Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sinkkuna ei ole enää varaa asua missään!
10.12.2020 |
Pätkätöitä, vakituista ei saa, vuokrat ovat todella korkeita. Mitä pieni ihminen vois tehdä? Olisi myös kivaa joskus elää elämää eikä vain aina kituuttaa.
Ja ennen kun joku sanoo, niin olen todella tarkka menoista, syön vain kotiruokaa, ei ole velkoja eikä muita ongelmia.
Alkaa vain nää menot tuntuu hieman liian raskailta tällä mun palkalla! Ikävää että joutuu myös nostaa soviteltua äivärahaa sekä asumistukea.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko harkinnut kimppakämppää tai soluhuonetta? Tilanteen parannuttua voit sitten muuttaa takaisin yksin asumaan. Tai etsit halvemman asunnon. Missä kaupungissa asut? Onko mahdollista muuttaa kauemmas keskustasta, mutta lähelle nopeinta juna/bussiyhteyttä työpaikalle? Voitko ottaa sivutöitä? Vuokrata nykyistä asuntoasi osa-aikaisesti? Muuttaa pienempään asuntoon?
Soluasuminen ei kaikille sovi, eikä kaikista siihen ole! Yli kolmekymppinen kaipaa jo omaa rauhaa!
Sanoisin, että tämä on kulttuurisidonnaista. Jossain Jenkeissä ja Saksassa kimppa-asuminen on ihan yleistä perheettömien keskuudessa. Aasiassa puolestaan voi samassa asunnossa asua 3-4 sukupolvea. Suomessa molempia asumismuotoja pidettäisiin outona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"En ainakaan nelikymppisenä lähde kimppakämppään asumaan"
Jos ei ole valmis kompromisseihin, niin sitten ei voi kun valittaa. Jostain kohdalta täytyy joustaa. Itse tiukilla ollessani tein kaikkeni että pääsin pois taloudellisesti tiukasta tilanteesta. Jos mikään ehdotettu ei käy, eikä pysty itse miettimään muuta ratkaisua tilanteeseen, niin sitten on vain tyydyttävä siihen miten asiat ovat.
Aikuinen ihminen tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa ja sitä ei kimppakämpässä useinkaan ole. Ei ole kiva katsella ventovieraita ihmisiä omassa kodissaan.
Tiedän vanhemman ukon, jonka vuokra Kalliossa on 350e. Oma keskustan kämppäni vuokra oli vielä viime vuonna 550e. Nyt nousi just viidelläkympillä.
Mut nää on just sellaisia yleensä et on asuttu kämpässä kymmeniä vuosia jo, eikä vuokra ole noussut markkinoiden tahtiin, kämppä on huonokuntoinen eikä siitä voi pyytää markkinavuokraa, jne.
Jos olet niin kuin maalta muuttamassa, niin ei mitään toivoa. Eivät nämä avoimilla markkinoilla pyöri, vaan saat kavereilta vinkin, jos saat. Kymmenien vuosien juuret kaupungissa vähän auttavat. Niin ja autopaikkani vuokra alakerrassa maan alla on 62e. Vakiasukkaille eri hinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei pärjää, mulla on 200 euroa vastike ja olen pitkäaikaistyötön. Pärjään oikein hyvin enkä saa edes toimeentulotukea.
Mistäs omistusasunto tuli?
Kun tässä juuri puhutaan siitä, että ei päästä koskaan tuohon tilanteeseen, kun vuokrat syövät kaikki tulot, eikä saada omistusasuntoa.
Kovalla työnteolla, säästämisellä ja hyvällä onnella.
Kyllä pankki lainaa myöntää jos on vakituinen työ.
Eipä muuten todellakaan välttämättä myönnä, jos ei ole säästöjä, ja siinä eivät takaajatkaan auta. Ensiasunnon hinnastakin pitää olla säästettynä tietty prosenttiosuus ennen kuin lainaa heruu.
Vierailija kirjoitti:
No kuule veit sanat suustani. Juuri samaisella hetkellä pohdin tätä sama asiaa. Mitä hittoa teen, kun kaikilla sisaruksilla ja kavereilla on kivat omistusasunnot (ja parisuhteet) ja minä vuokran ja kaikki muut menot yksin maksavana en pääse edes säästämisen alkuun koskaan.
Ja ihan sama mulla: En harrasta mitään maksullista, en shoppaa mitään, ja teen töitä ahkerasti. Osaan tehdä ruokani halvalla. Ulkona kävin viimeksi syömässä ehkä 1,5 v sitten.
Kannatti todella hankkia se yliopistotutkinto ja paahtaa töissä kunnianhimoisesti, kun tässä on lopputulos...
Kyllä noilla spekseillä hyvin valitulla yliopistotutkinnolla pitäisi säästöön saada se tonni kuussa. Toki jos on löytänyt juuri ne alat joilla palkkaus on huono (varhaiskasvatus, teatteritaiteet, kirjallisuus yms), niin sitten ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko harkinnut kimppakämppää tai soluhuonetta? Tilanteen parannuttua voit sitten muuttaa takaisin yksin asumaan. Tai etsit halvemman asunnon. Missä kaupungissa asut? Onko mahdollista muuttaa kauemmas keskustasta, mutta lähelle nopeinta juna/bussiyhteyttä työpaikalle? Voitko ottaa sivutöitä? Vuokrata nykyistä asuntoasi osa-aikaisesti? Muuttaa pienempään asuntoon?
Soluasuminen ei kaikille sovi, eikä kaikista siihen ole! Yli kolmekymppinen kaipaa jo omaa rauhaa!
Sanoisin, että tämä on kulttuurisidonnaista. Jossain Jenkeissä ja Saksassa kimppa-asuminen on ihan yleistä perheettömien keskuudessa. Aasiassa puolestaan voi samassa asunnossa asua 3-4 sukupolvea. Suomessa molempia asumismuotoja pidettäisiin outona.
Venäjällä on myös näitä 'kimppa-asuntoja' eli kommunalkoja. Meno on välillä melkoista. On käyty kusemassa naapurin teepannuun yms. muuta kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei pärjää, mulla on 200 euroa vastike ja olen pitkäaikaistyötön. Pärjään oikein hyvin enkä saa edes toimeentulotukea.
Mistäs omistusasunto tuli?
Kun tässä juuri puhutaan siitä, että ei päästä koskaan tuohon tilanteeseen, kun vuokrat syövät kaikki tulot, eikä saada omistusasuntoa.
Kovalla työnteolla, säästämisellä ja hyvällä onnella.
Kyllä pankki lainaa myöntää jos on vakituinen työ.
Mä teen kovasti töitä ja maksan Helsingin vuokraa yksin. Ei jää säästöön yhtikäs mitään ja mitään pesämunaa en ole mistään mukaani saanut.
En saa lainaa, koska ei ole säästöjä. Kaikki menee, mitä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuule veit sanat suustani. Juuri samaisella hetkellä pohdin tätä sama asiaa. Mitä hittoa teen, kun kaikilla sisaruksilla ja kavereilla on kivat omistusasunnot (ja parisuhteet) ja minä vuokran ja kaikki muut menot yksin maksavana en pääse edes säästämisen alkuun koskaan.
Ja ihan sama mulla: En harrasta mitään maksullista, en shoppaa mitään, ja teen töitä ahkerasti. Osaan tehdä ruokani halvalla. Ulkona kävin viimeksi syömässä ehkä 1,5 v sitten.
Kannatti todella hankkia se yliopistotutkinto ja paahtaa töissä kunnianhimoisesti, kun tässä on lopputulos...
Kyllä noilla spekseillä hyvin valitulla yliopistotutkinnolla pitäisi säästöön saada se tonni kuussa. Toki jos on löytänyt juuri ne alat joilla palkkaus on huono (varhaiskasvatus, teatteritaiteet, kirjallisuus yms), niin sitten ymmärtää.
Tonni kuussa :D :D : D
Ihan kuin yliopistokoulutetuilla olisi jotenkin joku fiksattu palkka. Lääkärit ja kauppislaiset nyt saattavat tienata ihan mitä vaan, mutta sitten on humanistit, yhteiskuntatieteilijät, kasvatustieteilijät, sosiaalitieteilijät... meitä on varmasti suurin osa yliopistokoulutetuista sellaisia, jotka eivät todellakaan saa tonnia, tai yhtään mitään, säästöön kuussa.
Näköjään mikään ehdotettu ei kelpaa niin mitä haluaisit ratkaisuksi? Että joku hyväsydäminen antaisi sinulle vuokralle asunnon alle markkinavuokran?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko harkinnut kimppakämppää tai soluhuonetta? Tilanteen parannuttua voit sitten muuttaa takaisin yksin asumaan. Tai etsit halvemman asunnon. Missä kaupungissa asut? Onko mahdollista muuttaa kauemmas keskustasta, mutta lähelle nopeinta juna/bussiyhteyttä työpaikalle? Voitko ottaa sivutöitä? Vuokrata nykyistä asuntoasi osa-aikaisesti? Muuttaa pienempään asuntoon?
Soluasuminen ei kaikille sovi, eikä kaikista siihen ole! Yli kolmekymppinen kaipaa jo omaa rauhaa!
Jep, nää on näitä mitä sinkuille aina tarjotaan. Katsotaan, ettei heillä ole oikeutta sellaiseen aikuiseen elämään kuin muilla tässä yhteiskunnassa, vaan on oltava valmis esim muuttamaan jonnekin toiselle puolelle maata pois läheistensä luota tai soluasuntoon, vaikka juuri kukaan suomalainen aikuinen ei sellaista asumismuotoa itselleen haluaisi.
Ei se ulkomaillakaan se kimppa-asuminen mitään herkkua aina ole! Myös muissa maissa on näitä kämppiksiä from hell!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko harkinnut kimppakämppää tai soluhuonetta? Tilanteen parannuttua voit sitten muuttaa takaisin yksin asumaan. Tai etsit halvemman asunnon. Missä kaupungissa asut? Onko mahdollista muuttaa kauemmas keskustasta, mutta lähelle nopeinta juna/bussiyhteyttä työpaikalle? Voitko ottaa sivutöitä? Vuokrata nykyistä asuntoasi osa-aikaisesti? Muuttaa pienempään asuntoon?
Soluasuminen ei kaikille sovi, eikä kaikista siihen ole! Yli kolmekymppinen kaipaa jo omaa rauhaa!
Sanoisin, että tämä on kulttuurisidonnaista. Jossain Jenkeissä ja Saksassa kimppa-asuminen on ihan yleistä perheettömien keskuudessa. Aasiassa puolestaan voi samassa asunnossa asua 3-4 sukupolvea. Suomessa molempia asumismuotoja pidettäisiin outona.
Olisitko itse valmis muuttamaan ventovieraiden ihmisten kanssa yhteen, vieläpä sellaisten, jotka eivät ole yhteiskuntakelpoisia, aiheuttavat pelkoa, hajottavat paikkoja ja omaisuuttasi ja pitävät kämppää kaatopaikkana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko harkinnut kimppakämppää tai soluhuonetta? Tilanteen parannuttua voit sitten muuttaa takaisin yksin asumaan. Tai etsit halvemman asunnon. Missä kaupungissa asut? Onko mahdollista muuttaa kauemmas keskustasta, mutta lähelle nopeinta juna/bussiyhteyttä työpaikalle? Voitko ottaa sivutöitä? Vuokrata nykyistä asuntoasi osa-aikaisesti? Muuttaa pienempään asuntoon?
Soluasuminen ei kaikille sovi, eikä kaikista siihen ole! Yli kolmekymppinen kaipaa jo omaa rauhaa!
Jep, nää on näitä mitä sinkuille aina tarjotaan. Katsotaan, ettei heillä ole oikeutta sellaiseen aikuiseen elämään kuin muilla tässä yhteiskunnassa, vaan on oltava valmis esim muuttamaan jonnekin toiselle puolelle maata pois läheistensä luota tai soluasuntoon, vaikka juuri kukaan suomalainen aikuinen ei sellaista asumismuotoa itselleen haluaisi.
Ei se ulkomaillakaan se kimppa-asuminen mitään herkkua aina ole! Myös muissa maissa on näitä kämppiksiä from hell!
Juu, toki. Jossain toisessa maassa kimppakämppäasuminen voi kuitenkin olla normaalimpaa kuin Suomessa. Suomessahan edes opiskelijat eivät tahdo kimppakämppiin, vaan ne jäävät esim. Hoasilla helposti tyhjilleen. Aikuista kimppakämpässä tai varsinkin solussa asuvaa ihmistä pidetään kyllä automaattisesti aika säälittävänä ja/tai moniongelmaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei pärjää, mulla on 200 euroa vastike ja olen pitkäaikaistyötön. Pärjään oikein hyvin enkä saa edes toimeentulotukea.
Mistäs omistusasunto tuli?
Kun tässä juuri puhutaan siitä, että ei päästä koskaan tuohon tilanteeseen, kun vuokrat syövät kaikki tulot, eikä saada omistusasuntoa.
Kovalla työnteolla, säästämisellä ja hyvällä onnella.
Kyllä pankki lainaa myöntää jos on vakituinen työ.
Eipä muuten todellakaan välttämättä myönnä, jos ei ole säästöjä, ja siinä eivät takaajatkaan auta. Ensiasunnon hinnastakin pitää olla säästettynä tietty prosenttiosuus ennen kuin lainaa heruu.
Näinhän se on. Eikä säästötkään auta, jos on pieni palkka ja yrität hankkia asuntoa yksin. Minulla oli ASP-tili, säätötavoite täytetty, säästöjä yhteensä n. 50t, sekä kk-palkka, josta jäi verojen jälkeen käteen n. 2000e/kk. Helsingissä ASP-lainaa saa max. 180t ja asunnon hankintahinnasta pitää olla itsellä 10%. Olisin halunnut ostaa Helsingistä kaksion kauempana keskustasta n. 190t hinnalla, mutta pankki olisi ollut pienten tulojen vuoksi valmis myöntämään vain vähän reilu 100t lainaa.
Jos olisin ottanut maksimilainan ja käyttänyt kaikki säästöni, olisin saanut arvoltaan n. 140t asunnon. Sillä ei saa Helsingistä mitään asumiskuntoista asuntoa, eikä remonttiin olisi jäänyt rahaa. 190t asuntoa varten olisin joutunut ottaa lainaa n. 140t, jolloin vastike ja lainalyhennys olisivat olleen yhteensä vähemmän kuin nykyinen vuokrani, mutta pankin mielestä minulla ei ole varaa maksaa vuokrani verran asumisesta, vaikka olen summaa maksanut menestyksekkäästi jo vuosi ja samalla säästänyt asuntoa varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ei pärjää, mulla on 200 euroa vastike ja olen pitkäaikaistyötön. Pärjään oikein hyvin enkä saa edes toimeentulotukea.
Mistäs omistusasunto tuli?
Kun tässä juuri puhutaan siitä, että ei päästä koskaan tuohon tilanteeseen, kun vuokrat syövät kaikki tulot, eikä saada omistusasuntoa.
Kovalla työnteolla, säästämisellä ja hyvällä onnella.
Kyllä pankki lainaa myöntää jos on vakituinen työ.
Eipä muuten todellakaan välttämättä myönnä, jos ei ole säästöjä, ja siinä eivät takaajatkaan auta. Ensiasunnon hinnastakin pitää olla säästettynä tietty prosenttiosuus ennen kuin lainaa heruu.
Näinhän se on. Eikä säästötkään auta, jos on pieni palkka ja yrität hankkia asuntoa yksin. Minulla oli ASP-tili, säätötavoite täytetty, säästöjä yhteensä n. 50t, sekä kk-palkka, josta jäi verojen jälkeen käteen n. 2000e/kk. Helsingissä ASP-lainaa saa max. 180t ja asunnon hankintahinnasta pitää olla itsellä 10%. Olisin halunnut ostaa Helsingistä kaksion kauempana keskustasta n. 190t hinnalla, mutta pankki olisi ollut pienten tulojen vuoksi valmis myöntämään vain vähän reilu 100t lainaa.
Jos olisin ottanut maksimilainan ja käyttänyt kaikki säästöni, olisin saanut arvoltaan n. 140t asunnon. Sillä ei saa Helsingistä mitään asumiskuntoista asuntoa, eikä remonttiin olisi jäänyt rahaa. 190t asuntoa varten olisin joutunut ottaa lainaa n. 140t, jolloin vastike ja lainalyhennys olisivat olleen yhteensä vähemmän kuin nykyinen vuokrani, mutta pankin mielestä minulla ei ole varaa maksaa vuokrani verran asumisesta, vaikka olen summaa maksanut menestyksekkäästi jo vuosi ja samalla säästänyt asuntoa varten.
Tutulta kuulostaa. Mä olisin saanut hankittua n 140 000 e asunnon, mutta totesin, että sellaista ei juurikaan kannata Hgistä ostaa, koska siitä ei välttämättä pääse eroon. Asunto tulisi olemaan sellaiselta alueelta, ja siinä kunnossa, etten haluaisi asua siellä itse, mutta en suinkaan välttämättä saisi myynnissä edes omiani takaisin.
Kylläpäs sinkkuja kiukuttaa kun ei saa puolen miljoonan lainaa nollakorolla ihanaan kaksioon helsingin keskustasta.
Jaxuhalit.
Tällästä tämä on. Hallitus pyrkii ajamaan miehiä ja naisia yhteen tekemällä yksinasumisesta helvetin paljon kalliimpaa. Sitten pitäisi katsella jotain päihdeongelmaista haisemassa sohvalla.
Sijoitusmielessä aika paljon kiertänyt Helsingin yksiöitä ja kaksioita ja käy sääliksi ensiasunnon ostajat. Sijoitusmarkkina käy niin kuumana että siellä on 5-10 sijoittajaa jonossa jokaisessa näytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuule veit sanat suustani. Juuri samaisella hetkellä pohdin tätä sama asiaa. Mitä hittoa teen, kun kaikilla sisaruksilla ja kavereilla on kivat omistusasunnot (ja parisuhteet) ja minä vuokran ja kaikki muut menot yksin maksavana en pääse edes säästämisen alkuun koskaan.
Ja ihan sama mulla: En harrasta mitään maksullista, en shoppaa mitään, ja teen töitä ahkerasti. Osaan tehdä ruokani halvalla. Ulkona kävin viimeksi syömässä ehkä 1,5 v sitten.
Kannatti todella hankkia se yliopistotutkinto ja paahtaa töissä kunnianhimoisesti, kun tässä on lopputulos...
Kyllä noilla spekseillä hyvin valitulla yliopistotutkinnolla pitäisi säästöön saada se tonni kuussa. Toki jos on löytänyt juuri ne alat joilla palkkaus on huono (varhaiskasvatus, teatteritaiteet, kirjallisuus yms), niin sitten ymmärtää.
Tonni kuussa :D :D : D
Ihan kuin yliopistokoulutetuilla olisi jotenkin joku fiksattu palkka. Lääkärit ja kauppislaiset nyt saattavat tienata ihan mitä vaan, mutta sitten on humanistit, yhteiskuntatieteilijät, kasvatustieteilijät, sosiaalitieteilijät... meitä on varmasti suurin osa yliopistokoulutetuista sellaisia, jotka eivät todellakaan saa tonnia, tai yhtään mitään, säästöön kuussa.
Minähän sanoin että kaikenlaiset hömppäalat poislukien. Persaukisuus elämäntapana olisi pitänyt hyväksyä jo silloin kuin kirkassilmäisenä sen yliopiston oven avasi.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs sinkkuja kiukuttaa kun ei saa puolen miljoonan lainaa nollakorolla ihanaan kaksioon helsingin keskustasta.
Jaxuhalit.
Kiitos jaxuhaleista. Kyllähän sinkkua kiukuttaa kun vakityöllä, vähän alle suomalaisen keskipalkan kk-tuloilla ja säännöllisellä säästämisellä ei saa pientä, huonokuntoista kaksiota itäisestä Helsingistä sellaiselta alueelta millä uskaltaisi vielä näin talvisinkin pimeän tullen yksin liikkua. :) Voihan sitä mitä miltsikämpäksi Hgin keskustassa kutsua jos oikein paha mieli on ja tarve muille kettuilla.
Alue: Aihe vapaa
Jep, nää on näitä mitä sinkuille aina tarjotaan. Katsotaan, ettei heillä ole oikeutta sellaiseen aikuiseen elämään kuin muilla tässä yhteiskunnassa, vaan on oltava valmis esim muuttamaan jonnekin toiselle puolelle maata pois läheistensä luota tai soluasuntoon, vaikka juuri kukaan suomalainen aikuinen ei sellaista asumismuotoa itselleen haluaisi.