Mistä hoitajat uupuivat, kun koronan takia niin harva hoidossa?
Kysymys otsikossa. Enkä kysy ilkeyttäni vaan haluan ymmärtää.
Mistä uupuivat Suomessa hoitajat jo keväällä, kun silloin ei koronaa juuri edes testattu, saati että hoidossa olisi sen takia ollut ihmisiä kourallista enempää? Eikö meille näytetä samoja tilastoja, eli onko jotain mystisiä koronapotilaita joista ei ole koskaan kerrottu? Ymmärrän, että Italiassa hoitajat uupuivat kun potilaita oli oikeasti. Eihän niitä potilaita ole Suomessa vieläkään. Mistä uupumus?
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Ei ne hoitajat sen enempää ole uupuneita kuin ennenkään. Eikä myöskään lääkärit. Jollain on ihme pakko yrittää nostaa hoitajia ja lääkäreitä jotenkin jalustalle, he tekevät vain työtään niinkuin kaikki muutkin. Ei heidän työ ole mitenkään arvokkaampaa kuin muidenkaan, siksi on myös järjetöntä vaatia mitään koronalisiä yms.
Niin no, tästä voidaan olla eri mieltä. Korona on kuitenkin ihmisen terveyteen liittyvä asia, joten kyllä se varmasti kaikista eniten vaikuttaa sinne sairaalamaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suojautuminen ja varotoimenpiteet ihan kaikkia hoitaessa on lisääntynyt roimasti, töistä pitää olla poissa pienestäkin niiskutuksesta, sijaisia ei saada, eli kyllä se kuormitus nyt vaan on lisääntynyt vaikka sä et sitä ehkä tajua.
Olipa nihkeäsävyinen vastaus. No nyt tajuan, kiitos selvennyksestä. Eli ei koronapotilaiden hoitomäärä niinkään, koska heitähän on niin vähän, vaan hoitajien omat poissaolot ovat ne kuormittava seikka.
Oletko läpäisssyt peruskoulun?
Sijaisten puute ja hoitajien "omat" poissaolot liittyvät selkeästi yhteen. Sanamuoto on muuten ikävä, kuulostaa siltä kuin olisi hoitajien vika. Miehityksen on oltava kunnossa että ihmiset saavat hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Koronan takia on supistettu paljon muuta "vähemmän kiireellistä" hoitoa. Tämä tarkoittaa kovaa kiirettä ja kuormitusta viiveellä kun jonoja yritetään purkaa. Lomat on lyhennetty tai peruttu esim kesällä joka lisää väsymystä. Etkö ymmärrä että tämä tilanne vaikuttaa koko systeemiin. Ei ole kyse vain siitä montako koronapotilasta on jollain osastolla hoidossa.
No, ei sitä vaan kaikki tajua. Kuvitellaan kai, että koko sairaala on tyhjä, kun ei koronapotilaita ole ja koko sairaanhoitopiirin henkilökunta hoitaa vaan niitä muutamaa koronapotilasta. Todellisuus on kaikkea muuta.
Just olin tässä taannoin osastolla hoidossa pari päivää munuaistulehduksen takia (ei ollut koronaa ja se kyllä testattiin korkean kuumeen takia). Hetken jouduin olemaan käytävälläkin, kun osasto oli niin täynnä. Ei ole mitään valitettavaa hoidosta ja kyllä siellä varmasti kiirettä oli henkilökunnalla.
Minä olen sairaanhoitaja ja työskentelen keskussairaalassa sellaisessa työyksikössä, missä ei hoideta koronapotilaita, vaan tehdään enemmänkin ohjaustyötä. Normaalisti meitä on täällä 6, silloin työtahti on sopiva, äkillisistä poissaoloista ja esim. yhden hoitajan viikon vuosilomapätkästä on selvitty hyvin ennakoimalla ja vähän tahtia kirimällä, pienillä ylitöillä ja asioiden priorisoinnilla. Nyt meiltä on ollut yksi jo alkusyksystä saakka koronajäljittäjänä ja se kyllä jo tuntuu ja näkyy monessa kohti. Asioita on rästissä, ylitöitä on tullut todella paljon, ja väki on stressaantunutta, kun koko ajan on sellainen tunne, että ollaan vähän myöhässä aikataulusta. Ja esim. sairaslomalle jäämisen kynnys on todella korkea, mielummin tehdään töitä etätöinä kotoa kipeänäkin, ettei toisille kaadu vielä isompi työtaakka päälle. Kaikissa yksiköissä on omat koronan tuomat haasteensa, tavalla tai toisella se heijastuu joka paikkaan.
Homma on mennyt ihan sairaaksi koko alalla eli se uupumusraja on monessa paikassa lähellä jo muutenkin. Osassa paikoissa on sitten korona-asiat ja sen aiheuttama kerrannaisvaikutus.