Mistä hoitajat uupuivat, kun koronan takia niin harva hoidossa?
Kysymys otsikossa. Enkä kysy ilkeyttäni vaan haluan ymmärtää.
Mistä uupuivat Suomessa hoitajat jo keväällä, kun silloin ei koronaa juuri edes testattu, saati että hoidossa olisi sen takia ollut ihmisiä kourallista enempää? Eikö meille näytetä samoja tilastoja, eli onko jotain mystisiä koronapotilaita joista ei ole koskaan kerrottu? Ymmärrän, että Italiassa hoitajat uupuivat kun potilaita oli oikeasti. Eihän niitä potilaita ole Suomessa vieläkään. Mistä uupumus?
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tässäkin ketjussa näkee että tämän 'pandemian'" kuluttaviin asia ei ole itse tauti vaan helvetin varotoimet.
Noh, ne varotoimet kuuluvat työnkuvaan, eivät siis sinänsä ole mitään ylimääräistä. Saahan sitä sanoa, että ärsyttää ja hankaloittaa työtehtävien suoritusta, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole mikään työhön kuulumaton asia.
Ei kai sitä kukaan kiistä? Jos normaalisti vain kävelen potilashuoneeseen, eristyspukeutuminen- ja riisuminen vie aikaa 5-10min. Potilas joka ei pysty liikkumaan, syömään itse, ym vaatii huoneeseen menemisen useita kertoja vuorossa.
Olen hoitaja. En ole kohdannut koronapotilaita, epäilyjä muutaman. Olen töissä erikoisyksikössä, johon perehtymiseen menee useita vuosia.
Sairaala kierrättää hoitajia osastolta toiselle. Erikoisalan perehtyneenä muu sairaanhoidollinen työ on unohtunut vuosien saatossa. Mutta pitäisi osata, jos omalla osastolla hiljaisempaa.
Muutenkin ollut jo väsymystä ilmassa, mutta koronakriisi on saanut osaavaa henkilökuntaa hakeutumaan muualle töihin.
Uusia työntekijöitä on saatu, mutta osaamisen taso ei ole riittävä. Osaavat tekevät ylimääräisiä vuoroja niin, että kotona perhe alkaa jo oireilemaan.
Mutta ei ole mukava jättää työkavereita pulaan, kun resurssit ei riitä. Sitä venyy, kunnes väsyy.
Varmasti epävarmuus tulevaisuudesta väsyttää. Et tiedä onko lomia, onko vapaapäiviä, sairastitko kun saat töistä tartunnan, romahtaako kaikki? Asiat tehdään erilailla, on suojautumiset, vierailukiellot ym ym. Tätä veikkaisin. Tuskin se perustyö on muuttunut. Mutta olosuhteet on hyvin erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaispula, joka pahentunut korona aikana. Ennne oli suurin kesälomien ajan ongelma.
Vuorossa voi olla 2/5 valmiita hoitajia, joista vain yksi sairaanhoitaja. Tämä henkilöstö voi hoitaa vain vuoron lääkehoitoa (antaa säännöllisiä lääkkeitä, viedä tarvittavia), laittaa tippoja ja hoitaa suonensisäistä lääkitystä, nesteyttää, tehdä lääkemuutoksia läääkärin määräyksen mukaan lääkelistoihin. Lisäksi usein omaavat suurimman kokemuksen hätätilanteisiin (happihoito, imu, ravitsemus nenämahaletkuun/peg:n, ym).
Muut vuorossa opiskelijavaiheen hoitajia eri vaiheesta opintoja. Vastuu kaatuu näille kahdelle ja se tuntuu voin kertoa. Kun nämä kaksi myös vettä sitä muuta hoitoa osastolla eli tuntee potilaat. Kuka voi liikkua, mikä apuväline, tarviyseeko sen käytössä apua. Onko oltava kaksi hoitajaa paikalla varmistamassa liikkuminen. Syökö itse vai syötetäänkö, nuoseeko itse vuoteenreunalle vai avustetaanko, voiko edes jättää siihen valvomatta. Mikä vaippa päivällä tai yöllä. Tottakai nämä kerrotaan sijaisille, mutta ihminen ei voi muistaa kaikkea, vaikka kirjaisi ylös. Lisäksi potilaan vointi on voinut yllättäen muuttua, sijainen ei huomaa, koska ei tunne ennalta potilaan normaali vointia. Sitten potilas kaatuu/pyörtyy tms wc-käynnillä. Päässä haava ja käynnistetään eri toimet (lääkäri, pään kuvaus, haavan ompelu, jne).
Tämä vastaus ei kyllä yhtään vakuuttanut työn raskaudesta verrattuna muihin ammatteihin korona-aikana. Kaikkialla on henkilöstövajaus ja erikoisjärjestelyt sekä jatkuvasti muuttuvat käytännöt, tajuatko että raskaat työt tehdään nyt vajaamiehityksellä kaikkialla eikä pelkästään hoitoalalla. Paitsi että muilla aloilla irtisanottiinkin jo ennestään kuormittunutta henkilöstöä vaikka tilausmäärät pysyi samoina, eli ihan "kaiken varalta". Plus päälle vajaamittaisen henkilöstön altistuspoissaolot, jotka kuormittaa kohtuuttomasti niitä vähiä jotka jo muutenkin tekee monen henkilön työmäärät. Mutta ei tulisi mieleenkään mennä lehtien palstoille valittamaan.
Miksei tule mieleen? Eihän asiaan saada koskaan parannusta jos henkilöstö vain kiltisti nielee kaiken mitä eteen tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaispula, joka pahentunut korona aikana. Ennne oli suurin kesälomien ajan ongelma.
Vuorossa voi olla 2/5 valmiita hoitajia, joista vain yksi sairaanhoitaja. Tämä henkilöstö voi hoitaa vain vuoron lääkehoitoa (antaa säännöllisiä lääkkeitä, viedä tarvittavia), laittaa tippoja ja hoitaa suonensisäistä lääkitystä, nesteyttää, tehdä lääkemuutoksia läääkärin määräyksen mukaan lääkelistoihin. Lisäksi usein omaavat suurimman kokemuksen hätätilanteisiin (happihoito, imu, ravitsemus nenämahaletkuun/peg:n, ym).
Muut vuorossa opiskelijavaiheen hoitajia eri vaiheesta opintoja. Vastuu kaatuu näille kahdelle ja se tuntuu voin kertoa. Kun nämä kaksi myös vettä sitä muuta hoitoa osastolla eli tuntee potilaat. Kuka voi liikkua, mikä apuväline, tarviyseeko sen käytössä apua. Onko oltava kaksi hoitajaa paikalla varmistamassa liikkuminen. Syökö itse vai syötetäänkö, nuoseeko itse vuoteenreunalle vai avustetaanko, voiko edes jättää siihen valvomatta. Mikä vaippa päivällä tai yöllä. Tottakai nämä kerrotaan sijaisille, mutta ihminen ei voi muistaa kaikkea, vaikka kirjaisi ylös. Lisäksi potilaan vointi on voinut yllättäen muuttua, sijainen ei huomaa, koska ei tunne ennalta potilaan normaali vointia. Sitten potilas kaatuu/pyörtyy tms wc-käynnillä. Päässä haava ja käynnistetään eri toimet (lääkäri, pään kuvaus, haavan ompelu, jne).
Tämä vastaus ei kyllä yhtään vakuuttanut työn raskaudesta verrattuna muihin ammatteihin korona-aikana. Kaikkialla on henkilöstövajaus ja erikoisjärjestelyt sekä jatkuvasti muuttuvat käytännöt, tajuatko että raskaat työt tehdään nyt vajaamiehityksellä kaikkialla eikä pelkästään hoitoalalla. Paitsi että muilla aloilla irtisanottiinkin jo ennestään kuormittunutta henkilöstöä vaikka tilausmäärät pysyi samoina, eli ihan "kaiken varalta". Plus päälle vajaamittaisen henkilöstön altistuspoissaolot, jotka kuormittaa kohtuuttomasti niitä vähiä jotka jo muutenkin tekee monen henkilön työmäärät. Mutta ei tulisi mieleenkään mennä lehtien palstoille valittamaan.
On varmaan vähän eri asia odottaa leikkaus/syöpäkipuun tarvittavaa lääkettä kivuissaan, kun jotain ruoka-annosta ravintolassa. Lisäksi vahvojen kipulääkityksen kuittaamiseeen tarvitaan ainakin meillä kaksi hoitajaa, ehkä ne vuoron ainoat joilla ne lääkeluvat. Sitten etsitään sitä työkaveria jolla ehkä juuri potilas istumassa pöntöllä eikä voi siihen jättää,
Näkee kyllä, että ihmisillä ei oikeasti ole mitään käsitystä hoitajan työn sisällöstä. Potilaat kuvitellaan hyvin omatoimisiksi ja hoitaja vaan liihottaa viemässä lääkettä ja mittaa verenpainetta.
Sairaanhoitajia on suomessa vähän päälle 70 000, tällä hetkellä sairaanhoidossa on n.140 potilasta, 25 teho-osastoilla. Syksyllä ja kesällä hoidettavia oli vielä vähemmän.
Melkoinen kuormitus per sairaanhoitaja siis...
Ite oon labrahoitaja (joo, hoitajia on muitakin kuin ne sairaanhoitajat ja lähihoitajat) ja meillä on maaliskuusta asti tehty korona-analytiikkaa 24/7 kaiken muun työn lisäksi. Lisäväkeä on hankalaa saada, koska labrahoitajista/bioanalyytikoista on huutava pula. Keväällä alettiin lähes paniikinomaisesti haalimaan "koronalaitteita" ja niihin metsästettiin tarvikkeita niin kuin kaikki muutkin labrat maailmassa, laitteiden sisäänajoa ja perehdytystä työntekijöille tehtiin samaan aikaan. Näytteitä tehtiin yötä myöten, tuplavuoroja/ylimääräisiä vuoroja tuli valtavasti. Kesällä vähän rauhoittui rauhoittui mutta siitä huolimatta lomat siirrettiin ja pätkittiin moneen kertaan, joten kesälläkään ei saanut kunnolla levätä. Nyt syksyllä pandemian pahentuessa analytiikka on rutinoitunut mutta näytteitä tulee valtavasti, tuhansia päivässä. Niitä kannetaan välillä jätesäkeittäin labraan. Näytteet vaativat työläät esikäsittelyt/pipetoinnit ennen kuin ne voi laittaa itse sinne analysointilaitteeseen. Työ on fyysisesti rankkaa, koska toistuvaa liikettä tulee päivässä todella paljon ja väellä on selät ja kädet finaalissa. Helpotusta ei näy vielä.
Ja kun joku tuolla aiemmin puhui suojavarusten kanssa puljaamisesta. Itse otan aamukierrolla verikokeita tunnin aikana hieman osastosta riippuen 8-12 potilaalta, joskus enemmänkin. Nyt kun eristyksiä on aiempaa enemmän, näytteenotto hidastuu ja ehdinkin suojatoimenpiteiden takia ottaakin huonoimmillaan vain 6 potilasta tunnissa. Potilasmäärä on kuitenkin sama ja minulla menee kierrolla pidempään. Ja kun pääsen kierrolta labraan, minulla on aiempaa vähemmän aikaa tehdä ne päivän suunnitellut työtehtävät.
Muuhun hoitotyöhön en osaa ottaa kantaa mutta halusin tuoda tätä yleensä unohdettua labrahoitajan vinkkeliä tähän keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Eihän ne oikeasti kuormitukaan siellä missä koronaa ei hoideta. Kasvomaski ja ylimääräinen käsien pesu ei pahemmin kuormita ketään.
Kyllä kasvomaskin käyttö monelle on ongelmallista, meillä töissä osa joutuu pitämään maskia 6-8h/pv niin monella on korvan taustat ja naama ruvella, huulirupia, väsymystä, huimausta jne. Ja eikös maskinkäytön haitalle ole jo keksitty oma läketiett. diagnoosi, kun törmäsin siihen työntekijän lääkärintodistuksessa.
Ja ala ei ole edes hoitoala, vaan paljon kevyempi suojaus.
Sama tyyppi tehtailee hullun vimmalla näitä aloituksia.
Että jaksetaankin kysellä ja tivata ilmiselviä asioita. Ehkä teillä epäilijöillä on vielä onni päästä katsomaan sitä koronan hoitoa lähempää. Että laiskotellaanko siellä ja istutaan kahvilla. Huomauttakaa sitten. Luulisin että vauvapalstan selailuun jää siellä sentään vähemmän aikaa kuin näillä kroonikoilla. Terv. ei hoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Sama tyyppi tehtailee hullun vimmalla näitä aloituksia.
Ihan ensimmäinen kerta kun aiheesta kirjoitan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Suojautuminen ja varotoimenpiteet ihan kaikkia hoitaessa on lisääntynyt roimasti, töistä pitää olla poissa pienestäkin niiskutuksesta, sijaisia ei saada, eli kyllä se kuormitus nyt vaan on lisääntynyt vaikka sä et sitä ehkä tajua.
Eli pelkkä normaali yöpuku ei riitä ja saikkua saa jopa normaalia helpommin.
Samaan aikaan moni mies kiskoo joka päivä paljon raskaamman suojavarustuksen niskaansa ja sairaslomista ei ole tietoakaan.
Vierailija kirjoitti:
Että jaksetaankin kysellä ja tivata ilmiselviä asioita. Ehkä teillä epäilijöillä on vielä onni päästä katsomaan sitä koronan hoitoa lähempää. Että laiskotellaanko siellä ja istutaan kahvilla. Huomauttakaa sitten. Luulisin että vauvapalstan selailuun jää siellä sentään vähemmän aikaa kuin näillä kroonikoilla. Terv. ei hoitaja.
Pahoittelut, pyrin vain ymmärtämään.
Ap
En jaksanut ensimmäistä sivua pidemmälle lukea. Onneksi vaihdoin alaa! Juuri tuo jatkuva kyseenalaistaminen ja "enymmärrämiksihoitajatkitisee"-mussutus on niin tyhmää. Aloituksestakin jo huomaa ettei edes haluta yrittää ymmärtää, vaan tarkoitus on tulla vähättelemään hoitajien kokemuksia. Hoitotyö oli mielestäni mukavaa, mutta kaikki se hevonpaska ympärillä oli uuvuttavaa. Jatkuva minimi- tai alimiehitys, jatkuvat organisaatiomuutokset, kehittäminen (mikä ei ikinä tuottanut mitään parannusta entiseen), vuorotyön ja perheen yhdistäminen, omaiset, jotka eivät noudata osaston ohjeistuksia...
Vierailija kirjoitti:
Että jaksetaankin kysellä ja tivata ilmiselviä asioita. Ehkä teillä epäilijöillä on vielä onni päästä katsomaan sitä koronan hoitoa lähempää. Että laiskotellaanko siellä ja istutaan kahvilla. Huomauttakaa sitten. Luulisin että vauvapalstan selailuun jää siellä sentään vähemmän aikaa kuin näillä kroonikoilla. Terv. ei hoitaja.
Miten sait aloituksesta kyselyä ja tivausta? Siinähän on yksi ihan neutraalisävyinen kysymys. Eikä mitään mainintaa laiskottelusta ja kahvilla istumisesta. Hurjan ärhäköitä vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suojautuminen ja varotoimenpiteet ihan kaikkia hoitaessa on lisääntynyt roimasti, töistä pitää olla poissa pienestäkin niiskutuksesta, sijaisia ei saada, eli kyllä se kuormitus nyt vaan on lisääntynyt vaikka sä et sitä ehkä tajua.
Eli pelkkä normaali yöpuku ei riitä ja saikkua saa jopa normaalia helpommin.
Samaan aikaan moni mies kiskoo joka päivä paljon raskaamman suojavarustuksen niskaansa ja sairaslomista ei ole tietoakaan.
Saikuttelu ei kevennä työtaakkaa vaan lisää sitä.
Ja hei ne tollot joilla "ei ole sairaslomista tietoakaan" kuormittavat koko yhteiskuntaa joukkoaltistamisillaan. Kipeänä töihin meno ei nyt tee miehistä sankareita, sori vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tyyppi tehtailee hullun vimmalla näitä aloituksia.
Ihan ensimmäinen kerta kun aiheesta kirjoitan.
Ap
Niin varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että jaksetaankin kysellä ja tivata ilmiselviä asioita. Ehkä teillä epäilijöillä on vielä onni päästä katsomaan sitä koronan hoitoa lähempää. Että laiskotellaanko siellä ja istutaan kahvilla. Huomauttakaa sitten. Luulisin että vauvapalstan selailuun jää siellä sentään vähemmän aikaa kuin näillä kroonikoilla. Terv. ei hoitaja.
Miten sait aloituksesta kyselyä ja tivausta? Siinähän on yksi ihan neutraalisävyinen kysymys. Eikä mitään mainintaa laiskottelusta ja kahvilla istumisesta. Hurjan ärhäköitä vastauksia.
Mahtaako ärhäkkyys kertoa jotain väsymyksestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaispula, joka pahentunut korona aikana. Ennne oli suurin kesälomien ajan ongelma.
Vuorossa voi olla 2/5 valmiita hoitajia, joista vain yksi sairaanhoitaja. Tämä henkilöstö voi hoitaa vain vuoron lääkehoitoa (antaa säännöllisiä lääkkeitä, viedä tarvittavia), laittaa tippoja ja hoitaa suonensisäistä lääkitystä, nesteyttää, tehdä lääkemuutoksia läääkärin määräyksen mukaan lääkelistoihin. Lisäksi usein omaavat suurimman kokemuksen hätätilanteisiin (happihoito, imu, ravitsemus nenämahaletkuun/peg:n, ym).
Muut vuorossa opiskelijavaiheen hoitajia eri vaiheesta opintoja. Vastuu kaatuu näille kahdelle ja se tuntuu voin kertoa. Kun nämä kaksi myös vettä sitä muuta hoitoa osastolla eli tuntee potilaat. Kuka voi liikkua, mikä apuväline, tarviyseeko sen käytössä apua. Onko oltava kaksi hoitajaa paikalla varmistamassa liikkuminen. Syökö itse vai syötetäänkö, nuoseeko itse vuoteenreunalle vai avustetaanko, voiko edes jättää siihen valvomatta. Mikä vaippa päivällä tai yöllä. Tottakai nämä kerrotaan sijaisille, mutta ihminen ei voi muistaa kaikkea, vaikka kirjaisi ylös. Lisäksi potilaan vointi on voinut yllättäen muuttua, sijainen ei huomaa, koska ei tunne ennalta potilaan normaali vointia. Sitten potilas kaatuu/pyörtyy tms wc-käynnillä. Päässä haava ja käynnistetään eri toimet (lääkäri, pään kuvaus, haavan ompelu, jne).
Tämä vastaus ei kyllä yhtään vakuuttanut työn raskaudesta verrattuna muihin ammatteihin korona-aikana. Kaikkialla on henkilöstövajaus ja erikoisjärjestelyt sekä jatkuvasti muuttuvat käytännöt, tajuatko että raskaat työt tehdään nyt vajaamiehityksellä kaikkialla eikä pelkästään hoitoalalla. Paitsi että muilla aloilla irtisanottiinkin jo ennestään kuormittunutta henkilöstöä vaikka tilausmäärät pysyi samoina, eli ihan "kaiken varalta". Plus päälle vajaamittaisen henkilöstön altistuspoissaolot, jotka kuormittaa kohtuuttomasti niitä vähiä jotka jo muutenkin tekee monen henkilön työmäärät. Mutta ei tulisi mieleenkään mennä lehtien palstoille valittamaan.
On varmaan vähän eri asia odottaa leikkaus/syöpäkipuun tarvittavaa lääkettä kivuissaan, kun jotain ruoka-annosta ravintolassa. Lisäksi vahvojen kipulääkityksen kuittaamiseeen tarvitaan ainakin meillä kaksi hoitajaa, ehkä ne vuoron ainoat joilla ne lääkeluvat. Sitten etsitään sitä työkaveria jolla ehkä juuri potilas istumassa pöntöllä eikä voi siihen jättää,
Näkee kyllä, että ihmisillä ei oikeasti ole mitään käsitystä hoitajan työn sisällöstä. Potilaat kuvitellaan hyvin omatoimisiksi ja hoitaja vaan liihottaa viemässä lääkettä ja mittaa verenpainetta.
Miten nuo asiat liittyy koronaan?
Olen röntgenhoitaja, joten en nähdäkseni koe sitä kaikkein raskainta koronatyötä, mutta tässä omia huomioitani.
Päivystykseen tulee päivittäin porukkaa joiden oireet saattavat viitata koronaan, ja heitä on hoidettava eristyksissä kaikki rytkyt päällä, kunnes negatiivinen tulos tulee. Raskainta tietysti päivystyksen hoitajille, mutta koskettaa myös labranhoitajia ja röntgenhoitajia, joille on myös työläämpää tulla eristyshuoneeseen ottamaan verinäytteet ja keuhkokuvat. Ainakin meillä on myös tosi matala kynnys lähettää henkilökuntaa koronatesteihin, ja sitten tietty ollaan kotikaranteenissa kunnes vastaus tulee, mikä aiheuttaa henkilöstövajausta. Keväällä meillä oli yksi supertartuttajapotilas, jonka ensimmäinen testi antoi väärän negatiivisen tuloksen, ja jolle sitten altistui useita sairaan- labran- ja röntgenjoitajia, jotka kaikki päätyivät karanteeniin ja tietääkseni 8 sai taudin. Tästä viisastuneena potilaiden eristystä ei aina pureta kahdenkaan negatiivisen testin jälkeen, jos oireet ovat edelleen erittäin epäilyttävät.
Henkistä rasitusta tulee myös siitä, että aina pitää olla varpaillaan koronan varalta. Röntgeniin tulee silloin tällöin ilman maskia potilaita, jotka vaikuttavat hyvin koronasuspekteilta. Ainakin tehohoitajilla rajoitettiin kesälomien pitämistä kun ei tiedetty mihin suuntaan pandemia menee, vaikka kesä sitten osoittautuikin rauhalliseksi. Työkavereihinkin pitää yrittää pitää kahden metrin väliä, mikä ei tietenkään hoitajan työssä aina onnistu. Keväällä suojavarusteista oli pulaa, ja esim. meillä suojatakkien virkaa toimittivat kertakäyttöiset sadetakit. Kirurginmaskeja meidän sairaalassa on riittänyt viime kuukaudet, mutta joka toimituserä on eri merkkiä, ja niissä tuppaa olemaan pikkuvikoja, kuten outo haju. Yksinään tuo ei ole mikään iso juttu, mutta kaiken muun päällä kasvattaa stressiä.