiteltua tänne, vaikka jatkuvasti seuraan teidän muiden kuulumisia. Ihanaa että tähän pinoon tulee niin paljon plussia ja sen täytyy tarkoittaa sitä, että seuraavalla tai viimeistään sitä seuraavalla on minun vuoroni.. :)



Täällä siis pp8, pms-oireet ovat niin tutut että tiedän että en ole raskaana, en siis aio edes testata. Olen energisempi, nukun lyhyempiä yöunia, siivoilen ja organisoin asioita, kuuntelen mielelläni sentimentaalista musiikkia ja viihdyn yksikseni paremmin kuin muulloin. Puhumattakaan fyysisistä pms-oireista, joita on varmasti vaikea erottaa raskausoireista.. Mutta noi " henkiset" pms-oireet tunnistan, etenkin tuon valvomisen ja energisyyden, joten piinistelystä ei voida kohdallani puhua.



Mekin olemme selittämättömiä, paitsi että miehellä on normaalia vähemmän normaalimuotoisia siittiöitä. Tosin hänellä määrä kompensoi huonoa laatua, joten se ei ole mikään varsinainen syy lapsettomuuteemme. Jotenkin vaan tuntuu siltä, että emme ole kovin hyvin yhteensopivia sillä tasolla.



Tänään on kuitenkin ihan hyvät fiilikset, tosin ne vaihtelevat laidasta laitaan riippuen päivästä. Mutta tänään olen sitä mieltä, että meillä saattaa olla tosi kivikkoinen tie kuljettavana mieheni kanssa, mutta olen valmis lähtemään sille tielle.

Ihan ensiksi MOJOVAT ONNITTELUT PLUSSANNEILLE!! Komeeta luettavaa, tsemppaa meitä muitakin eteenpäin nää onnistumiset 8))



Omaa napaa: Ultrassa näky 2 kasvanutta munista 12mm ja 11mm, joten jostakin syystä clomit tais kuitenkin jeesata muutaman kilon painonpudotuksen jälkeen! Oli kyllä sivuoireetkin sen mukaisia, luulin että järki lähtee ja mummotauti tuli jäädäkseen! Menopurit eivät onneksi tee mulle ainakaan toistaiseksi kummosia oireita..Nyt jatkan pistelyä 150iu ja pe tsekataan taas tilanne ja ma 4.11. luultavasti inssi jos kaikki kunnossa. Eli periaatteessa putoan elokuun pinosta, mutta tulin kertomaan kuiteskin kuulumiset.

Piinapirkoille jaksamisia ja kaikille iloista mieltä sateista huolimatta!

Killimili, meillä melkein sama tilanne kuin teillä eli kummassakaan ei ole mitään vikaa, mutta silti ollaan kaksi vuotta yritetty tuloksettomasti. Jätin pillerit pois elokuussa -04 ja ensimmäisen kerran kävin yksityisellä tutkimuksissa tammikuussa -05. Silloin selvisi lievä PCO, mutta clomeilla saatiin nätisti ovulaatiot yms. Siirryimme tarkempiin tutkimuksiin viime syksynä ja silloin todettiin, että mies on " priimaa" eli tosi hyvälaatuista ja multa oli hokkus pokkus vaan, hävinnyt PCO. On kuulemma sen tyyppiset, mutta saatiin ovulaatiot ilman lääkitystä normaalimittauksissa tulemaan.

Päätettiin siirtyä näihin pistoksiin keväällä ja silloin kaksi yritystä luomuna kotona ja toiveet tietty tosi korkeella. Ei mitään, nyt sitten oltiin ensimmäisessä inseminaatiossa ja pp8, eikä vielä tiedä miten kävi.

Kaikenlaisia tuntemuksia sitä on, mutta kun niitä on aina niin ei viitti edes ajatella.

Tunneskaala on heittänyt masennuksesta täydelliseen välinpitämättömyyteen ja nyt olen ehkä varovaisen toiveikas, vaikka täytyy sanoa, että en tiedä miten pää kestää näitä pitemmän päälle. Siksi voin todellakin ymmärtää turhautumisesi ja pettymyksen. Itse olen miettinyt viedä tätä hommaa vielä jonkin aikaa eteenpäin ja sitten alkaa harkitsemaan myös muita vaihtoehtoja, kuten sitä adoptiotakin. Ongelmana mulle on se, että en olen hirveän lapsirakas (tietysti haluan omia lapsia ja oman perheen) ja ajatus siitä, että rakastaisi toisen lasta on jotenkin vaikea...

No tämä tällä kertaa..

EmmaEmilia: Ajatuksesi/ajatuksenne ovat pitkälti samankaltaisia kuin täällä meillä. Joka tapauksessa alkunsa saava lapsi on lahja, joka on juuri omanlaisensa ja -näköisensä. Silti on se muakin itkettänyt, että nyt meidän vaavi ei saa isin kauniita silmiä, ja tiedän sinun laillasi, että täysin biologinen lapsikin näyttää ihan itseltään. Luonne puolestaan muodostuu mun mielestä suurimmaksi osaksi kasvatuksen ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Tietenkin on olemassa mm. temperamentti joka on riippuvainen perintötekijöistä, mutta tietenkään sekään ei ole juuri sama kuin jommalla kummalla vanhemmista. Ja tietyt toiminta- ja reagointitavat, jotka meillä kaikilla on juuri samat kuin vanhemmilla, ovat usein mallioppimisen tulosta. Meillä tilanne on mietityttänyt juuri sen vuoksi, kun mahdollisuus biologiseen lapseen on. Annoimmekin ensin biologiselle vauvalle luvan tulla, mutta kun sitä ei jonkin ajan kuluttua kuulunut, päädyimme näihin luovutettuihin. Mieheni sairaus on niin vaikea että sitä ei soisi kenelläkään, saati omalle lapselleen, ja mies itse on sitä mieltä, ettei antaisi itselleen ikinä anteeksi jos hänen lapsensa tästä joutuisi kärsimään. Raskauden keskeytys olisi siis tullut kysymykseen jos olisin raskautunut luomusti, ja kaikki varmasti tiedätte, mitä se sitten olisi... Meidän tilanteemme on ollut tavallaan aina meillä tiedossa, mutta on tätä nyt puitu ja itketty. Mut tällä hetkellä, inssin jälkeen, olen niin tyytyväinen. Ja vauvakuume pahenee! Mut hyvin tietoisia täälläkin ollaan siitä tosiasiasta, että ei sitä vauvaa siltikään välttämättä meille anneta. Tsemppiä sulle, varmasti pääset inssiin vielä tällä viikolla! Ja Pinkertonille kiitos vinkistä!



Killimilli: Mulla tuli kanssa eilen jumpan jälkeen tummaa limaa. Olin aivan ihmeissäni, että mitä tämä nyt sitten on. Ovulaatiotuhrua minäkin sitten epäilin, mut mulla oli ovis vatsakivuista päätellen maanantaina inssin jälkeen. En tiedä pusersiko jumppa sen liman vaan ulos...? Tietenkin mua heti pelotti, et nyt mä oon sössiny tän koko hoidon käymällä jumpassa, vaikka lääkäri sanoi, et pp1 voi jo urheilla normaaliin tapaan...

Onko täällä enää ketään? Kertokaa ihmiset miten menee, onko viivat vahvistuneet, oireet pahentuneet..

Itsellä pp 9 ja oireita on vaikka muille jakaa. Jollei kuukautisia kuulu niin pitää testata jo pp 11, koska illalla on kaverin tuparit. Inhoan ajatusta testaamisesta, koska mieluiten odottaisin, että alkaako menkat itsestään.. Sellaiseksi pelkuriksi sitä on tullut kahden vuoden aikana.



Ilmoitelkaa hyvät ihmiset miltä tuntuu! Varsinkin aavaaatu, blue80 ja niki72, onko viivat vahvistuneet/muuttuneet, fiilikset yms.

Laitan tännekin pinoon oman vuodatukseni, kun turhauttaa niin pahasti¿ Kävin kyllä eilen inssissä, mutta en ilmeisesti osaa tulkita niitä #¿>#%/#¤:n ovistestejä oikein, koska menin sinne sitten myöhässä ja munis oli jo ehtinyt puhjeta. Laitettiin kyllä simpat liikkeelle, mutta odotukset on siis nollissa onnistumisen suhteen. Mutta kertokaapa te viisaammat, että miten tuo oviksen bongaaminen onnistuis ens kerralla paremmin (tai siis ultrassa sen varmaan pystyy sitten ennustamaan ihan hyvin, mutta noiden testien kanssa vaivun kyllä epätoivoon)? Siis kun maanantaina (kp 16) testasin parikin kertaa, niin testiviiva oli jonkin verran (aika selkeästi) haaleampi kuin kontrolliviiva. Tiistaina testiviiva oli hippusen vahvistunut, mutta silti kuitenkin vähän haaleampi kuin kontrolliviiva. Keskiviikkona eli eilen (kp 18) viivat oli mun mielestä lähestulkoon yhtä vahvat ja suuntasin toiveikkaana sinne inssiin ajatuksin ¿parempi mennä vähän etuajassa kuin liian myöhässä¿. Ja sitten lääkäri tuumaa, että myöhässä ollaan tai sitten ovista ei oo tapahtunut ollenkaan. Ihan piruuttani testasin vielä tänään ja jos en tietäisi asioiden oikeaa laitaa niin väittäisin että mulla on nyt vasta h-hetket käsillä, koska vasta tänään se testiviiva oli tosi vahva ja jopa vähän vahvempi kontrolliviivaa. Raivostuttavaa! Eli kaikkien oviksentunnistamiskuulumiset ois mulle mielenkiintoista luettavaa, auttakaahan raukkaa kun se ei itse näköjään osaa edes näin yksinkertaista asiaa :)

Menossa pp12, ja rupean olemaan ihan hermoraunio... välillä tuntuu että olen raskaana ja välillä taas että en sitten mitenkään. Tissit on edelleen kipeät, mutta ihan kuin ne ois vähemmän kipeät kuin pari päivää sitten. Nyt on pari päivää ollu menkkamaisia kipuja, mikä voi ennustaa tulevia menkkoja tai sitten ei. En tiedä uskallanko testata vkonloppuna, kun oon sikäli samanlainen kuin Astrid että en pidä testaamisesta vaan oottaisin mielummin alkaako menkat vai ei... Päällimäisenä on kuitenkin sellainen fiilis että eiköhän sieltä taas yksi karvas pettymys ole tulossa. Parasta ainakin varautua siihen... Tässä painaa nyt vielä extrana se että kun/jos negaa tulee niin meidän pitää käydä miettimään että siirrytäänkö IVF- tai ICSI-hoitoihin.



EmmaEmilia, mun on kanssa aika vaikeeta bongata ovis tikkujen avulla. Onko sulla taustalla pco:ta? Pcolaisilla saattaa ovistikut näyttää kierron ihan jokaisena päivänä jonkinlaista viivaa, jolloin testaaminen on kyllä tosi vaikeeta.

Mulla tuntuu olevan niin että heti kun testi näyttää suht vahvaa viivaa niin inssi pitäis tehdä samana päivänä eikä vasta sitä seuraavana. Testi kyllä näyttää vahvaa viivaa vielä sitä seuraavanakin päivänä, mutta aina on rakkulat lähteneet teilleen silloin tokana päivänä. Kyllähän munikset tietty elää sen n.24 tuntia irtoamisen jälkeenkin, joten kaikki on ihan mahdollista vaikka inssissä rakkulat onkin lähteneet jo teilleen.

Meillä neljästä inssistä kaks on hoidettu niin että lääkäri on noin kp11 tienoilla tehdyn ultran perusteella määränny Pregnylin pistoajan, ja siitä sopivan ajan päästä on tehty inssi. Näillä kerroilla inssi on tehty juuri sopivasti: ekan kerran sillein että ovis oli just tapahtunu (tuloksena plussa joka meni kesken) ja nyt tämän kuun inssi niin että munikset olivat vielä ehjiä. Jos me vielä jatkossa inssejä tehdään, niin aion kyllä pyytää Pregnyl-avustuksen kun se tuntuu meillä toimivan niin hyvin.

Mutta joka tapauksessa, älä nyt vielä masennu, ehkä ajoitus on teillä ollutkin ihan ok!



Mitäs muille elokuun inssiläisille kuuluu (myös plussanneille)? Tulkaahan kertomaan kuulumisa!

T. Menina

Kyllä kai sitä on pikkuhiljaa uskottava, että raskaana ollaan. Eilen pp 12 testasin ihan " normaalilla" raskaustestillä vahvan plussan eli kyllä herkkä Acon 10 testi näytti ihan oikein.



Oireista sen verran, että rinnat eivät ole kosketusarat mutta kivistävät koko ajan niin pahasti, että ei voi hetkeäkään unohtaa niiden olemassaoloa. Alavatsassa juilii välillä pahasti ja silloin kun esikoista piinailin luulin kipujen johtuvan tulevista kuukautisista mutta nyt osaan tulkita ne raskausoireiksi. Onneksi oli samanlaista ensimmäisessä odotuksessa, koska muuten olisin varmaan jo hermoraunio. Pientä kuvotustakin on ja selvästi olen väsyneempi kuin normaalisti. Toivotaan nyt, että kaikki sujuu hyvin toukokuuhun asti.



Kovasti odottelen plussatuloksia teiltä muiltakin! Tulkaahan isolla joukolla perässä :)

Nyt onkin aikaa kirjoittaa, joten kirjoitan samantien romaanin!=D



EmmaEmilia-79: Joku ehdottikin jo sitä pregnyliä... kyllä se on ihan huippu juttu, kun siitä on inssin ajakohta helppo määrittää. Voi varata ajan etukäteen, ilmoittaa töihin milloin on töistä pois ja meillä ainakin miehen pitää tietää mikä aamu vie " omat tavaransa" , koska on ulkopaikkakunnalla töissä. Niin ja se on halpa!!! Eli kannattaa kysyä sen käytöstä ja jos saisit sen jo seuraavaan kiertoon! Mutta ei vaivuta vielä epätoivoon, ehkä inssiä ei tehty kuitenkaan liian myöhään!!



Wiener: Missäs mennään? Alkoiko vuoto vai olisiko vielä toivoa...?



Janese: Mikäs on olo? Meillä on sitten sama juttu, meinaan tuo että miehellä on vähän normaalaja siittiöitä! Muistatko prosenttilukuja? Mutta meillekkin vaan sanotaan, että hedelmöityskyky on normaali koska määrä korvaa laadun. Mutta onko se kuitenkaan niin? Ja se sotkee soppaa, että meillä on jo yhteinen lapsi! Miksi hän on saanut alkunsa niin helposti ja mikä nyt on muuttunut? Välillä ajattelen, että olemme tehneet jotain kamalaa, josta nyt rangaistaan... tai että luonto pitää meitä yhteensopimattomina ja huonoina vanhempina: ei lisää lapsia noille!! Mutta kuitenkin tiedän, että olemme tosihyvät vanhemmat ja pojastamme näkee, että hän on onnellinen...



Kaikkea miettiessäni olen sitten tullut lopputulokseen, että ehkä meissä molemmilla on jotain " vikaa" ja saisimme toisen lapsen ajan kanssa itsekkin aikaiseksi, kun vaan jaksaisimme kuukaudesta toiseen yrittää. Ehkä hoidot on sitten oikotie onneen. Esikoinen on vaan ollut todella onnekas sattuma!



Astrid74: Minulla epäiltiin myös PCO:ta, mutta se hävisi tai liekö koskaan ollutkaan... Ensimmäisessä ultrassa, kun aloiteltiin hoitoja, lääkäri totesi, että sinullahan on PCO. Olin, että MITÄ? Olen kuitenkin gynellä käynyt useasti ja tietääkseni mitään sellaista ei koskaan ole löytynyt. Olin silloin ylipainoinen ja ajattelin, että no kai se sitten on niin... Seuraavassa ultrassa kysyin lääkäriltä (eri lääkäri, kun ollaan kunnallisella) että mites se PCO ja hän ei löytänyt merkkiäkään moisesta! Eli ensimmäinen lääkäri oli joko epäpätevä tai sitten minulla PCO oli lievänä ja katosi kuin tuhka tuuleen... En kyllä muista kuinka paljon noilla ultrilla oli väliä. Taitaa olla henkimaailman juttuja.=)

Mutta nyt olen laihduttanut normaalipainoon ja munasarjat on ihan normaalit!

Mitkäs siellä on olot??



Ilpo78: Ai sinultakin tuli tummaa limaa?!! Onhan se nyt sitten jo loppunut? Itseltä tuli vaan silloin inssipäivänä ja aamulla ei mitään... Voisiko sitten tosiaan olla, että katetri on raapaissut johonkin tai muuten tullut pieni haava josta vuotaa? Ja se ovisvuotokin voisi tulla kysymykseen, tosin minulle ei ole sellaista koskaan ollut. Viime tammikuussa ollut vuoto kesti puolitoista viikkoa, joten se oli jotain muuta. Minäkin olin jumpassa pp1 ja välillä pelkäsin jos vuoto alkaa, mutta ei ole näkynyt! Missäs fiiliksissä sinä menet?



Omaa napaa: pp siis 3. Tuntuu, että aika matelee......... Näin taas viime yönä unta, että olin raskaana ja synnytin toisen pojan. Jännä uni, koska synnytys jäi unessa väliin... olin raskaana ja sitten lapsi oli jo siinä. Muistan hämärästi vieläkin lapsen kasvot, yhtä suloinen kun esikoinenkin oli syntyessään. Mietin sitten sitä, että miksi synnytys ei ollut unessa, että olisiko joku alitajunnan kepponen? Esikoisen synnytys oli pitkä ja tosi kivulias ja en yhtään ihmettelisi vaikka siitä olisi jäänyt traumoja. Mitäs jos nuo mielen lukot estää jollain tapaa kehoa raskautumasta, synnytys on " solumuistissa" , vaikka mieli ei sitä enää muista...? Tosi syvällistä.=)

Mutta nyt vaan odotetaan ja odotetaan... Ajattelin tehdä testin ensi viikon lopulla kun yksi netistä tilattu acon 10 pyörii kaapissa. Sitten menkkojen alkaminen ei ole niin kova shokki! Teoria tuokin...=D



Että semmoista tänne, kertokaahan muutkin missä mennään?! Lisää plussia ehkä?! Ja onnittelut plussanneille vielä kerran, kiva kun käytte kertomassa kuulumisia!=)



Killimilli

Heipsan,



Ja juu, sitähän se vuoto sitten enteili - kuukautiset alkoivat oikein ryminällä - eipä ole tällaista vuotoa ollut sitten synnytyksen..:( mutta joo, pikkuhiljaa taas tämänkin kuukauden takapakista toivutaan ja odotellaan seuraavaa yrityskertaa. Pidämme nyt kuukauden tauon ja sitten taas mennään täysillä - viimeistään kahden seuraavan inssin jälkeen mennäänkin sitten IVF-jonoon...yritän ajatella että onhan tässä vielä melkein 10 vuotta peliaikaa - kyllä se pikkukakkonen sitten joskus tulee jos niin on tarkoitettu! Hoitsu sanoikin polilla, että ilmoita nyt jos tulet raskaaksi nyt hoitotauko kuukauden aikana kun kuulemma niin usein käy..joopa joo - ei mun kohdalla kuitenkaan;).



Nyt taas ajatukset tulevaan!

Äärimmäisen paljon onnea ja tsemppiä kaikille teille elokuulaisille ja tietty muillekkin. Upeaa huomata että täällä tosiaan on plussattu oikein urakalla. Ihanaa!



Lokakuussa sitten taas meikäläinen pinoutuu inssipinoihin:)



-W-

onnea kaikille plussanneille!!!! ja pahoittelut neganneille!!!!



Tänne napaan ei mitään ihmeellistä, nyt pp7 menossa, eilen pp6 alko jonkin näkönen nännisärky, rinnat ei muualta oo yhtään kipeet, outoo..

Muuten normaali olo, välillä pieniä nippasuja masussa, ei muuta.

Ekassa inssissä tissikipu alko heti pregnylin ottamisen jälkeen ja sillon pp2-pp5 oli niiiin järkyttävät tissikivut et ei tolkkua. Nyt täysin eri lailla.

Maanantaina pistin 2500 yks. pregnyliä ja huomenna toiset 2500. JOtenkin outoa kun tota pregnyliä on tullu pistettyä tässä kierrossa noin paljon, niin ei tunnu missään.

sellasta piinailua täällä, viime inssissä tuhru alko pp8, saas nähä alkaako huomenna.



muuten kun on ollut täällä puhetta siitä, kun inssipäivänä tulee vuotoa, niin mullakin tuli ihan veristä limavuotoa pp0, sit pp1 se oli jo loppunu.

Mua kyl nyt vähän inssi sattu, liekö raapassu johonkin...

PLUSSAILKAAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

-maya-

Nyt minäkin suoriuduin tänne kotikoneen ääreen.. On ollut pitkä viikko, mieheni on ollut kaikki illat töissä, joten olen ihan itsekseni saanut pyöritellä ajatuksiani. Todella ahdistavaa!!



Mulla on pp12 menossa ja mieli maassa. Kova kivistys rinnoissa on mennyt ohi ja muutenkin kaikki enteilee menkkoja viikonlopuksi. Mahassa velloo just silleen. Luget tekee mut ihan sekopäiseksi! Oon koko ajan pinna tosi kireenä. Tekis mieli alkaa karjumaan ventovieraille ihmisille, kun kaikki ärsyttää mua niin suunnattomasti. Käsilaukku lentää seinään melkeen joka päivä kotiintullessa. Onko kellään vastaavia kokemuksia? Sanokaa nyt, että tää johtuu niistä lugeista, koska en halua tulla hulluksi!! Vaikka kaikkeni olen valmis tälle asialle uhraamaan, niin en ehkä mielenterveyttäni kuitenkaan..



Mietin kuumeisesti, kumpi on kamalampaa: negatiivinen raskaustesti vai menkkojen alkaminen. Voisin varmaan viikonloppuna jo testailla, mutta en tiedä haluanko. Toisaalta, vaikka se nega testitulos on järkyttävää, niin sen ajankohdan voi säädellä itselleen sopivaksi. Testata sillon kun saa sitten rauhassa surra koko illan kotona. Menkat voi alkaa kesken työpäivän ja sitten joutuu olla loppupäivän naama pokerina. Taidan siis testailla sunnuntaina jos siis silloin vielä tarvis on.



Muuten kertokaa mulle, jotka olette HKI:n Väestöliitossa hoidossa. Jos tulee inssin jälkeen nega raskaustesti, mitä pitää tehdä? Aloitetaanko seuraavaan kiertoon pistot automaattisesti? Varaanko heti ajan kun menkat alkaa tai testi on nega?? Tää oli mun eka inssi, joten en tiedä miten toimia. Haluan vaan että sotasuunnitelma on valmiina kun pettymys tulee.



Sunnuntaina pitäisi mennä ristiäisiin. Olen päättänyt, että en mene. Olen katkeroitumisen tässä vaiheessa, että kierrän vauvaperheet aika kaukaa. Miksi menisin tieten tahtoen pahoittamaan mieleni? Kerran elämässäni aion olla itsekäs p###a...



Kaikille toivoa omaaville myönteisiä plussatuulia ja kaikille neganneille paljon voimia ja taistelutahtoa!!!

Mette79: me ollaan kanssa Hgin väestöliitolla hoidossa, ja me ollaan toimittu niin että jos nega on tullut, niin heti ekana/tokana vuotopäivänä oon soittanu sinne ja kertonut tilanteen, ja oon sitten heti kierron 3.pv ruvennut taas popsimaan clomeja. Ihan sillon hoitojen alussa mun piti käydä nollaultrassa (=ihan kierron alkupäivinä, vielä sillon kun on menkat) varmistamassa että kaikki on kunnossa, mutta nyt ei noissa nollaultrissa ole tarvinnut käydä pitkään aikaan.

Me ollaan muuten oltu inssissäkin samana päivänä, sillon lauantaina... ehkäpä ollaan törmätty siellä!



Arvatkaas mikä mua nyt stressaa! No, olin heinäkuussa papassa ja sain siitä eilen vastauksen kotiin: tulos oli 2. taso, eli jotain solumuutoksia oli mitkä voi johtua virustulehduksesta, tai jostain kudosten korjautumisesta. No nyt tietysti mietin että jos siellä on joku tulehdus niin ehkä se vaikeuttaa raskautumista! Ja voisiko siinä olla syy helmikuiseen keskenmenoon?

Kutsu jatkotarkastukseen tulee kuulemma 12kk päästä, ja nyt oon ihan vaiheessa että mitä mun pitäisi tehdä... Ärsyttää, ihan kun tässä tuota alapäätä ole saanut miettiä ja murehtia ihan tarpeeksi ilman tälläistäkin lisästressiä. Pää meinaa hajota.



Pp13 menossa, olo ei ole sen kummempi kuin eilenkään. Menkkakipumaiset oireilut jatkuu, ja rinnat on edelleen arat mutta pahin arkuus on kyllä hävinnyt. Eiköhän sieltä siis nega napsahda.

Helpottaa itse asiassa kuulla, että muillakin on pinna ihan ylikireällä lugejen aikaan! Mun pinna on viritetty aivan äärimmilleen ja töissä pystyn pokan vielä pitämään kohtalaisesti (vaikka ehkä vähän happamammalta vaikutan), mutta kotiin tullessa kaikki sitten " räjähtää" . Nuo hormonit ei taida mulle sopia. Nyt on menossa pp 11 ja jo eilen mahassa juilii niin, että taitaa menkat kohta alkaa. Ihan pienen pieni hippunen verta tuli myös eilen päivällä ja luulin vuodon alkavan, mutta ei se ole vieläkään alkanut. Luget varmaan pitävät sen poissa toistaiseksi. Huomenna tulee kylään kaveri, jolla raskaus menee viikolla 30. Ahdistaa aika paljon jo etukäteen, miten mä selviän, jos mulla menkat ovat juuri alkaneet. Kaveri oikein hehkuu raskauden onnea ja tiedän hänen kysyvän taas, mitenkäs meidän vauvaSUUNNITELMAT. En halua kertoa mitään. Ymmärrän sun tuntemukset siis täysin!!!

että soitin justiinsa Väestöliitolle ja kysyin pitääkö mun olla huolissaan tuosta papa-kokeen tuloksesta, ja mulle kerrottiin että ei tarvitse, että tuon asteen tulehduksetkin on vaan korkeintaan kohdunsuulla- ja kohdunkaulassa, mutta ei kohdussa jotenka se ei voi vaikuttaa raskautumiseen mitenkään. Ja että jos mulla ois epäilty jotain pahempaa tulehdusta niin mut ois kutsuttu jatkotutkimuksiin samantien. Seuraavassa hoidossa mun pitää kuitenkin sanoa asiasta hoitavalle lääkärille.

Huh, pahin paniikki hävisi samantien :)



Ja niistä lugeista taas, ne tekee mutkin ihan hulluksi - oon kiukkunen ja ennenkaikkea KÄRSIMÄTÖN. On ne inhottavia, taitaa olla että en niitä jatkossa halua käyttää ellei lääkäri nimenomaan suosittele sitä.

Oma napa: täällä pp 10 ja kaikki oireet ovat hävinneet eli ei ole tissit kipeenä ja kaikki juiliminen mahassa on loppu eli taidan odottaa tätiä piakkoin käymään. Täytyy sanoa, että pahalle tuntuu.. Pahinta on se, että pitää kuitenkin testata huomenna aamulla (ellei siis täti ehdi jo tulla), koska illalla kosteat bileet tiedossa.. V...ttaa...



Ei muuta kuin tsemppiä muille ja toivottavasti jollain edes parempia uutisia!

Kiitos kysymästä, tuntemukset on edelleen samat, eli tätiä odotetaan kylään ensi viikolla. Ihan normaalit pms:t. Minulla on ovis usein jo viikko kuukautisten jälkeen, ja sen jälkeen 3 viikkoa kärvistelyä, joista 2 viikkoa aika pahat pms:t, siis henkiset oireilut. Mutta uuteen kiertoon lähdetään uusin toivein, ja aion nyt vaatia, että inssi tehdään ennen munasolun irtoamista, koska tiedän että tässä kierrossa ajoitus oli myöhässä.



Hyvää viikonloppua kaikille!

Aina saa neuvoja, että kannattaa järjestää paljon ohjelmaa piinailupäiville. Ja sekö muka auttaa? kun kaikkien kivojen puuhien jälkeen huomaa ajattelevansa vain tätä yhtä ja samaa ja myöskin palaavan tänne seuraamaan kuulumisianne. Ja eikös piinikset olekin tavallaan kivoja päiviä myös? Kun kerrankin saa leikkiä olevansa raskaana, ajatella että entäs jos nyt onkin se kierto kun tärppää?



Wienerille pahoittelut kuksuista ja tsemppiä jatkoon.



Killimilli: Minulla ei siis varsinaista vuotoa, vaan tumma lima oli parilla pyyhkäisyllä pois. Mulla ei myöskään oo ollu koskaan aikaisemmin. Joku mulle joskus selitti, että munis on kiinni verisuonissa, joista voi joskus vuotaa tippa verta muniksen irrotessa. Ystävälläni oli kerran sama tilanne, et tuhrutteli oviksesta menkkoihin saakka. Lekuri sanoi, että silloin on ollut munis vain kovemmin kiinni verisuonissa... Korjatkaa, jos puhun ihan puuta heinää. Aiot siis testata jo ens viikonloppuna? Uskallankohan itse?