Mies pyysi ettei osteta joululahjoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot ettei sinulle mitään tarvitse? Sitten petyt verisesti kun et mitään saa? Minä laitan toiveista linkit miehelle sähköpostiin. Inhimillistä ja helppoa.

Tuon tavan tajuan lasten kohdalla, kun heillä harvoin on omaa rahaa paljon, mutta miksei aikuinen itse voi ostaa, mitä haluaa? Minä ainakin ostan, jos mieli tekee jotain 😄 En ala odotella joulua, että mies sen ostaisi mulle.

No juuri siksi että halutaan että kaikille on lahjoja ja jotain kivaa millä yllättää toisen joka on varmasti mieluista.

Olen yllättänyt itseni mieluisilla lahjoilla ympäri vuoden ja näistä omista lahjoistani ovat myös muut perheenjäsenet pitäneet.

Olen ostanut itselleni mm. läppärin ja poikani on käyttänyt sitä etäkoulun aikana ja muutenkin. Ostin uuden telkkarin ja sitä on katsonut joka iikka perheessä. Ostin uuden auton ja siinäkin ovat matkustaneet kaikki perheenjäsenet. Nämä jutut ovat olleet siis hyödyllisiä ja mieluisia kaikille ja olleet "lahjoja", ehkäpä myös yllättäneet heidät.

Mieheni on taas maksanut mm. kesällä lapin mökkimme parin viikon vuokran ja ostanut muita kaikkia hyödyttäviä asioita kotiin. Hän tykkää myös loihtia keittiössä herkkuja perheelleen ja nämä herkut ovat kaikille todella mieluisia ympäri vuoden.

Lapsemme ovat teinejä ja ovat sanoneet jo syksyllä, että eivät tarvitse lahjoja. Heitä ei ole pakotettu sanomaan niin, vaan he todella tarkoittavat sitä.

Miten tämä estää sen että vaikkapa jouluna sinua odottaisi kuusen alla mieluinen kiva yllätys? Mies osti itselleen keskikokoisen auton hintaisen kellon koska sellaisen halusi, itse ostin juuri 3 uutta hajuvettä, ihan ilman mitään juhlaa. Tästä huolimatta meillä ostetaan perheenjäsenille joululahjat, toivottavasti jotain mitä he haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Vai että "Olen salaa vähän loukkaantunut, kun en ole edes vuodessa sen yhden lahjan oston arvoinen"!

No että ole edes sen yhden lahjan arvoinen. Ei lahjoilla osteta ystävyyttä, arvostusta ja yhtään mitään. Lahjat ovat vapaaehtoinen asia, etkä sinä voi odottaa niitä keneltäkään. Osta itse hyvä ihminen roinasi.

Ei kukaan aikuinen mitään "roinaa" haluakaan lahjaksi.  lahjoilla ei tietenkään osteta arvostusta eikä muutakaan, mutta onhan se ihan kiva saada joskus joku muistaminen omalta aviosiipalta. Se on kaunis tapa. Ja ei siis roinaa, vaan vaikka joku lahja, jonka voi käyttää pois. Esim lahjakortti kampaajalle tms. 

Tai tietenkin koru on hyvä, jos toinen on selainen, että koruja pitää.

Kyllä varmasti monikin ihminen on pettynyt, jos  ei elämänkumppani koskaan mitenkään muista. Ei jouluna ei synttärinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Ap:n mielestä osoitetaan. Mikä minä tai sinä olemme sanomaan hänelle että hän kokee väärin? Tämähän ei tietenkään merkitse etteikö voisi osoittaa huolenpitoa ja kunnioitusta monilla muilla asioilla joka päivä.

Me emme ole ap:n läheisiä, mutta mies on. Mies ei halua lahjoa ja ap:n pitäisi ymmärtää asia ja olla aikuinen asian suhteen. Taitaa olla kuitenkin liikaa vaadittu.

Miksi sen pitäisi mennä niinkuin ap:n mies haluaa? Eikö tämä ole juuri sellaisia asioita joissa pitäisi tehdä kompromisseja, tai ainakin jokainen normaali parisuhteessa toisensa hyvää oloa haluava tekisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Ap:n mielestä osoitetaan. Mikä minä tai sinä olemme sanomaan hänelle että hän kokee väärin? Tämähän ei tietenkään merkitse etteikö voisi osoittaa huolenpitoa ja kunnioitusta monilla muilla asioilla joka päivä.

Mistä kohtaa ap:n teksteistä olet lukenut, että ap kunnioittaa miestään? Tai että hän haluaisi pitää tästä lahjallaan huolta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Ap:n mielestä osoitetaan. Mikä minä tai sinä olemme sanomaan hänelle että hän kokee väärin? Tämähän ei tietenkään merkitse etteikö voisi osoittaa huolenpitoa ja kunnioitusta monilla muilla asioilla joka päivä.

Mistä kohtaa ap:n teksteistä olet lukenut, että ap kunnioittaa miestään? Tai että hän haluaisi pitää tästä lahjallaan huolta?

Ap on kertonut monestikin että hänen mielestään se että ostaisi edes pienen lahjan kertoisi välittämisestä ja huolenpidosta. Miksi siis oletat että tämä ei toimi hänenkin kohdallaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Ap:n mielestä osoitetaan. Mikä minä tai sinä olemme sanomaan hänelle että hän kokee väärin? Tämähän ei tietenkään merkitse etteikö voisi osoittaa huolenpitoa ja kunnioitusta monilla muilla asioilla joka päivä.

Me emme ole ap:n läheisiä, mutta mies on. Mies ei halua lahjoa ja ap:n pitäisi ymmärtää asia ja olla aikuinen asian suhteen. Taitaa olla kuitenkin liikaa vaadittu.

Miksi sen pitäisi mennä niinkuin ap:n mies haluaa? Eikö tämä ole juuri sellaisia asioita joissa pitäisi tehdä kompromisseja, tai ainakin jokainen normaali parisuhteessa toisensa hyvää oloa haluava tekisi?

Jankuti jankuti.

Ap:n parisuhde ei ole normaali. Ap ei ole normaali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Ap:n mielestä osoitetaan. Mikä minä tai sinä olemme sanomaan hänelle että hän kokee väärin? Tämähän ei tietenkään merkitse etteikö voisi osoittaa huolenpitoa ja kunnioitusta monilla muilla asioilla joka päivä.

Me emme ole ap:n läheisiä, mutta mies on. Mies ei halua lahjoa ja ap:n pitäisi ymmärtää asia ja olla aikuinen asian suhteen. Taitaa olla kuitenkin liikaa vaadittu.

Miksi sen pitäisi mennä niinkuin ap:n mies haluaa? Eikö tämä ole juuri sellaisia asioita joissa pitäisi tehdä kompromisseja, tai ainakin jokainen normaali parisuhteessa toisensa hyvää oloa haluava tekisi?

Jankuti jankuti.

Ap:n parisuhde ei ole normaali. Ap ei ole normaali.

Jos sinua ei kiinnosta tämä keskustelu, vaan koet normaalit kysymykset omista kiistanalaisista ajatuksistasi jankuttamisena, ymmärtänet että osallistumispakkoa ei ole? Voit ihan vapaasti lähteä katselemaan nettikauppoihin mitä kaikkea ET halua kumppanillesi ostaa.

Minusta ap on aivan täysin normaali haluineen ja toiveineen. Hänen parisuhteensa ei kuulosta kovin ruusuiselta, mutta normaalilta yhtä kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Ap:n mielestä osoitetaan. Mikä minä tai sinä olemme sanomaan hänelle että hän kokee väärin? Tämähän ei tietenkään merkitse etteikö voisi osoittaa huolenpitoa ja kunnioitusta monilla muilla asioilla joka päivä.

Mistä kohtaa ap:n teksteistä olet lukenut, että ap kunnioittaa miestään? Tai että hän haluaisi pitää tästä lahjallaan huolta?

Ap on kertonut monestikin että hänen mielestään se että ostaisi edes pienen lahjan kertoisi välittämisestä ja huolenpidosta. Miksi siis oletat että tämä ei toimi hänenkin kohdallaan?

Huokaus. Lue ap:n miestä arvostavat tekstit. Hän ei arvosta miestä piirun vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Ap:n mielestä osoitetaan. Mikä minä tai sinä olemme sanomaan hänelle että hän kokee väärin? Tämähän ei tietenkään merkitse etteikö voisi osoittaa huolenpitoa ja kunnioitusta monilla muilla asioilla joka päivä.

Mistä kohtaa ap:n teksteistä olet lukenut, että ap kunnioittaa miestään? Tai että hän haluaisi pitää tästä lahjallaan huolta?

Ap on kertonut monestikin että hänen mielestään se että ostaisi edes pienen lahjan kertoisi välittämisestä ja huolenpidosta. Miksi siis oletat että tämä ei toimi hänenkin kohdallaan?

Huokaus. Lue ap:n miestä arvostavat tekstit. Hän ei arvosta miestä piirun vertaa.

Sen verran kuitenkin että ostaa tälle kalliin lahjan jota mies oletettavasti haluaa. Ymmärrän hyvin että loukkaantuneena en itsekään ehkä anonyymipalstalle avautuessa latelisi miehestäni kovin rakastavaa tekstiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Ap:n mielestä osoitetaan. Mikä minä tai sinä olemme sanomaan hänelle että hän kokee väärin? Tämähän ei tietenkään merkitse etteikö voisi osoittaa huolenpitoa ja kunnioitusta monilla muilla asioilla joka päivä.

Me emme ole ap:n läheisiä, mutta mies on. Mies ei halua lahjoa ja ap:n pitäisi ymmärtää asia ja olla aikuinen asian suhteen. Taitaa olla kuitenkin liikaa vaadittu.

Miksi sen pitäisi mennä niinkuin ap:n mies haluaa? Eikö tämä ole juuri sellaisia asioita joissa pitäisi tehdä kompromisseja, tai ainakin jokainen normaali parisuhteessa toisensa hyvää oloa haluava tekisi?

Jankuti jankuti.

Ap:n parisuhde ei ole normaali. Ap ei ole normaali.

Jos sinua ei kiinnosta tämä keskustelu, vaan koet normaalit kysymykset omista kiistanalaisista ajatuksistasi jankuttamisena, ymmärtänet että osallistumispakkoa ei ole? Voit ihan vapaasti lähteä katselemaan nettikauppoihin mitä kaikkea ET halua kumppanillesi ostaa.

Minusta ap on aivan täysin normaali haluineen ja toiveineen. Hänen parisuhteensa ei kuulosta kovin ruusuiselta, mutta normaalilta yhtä kaikki.

:) Ap ei ole normaali yhä vieläkään.

Ap odottaa varmasti vielä vanhemmiltaankin lahjakasaa.

Mutta ihan sama, ap saa minun puolestani jatkaa kurjaa elämäänsä ja hakata päätään seinään huonossa parisuhteessaan. Hän ei ansaitse parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Miksei muka? Jokainen saa osoittaa kunnioitustaan ja huolenpitoaan vaikka lahjalla, jos haluaa. Esim lahjakortti jalkahoitajalle voi olla huolenpitoa diabeetikolle.

Aineeton lahja voi olla kunnoituksen osoitus toisen ajatusmaailmalle, vaikka itse ei samilla linjoilla olisikaan.

Itse tuen jonkin verran eläinsuojelutyötä ja olen toki iloinen, jos joku antaa minulle joululahjan, jossa lukee "olen lahjoittanut  sen ja sen summan eläinsuojelulle".  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Ap:n mielestä osoitetaan. Mikä minä tai sinä olemme sanomaan hänelle että hän kokee väärin? Tämähän ei tietenkään merkitse etteikö voisi osoittaa huolenpitoa ja kunnioitusta monilla muilla asioilla joka päivä.

Me emme ole ap:n läheisiä, mutta mies on. Mies ei halua lahjoa ja ap:n pitäisi ymmärtää asia ja olla aikuinen asian suhteen. Taitaa olla kuitenkin liikaa vaadittu.

Miksi sen pitäisi mennä niinkuin ap:n mies haluaa? Eikö tämä ole juuri sellaisia asioita joissa pitäisi tehdä kompromisseja, tai ainakin jokainen normaali parisuhteessa toisensa hyvää oloa haluava tekisi?

Jankuti jankuti.

Ap:n parisuhde ei ole normaali. Ap ei ole normaali.

Jos sinua ei kiinnosta tämä keskustelu, vaan koet normaalit kysymykset omista kiistanalaisista ajatuksistasi jankuttamisena, ymmärtänet että osallistumispakkoa ei ole? Voit ihan vapaasti lähteä katselemaan nettikauppoihin mitä kaikkea ET halua kumppanillesi ostaa.

Minusta ap on aivan täysin normaali haluineen ja toiveineen. Hänen parisuhteensa ei kuulosta kovin ruusuiselta, mutta normaalilta yhtä kaikki.

:) Ap ei ole normaali yhä vieläkään.

Ap odottaa varmasti vielä vanhemmiltaankin lahjakasaa.

Mutta ihan sama, ap saa minun puolestani jatkaa kurjaa elämäänsä ja hakata päätään seinään huonossa parisuhteessaan. Hän ei ansaitse parempaa.

Oijoi, kylläpäs nyt on katkeraa tekstiä.  

Ei ole sama asia toivoa aviomiehen joskus muistavan lahjalla, kun haluta vielä vanhemmiltaan lahjakasaa.

Ymmärrän ap:tä , koska meilläkin on tapana miehen kanssa sopia ostetaanko lahjaa jouluna toisillemme.

Olimme jo pitkään ostamatta lahjoja, kunnes jossain vaiheessa lapset huomasivat, ettei iskä ja äiti saaneet lahjoja.  Lapset olivat itse vielä niin pieniä, etteivät lahjoja ostaneet. Sen jälkeen aina jotakin ostettiin. Nyt lapset jo nuoria aikuisia ja asuvat pois kotoa, mutta tulevat yleensä jouluksi lapsuudenkotiinsa. Ostavat lahjoja meillekin, vaikka aina sanotaan, ette ei mitään tarvita. Siltikin vielä erikseen miehen kanssa päätetään, ostetaanko toisillemme vai ei.

Nytkin sanoin miehelle jo hyvissä ajoin, ettei osteta lahjoja, mutta koska mies näytti jotenkin hämmentyneeltä, sanoin sitten, että "vai haluaako hän, että ostetaan"? No mies halusi, luulen , että hänkin oli jo ehtinyt jotakin hankkimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä sitä, ettei osteta toisilleen lahjoja. Ja aina nää miehet on sitä ehdottamassa! Kyllä mun mielestä lahjat pitää vaihtaa syntymäpäivänä sekä jouluna.

Miehille vinkkinä että en tiedä yhtäkään naista joka olisi pohjimmiltaan toista mieltä!

Minä olen. Mies ostaa lahjoja syntymäpäivänä, lasten syntymäpäivinä (minulle!), äitienpäivänä, ystävänpäivänä ja jouluna. Minusta se on rasittavaa. Ensinnäkin joo, kasvatin lapset kohdussani ja synnytin heidät, mutta ei sitä tarvitsisi mielestäni joka kerralla muistaa lahjoin.

Saan mieheltä joka vuosi ainakin kaksi lomamatkaa, useamman korun (joita muuten harvoin edes pidän, koska minulla on tietyt korut joita käytän aina), lahjakortteja, hajuvesiä, kukkia ja suklaita.

Minä olen jo helisemässä pelkän joulun ja syntymäpäivän kanssa. En itse oikeasti haluaisi mitään muistamisia itselleni. Mies osaa ostaa mitä itselleen haluaa ja minä osaisin ostaa itselleni.

Tää on vähän sama, kuin se, että ihminen joka kierii rahoissa sanoo, että "raha ei merkitse minulle  yhtään mitään" 

Silloin kun jotakin asiaa on tarpeeksi, jopa liikaa, se ei enää merkitse mitään. Sitten kun tämä asia puuttuu kokonaan tai sitä on erittäin vähän, onkin eri ääni kellossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä sitä, ettei osteta toisilleen lahjoja. Ja aina nää miehet on sitä ehdottamassa! Kyllä mun mielestä lahjat pitää vaihtaa syntymäpäivänä sekä jouluna.

Miehille vinkkinä että en tiedä yhtäkään naista joka olisi pohjimmiltaan toista mieltä!

Minä olen. Mies ostaa lahjoja syntymäpäivänä, lasten syntymäpäivinä (minulle!), äitienpäivänä, ystävänpäivänä ja jouluna. Minusta se on rasittavaa. Ensinnäkin joo, kasvatin lapset kohdussani ja synnytin heidät, mutta ei sitä tarvitsisi mielestäni joka kerralla muistaa lahjoin.

Saan mieheltä joka vuosi ainakin kaksi lomamatkaa, useamman korun (joita muuten harvoin edes pidän, koska minulla on tietyt korut joita käytän aina), lahjakortteja, hajuvesiä, kukkia ja suklaita.

Minä olen jo helisemässä pelkän joulun ja syntymäpäivän kanssa. En itse oikeasti haluaisi mitään muistamisia itselleni. Mies osaa ostaa mitä itselleen haluaa ja minä osaisin ostaa itselleni.

Tää on vähän sama, kuin se, että ihminen joka kierii rahoissa sanoo, että "raha ei merkitse minulle  yhtään mitään" 

Silloin kun jotakin asiaa on tarpeeksi, jopa liikaa, se ei enää merkitse mitään. Sitten kun tämä asia puuttuu kokonaan tai sitä on erittäin vähän, onkin eri ääni kellossa.

Se voi olla. En osaa ajatella miltä tuntuisi olla vuosi toisensa jälkeen ainoa jolle ei ole joululahjaa. Mutta jos olisi nyt olemassa nappi josta painamalla en saisi enää lahjoja, painaisin sitä.

Ap, jos teillä ei miehen mielestä anneta jouluna lahjoja ja sinä vielä tekstiesi mukaan hyväksyit sen,  niin sitten ei anneta aikuisille lahjoja jouluna. Säästä tuo ostamasi lahja miehen syntymäpäiväksi ja anna se vasta silloin.

Haluaisin vastauksen miksi menit ostamaan ylipäänsä lahjan ja vielä noin kalliin, jos tiedät että miehesi ei lahjoja ole ostellut tähänkään asti? Vai onko tämä joku marttyyrin kieroutunutta mielihyvää ja keino nolata mies, kun jouluna mies avaa kalliin lahjan ja sinulle hän ei ole ostanut mitään? Ota tämä vaikka opetuksena itsellesi, lakkaa ostamasta miehelle lahjoja! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Ap:n mielestä osoitetaan. Mikä minä tai sinä olemme sanomaan hänelle että hän kokee väärin? Tämähän ei tietenkään merkitse etteikö voisi osoittaa huolenpitoa ja kunnioitusta monilla muilla asioilla joka päivä.

Mistä kohtaa ap:n teksteistä olet lukenut, että ap kunnioittaa miestään? Tai että hän haluaisi pitää tästä lahjallaan huolta?

Ap on kertonut monestikin että hänen mielestään se että ostaisi edes pienen lahjan kertoisi välittämisestä ja huolenpidosta. Miksi siis oletat että tämä ei toimi hänenkin kohdallaan?

Huokaus. Lue ap:n miestä arvostavat tekstit. Hän ei arvosta miestä piirun vertaa.

Sanot etten arvosta lasteni isää piirun vertaa? Miksi hänelle sitten on päivittäin 2 lämmintä ruokaa, eväät, puhtaat vaatteet ja puhdas koti sekä hoidetut lapset, enkä ikinä ole penniäkään pyytänyt rahaa laskuihin, lapsiin tai ruokaa tms? Hän saa käyttää aikansa ja rahansa aivan mihin haluaa, ikävää toki että lapset eivät sijoitu tällä listalla kärkipäähän. Kertoisitko miten voisin hänelle vielä enemmän näyttää arvostustani?

"---Mieheni pyysi ettei osteta tänä(kään) vuonna joululahjoja toisillemme---"

eli onko tämä käytäntö ollut perheessänne jo aiemmin? Ostit siitä huolimatta kalliinpuoleisen lahjan? Olisko kannattanut hieman käyttää harkintaa tässä kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Sen lahjan voi laittaa kiertoon vaikka seuraavana jouluna.

Vaikka naapurille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa taas, että lahjaa ei anneta siksi, että halutaan antaa lahja, vaan siksi, että halutaan saada lahja.

Miksette vain sovi, että kumpikin antaa toisella 10000€ lahjaksi?

Tai miksei vaikka saman tien miljoona euroa?

Sitten voitte kehuskella, että mies antoi millin lahjaksi.

Miksei sitten voisi haluta että kumppani muistaa lahjalla?

Tässä ketjussahan ap kertoi ostaneensa itse lahjan ja on käärmeissään, kun mies ei ostakaan lahjaa. Jos hän haluaisi vain lahjoa miestään, niin sittenhän se, että mies ei osta hänelle lahjaa ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos taas on käärmeissään siitä, että mies ei anna lahjaa, niin sitä ei pitäisi sotkea lainkaan siihen, että antaako hän itse lahjaa vai ei.

Nämähän ovat limittäisiä asioita. Ap on halunnut muistaa miestään lahjalla koska ajattelee häntä. Sitten mies ilmoittaa että hän ei halua että lahjoja vaihdellaan. Ap:stä tämä on pyllystä koska hän olisi halunnut että heidän perheessään osoitetaan kunnioitusta ja huolenpitoa lahjoilla. Näen hyvin nämä limittäisinä asioina, en niinkään samana. Mielestäni ongelma nyt kuitenkin on siinä ettei ap avaa suutaan parisuhteessaan.

Kunnioitusta ja huolenpitoa ei osoiteta lahjoilla.

Ap:n mielestä osoitetaan. Mikä minä tai sinä olemme sanomaan hänelle että hän kokee väärin? Tämähän ei tietenkään merkitse etteikö voisi osoittaa huolenpitoa ja kunnioitusta monilla muilla asioilla joka päivä.

Mistä kohtaa ap:n teksteistä olet lukenut, että ap kunnioittaa miestään? Tai että hän haluaisi pitää tästä lahjallaan huolta?

Ap on kertonut monestikin että hänen mielestään se että ostaisi edes pienen lahjan kertoisi välittämisestä ja huolenpidosta. Miksi siis oletat että tämä ei toimi hänenkin kohdallaan?

Huokaus. Lue ap:n miestä arvostavat tekstit. Hän ei arvosta miestä piirun vertaa.

Sanot etten arvosta lasteni isää piirun vertaa? Miksi hänelle sitten on päivittäin 2 lämmintä ruokaa, eväät, puhtaat vaatteet ja puhdas koti sekä hoidetut lapset, enkä ikinä ole penniäkään pyytänyt rahaa laskuihin, lapsiin tai ruokaa tms? Hän saa käyttää aikansa ja rahansa aivan mihin haluaa, ikävää toki että lapset eivät sijoitu tällä listalla kärkipäähän. Kertoisitko miten voisin hänelle vielä enemmän näyttää arvostustani?

Ap, ikävä kyllä elämä menee usein niin, että mitä enemmän uhraudut muiden eteen, sitä vähemmän sitä arvostetaan. Olet miehellesi itsestäänselvyys, ja vaikka miten antaisit miehellesi sen kalliin lahjan niin ei siitä tule miehesi päähän ajatusta, että joskohan sinullekin pitäisi joskus antaa myös jotain. Säästä suosiolla ostamasi lahja synttäreihin, ja sen jälkeen lakkaa ostamasta miehellesi lahjoja. Sen rahan voit ihan hyvin panostaa vaikka siihen että ostat itsellesi jotain kivaa.

Maksulliset naiset kirjoittelemassa sugardaddylleen lahjalistaa. 

Luoja että naiset on sitä itseään