Voiko samalla henkilöllä olla laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja normaali tai korkea älykkyys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Noiden tutkiminen on koulu- tai neuropsykologille peruskauraa. Eli ei todellakaan pitäisi mennä tutkivalle psykologille sekaisin lukivaikeus, ADHD ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niin eri ilmiöistä kyse ja tutkitaan eri tavoin. Veikkaan, että olet nyt ymmärtänyt jotain väärin, tai joku muu väärinkäsitys tuossa taustalla. Luultavasti lapsellasi ei ole oikeasti diagnosoitu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Ehkä siitä on joskus ollut epäilyä ja se on jäänyt siitä mieleen. Tai joku opettaja käyttänyt termiä väärin. Koska jos todella olisi tuo diagnoosi, lapsi ei pärjäsi noin hyvin koulussa. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittaa tavallista matalampaa älykkyyttä, ei voi olla tuolla diagnoosilla normaali älykkyys tai sitten diagnoosi on ehdottoman väärä. Tai jos todella olisi tuo diagnoosi, olisi siinä käynyt todella poikkeuksellinen kämmi joltain taholta. Kolmas vaihtoehto on vielä, että opettajat arvioivat väärin ja lapsesi numerot eivät vastaa todellisuutta. Tuohon en kyllä usko, jos lasta opettaa useita eri opettajia.

Eli lapsesi oikeusturvan kannalta selvitä asia. jos lapsi on normaaliälyinen mutta hänellä on vanhat heikkolahjaisen paperit, ei saisi olla noin. Tarkkaavuuden vaikeudet, jostain lukivaikeudesta puhumattakaan, eivät sekoita psykologin tutkimusta niin että tulisi väärä positiivinen diagnoosi.

Terveisin juuri joululomansa aloittanut psykologi

Minä sain viidennellä luokalla diagnoosin lievästä kehitysvammasta ja autismista lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Päädyin kuudennalla luokalla sitten kehitysvammapoliklinikalle. Äidiltä kysyin, että miksi tuossa ovessa lukee "kehitysvammapoliklinikka", niin hänen vastaus oli ettei tiedä. Just joo, varmaan ajatteli minun olevan sokea. Kyllä tajusin, että minne päädyin ja se tuntui hemmetin ahdistavalta, kun en ole ollut kehitysvammaisten kanssa tekemisissä paitsi nähnyt joitain, ja koko elämäni olen käynyt tavallista koulua osittain mukautetusti: yläkoulussa kävin mukauttamattomat aineet isossa luokassa kutosia ja seiskoja ja joskus kaseja saaden. Keskiarvo oli 7,5 päästyäni yläkoulusta. Yhteiskuntaoppi, äidinkieli, ruotsi, terveystieto, elämänkatsomustieto (uskonnon nostin vitosesta seiskaan ennen et:hen vaihtamista), kemia ja historia olivat seiskan ja kasin tasoa. Matematiikasta sain mukautetun seiskan, joka olisi ilman tähtimerkintää vitosen tasoa. Fysiikassa tarvitsin myös mukautuksen yläkoulussa. Kirjaa tosin ei vaihdettu e-kirjaan, joten teoriasisältö oli sama kuin muilla mutta laskutehtävät karsittiin karsittiin kokeista.

Kuitenkin kehitysvammapsykologin kiinnitti huomiota yläkouluajan testituloksia: siellä oli epätasaisuutta, jokin alue oli lievän kehitysvamman tasoa. Yleistiedon tiedän satavarmasti menneen hyvin ja sitten sen loogisen kuvajärjestyksen. Hän jopa kyseenalaisti kehitysvamman, mutta lääkäri oli eri mieltä. Kuitenkin kehitysvamma vaihtui laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin eli heikkolahjaisuuteen.

On toki mahdollista, ettei älyllinen kapatiseettini riitä tajuamaan älyllistä jälkeenjääneisyyttäni, mutta en silti pystyisi olemaan suhteessa kehitysvammaisen miehen kanssa. Mistään hypergamiasta eli ylöspäin pariutumisesta ei ole kyse. Nk. normaalin kanssa kykenen kuitenkin keskustelemaan historiasta, politiikasta, ideologioista ja yhteiskunnan arvoista. Eikä ole pelkoa, että "normaalista" miehestä tulisi omaishoitaja. Kukaan nk. normaali opiskelutoverikaan ei ole ihmetellyt mitään tavallisessa ammattikoulussa, vaikken mitään roolia vedä.

Tiedostan kyllä vaikeuteni. Muistan, kun yläkoulussa sain huomautuslapun liittyen maantietoon: jos oppilas ei saa vitosta korkeampaa, voi todistus jäädä saamatta ja tulla ehdot. Tällöin aloin lukea kokeisiin kuin hullu ja jankkasin asioita, vaikka se tuntui suoraan sanoen kamalalta. No, seiskaan ainakin ylsin. Ihan syystäkin olin jättänyt suurimmaksi osaksi kokeisiin lukemiseen tekemättä, kun mikään ei jää päähän. Minulla ei sanoja muodostaessa palat loksahda paikoilleen. Tälleen kävi esimerkiksi kun kysyttiin, mikä on evoluutio. Minulle jäi kuva siitä mieleen, muttei sanoja, joilla selittää. Tuntuu, että pitää monta päivää saada ne oikeat sanat paikoilleen. Ihan syystäkin äiti on sanonut minua ja paria sisarusta yhtä tyhmiksi.

Henkilö jota kuvailet, ei vaikuta tekstin kirjoittajalta. Kirjoittaja vaikuttaa älykkäältä.

Ei vaikuta mustakaan lievästi kehitysvammaiselta kyseinen kirjoittaja tai siltä, että olisi laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Jos edelleen tämä kirjoittaja on todellinen henkilö, niin kannattaa kertoa koko tarina lääkärille jotta voitaisiin ottaa kokonaistilanne huomioon. Ehkä on tyyliin Aspergeria/lievää autismia ja oppimisvaikeutta matematiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Siis et tiedä, onko lapsellasi diagnoosi vai ei? Jos on todettu tutkimuksin laaja-alaiset oppimisvaikeudet, tuo tarina kuulostaa oudolta! Seiskan kasin oppilas on normaalia tavisluokkaa. Jokin ei nyt pidä paikkansa.

Pojalle tehtiin psykologin testit viimeisen kerran 7-luokalla.

On tehty aiemminkin ja niissä saanut aina että kehitysviivettä 1-2 vuotta ja oppimisvaikeuksia monella saralla eli laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

7-luokalla kerrottiin vaan tuloksista että on pulmaa tuolla ja tuolla. Puhuttiin laaja-alaisista oppimisvaikeuksista taas.

Luokanvalvoka on sitä mieltä että poika ei ole seiskan oppilas vaan on potentiaalia parempiin numeroihin.

Toi sen julki siinä kun koulupsykologi tuloksista kertoi.

Psykologi suositteli sitten neuropsykologista kuntoutusta.

Haettiin eikä aluksi saatu kun paperissa luki laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

He luulivat siellä että on mukautettuja kouluaineita jne. Sitä ei saa jos on liian monella osa-alueella ongelmia.

Juteltiin ja asia käsiteltiin uudestaan ja nyt poika sai myönteisen päätöksen.

Poikaani on tutkittu 3-vuotiaasta saakka. Hyvin epämääräisesti on diagnooseja tullut. On monimuotoinen kehityshäiriö joka myöhemmin tarkentui adhd diagnoosiksi ja sekin tuli vähän erikoisesti ja epäselvästi.

Monimuotoinen jäi silti sinne roikkumaan. En tiedä onko enää siellä? En näe pojan tietoja mistään kun oma-kantaan ei pääse.

Enkä oikeasti tiedä lukeeko diagnooseissa monimuotoiset oppimisvaikeudet?

Ei sitä ole mitenkään julistettu että nyt diagnoosiksi tulee sellainen.

Siitä on vaan puhuttu että tuollaiset tulokset tuli.

Poika on aina pärjännyt koulussa ihan hyvin.

Hän itsekin sanoo että miksi hänen tarvii mennä mihinkään kuntoutuksiin kun koulussa on monta oppilasta jotka saa paljon huonompia numeroita kun hän.

Ajattelin että käy nyt tämän neuropsykologisen koska siitä on hyötyä hänen opiskeluissa.

Oppii uusia lukutekniiikoita jne.

Noihin on kuitenkin vaikea päästä ja haluan pojalle mahdollisimnan hyvän päättötodustuksen.

Itse epäilen että tarkkaavuuden pulmat sotkee paljon tuloksia ja jos vielä vaikka jännittänyt niissä testeissä tai ei ole kiinnostanut. Ja jos se epämääräinen lukihäiriö josta myös puhuttu mutta jota ei osata määritellä vaikuttaa myös? 😅🙈

Jos minä luen hänelle kokeisiin niin on ihan kartalla mistä puhutaan ja osaa heti vastata kysymyksiin joita välissä kyselen.

Ei tunnu olevan ongelmaa luetun tai kuullun ymmärtämisessäkään.

Varsinkin kun oppii sillä että vaan kuuntelee tunnilla. Ja tekee läksyt.

Luokanvalvoja sanoo että välillä tarvitsee enemmän tukea ja toisinaan on tukiopetuksessa jos esim joku matikkajuttu ei heti aukea.

Nyt ei ole aikoihin ollut.

Ilmeisesti nämäkään asiat eivät ole mustavalkoisia.

Vierailija kirjoitti:

Laaja-alainen oppimisvaikeudet eivät todellakaan tarkoita samaa kuin heikkolahjainen ihminen eikä sillä voi osoittaa älykkyyden osamäärää.

En tiedä mistä palstan "kyökki oppineet" repivät näitä sepistyksiään mutta asiat eivät todellakaan ole noin.

T. Henkilö joka näiden diagnoosien kanssa työskentelee ja niistä jotain tietääkin.

Wikipediakin on eri mieltä eikä tämä voi olla muokattua tietoa, vaikka sitä Wikipedian artikkelia on helppo muokata ja kirjoittaa vaikkapa Turun olevan Suomen nykyinen pääkaupunki.

"Heikkolahjaisuus on terminä vanhentunut, minkä vuoksi puhutaan nykyisin laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat oppimiseen liittyviä vaikeuksia, jotka ovat erityisiä oppimisvaikeuksia laajempia. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet eivät ole niin suuria kuin älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyvät, mutta ne vaikeuttavat merkittävästi muun muassa ihmisen kykyä suoriutua peruskoulun oppimäärästä, opiskella itselleen ammatti[2] sekä suoriutua työelämän vaatimuksista[1] "

" Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivien älykkyysosamäärä on 70-85, mikä on enemmän kuin kehitysvammaisilla"

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus

Tätä samaa tietoa on myös mm. Verneri.netissä, jonka mukaan myös laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla viitataan heikkolahjaisuuteen (ÄO 70-85).

Ilmeisesti jotkut ei kykene ymmärtämään, mitä eroa on laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla ja erityisillä oppimisvaikeuksilla.

Pojalla on laaja-alainen oppimishäiriö ja ad/hd sekä muita diagnooseja. Koulussa pärjää siinä missä muutkin, kielet ja matikka kiitettäviä, historia ainut mikä tökkii mutta taitaa todistukseen 7 tulla.

En ole koskaan poikaa pitänyt vähä-älyisenä! Eikä kukaan muukaan.

Seiskalla alkavat keskiarvot ovat keskitasoa. Jos kykenee ilman mukautuksia saamaan seiskapuolen niin pakko oltava väärä tuo keva/heikkolahjaisuus-diagnoosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Noiden tutkiminen on koulu- tai neuropsykologille peruskauraa. Eli ei todellakaan pitäisi mennä tutkivalle psykologille sekaisin lukivaikeus, ADHD ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niin eri ilmiöistä kyse ja tutkitaan eri tavoin. Veikkaan, että olet nyt ymmärtänyt jotain väärin, tai joku muu väärinkäsitys tuossa taustalla. Luultavasti lapsellasi ei ole oikeasti diagnosoitu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Ehkä siitä on joskus ollut epäilyä ja se on jäänyt siitä mieleen. Tai joku opettaja käyttänyt termiä väärin. Koska jos todella olisi tuo diagnoosi, lapsi ei pärjäsi noin hyvin koulussa. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittaa tavallista matalampaa älykkyyttä, ei voi olla tuolla diagnoosilla normaali älykkyys tai sitten diagnoosi on ehdottoman väärä. Tai jos todella olisi tuo diagnoosi, olisi siinä käynyt todella poikkeuksellinen kämmi joltain taholta. Kolmas vaihtoehto on vielä, että opettajat arvioivat väärin ja lapsesi numerot eivät vastaa todellisuutta. Tuohon en kyllä usko, jos lasta opettaa useita eri opettajia.

Eli lapsesi oikeusturvan kannalta selvitä asia. jos lapsi on normaaliälyinen mutta hänellä on vanhat heikkolahjaisen paperit, ei saisi olla noin. Tarkkaavuuden vaikeudet, jostain lukivaikeudesta puhumattakaan, eivät sekoita psykologin tutkimusta niin että tulisi väärä positiivinen diagnoosi.

Terveisin juuri joululomansa aloittanut psykologi

Minä sain viidennellä luokalla diagnoosin lievästä kehitysvammasta ja autismista lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Päädyin kuudennalla luokalla sitten kehitysvammapoliklinikalle. Äidiltä kysyin, että miksi tuossa ovessa lukee "kehitysvammapoliklinikka", niin hänen vastaus oli ettei tiedä. Just joo, varmaan ajatteli minun olevan sokea. Kyllä tajusin, että minne päädyin ja se tuntui hemmetin ahdistavalta, kun en ole ollut kehitysvammaisten kanssa tekemisissä paitsi nähnyt joitain, ja koko elämäni olen käynyt tavallista koulua osittain mukautetusti: yläkoulussa kävin mukauttamattomat aineet isossa luokassa kutosia ja seiskoja ja joskus kaseja saaden. Keskiarvo oli 7,5 päästyäni yläkoulusta. Yhteiskuntaoppi, äidinkieli, ruotsi, terveystieto, elämänkatsomustieto (uskonnon nostin vitosesta seiskaan ennen et:hen vaihtamista), kemia ja historia olivat seiskan ja kasin tasoa. Matematiikasta sain mukautetun seiskan, joka olisi ilman tähtimerkintää vitosen tasoa. Fysiikassa tarvitsin myös mukautuksen yläkoulussa. Kirjaa tosin ei vaihdettu e-kirjaan, joten teoriasisältö oli sama kuin muilla mutta laskutehtävät karsittiin karsittiin kokeista.

Kuitenkin kehitysvammapsykologin kiinnitti huomiota yläkouluajan testituloksia: siellä oli epätasaisuutta, jokin alue oli lievän kehitysvamman tasoa. Yleistiedon tiedän satavarmasti menneen hyvin ja sitten sen loogisen kuvajärjestyksen. Hän jopa kyseenalaisti kehitysvamman, mutta lääkäri oli eri mieltä. Kuitenkin kehitysvamma vaihtui laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin eli heikkolahjaisuuteen.

On toki mahdollista, ettei älyllinen kapatiseettini riitä tajuamaan älyllistä jälkeenjääneisyyttäni, mutta en silti pystyisi olemaan suhteessa kehitysvammaisen miehen kanssa. Mistään hypergamiasta eli ylöspäin pariutumisesta ei ole kyse. Nk. normaalin kanssa kykenen kuitenkin keskustelemaan historiasta, politiikasta, ideologioista ja yhteiskunnan arvoista. Eikä ole pelkoa, että "normaalista" miehestä tulisi omaishoitaja. Kukaan nk. normaali opiskelutoverikaan ei ole ihmetellyt mitään tavallisessa ammattikoulussa, vaikken mitään roolia vedä.

Tiedostan kyllä vaikeuteni. Muistan, kun yläkoulussa sain huomautuslapun liittyen maantietoon: jos oppilas ei saa vitosta korkeampaa, voi todistus jäädä saamatta ja tulla ehdot. Tällöin aloin lukea kokeisiin kuin hullu ja jankkasin asioita, vaikka se tuntui suoraan sanoen kamalalta. No, seiskaan ainakin ylsin. Ihan syystäkin olin jättänyt suurimmaksi osaksi kokeisiin lukemiseen tekemättä, kun mikään ei jää päähän. Minulla ei sanoja muodostaessa palat loksahda paikoilleen. Tälleen kävi esimerkiksi kun kysyttiin, mikä on evoluutio. Minulle jäi kuva siitä mieleen, muttei sanoja, joilla selittää. Tuntuu, että pitää monta päivää saada ne oikeat sanat paikoilleen. Ihan syystäkin äiti on sanonut minua ja paria sisarusta yhtä tyhmiksi.

Henkilö jota kuvailet, ei vaikuta tekstin kirjoittajalta. Kirjoittaja vaikuttaa älykkäältä.

Ei vaikuta mustakaan lievästi kehitysvammaiselta kyseinen kirjoittaja tai siltä, että olisi laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Jos edelleen tämä kirjoittaja on todellinen henkilö, niin kannattaa kertoa koko tarina lääkärille jotta voitaisiin ottaa kokonaistilanne huomioon. Ehkä on tyyliin Aspergeria/lievää autismia ja oppimisvaikeutta matematiikassa.

https://www.kaleva.fi/urpo-rinteen-laakaripojille-sakkoja-petoksista/22…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Noiden tutkiminen on koulu- tai neuropsykologille peruskauraa. Eli ei todellakaan pitäisi mennä tutkivalle psykologille sekaisin lukivaikeus, ADHD ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niin eri ilmiöistä kyse ja tutkitaan eri tavoin. Veikkaan, että olet nyt ymmärtänyt jotain väärin, tai joku muu väärinkäsitys tuossa taustalla. Luultavasti lapsellasi ei ole oikeasti diagnosoitu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Ehkä siitä on joskus ollut epäilyä ja se on jäänyt siitä mieleen. Tai joku opettaja käyttänyt termiä väärin. Koska jos todella olisi tuo diagnoosi, lapsi ei pärjäsi noin hyvin koulussa. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittaa tavallista matalampaa älykkyyttä, ei voi olla tuolla diagnoosilla normaali älykkyys tai sitten diagnoosi on ehdottoman väärä. Tai jos todella olisi tuo diagnoosi, olisi siinä käynyt todella poikkeuksellinen kämmi joltain taholta. Kolmas vaihtoehto on vielä, että opettajat arvioivat väärin ja lapsesi numerot eivät vastaa todellisuutta. Tuohon en kyllä usko, jos lasta opettaa useita eri opettajia.

Eli lapsesi oikeusturvan kannalta selvitä asia. jos lapsi on normaaliälyinen mutta hänellä on vanhat heikkolahjaisen paperit, ei saisi olla noin. Tarkkaavuuden vaikeudet, jostain lukivaikeudesta puhumattakaan, eivät sekoita psykologin tutkimusta niin että tulisi väärä positiivinen diagnoosi.

Terveisin juuri joululomansa aloittanut psykologi

Apua!

Pojalla ei ole hoitosuhdetta mihinkään paitsi koululääkäriin joka uusii vaan adhd lääkityksen reseptin. (Josta nyt puhutaan add:na)

Juuri se (resepti) uusittiin eikä puhuttu että keväälle olisi mitään uutta aikaa enää ellei tarvitse halutessa uusia reseptiä.

Täytyy nyt selvittää nämä asiat ihan pojan tulevaisuuden vuoksi.

Ei näköjään ole mikään "pikkujuttu" jos laaja-alaiset siellä lukee.

Poikaa opettaa useampi opettaja. Käytännössä joka ainetta opettaa eri ope.

Opettajat olivat saaneet täytettäväksi ennen tuota koululääkärikertaa laput joissa "rasti ruutuun" tarkkaavuuden seuraamisessa.

Lähes kaikissa lapuissa oli rasti että ei ongelmaa. Joissain lapuissa oli muutama "harvoin" merkintä. Mm siinä uskonnon opettajan lapussa.

Kyselyssä useita kohtia mm "liikutteleeko käsiään ja jalkojaan levottomasti", "onko vaikea keskittyä opetukseen" jne

Uskonto ei kiinnosta poikaa ja nyt pelkään että se on vitonen joulutodistuksessa koska saanut nyt viimeisestä kokeesta vitosen. Ja oliko sitä edellisestä kutonen?

Uskonto oli ainut kutonen ja se huonoin numero edellisessä todistuksessa.

Ja noista mukautetuista vielä eli tähdellä merkityistä joista joku ketjussa puhui. Tarkennan että pojallani ei sellaisia ole enkä ikinä suostuisikaan mukautettuun opiskeluun jos joku nyt sellaista ikinä ehdottaisikaan.

Mieheni opettaa erityisammattikoulussa ja hän sanoo että mukautettu voi olla ihan mitä vaan. Voi olla kympin rivi todistuksessa mukautettuja aineita. Se ei kerro osaamisesta juuri mitään. Sanoi että mieluummin vaikka se vitonen todistuksessa kun mukautettu kymppi.

Poikaan palatakseni vielä. Hänellä on hyvä kaveripiiri. Fiksuja tyyppejä. Ei rällää kylillä, omaa hyvät käytöstavat eivätkä ole sosiaalisesti kömpelöitä.

Yksi heistä, se paras kaveri, on ollut eskarista asti mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADHD:lla on usein oppimis- (tai paremminkin keskittymis-) vaikeuksia täysin älykkyydestä riippumatta. ADHD keskittymisvaikeudet saadaan usein hoidettua erittäin lievällä amfetamiinipohjaisella lääkityksellä.

Keskittymisvaikeudet ei ole sama asia kuin laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Kyllä se että neuropsykologin tutkimuksessa tulee esiin laajat oppimisvaikeudet, tarkoittaa juurikin kognitiivisen tason heikkoutta. Siinä mielessä ei siis voi olla älykäs. Älykkyyttä on kuitenkin monenlaista, ja vaikka kognitiivinen kapasiteetti olisikin heikko, voi olla hyvä tunneäly, tai voi olla poikkeuksellisen lahjakas musiikillisesti, liikunnallisesti jne[/quo

Kaikki on toki mahdollista, mutta tuo on harvinaista.

Esimerkiksi heikkolahjaisilla on usein myös ihmissuhteissa ongelmia, koska he eivät ymmärrä tilanteita. Vaikeus käsittää syy- ja seuraussuhteita ja ratkaista ongelmia, vaikeuttaa myös ihmissuhteita.

Yleensä kaikkein heikoimmat ovat myös motorisesti heikkoja. Koordinaatiokykyä ei ole ja hahmotushäiriö näkyy myös liikunnassa.

Toisaalta korkeankin ÄO:n omaava voi olla luonteeltaan itsekeskeinen ja manipuloiva, jolloin hänelläkin on helposti vaikeuksia ihmissuhteissaan. Ja vastaavasti matalan kognitiivisen älykkyyden omaava voi olla hyväntahtoinen ja kiltti.

Ot miksi tuota oletettua hyväntahtoisuutta ja kiltteyttä pidetään suurina arvoina ja näitä arvoja oletetusti omaavia hyvinä tyyppeinä? Usein homma on päin vastoin ja juuri nämä "kiltit ja hyväntahtoiset" on oikeasti pahimpia ja käyttävät muita vaan hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADHD:lla on usein oppimis- (tai paremminkin keskittymis-) vaikeuksia täysin älykkyydestä riippumatta. ADHD keskittymisvaikeudet saadaan usein hoidettua erittäin lievällä amfetamiinipohjaisella lääkityksellä.

Keskittymisvaikeudet ei ole sama asia kuin laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Kyllä se että neuropsykologin tutkimuksessa tulee esiin laajat oppimisvaikeudet, tarkoittaa juurikin kognitiivisen tason heikkoutta. Siinä mielessä ei siis voi olla älykäs. Älykkyyttä on kuitenkin monenlaista, ja vaikka kognitiivinen kapasiteetti olisikin heikko, voi olla hyvä tunneäly, tai voi olla poikkeuksellisen lahjakas musiikillisesti, liikunnallisesti jne[/quo

Kaikki on toki mahdollista, mutta tuo on harvinaista.

Esimerkiksi heikkolahjaisilla on usein myös ihmissuhteissa ongelmia, koska he eivät ymmärrä tilanteita. Vaikeus käsittää syy- ja seuraussuhteita ja ratkaista ongelmia, vaikeuttaa myös ihmissuhteita.

Yleensä kaikkein heikoimmat ovat myös motorisesti heikkoja. Koordinaatiokykyä ei ole ja hahmotushäiriö näkyy myös liikunnassa.

Toisaalta korkeankin ÄO:n omaava voi olla luonteeltaan itsekeskeinen ja manipuloiva, jolloin hänelläkin on helposti vaikeuksia ihmissuhteissaan. Ja vastaavasti matalan kognitiivisen älykkyyden omaava voi olla hyväntahtoinen ja kiltti.

Ot miksi tuota oletettua hyväntahtoisuutta ja kiltteyttä pidetään suurina arvoina ja näitä arvoja oletetusti omaavia hyvinä tyyppeinä? Usein homma on päin vastoin ja juuri nämä "kiltit ja hyväntahtoiset" on oikeasti pahimpia ja käyttävät muita vaan hyväksi.

Moni arvostaa kehitysvammaistakin enemmän sosiaalisuuden ja aurinkoisuuden takia kuin vaikkapa älykästä henkilöä, jolla on Asperger tai ADHD. Mielenterveysongelmaiset ihmiset on näille samoille ihmisille myös alinta kastia ja jopa syyllisiä omiin ongelmiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Noiden tutkiminen on koulu- tai neuropsykologille peruskauraa. Eli ei todellakaan pitäisi mennä tutkivalle psykologille sekaisin lukivaikeus, ADHD ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niin eri ilmiöistä kyse ja tutkitaan eri tavoin. Veikkaan, että olet nyt ymmärtänyt jotain väärin, tai joku muu väärinkäsitys tuossa taustalla. Luultavasti lapsellasi ei ole oikeasti diagnosoitu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Ehkä siitä on joskus ollut epäilyä ja se on jäänyt siitä mieleen. Tai joku opettaja käyttänyt termiä väärin. Koska jos todella olisi tuo diagnoosi, lapsi ei pärjäsi noin hyvin koulussa. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittaa tavallista matalampaa älykkyyttä, ei voi olla tuolla diagnoosilla normaali älykkyys tai sitten diagnoosi on ehdottoman väärä. Tai jos todella olisi tuo diagnoosi, olisi siinä käynyt todella poikkeuksellinen kämmi joltain taholta. Kolmas vaihtoehto on vielä, että opettajat arvioivat väärin ja lapsesi numerot eivät vastaa todellisuutta. Tuohon en kyllä usko, jos lasta opettaa useita eri opettajia.

Eli lapsesi oikeusturvan kannalta selvitä asia. jos lapsi on normaaliälyinen mutta hänellä on vanhat heikkolahjaisen paperit, ei saisi olla noin. Tarkkaavuuden vaikeudet, jostain lukivaikeudesta puhumattakaan, eivät sekoita psykologin tutkimusta niin että tulisi väärä positiivinen diagnoosi.

Terveisin juuri joululomansa aloittanut psykologi

Apua!

Pojalla ei ole hoitosuhdetta mihinkään paitsi koululääkäriin joka uusii vaan adhd lääkityksen reseptin. (Josta nyt puhutaan add:na)

Juuri se (resepti) uusittiin eikä puhuttu että keväälle olisi mitään uutta aikaa enää ellei tarvitse halutessa uusia reseptiä.

Täytyy nyt selvittää nämä asiat ihan pojan tulevaisuuden vuoksi.

Ei näköjään ole mikään "pikkujuttu" jos laaja-alaiset siellä lukee.

Poikaa opettaa useampi opettaja. Käytännössä joka ainetta opettaa eri ope.

Opettajat olivat saaneet täytettäväksi ennen tuota koululääkärikertaa laput joissa "rasti ruutuun" tarkkaavuuden seuraamisessa.

Lähes kaikissa lapuissa oli rasti että ei ongelmaa. Joissain lapuissa oli muutama "harvoin" merkintä. Mm siinä uskonnon opettajan lapussa.

Kyselyssä useita kohtia mm "liikutteleeko käsiään ja jalkojaan levottomasti", "onko vaikea keskittyä opetukseen" jne

Uskonto ei kiinnosta poikaa ja nyt pelkään että se on vitonen joulutodistuksessa koska saanut nyt viimeisestä kokeesta vitosen. Ja oliko sitä edellisestä kutonen?

Uskonto oli ainut kutonen ja se huonoin numero edellisessä todistuksessa.

Ja noista mukautetuista vielä eli tähdellä merkityistä joista joku ketjussa puhui. Tarkennan että pojallani ei sellaisia ole enkä ikinä suostuisikaan mukautettuun opiskeluun jos joku nyt sellaista ikinä ehdottaisikaan.

Mieheni opettaa erityisammattikoulussa ja hän sanoo että mukautettu voi olla ihan mitä vaan. Voi olla kympin rivi todistuksessa mukautettuja aineita. Se ei kerro osaamisesta juuri mitään. Sanoi että mieluummin vaikka se vitonen todistuksessa kun mukautettu kymppi.

Poikaan palatakseni vielä. Hänellä on hyvä kaveripiiri. Fiksuja tyyppejä. Ei rällää kylillä, omaa hyvät käytöstavat eivätkä ole sosiaalisesti kömpelöitä.

Yksi heistä, se paras kaveri, on ollut eskarista asti mukana.

Jos oikeasti saa arvosanoja normaalissa opetuksessa kutosesta kasiin, niin en suosittele Luovin, Kiipulan yms. koulutuksia. Toki tiedän että kyseisissä kouluissa voi opiskella mm. logistiikkaa, datanomiksi tai merkonomiksi, eikä heikkolahjainen kykenisi noita aloja opiskelemaan edes erityiskoulussa.

Kuitenkin se paperi on täysin arvoton työmarkkinoilla, vaikka olisi normaaliälyinen opiskelija diagnosoituna lukihäiriöllä. Sillä saa p*rseensä pyyhkiä. Erityisammattikoulun opetussuunnitelma palvelee eniten kehitysvammaisia, joille pitää nyt keksiä jotain puuhasteltavaa kolmeksi vuodeksi ja todellisuudessa sitten valmistutaan leikkitöihin tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukihäiriökin on oppimisvaikeus ja sillä ei ole tekemistä älykkyyden kanssa. Ilmeisesti laaja-alaisella oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan isompia ongelmia kuin lukihäiriötä. Enpä niistä tiedä, mutta kai ne voivat korreloida matalan älykkyyden kanssa.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet on sama asia kuin heikkolahjaisuus, jossa henkilön äo on alempi kuin keskiverrolla, mutta korkeampi kuin kehitysvammaisella.

Nykyään pitäisi olla poliittisesti korrekti, niin sen takia ei puhuta heikkolahjaisuudesta. Psykologin lausunnossa asia tuotiin kaunistellen esille: "Prosessointinopeus on erittäin heikkoa". On opettajankin vaikeaa päätellä tuon perusteella, että mistä on kysymys.

Hidas prosessointinopeus ei kyllä ainakaan sitä tarkoita, että henkilön äo on alle 100. Monet älykkäät ovat "hitaita", koska ajattelevat asiat monelta kantilta ennen vastaamista.

Kyllä laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittavat nimenomaan normaalia alhaisempaa älykkyyttä, jota ennen kutsuttiin heikkolahjaisuudeksi. Normaaliälyisellä tai todella älykkäälläkin henkilöllä voi olla kapea-alaisia oppimisvaikeuksia, kuten lukihäiriö, matemaattinen oppimisvaikeus jne., mutta ne ovat eri asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- siinä olet oikeassa että älykkyydellä on geneettinen perusta ja tavallaan geenit asetettavat tietyn yläreunan älykkyyden ilmenemiselle. Toisaalta älykkyyden ja ympäristön vastavuoroinen suhde on myös kiistaton. Jos lapsi ei saa riittävästi virikkeitä tai laadukasta koulutusta esim jossain slummikoulussa ilman pätevää opetusta, ei hän myöskään pärjää älykkyystestin tietyissä, etenkin kielellisissä osissa niin hyvin mitä ideaalitilanteessa voisi. Sen sijaan tietyt älykkyystestin osa-alueet ovat vähemmän koulutuksesta riippuvaisia, kuten juuri työmuistin kapasiteetti. Se on ehkä kaikista kulttuurivapain älykkyyden mittari. Ja kuten itsekin myönsit, ei siinä ole eroja eri väristen ihmisten välillä.

Mustilla kyllä äo on noussut Yhdysvalloissa 85:een rodunsekoituksen ansiosta, mikä tarkoittaa länsimaissa heikkolahjaisuutta eli nykyisiä laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Tämähän tulee olemaan Suomenkin suunta, jos annemme suomalaislasten ruskettua.

Adoptiosta puheen ollen. Joissain Aasian on myös köyhyyttä, mutta tällaisesta maasta adoptoitu lapsi on mustaa adoptiolasta älykkäämpi oli kasvuympäristö sitten mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se tarkoittaa nimenomaan juuri keskimääräistä alhaisempaa älykkyyttä. Tämä tuntuu olevan hieman sellainen tabu, jota ei saisi sanoa ääneen. Ei alhainen älykkyys huononna ihmisarvoa eikä poissulje sitä, etteikö kyseessä voisi olla mukava ja miellyttävä henkilö.

Ihme kun kehitysvammaisista saa puhua. Sekin vielä puuttuisi, että kiellettäisiin älyllisen kehitysvamman olemassa olo. Ihmisrotujen välisistä älykkyyseroistahan ei saa puhua, mutta koiria saa luokitella älykkyyden mukaan.

Ennen kehitysvammaiset olivat vähä-älyisiä tai tylsämielisiä. Asteet olivat idiootti, imbessilli ja debiili, jotka lienee latinan kielestä kuten monien diagnoosien nimet (papereissa älyllinen kehitysvamma on retardatio mentalis).

Kas, kun ei vielä ole älykkyysrajoitteisia kuten läskit ovat painorajotteisia tai jopa kurvikkaita. Amputoiduista käsistä tai ihmisen fyysisestä vammaisuudestakaan ei puhutaan laaja-alaisina kävelyvaikeuksina.

Fragile X-oireyhtymässä on myös heikkolahjaisen ja normaalin rajamailla olevia ihmisiä. Kahdella lapsellani on tuo Frax: 14-v poika on rajatapaus eli juurikin on heikkolahjainen tai siis nykykielellä hänellä on laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja 18-vuotias tyttö on lievästi kehitysvammainen.

Oli se vaikeaa kertoa tyttärelle alkuun kehitysvammasta ja neurologikin aikanaan kehoitti olemaan kertomatta. Tuolloin tyttö tuli jo teini-ikään jolloin hän kertoi haluavansa eläinlääkäriksi tai sairaanhoitajaksi, saada lapsia ja ajokortin. Kyllä hänelle tuli suru puseroon kun ei ole mahdollisuutta yrittää mutta lopulta helpottui ymmärtämään tilanteensa ja on vastaanottava avun suhteen. Hän kävi peruskoulun erityiskoulussa. Ei olisi pärjännyt tavallisen koulun pienryhmässä avustettunakaan. Opiskeli valmentavaa yhden vuoden erityiskoulussa ja nyt opiskelee hoiva-avustajaksi. Hänellä on oikeasti hoivavietti ja jospa työ päiväkodin avustavissa tehtävissä hieman helpottaisi lapsen kaipuuta.

Sitten tämä nuorin poika, jolla on laaja-alaisesti oppimisvaikeuksia, on 7. luokalla. Poika opiskelee yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaisesti. Kotitalous, liikunta, musiikki ja käsityöt hän käy ison ryhmän mukana mikä tuo vaikeutansa kun omatoimisuus puuttuu ja reseptejä on vaikeaa seurata. Tuntuu että tuo oma tytärkin on oppinut jossain määrin omatoimiseksi ja osaa tehdä helppoja ruokia sekä siivota. Oppi peruskoulussa tekstiilikäsityötä jonkun verran. Poikani on ihan nollassa perustaitojenkin kanssa. Vieläkin hän 14-v kuuntelee Rölli-musiikkia ja katselee televisiosta Turtleseja sekä leikkii niitä kun muut samanikäiset jopa pienryhmästä ovat poikaani kehittyneempiä, sillä käsittääkseni nämä pienluokassa olevat luokkatoverit ovat enimmäkseen käytöshäiriöisiä (tämä on ongelma koska kiusaavat poikaani) tai heillä on lukivaikeuksia. Poika ihan haluaisi vanhemman veljensä tavoin armeijaan mutta en todellakaan usko hänen sinne kykenevän. Kurjemmalta tuntuu jos mitään eläkettä ei tule toisin tyttäreni voisi sellaisen saada.

Vierailija kirjoitti:

Pojalla on laaja-alainen oppimishäiriö ja ad/hd sekä muita diagnooseja. Koulussa pärjää siinä missä muutkin, kielet ja matikka kiitettäviä, historia ainut mikä tökkii mutta taitaa todistukseen 7 tulla.

En ole koskaan poikaa pitänyt vähä-älyisenä! Eikä kukaan muukaan.

Luulisi sinun edes vanhempana tietävän oikeat termit ja erot matalan älykkyyden ja oppimisvaikeuksien välillä. Kirjoitat pojallasi olevan laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, mutta viimeisessä lauseessa poikaa ei kukaan pidä "vähä-älyisenä". 

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet eli yli 30 vuotta sitten käytetty heikkolahjaisuus-termi on vaiettu asia. Keskuudessamme elää ihmisiä, joilla älykkyysosamäärä ei riitä selviytyäkseen normaalisti opetuksesta, mutta lääketieteellisestä näkökulmasta sitä ei luokitella vielä kehitysvammaisuuden, vaikka henkilö on käytännössä vammainen: jopa arkisten asioiden opettelu on vaikeaa. Näiden henkilöiden on vaikea oppia huolehtimaan ehkäisystä, mikä voi johtaa hyväksikäyttöriskeihin tytöillä ja naisilla. Taloudellinen puoli on myös hukassa: rahan arvoa ei tunneta ja voidaan ottaa pikavippejä ilman, että ymmärretään miten isot korot ne pitää sisällään ja pahimmillaan moni saa aikaan ansan menettämällä luottotiedot useiden maksamattomien pikavippien jälkeen. 

Yhteiskuntamme pitää huolta kehitysvammaisista. Heille on omat palvelut, jotka takaavat tuen jopa tavalliselle työpaikalle, ammatillisiin opintoihin, asumiseen ja harrastuksiin. Nämä vielä normaaleiksi luokitellut, jotka eivät vielä mene kehitysvamman rajalle, saavat syrjäytyä rauhassa ja yhteiskunnan monimutkaistuminen sekä digitalisoituminen tekee elämän vaikeaksi. He ovat ihan hukassa, ellei vanhemmat ole vielä hengissä ja kykeneviä auttamaan heikkoa lastaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojalla on laaja-alainen oppimishäiriö ja ad/hd sekä muita diagnooseja. Koulussa pärjää siinä missä muutkin, kielet ja matikka kiitettäviä, historia ainut mikä tökkii mutta taitaa todistukseen 7 tulla.

En ole koskaan poikaa pitänyt vähä-älyisenä! Eikä kukaan muukaan.

Luulisi sinun edes vanhempana tietävän oikeat termit ja erot matalan älykkyyden ja oppimisvaikeuksien välillä. Kirjoitat pojallasi olevan laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, mutta viimeisessä lauseessa poikaa ei kukaan pidä "vähä-älyisenä". 

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet eli yli 30 vuotta sitten käytetty heikkolahjaisuus-termi on vaiettu asia. Keskuudessamme elää ihmisiä, joilla älykkyysosamäärä ei riitä selviytyäkseen normaalisti opetuksesta, mutta lääketieteellisestä näkökulmasta sitä ei luokitella vielä kehitysvammaisuuden, vaikka henkilö on käytännössä vammainen: jopa arkisten asioiden opettelu on vaikeaa. Näiden henkilöiden on vaikea oppia huolehtimaan ehkäisystä, mikä voi johtaa hyväksikäyttöriskeihin tytöillä ja naisilla. Taloudellinen puoli on myös hukassa: rahan arvoa ei tunneta ja voidaan ottaa pikavippejä ilman, että ymmärretään miten isot korot ne pitää sisällään ja pahimmillaan moni saa aikaan ansan menettämällä luottotiedot useiden maksamattomien pikavippien jälkeen. 

Yhteiskuntamme pitää huolta kehitysvammaisista. Heille on omat palvelut, jotka takaavat tuen jopa tavalliselle työpaikalle, ammatillisiin opintoihin, asumiseen ja harrastuksiin. Nämä vielä normaaleiksi luokitellut, jotka eivät vielä mene kehitysvamman rajalle, saavat syrjäytyä rauhassa ja yhteiskunnan monimutkaistuminen sekä digitalisoituminen tekee elämän vaikeaksi. He ovat ihan hukassa, ellei vanhemmat ole vielä hengissä ja kykeneviä auttamaan heikkoa lastaansa.

Lukitaanko vastaus?

Mä tunnen henkilön, joka on todella älykäs monin tavoin - matemaattisesti avaruudellinenhahmotuskyky on hyvä, yleistieto ym.. Mut on kuitenkin ihan pirun ulapalla joissain perusjutuissa.

Minä taas tiedän ihan hyvin maalaisjärkeä vaativat perusjutut, olen lahjakas esim. luovissa asioissa ja ihmissuhteet onnistuvat lähes aina. Mutta minulta puuttuu täysin matemaattinen älykkyys ja sellainen looginen päättelykyky tai ainakin näiden tehtävien kanssa kuluu normaalia enemmän aikaa. Minulla todettu keskittymishäiriö. Koen kuitenkin olevani tavallaan kokonaisvaltaisemmin älykkäämpi kuin tämä tuntemani edellä mainittu henkilö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Siis et tiedä, onko lapsellasi diagnoosi vai ei? Jos on todettu tutkimuksin laaja-alaiset oppimisvaikeudet, tuo tarina kuulostaa oudolta! Seiskan kasin oppilas on normaalia tavisluokkaa. Jokin ei nyt pidä paikkansa.

Pojalle tehtiin psykologin testit viimeisen kerran 7-luokalla.

On tehty aiemminkin ja niissä saanut aina että kehitysviivettä 1-2 vuotta ja oppimisvaikeuksia monella saralla eli laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

7-luokalla kerrottiin vaan tuloksista että on pulmaa tuolla ja tuolla. Puhuttiin laaja-alaisista oppimisvaikeuksista taas.

Luokanvalvoka on sitä mieltä että poika ei ole seiskan oppilas vaan on potentiaalia parempiin numeroihin.

Toi sen julki siinä kun koulupsykologi tuloksista kertoi.

Psykologi suositteli sitten neuropsykologista kuntoutusta.

Haettiin eikä aluksi saatu kun paperissa luki laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

He luulivat siellä että on mukautettuja kouluaineita jne. Sitä ei saa jos on liian monella osa-alueella ongelmia.

Juteltiin ja asia käsiteltiin uudestaan ja nyt poika sai myönteisen päätöksen.

Poikaani on tutkittu 3-vuotiaasta saakka. Hyvin epämääräisesti on diagnooseja tullut. On monimuotoinen kehityshäiriö joka myöhemmin tarkentui adhd diagnoosiksi ja sekin tuli vähän erikoisesti ja epäselvästi.

Monimuotoinen jäi silti sinne roikkumaan. En tiedä onko enää siellä? En näe pojan tietoja mistään kun oma-kantaan ei pääse.

Enkä oikeasti tiedä lukeeko diagnooseissa monimuotoiset oppimisvaikeudet?

Ei sitä ole mitenkään julistettu että nyt diagnoosiksi tulee sellainen.

Siitä on vaan puhuttu että tuollaiset tulokset tuli.

Poika on aina pärjännyt koulussa ihan hyvin.

Hän itsekin sanoo että miksi hänen tarvii mennä mihinkään kuntoutuksiin kun koulussa on monta oppilasta jotka saa paljon huonompia numeroita kun hän.

Ajattelin että käy nyt tämän neuropsykologisen koska siitä on hyötyä hänen opiskeluissa.

Oppii uusia lukutekniiikoita jne.

Noihin on kuitenkin vaikea päästä ja haluan pojalle mahdollisimnan hyvän päättötodustuksen.

Itse epäilen että tarkkaavuuden pulmat sotkee paljon tuloksia ja jos vielä vaikka jännittänyt niissä testeissä tai ei ole kiinnostanut. Ja jos se epämääräinen lukihäiriö josta myös puhuttu mutta jota ei osata määritellä vaikuttaa myös? 😅🙈

Jos minä luen hänelle kokeisiin niin on ihan kartalla mistä puhutaan ja osaa heti vastata kysymyksiin joita välissä kyselen.

Ei tunnu olevan ongelmaa luetun tai kuullun ymmärtämisessäkään.

Varsinkin kun oppii sillä että vaan kuuntelee tunnilla. Ja tekee läksyt.

Luokanvalvoja sanoo että välillä tarvitsee enemmän tukea ja toisinaan on tukiopetuksessa jos esim joku matikkajuttu ei heti aukea.

Nyt ei ole aikoihin ollut.

Ilmeisesti nämäkään asiat eivät ole mustavalkoisia.

Hieman huolettaa näin maallikkona se, miten tuollainen diagnosointi vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Pojallahan menee koulussa ihan normaalisti. Elämässä voi etsiä sellaisen työn, jossa jonkin alueen heikkous ei tule esiin paljonkaan. Ala kannattaa valita vahvuuksien mukaan. Kukaan ei ole kaikessa hyvä. Kaikkea hyvää teille!