Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies pyysi ettei osteta joululahjoja
11.12.2020 |
Mieheni pyysi ettei osteta tänä(kään) vuonna joululahjoja toisillemme, olen kuitenkin jo hänelle suht kalliin lahjan hommannut, mitä teen? Annanko sen joka tapauksessa vaikka "meidän lapsilta" vai säästänkö vaikka synttärilahjaksi ensi syksyyn.
Olen salaa vähän loukkaantunut, kun en ole edes vuodessa sen yhden lahjan oston arvoinen vaikka sanon että ei minulle mitään tarvitse.
Mies siis vihaa kaupoissa käyntiä, saattaa mennä välillä vuosikin ettei käy missään kaupassa lainkaan.
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa nyt ap, miksi pysyt tuossa suhteessa?
Hyvin pitkälti lasten takia.
ApTaidat valehdella itsellesi tai sitten käsityksesi vanhemmuudesta ei ole terve. Lasten takia nimenomaan täytyy epäterveen suhteen muuttua tai sitten erota. Sinun tehtäväsi vanhempana on huolehtia siitä.
Kumpi on parempi? Täysin ilman isää vai niin että välillä näkevät häntä? Koska käytännössä tilanne ei siitä paljoa muuttuisi, lapset ovat kanssani 24/7 Ja isänsä käy välillä kotona. Jos eroaisimme, lapset olisivat edelleen 24/7 kanssani mutta eivät koskaan näkisi isäänsä.
ApViikko-viikko systeemi?
Ps. Olen kasvanut perheessä missä äiti pysyi isän kanssa yhdessä "lasten takia" - molemmat voivat suhteessa huonosti ja oma suhteeni isääni olisi aivan varmasti parempi jos jommallekummalla olisi ollut kanttia ottaa se ero.
Nyt sain vain perinnöksi epäterveen perheen mallin, mistä on omassa kodissa ollut melkoinen työstäminen pois.
Ei tulisi koskaan ottamaan lapsia luokseen jos lähdemme, on tämän sanonut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap mihin rakastuit miehessäsi?
Harrastimme samoja asioita, joka nyt luonnollisestikin lasten myötä on itseltäni loppunut.
Mutta rehellisesti en todellakaan tiedä mihin rakastuin, vai rakastuinko⁹mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa nyt ap, miksi pysyt tuossa suhteessa?
Hyvin pitkälti lasten takia.
ApTaidat valehdella itsellesi tai sitten käsityksesi vanhemmuudesta ei ole terve. Lasten takia nimenomaan täytyy epäterveen suhteen muuttua tai sitten erota. Sinun tehtäväsi vanhempana on huolehtia siitä.
Kumpi on parempi? Täysin ilman isää vai niin että välillä näkevät häntä? Koska käytännössä tilanne ei siitä paljoa muuttuisi, lapset ovat kanssani 24/7 Ja isänsä käy välillä kotona. Jos eroaisimme, lapset olisivat edelleen 24/7 kanssani mutta eivät koskaan näkisi isäänsä.
Ap
Hyvinvoiva äiti ja ei välinpitämätönta isää on erittäin paljon parempi kuin marttyyriäiti ja isä joka ei välitä vaikka on fyysisesti läsnä. Kyllä ne lapset nytkin tietävät ettei isä välitä, ja se satuttaa paljon enemmän kuin rehellisesti ilman isää eläminen.
Järkyttävän saita mies. En huolisi tuollaista kumppania. Meillä käydään yhdessä kaupassa kerran viikossa. Kerran rakentamisen jälkeen mieheni sanoi että pitää katsoa hintoja kun rahat olivat aika lopussa. Asunto velat maksettiin kymmenessä vuodessa eikä tarvitse katsoa hintoja kaupassa kun me ei matkustella. Ruoka, hygienia ja kodin tarvike budjetti on n.150 euroa viikossa. Lapsia ei ole sen takia kun en ole niitä halunnut. Olen sen verran arvokas ettei minua ole jätetty sen ideologiani takia. Säästöönkin olemme saaneet työttömyyden ja sairauden varalle. Ihan turhuuteen ei tuhlata kuten matkustelemiseen. On sitä matkustelua muutaman kerran kokeiltu mutta ei siihen koukkuun ole jäänyt. Ei ole vaan meidän juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä, ettei osteta toisilleen lahjoja. Ja aina nää miehet on sitä ehdottamassa! Kyllä mun mielestä lahjat pitää vaihtaa syntymäpäivänä sekä jouluna.
Miehille vinkkinä että en tiedä yhtäkään naista joka olisi pohjimmiltaan toista mieltä!
Minä ehdotin yli kymmenen vuotta sitten miehelleni, että annetaan lahjojen olla. Minulla on ihan kaikkea ja turhuuksia en halua. Jos tarvitsen jotain, niin ostan sen itse. Mies oli samaa mieltä.
Samalla kertaa ehdotin myös koko lähisuvulle, että aikuiset eivät lahjo toisiaan ja ehdotus otettiin vastaan ensin naama nurinpäin, mutta seuraavana jouluna kaikki olivat jo samaa mieltä, että ehdotus oli loistava.
Juurikin noin. Meillä on myös tehty sama ratkaisu. Jokainen pääsee myös helpommalla, kun ei tarvii miettiä lahjavaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä aukesko APlle yhtään oma tilanteensa, kovasti ainakin pistää vastaan ajatukselle, että hänen olisi parempi erota. Jokin magneetti miehessä vetää kuitenkin puoleensa, kun epäilee rakastuneensa edes koko mieheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä, ettei osteta toisilleen lahjoja. Ja aina nää miehet on sitä ehdottamassa! Kyllä mun mielestä lahjat pitää vaihtaa syntymäpäivänä sekä jouluna.
Miehille vinkkinä että en tiedä yhtäkään naista joka olisi pohjimmiltaan toista mieltä!
Minä ehdotin yli kymmenen vuotta sitten miehelleni, että annetaan lahjojen olla. Minulla on ihan kaikkea ja turhuuksia en halua. Jos tarvitsen jotain, niin ostan sen itse. Mies oli samaa mieltä.
Samalla kertaa ehdotin myös koko lähisuvulle, että aikuiset eivät lahjo toisiaan ja ehdotus otettiin vastaan ensin naama nurinpäin, mutta seuraavana jouluna kaikki olivat jo samaa mieltä, että ehdotus oli loistava.
Juurikin noin. Meillä on myös tehty sama ratkaisu. Jokainen pääsee myös helpommalla, kun ei tarvii miettiä lahjavaihtoehtoja.
Eikös siinä lahjan antamisessa ole kuitenkin tärkeintä muistaminen. Ei sen lahjan tarvii mikään rolexi olla, ihan vaikka kynttilä tai konvehtirasia käy. Toiselle tulee hyvä mieli kun muistetaan ja se lahja ei ole mikään mieltä pahoittava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä, ettei osteta toisilleen lahjoja. Ja aina nää miehet on sitä ehdottamassa! Kyllä mun mielestä lahjat pitää vaihtaa syntymäpäivänä sekä jouluna.
Miehille vinkkinä että en tiedä yhtäkään naista joka olisi pohjimmiltaan toista mieltä!
Minä olen. Mies ostaa lahjoja syntymäpäivänä, lasten syntymäpäivinä (minulle!), äitienpäivänä, ystävänpäivänä ja jouluna. Minusta se on rasittavaa. Ensinnäkin joo, kasvatin lapset kohdussani ja synnytin heidät, mutta ei sitä tarvitsisi mielestäni joka kerralla muistaa lahjoin.
Saan mieheltä joka vuosi ainakin kaksi lomamatkaa, useamman korun (joita muuten harvoin edes pidän, koska minulla on tietyt korut joita käytän aina), lahjakortteja, hajuvesiä, kukkia ja suklaita.
Minä olen jo helisemässä pelkän joulun ja syntymäpäivän kanssa. En itse oikeasti haluaisi mitään muistamisia itselleni. Mies osaa ostaa mitä itselleen haluaa ja minä osaisin ostaa itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aikuiset ostavat toisilleen lahjoja? Ja vielä jotain turhaa krääsää?
Miksi ihmeessä täällä moni olettaa sen olevan jotain tavaraa, saati krääsä? Voihan se olla vaikka hierontalahjakortti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu, miehen olisi pitänyt ehdottaa tuota jo kymmenen vuotta sitten.
Sinä voit antaa lahjasi teiltä kaikilta, mutta turha yrittää alkaa vääntämään mitään itkupotkuraivaria siitä, että sinä et saa lahjaa mieheltä.
Miksi noin lahjoja vastaan? Kivahan on toista ilahduttaa. Missä sanottiin että ap vääntää itkupotkuraivarin ja yleensä vaatii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sitä, ettei osteta toisilleen lahjoja. Ja aina nää miehet on sitä ehdottamassa! Kyllä mun mielestä lahjat pitää vaihtaa syntymäpäivänä sekä jouluna.
Miehille vinkkinä että en tiedä yhtäkään naista joka olisi pohjimmiltaan toista mieltä!
Minä ehdotin yli kymmenen vuotta sitten miehelleni, että annetaan lahjojen olla. Minulla on ihan kaikkea ja turhuuksia en halua. Jos tarvitsen jotain, niin ostan sen itse. Mies oli samaa mieltä.
Samalla kertaa ehdotin myös koko lähisuvulle, että aikuiset eivät lahjo toisiaan ja ehdotus otettiin vastaan ensin naama nurinpäin, mutta seuraavana jouluna kaikki olivat jo samaa mieltä, että ehdotus oli loistava.
Juurikin noin. Meillä on myös tehty sama ratkaisu. Jokainen pääsee myös helpommalla, kun ei tarvii miettiä lahjavaihtoehtoja.
Eikös siinä lahjan antamisessa ole kuitenkin tärkeintä muistaminen. Ei sen lahjan tarvii mikään rolexi olla, ihan vaikka kynttilä tai konvehtirasia käy. Toiselle tulee hyvä mieli kun muistetaan ja se lahja ei ole mikään mieltä pahoittava.
Ohis, mutta laskinpa tuossa, että meillä on nyt 14 Fazerin suklaarasiaa, 4 vihreä kuula -rasiaa, 3 muuta konvehtirasiaa, erinäinen läjä kynttilöitä, jouluservettejä ja 3 joulutähteä, 7 hyasintin ja jouluruusu. Suklaista on 5 itse ostettua ja kaikki muut ovat tulleet miehelleni tai minulle lahjaksi yrityksiemme asiakkailta. Laitan niistä suurimman osan kiertoon ja lapset ovat syöneet jo ainakin kolme suklaarasiaa tyhjäksi.
Tuohon läjään olisi ilo saada mieheltä lahjaksi kolmen euron konvehtirasia tai vaikka kynttiläpaketti. Se lämmittäisi mieltä kovasti. Tai sitten ei, se pahoittaisi mielen.
Eli ei, saan ostettua itse ihan kaiken mitä tarvitsen. Jouluna kaikkein paras lahja on hyvä mieli ja se, että olemme yhdessä. Se ei maksa mitään ja on helppo toteuttaa. N46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu, miehen olisi pitänyt ehdottaa tuota jo kymmenen vuotta sitten.
Sinä voit antaa lahjasi teiltä kaikilta, mutta turha yrittää alkaa vääntämään mitään itkupotkuraivaria siitä, että sinä et saa lahjaa mieheltä.
Miksi noin lahjoja vastaan? Kivahan on toista ilahduttaa. Missä sanottiin että ap vääntää itkupotkuraivarin ja yleensä vaatii?
Ap kirjoitti, että haluaisi suklaata tai sukkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ketjun paras kommentti oli se jonka kirjoittaja kertoi laittavansa miehelle sähköpostiviestin jossa linkit toiveisiin.
Voi laittaa eri tyyppisiä ja hintaista vaihtoehtoja. Voi myös lisätä viestiin että
1 mitä toivot minulta lahjaksi, kerro
2 jos haluat voidaan olla kumpikin ostamatta mitään
3 tai hankkia joku yhteinen lahja esim matka tai harrastusvälineet
Jotkut (miehet sekä naiset) on niin urpoja että vaikka saavat tarkan toiveen niin ostavat jotain sinne päin, halvempi tai muuten erilainen kuin mitä saaja toivoi. Sellaisen kanssa on melkein pakko vain sopia että ei osteta kumpikaan mitään.Tuo on ainoastaan säälittävää kerjäämistä. Jopa ahneutta. Ei mitään muuta.
Tiedät kai että tällä tavalla toimii netissä nuoret tytöt, jotka haluaa lahjoja "herrasmiehiltä"?
Ensimmäiseksi oli listattu että mitä mies toivoo lahjaksi. Millä lailla se on kerjäämistä tai ahneutta? Saati jotain sugardatingia? Minusta tuo on ihan kätevä tapa saada oikeanlainen lahja paketista jouluna - kummallekin. Voisihan kumpikin ostaa asioita itselleen, mutta onhan se kiva odottaa jännityksellä että minkä niistä ehdotuksista kumppani valitsi pakettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu, miehen olisi pitänyt ehdottaa tuota jo kymmenen vuotta sitten.
Sinä voit antaa lahjasi teiltä kaikilta, mutta turha yrittää alkaa vääntämään mitään itkupotkuraivaria siitä, että sinä et saa lahjaa mieheltä.
Miksi noin lahjoja vastaan? Kivahan on toista ilahduttaa. Missä sanottiin että ap vääntää itkupotkuraivarin ja yleensä vaatii?
Ap kirjoitti, että haluaisi suklaata tai sukkia.
Ja tämä on sinusta vaatimista ja itkupotkuraivareita? Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aikuiset ostavat toisilleen lahjoja? Ja vielä jotain turhaa krääsää?
Miksi ihmeessä täällä moni olettaa sen olevan jotain tavaraa, saati krääsä? Voihan se olla vaikka hierontalahjakortti!
Onko mahdollista tajuta, että toisten mielestä ne hierontalahjakortit on ihan überturhia. - eri asia toki jos mies vaikka askartelee hierontalahjakortin, jota vastaan saa häneltä itseltään hemmotteluhoidon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aikuiset ostavat toisilleen lahjoja? Ja vielä jotain turhaa krääsää?
Miksi ihmeessä täällä moni olettaa sen olevan jotain tavaraa, saati krääsä? Voihan se olla vaikka hierontalahjakortti!
Onko mahdollista tajuta, että toisten mielestä ne hierontalahjakortit on ihan überturhia. - eri asia toki jos mies vaikka askartelee hierontalahjakortin, jota vastaan saa häneltä itseltään hemmotteluhoidon.
Ei se siitä huolimatta ole tavaraa saati krääsää. Ja voihan se mies itse askarrellakin hemmotteluhoitokortin, ihan mistä kumppani tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aikuiset ostavat toisilleen lahjoja? Ja vielä jotain turhaa krääsää?
Miksi ihmeessä täällä moni olettaa sen olevan jotain tavaraa, saati krääsä? Voihan se olla vaikka hierontalahjakortti!
Onko mahdollista tajuta, että toisten mielestä ne hierontalahjakortit on ihan überturhia. - eri asia toki jos mies vaikka askartelee hierontalahjakortin, jota vastaan saa häneltä itseltään hemmotteluhoidon.
Ei se siitä huolimatta ole tavaraa saati krääsää. Ja voihan se mies itse askarrellakin hemmotteluhoitokortin, ihan mistä kumppani tykkää.
On se mulle tarpeetonta krääsää kun en halu sitä käyttää - mut silti on joko "pakko" käyttää tai suostutella joku muu käyttämään. Minulle siis se henkinen rasite siis tekee siitä henkistä krääsää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aikuiset ostavat toisilleen lahjoja? Ja vielä jotain turhaa krääsää?
Miksi ihmeessä täällä moni olettaa sen olevan jotain tavaraa, saati krääsä? Voihan se olla vaikka hierontalahjakortti!
Onko mahdollista tajuta, että toisten mielestä ne hierontalahjakortit on ihan überturhia. - eri asia toki jos mies vaikka askartelee hierontalahjakortin, jota vastaan saa häneltä itseltään hemmotteluhoidon.
Ei se siitä huolimatta ole tavaraa saati krääsää. Ja voihan se mies itse askarrellakin hemmotteluhoitokortin, ihan mistä kumppani tykkää.
On se mulle tarpeetonta krääsää kun en halu sitä käyttää - mut silti on joko "pakko" käyttää tai suostutella joku muu käyttämään. Minulle siis se henkinen rasite siis tekee siitä henkistä krääsää.
Henkistä krääsää se toki voi olla. Haluaisin uskoa että jokaisen puoliso tuntee kuitenkin kumppaninsa sen verran hyvin, ettei osta turhaa, mutta niinpä tässä saadaan turhia lahjoja itsekin vielä yli 15v jälkeen. Jostain syystä se ei mene miehelle perille vaikka kuinka puhutaan avoimesti. Ilmeisesti kulttuurieroja.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä aukesko APlle yhtään oma tilanteensa, kovasti ainakin pistää vastaan ajatukselle, että hänen olisi parempi erota. Jokin magneetti miehessä vetää kuitenkin puoleensa, kun epäilee rakastuneensa edes koko mieheen.
Ap kuulostaa ihmiseltä, joka on mennyt naimisiin, kun "on päässyt", ja niin kuuluu tehdä, että "saa lapsia" mitä kuuluu haluta ja saada.
Ja nyt hän on jumissa huonossa perheessä, koska äidin ei "kuulu" vaatia saati olla niin itsekäs, että "rikkoo perheen" - ja muuten tuo mies on "ihan kelpo" paitsi ettei hän halua olla osa tuota perhettä. Mut parempi kulissi kuin EPÄONNISTUMINEN !
Ja meitä on monta. Valitettavasti.
Alue: Aihe vapaa
Ap mihin rakastuit miehessäsi?