Voiko samalla henkilöllä olla laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja normaali tai korkea älykkyys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bengt Holmström on suomalainen taloustieteen nobelisti ja Harwardin professori, joka reputti lukiossa kielistä.

Eiköhän hänellä ole esim lukihäiriö, joka on siis kapea-alainen oppimishäiriö, eri asia kuin laaja-alainen oppimishäiriö.

Jos tekee yhdessä lajissa maailmanluokan huippujen huippusuorituksen, eikä selviä toisessa edes hyvästä yläastetasoisesta suorituksesta, niin kyse on erittäin korkeasta älykkyydestä ja merkittävästä oppimisvaikeudesta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä poika on ilmiselvästi heikkolahjainen. Aloittaa yhdeksännen luokan. On kutosen ja seiskan tasoinen oppilas. Ei sitä koulu kiinnosta vaan pelaa tietokoneella ja pelikonsoleilla. Mietin juuri että mikä ala tällaiselle sopii. Ei kirjaviisautta, ei osallistu kotitöihin vaan pelaa vaan. Muuta ei osaa tehdäkään. Kouluakaan ei kiinnosta häntä. Hyvä kun osaa edes voileivän tehdä itselleen. Kuvittelin pojan olevan ensin masentunut.

Mikään, mitä kertot, ei viittaa heikkolahjaisuuteen. Kerrot, ettei koulu kiinnosta. Silloin kutonen ja seiska ovat aivan odotettuja numeroita. Panostaminen voisi todnäk tuottaa parempia tuloksia. Et vaikuta kannustavalta vanhemmalta. Koulussa on toivottavasti ammattitaitoinen opinto-ohjaaja, joka paneutuu lapsesi jatko-opintoihin. Älä lannista lastasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laaja-alainen oppimisvaikeudet eivät todellakaan tarkoita samaa kuin heikkolahjainen ihminen eikä sillä voi osoittaa älykkyyden osamäärää.

En tiedä mistä palstan "kyökki oppineet" repivät näitä sepistyksiään mutta asiat eivät todellakaan ole noin.

T. Henkilö joka näiden diagnoosien kanssa työskentelee ja niistä jotain tietääkin.

Etkö tiedä, että valehteleminen on rumaa? Ketä yrität suojella? Kyllä, juuri heikkolahjaisuutta se tarkoittaa.

t. Psykologi

Yksi ihminen voi harjoittelemalla oppia soittamaan Mozartia, muttei välttämättä opi kuunaan säveltämään läheskään saman tasoisia teoksia vaikka miten ahkerasti harjoittelisi.

Toinen ihminen taas voi harjoittelemalla oppia säveltämään Mozartin tasoisia teoksia, muttei kuunaan opi niitä soittamaan vaikka miten ahkerasti harjoittelisi.

Kumpi heistä on älykkäämpi?

Koulun arvosanatkaan ei aina kaikkea kerro. Peruskoulussa painostetaan enemmän ulkolukuun ja itse soveltaminen jää vähälle. Olen lukenut isoihin ryhmiin integroiduista down-lapsista, joiden tapauksissa on niin paljon painotettu tuota hyvää muistia. Taitoprofiilit ovat myös kehitysvammaisillakin erilaisia. Tiedänkin erään lievän kevan, jolla on hyvä muisti, muttei hän ymmärrä lukemaansa ja sitä, mitä se on käytännössä. Eipä sillä ulkoa muistamisella yliopistossa pitkälle pötkitä, eikä se riitä edes ammattikoulussakaan, jos opiskelee vaikkapa kampaajaksi tai kokiksi, vaan pitää osata soveltaa oppimaansa käytännössä.

Kristiina xx kirjoitti:

Mun pikkuserkku lla todettiin adhd eskarissa ja hän oli oppinut lukemaan sujuvasti jo 6-vuotiaana.

ADHD on eri asia kuin heikkolahjaisuus/laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bengt Holmström on suomalainen taloustieteen nobelisti ja Harwardin professori, joka reputti lukiossa kielistä.

Eiköhän hänellä ole esim lukihäiriö, joka on siis kapea-alainen oppimishäiriö, eri asia kuin laaja-alainen oppimishäiriö.

Jos tekee yhdessä lajissa maailmanluokan huippujen huippusuorituksen, eikä selviä toisessa edes hyvästä yläastetasoisesta suorituksesta, niin kyse on erittäin korkeasta älykkyydestä ja merkittävästä oppimisvaikeudesta.

Silti, eri asia kuin "laaja-alaiset oppimisvaikeudet". Lukihäiriö voi olla vaikea ja silti voi olla vaikka matemaattinen nero. Tai voi olla kielellisesti tai kirjallisesti poikkeuslahjakkuus ja olla silti dyskalkulia. Kuitenkaan kapea-alainen oppimishäiriö EI vaikuta älykkyyteen. Kuten ei myöskään neurokirjoisuus, esim ADHD. 

Eikös laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoita sitä, että samalla henkilöllä on useampi oppimisvaikeus, esim. lukihäiriö ja hahmottamishäiriö? Ja eiväthän nuo vaikuta älykkyyteen millään tavalla. Heikkolahjaisuus on sitten eri asia.

Älykkyys ja oppimiskyky ovat eri asioita.

Ei voi, mutta voihan diagnoosi olla joskus myös virheellinen ja väärin perustein annettu. Esim. aikoinaan leimattiin helposti heikkolahjaiseksi ja laitettiin oireista riippuen tarkkailuluokalle tai apukouluun, vaikka oikeasti olisi ollut kyse esim. luki- tai hahmottamishäiriöstä. Ennen ei nimittäin tiedetty niin hyvin erilaisia diagnooseja ja häiriöitä kuin nykyään, eikä ollut yhtä hyviä tukitoimia.

Vierailija kirjoitti:

Eikös laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoita sitä, että samalla henkilöllä on useampi oppimisvaikeus, esim. lukihäiriö ja hahmottamishäiriö? Ja eiväthän nuo vaikuta älykkyyteen millään tavalla. Heikkolahjaisuus on sitten eri asia.

Onko nykyihmisillä oikeasti tieto näin heikkoa, ettei tajuta perusasioitakaan, vaikka tänä päivänä on internet, josta voi hakea tietoa. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat uusi termi, joka korvaa heikkolahjaisuus-termin. Käytännössä kyse on vammaisuudesta, kun jo arkiset asiatkin tuottaa vaikeuksia. Olisi ollut parempi säilyttää heikkolahjaisuus-termi tällaisten väärinkäsitysten takia. Ai niin, ketään ei saa nykyään luokitella älyn, sukupuolen yms. perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi, mutta voihan diagnoosi olla joskus myös virheellinen ja väärin perustein annettu. Esim. aikoinaan leimattiin helposti heikkolahjaiseksi ja laitettiin oireista riippuen tarkkailuluokalle tai apukouluun, vaikka oikeasti olisi ollut kyse esim. luki- tai hahmottamishäiriöstä. Ennen ei nimittäin tiedetty niin hyvin erilaisia diagnooseja ja häiriöitä kuin nykyään, eikä ollut yhtä hyviä tukitoimia.

Tänä päivänä asioiden pitäisi olla toisin ja tieto-taidon on oltava hyvää. Ellei sitten osata katsoa kokonaistilannetta, niin toki voi saada vääriä diagnooseja vaikkapa vaikean masennuksen perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukihäiriökin on oppimisvaikeus ja sillä ei ole tekemistä älykkyyden kanssa. Ilmeisesti laaja-alaisella oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan isompia ongelmia kuin lukihäiriötä. Enpä niistä tiedä, mutta kai ne voivat korreloida matalan älykkyyden kanssa.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet on sama asia kuin heikkolahjaisuus, jossa henkilön äo on alempi kuin keskiverrolla, mutta korkeampi kuin kehitysvammaisella.

Nykyään pitäisi olla poliittisesti korrekti, niin sen takia ei puhuta heikkolahjaisuudesta. Psykologin lausunnossa asia tuotiin kaunistellen esille: "Prosessointinopeus on erittäin heikkoa". On opettajankin vaikeaa päätellä tuon perusteella, että mistä on kysymys.

Mikä tuossa on vaikeasti ilmaistu? Tarkoittaa yksinkertaisesti että tiedon käsittely on hidasta. Henkilö tarvitsee tavallista enemmän aikaa sisäistääkseen kuulemansa/ lukemansa, mutta oikeanlaista tukea saadessaan voi oppia uutta aivan hyvin. Lausunnossa on kyllä eritelty paljon tuota tarkemmin vaikeudet eri osa-alueilla. Pyydä selkokielistä tulkkausta jos et ymmärrä psykologin/ neuropsykologin lausuntoa. Opettajana sinun on erittäin tärkeää ymmärtää kunnolla ja oikein, jotta voit suunnitella oppilaallesi oikeanlaiset tukimuodot.

Hyvin heikolle imperatiivien, peruslaskujen ja monien perusasioiden oppiminen on tuskallista. Ei kyse ole siitä, että henkilö ei heti omaksu opeteltua tietoa, vaan siitä, että hyvin heikoilla on vaikeuksia oman työn suunnittelussa, vaikeuksia ymmärtää annettuja tehtäviä eikä ymmärretä edes kysyä mitä pitäisi ymmärtää. Vaikeuksia on myös arkisissa toiminnoissa: ehkäisyä ei ymmärretä käyttää, ei osata varoa millaisessa seurassa liikkuu, rahan arvoa ei ymmärretä jne. Lukihäiriö tai adhd on eri asia, ja heillä voi olla mahdollisuus oppia samat asiat, vaikka se onkin työlästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Siis et tiedä, onko lapsellasi diagnoosi vai ei? Jos on todettu tutkimuksin laaja-alaiset oppimisvaikeudet, tuo tarina kuulostaa oudolta! Seiskan kasin oppilas on normaalia tavisluokkaa. Jokin ei nyt pidä paikkansa.

Pojalle tehtiin psykologin testit viimeisen kerran 7-luokalla.

On tehty aiemminkin ja niissä saanut aina että kehitysviivettä 1-2 vuotta ja oppimisvaikeuksia monella saralla eli laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

7-luokalla kerrottiin vaan tuloksista että on pulmaa tuolla ja tuolla. Puhuttiin laaja-alaisista oppimisvaikeuksista taas.

Luokanvalvoka on sitä mieltä että poika ei ole seiskan oppilas vaan on potentiaalia parempiin numeroihin.

Toi sen julki siinä kun koulupsykologi tuloksista kertoi.

Psykologi suositteli sitten neuropsykologista kuntoutusta.

Haettiin eikä aluksi saatu kun paperissa luki laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

He luulivat siellä että on mukautettuja kouluaineita jne. Sitä ei saa jos on liian monella osa-alueella ongelmia.

Juteltiin ja asia käsiteltiin uudestaan ja nyt poika sai myönteisen päätöksen.

Poikaani on tutkittu 3-vuotiaasta saakka. Hyvin epämääräisesti on diagnooseja tullut. On monimuotoinen kehityshäiriö joka myöhemmin tarkentui adhd diagnoosiksi ja sekin tuli vähän erikoisesti ja epäselvästi.

Monimuotoinen jäi silti sinne roikkumaan. En tiedä onko enää siellä? En näe pojan tietoja mistään kun oma-kantaan ei pääse.

Enkä oikeasti tiedä lukeeko diagnooseissa monimuotoiset oppimisvaikeudet?

Ei sitä ole mitenkään julistettu että nyt diagnoosiksi tulee sellainen.

Siitä on vaan puhuttu että tuollaiset tulokset tuli.

Poika on aina pärjännyt koulussa ihan hyvin.

Hän itsekin sanoo että miksi hänen tarvii mennä mihinkään kuntoutuksiin kun koulussa on monta oppilasta jotka saa paljon huonompia numeroita kun hän.

Ajattelin että käy nyt tämän neuropsykologisen koska siitä on hyötyä hänen opiskeluissa.

Oppii uusia lukutekniiikoita jne.

Noihin on kuitenkin vaikea päästä ja haluan pojalle mahdollisimnan hyvän päättötodustuksen.

Itse epäilen että tarkkaavuuden pulmat sotkee paljon tuloksia ja jos vielä vaikka jännittänyt niissä testeissä tai ei ole kiinnostanut. Ja jos se epämääräinen lukihäiriö josta myös puhuttu mutta jota ei osata määritellä vaikuttaa myös? 😅🙈

Jos minä luen hänelle kokeisiin niin on ihan kartalla mistä puhutaan ja osaa heti vastata kysymyksiin joita välissä kyselen.

Ei tunnu olevan ongelmaa luetun tai kuullun ymmärtämisessäkään.

Varsinkin kun oppii sillä että vaan kuuntelee tunnilla. Ja tekee läksyt.

Luokanvalvoja sanoo että välillä tarvitsee enemmän tukea ja toisinaan on tukiopetuksessa jos esim joku matikkajuttu ei heti aukea.

Nyt ei ole aikoihin ollut.

Ilmeisesti nämäkään asiat eivät ole mustavalkoisia.

Onko nyt mennyt sekaisin diagnoosit ja tukitoimet?

Yleensä ei anneta yhtä diagnoosia vaan kehitysvammaisuudesta saa oman tautiluokituskoodin.

Laaja-alaisen oppimisvaikeudet

Laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan epämääräisiä, vaikeasti määriteltävissä olevia oppimisvaikeuksia ja toimintakyvyn puutteita.

F83 Monimuotoiset kehityshäiriöt

Tälle riittämättömästi määritellylle mutta tarpeelliselle jäännösryhmälle ovat ominaisia sekoitukset puheen ja kielen kehityshäiriöistä sekä oppimiskyvyn ja motoriikan kehityshäiriöistä. Mikään häiriöistä ei ole tarpeeksi hallitseva riittääkseen yksin diagnoosiin. Kuhunkin kehityshäiriöön liittyy usein kognitiivisten toimintojen heikkenemistä mm. älyllisten toimintojen yleistä heikkoutta. Tätä diagnoosiryhmää käytetään vain, jos kehityshäiriöiden päällekkäisyys on merkittävää. Tätä ryhmää käytetään, jos häiriöt täyttävät kahden tai useamman ryhmiin F80, F81 ja F82 kuuluvan diagnoosin kriteerit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukihäiriökin on oppimisvaikeus ja sillä ei ole tekemistä älykkyyden kanssa. Ilmeisesti laaja-alaisella oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan isompia ongelmia kuin lukihäiriötä. Enpä niistä tiedä, mutta kai ne voivat korreloida matalan älykkyyden kanssa.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet on sama asia kuin heikkolahjaisuus, jossa henkilön äo on alempi kuin keskiverrolla, mutta korkeampi kuin kehitysvammaisella.

Nykyään pitäisi olla poliittisesti korrekti, niin sen takia ei puhuta heikkolahjaisuudesta. Psykologin lausunnossa asia tuotiin kaunistellen esille: "Prosessointinopeus on erittäin heikkoa". On opettajankin vaikeaa päätellä tuon perusteella, että mistä on kysymys.

Mikä tuossa on vaikeasti ilmaistu? Tarkoittaa yksinkertaisesti että tiedon käsittely on hidasta. Henkilö tarvitsee tavallista enemmän aikaa sisäistääkseen kuulemansa/ lukemansa, mutta oikeanlaista tukea saadessaan voi oppia uutta aivan hyvin. Lausunnossa on kyllä eritelty paljon tuota tarkemmin vaikeudet eri osa-alueilla. Pyydä selkokielistä tulkkausta jos et ymmärrä psykologin/ neuropsykologin lausuntoa. Opettajana sinun on erittäin tärkeää ymmärtää kunnolla ja oikein, jotta voit suunnitella oppilaallesi oikeanlaiset tukimuodot.

Hyvin heikolle imperatiivien, peruslaskujen ja monien perusasioiden oppiminen on tuskallista. Ei kyse ole siitä, että henkilö ei heti omaksu opeteltua tietoa, vaan siitä, että hyvin heikoilla on vaikeuksia oman työn suunnittelussa, vaikeuksia ymmärtää annettuja tehtäviä eikä ymmärretä edes kysyä mitä pitäisi ymmärtää. Vaikeuksia on myös arkisissa toiminnoissa: ehkäisyä ei ymmärretä käyttää, ei osata varoa millaisessa seurassa liikkuu, rahan arvoa ei ymmärretä jne. Lukihäiriö tai adhd on eri asia, ja heillä voi olla mahdollisuus oppia samat asiat, vaikka se onkin työlästä.

Minä olen ihmetellyt termejä, joissa on ihan samankaltaisuuksia. Silmiin pisti sellainen kuin monimutoinen oppimiskyvyn häiriö eli henkilöllä on vaikeuksia usealla eri alueella, muttei mene kehitysvamman puolelle. Laaja-alaisissa oppimisvaikeuksissa on ihan samanlaisia oireita. Olen myös törmännyt sellaiseen termiin kuin lievä kehityksen viivästymä, jonka luulin olevan kaunis nimitys kehitysvammaisuudelle. Googlettamalla yritin selvittää, ja jollakin sivustolla suluissa puhuttiin myös laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Mitä tämä diagnoosipelleily oikein on? En ole yhtään ihmeissäni, kun monella menee puurot ja vellit sekaisin ja sekoitetaan ADHD, lukivaikeus yms. laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin eli heikkolahjaisuuteen. Poliittinen korrektius on suurimpia virheitä, mitä on sallittu tässä yhteiskunnassa. Se on vain kieltänyt ihmisten todelliset eroavaisuudet. Menee ihan samaan kastiin cenceloinnin ja wokettamisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys ja oppimiskyky ovat eri asioita.

Kapea-alaiset oppimisvaikeudet, kuten esim. luki- tai hahmottamishäiriö eivät vaikuta älykkyyteen millään tavalla. Mutta laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittavat nimenomaan keskimääräistä alhaisempaa älykkyyttä, joka kuitenkin sijoittuu vielä normaalijanan puolelle.

Kyseessä voi olla myös motivaatio. Itse mensalaisena en opi asioita, mitkä eivät kiinnosta. Jos pakolla pänttää niin asiat unohtuu ja ei edes kiinnosta oppia. Mutta toisaalta asiat mitkä kiinnostaa opin hetkessä.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä voi olla myös motivaatio. Itse mensalaisena en opi asioita, mitkä eivät kiinnosta. Jos pakolla pänttää niin asiat unohtuu ja ei edes kiinnosta oppia. Mutta toisaalta asiat mitkä kiinnostaa opin hetkessä.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet on ihan virallinen, lääketieteellinen diagnoosi. Sama asia kuin vanhentunut termi "heikkolahjaisuus".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi. Esim erilaisten mielenterveysongelmien takia voi olla oppimiskyky melko laillakin madaltunut siitä mitä se olisi ilman niitä.

Kyllä se silloin näkyy testeissä alentuneina kognitiivisina kykyinä. Ihminen juuri silloin suoriutuu älyllisesti heikommin. Parannuttua voi taas palata normaalille tasolleen.

Toinen syy kognition heikentymiselle voi löytyä myös varhaisesta traumatisoitumisesta. Traumaperäinen stressihäiriö voi näyttäytyä heikkolahjaisuutena muiden silmissä, mitä tulee jännittämiseen uusia asioita opeteltaessa muiden nähden ja alisuoriutumiseen. Välillä mietin, että annetaanko nykyään helposti ihmisille diagnoosiksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja silti kirjoitetaan niin älykkään oloisesti analysoivaa tekstiä, kun todellisuudessa kyse on traumatisoitumisesta kiusattuna ja mahdollisesta neurokirjon häiriöstä.