Lue keskustelun säännöt.
Työkokeilija koki olevansa Kierrätyskeskuksessa ”kertakäyttötuote”
01.08.2026 |
Omasta mielestäni suurin osa työkokeiluista on täysin turhaa orjatyötä. Kukaan ei siinä työllisty ja missään nimessä sitä ei cv:hen kannata laittaa.
Kommentit (40)
Näin on. Ihmisiä käsitellään kuin objekteja. Orjamarkkinat. Pitäkää puolenne, älä mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuokin kuin istua päivät kotona. Olen ollut yli 30 vuotta työelämässä.
Työelämä on aivan eri asia kuin työkokeilu Oletko ollut siis työkokeilussa itse?
Muistatko 1980-luvun autokatsastuksen? Se oli kuin venäläinen ruletti, mutta panoksena oli koko elämäsi ja mahdollisesti naapurin kissa. Hikoilit jo autotallissa, kun autoa valmisteltiin. Lada meni läpi vaikka se olisi ollut koottu kahdesta eri Ladaasta, teipistä ja rukouksesta. El Camino sen sijaan hylättiin jo portilla – katsastusmies näki amerikkalaisen auton ja sai silmänrypäseen. Jos ajoit liian hienolla autolla, katsastusmies katsoi sinua kuin olisit yrittänyt salakuljettaa Rolexia maatalousmuseoon. Auto ei mennyt läpi, vaikka olisit tarjonnut kahvia, pullaa ja vaimosi puhelinnumeron.
Tänä päivänä työvoimaviranomaiset toimivat samalla pyhällä innolla. Menet kolmen kuukauden välein tapaamaan “työllistämisasiantuntijaa”, joka on valittu tarkalla kriteerillä: hän osaa työllisyyslait ulkoa, mutta ei ole koskaan itse työllistänyt ketään – ei edes kasvia. Jos hänellä olisi johtamis-, yrittäjä- tai työllistämiskokemusta, hänet olisi heti hylätty. Sillä kokemuksella voisi nimittäin vahingossa ymmärtää työtöntä, ja se on kiellettyä.
Asiantuntijan varsinainen työtehtävä on keksiä, miten saada sinun tuet poikki mahdollisimman tyylikkäästi. Mitä useammalta, sitä parempi. Bonuspisteitä saa, jos saa saman päivän aikana kolme ihmistä putoamaan järjestelmästä ja yhden vielä itkemään.
Älä missään nimessä kerro, että teet vapaaehtoistyötä. Sana “työ” laukaisee hälytyksen. Työ on työtä, vaikka siitä saisi vain kiitoksen, kahvin ja mahdollisesti flunssan. Opiskelu on yhtä vaarallista – saatat oppia jotain hyödyllistä ja työllistyä. Sitä ei saa tapahtua.
Suurin synneistä on kuitenkin sanoa ääneen, että miettii yrittämistä. Silloin sinut lähetetään pakkokurssille, jossa parhaat ideat varastetaan jo lounasjonossa ja tyhmimmät ideat (kuten kahvilan avaaminen autiolle saarelle, jossa asuu kaksi lokkia, yksi masentunut hylje ja yksi Wi-Fi-signaali joka tulee vain joka toinen torstai) palkitaan starttirahalla ja lämpimällä kädenpuristuksella.
Siinä se. Nyt voit hikoilla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuokin kuin istua päivät kotona. Olen ollut yli 30 vuotta työelämässä.
No mene ihmeessä itsekin työkokeiluun jos pidät sitä hyvänä. Käytä vaikka lomat siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuokin kuin istua päivät kotona. Olen ollut yli 30 vuotta työelämässä.
Työelämä on aivan eri asia kuin työkokeilu Oletko ollut siis työkokeilussa itse?
Olen ollut. Tykkäsin siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää ikinä menkö työkokeiluun. Sen jälkeen otsassasi on leima etkä ainakaan enää työllisty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuokin kuin istua päivät kotona. Olen ollut yli 30 vuotta työelämässä.
No mene ihmeessä itsekin työkokeiluun jos pidät sitä hyvänä. Käytä vaikka lomat siihen.
Lomat? Mitkä lomat? Olen nyt työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten kun noi työkokeilijat siellä tajuaa pelinhengen se puretaan asiakkaisiin. Jos olisi munaa lähtisivät kävelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuokin kuin istua päivät kotona. Olen ollut yli 30 vuotta työelämässä.
Työelämä on aivan eri asia kuin työkokeilu Oletko ollut siis työkokeilussa itse?
Olen ollut. Tykkäsin siitä.
Mitä teit ja kauanko olit? Ja miksi tarvitsit 30 työvuoden jälkeen työkokeilua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mitä tarkoitetaan kierrätyskeskuksella, mutta SPR Kontti ottaa valikoidusti (läheskään kaikki ei kelpaa) ihmisten tavaraa vastaan ja myy eteenpäin tietyssä mielessä alihintaan, markkinahäirikkö kierrätyksessä, kun monet käytettyjä vaatteita myyvät liikkeet maksavat ihmisille jotain käytetyistä vaatteista ja joutuvat toimimaan muutenkin omillaan, ansaitsemaan itse kaikki rahansa. Kontti ottaa ilmaisia työkokeilijoita ja käskyttää heitä kuin olisivat oikeasti työssä ja sitten ulos, parhaat päältä saavat ehkä palkkatukityötä, koko ajan mietitään että täytyy saavuttaa uusia myyntiennätyksiä ja sisääntuleva raha on pääasia. Itse en laittaisi pennin pyörylää Kontin tapaiseen kierrätykseen, saisivat itse ansaita omat rahansa, ei yhteiskunnan tuella.
Kierrätyskeskus pyörittää toimintaansa työkokeilijoilla ja palkkatukityöläisillä. Sellaiset vibat on, että harvemmin palkkaavat ketään jos ei jotain tukea saa siihen... Eli mitään kovin pitkäaikaista ei todennäköisesti duunarille löydy. Palkkataso myös taitaa olla hyvin onneton muulla kuin johdolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuokin kuin istua päivät kotona. Olen ollut yli 30 vuotta työelämässä.
Työelämä on aivan eri asia kuin työkokeilu Oletko ollut siis työkokeilussa itse?
Olen ollut. Tykkäsin siitä.
Mitä teit ja kauanko olit? Ja miksi tarvitsit 30 työvuoden jälkeen työkokeilua?
Olen monisairas. Krooniset kivut. Olin 30v. kun selkäsairaus todettiin. Sen jälkeen se on pahentunut ja on tullut muuta sen lisäksi. Olin verkkokaupan työntekijä. Kesto oli 6 kk.
Luuserit ei työllisty, kyllä se on omasta asenteesta ja tekemisestä paljon kiinni. Toki myös se työkokeilupaikka vaikuttaa, jotkut käyttää tuota väärin.
Olin aikoinaan työkokeilussa jonka kautta sain ensin määräaikaisen a sitten vakipaikan, parin vuoden päästä etenin uralla ja siitä se lähti. Nykyisellään tienaan 8500 e.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistatko 1980-luvun autokatsastuksen? Se oli kuin venäläinen ruletti, mutta panoksena oli koko elämäsi ja mahdollisesti naapurin kissa. Hikoilit jo autotallissa, kun autoa valmisteltiin. Lada meni läpi vaikka se olisi ollut koottu kahdesta eri Ladaasta, teipistä ja rukouksesta. El Camino sen sijaan hylättiin jo portilla – katsastusmies näki amerikkalaisen auton ja sai silmänrypäseen. Jos ajoit liian hienolla autolla, katsastusmies katsoi sinua kuin olisit yrittänyt salakuljettaa Rolexia maatalousmuseoon. Auto ei mennyt läpi, vaikka olisit tarjonnut kahvia, pullaa ja vaimosi puhelinnumeron.
Tänä päivänä työvoimaviranomaiset toimivat samalla pyhällä innolla. Menet kolmen kuukauden välein tapaamaan “työllistämisasiantuntijaa”, joka on valittu tarkalla kriteerillä: hän osaa työllisyyslait ulkoa, mutta ei ole koskaan itse työllistänyt ketään – ei edes kasvia. Jos hänellä olisi johtamis-, yrittäjä- tai työllistämiskokemusta, hänet olisi heti hylätty. Sillä kokemuksella voisi nimittäin vahingossa ymmärtää työtöntä, ja se on kiellettyä.
Asiantuntijan varsinainen työtehtävä on keksiä, miten saada sinun tuet poikki mahdollisimman tyylikkäästi. Mitä useammalta, sitä parempi. Bonuspisteitä saa, jos saa saman päivän aikana kolme ihmistä putoamaan järjestelmästä ja yhden vielä itkemään.
Älä missään nimessä kerro, että teet vapaaehtoistyötä. Sana “työ” laukaisee hälytyksen. Työ on työtä, vaikka siitä saisi vain kiitoksen, kahvin ja mahdollisesti flunssan. Opiskelu on yhtä vaarallista – saatat oppia jotain hyödyllistä ja työllistyä. Sitä ei saa tapahtua.
Suurin synneistä on kuitenkin sanoa ääneen, että miettii yrittämistä. Silloin sinut lähetetään pakkokurssille, jossa parhaat ideat varastetaan jo lounasjonossa ja tyhmimmät ideat (kuten kahvilan avaaminen autiolle saarelle, jossa asuu kaksi lokkia, yksi masentunut hylje ja yksi Wi-Fi-signaali joka tulee vain joka toinen torstai) palkitaan starttirahalla ja lämpimällä kädenpuristuksella.
Siinä se. Nyt voit hikoilla rauhassa.
Mitä tarkoitat?!
Minä kokeilin kerran työtä, mutta totesin että se ei sovi minulle.
Hankin Kela Goldin.
Pitää olla realistinen ajatus siitä, onko paikka sellainen, johon voi työllistyä. Mä menin työkokeiluun, kun jäin työttömäksi. Menin paikkaan, jossa ajattelin, että mulle saatettais tarjota työtä, kun siellä nähdään, millainen ihminen olen. No, sainkin sieltä töitä ja he olisivat kouluttaneet mut työhön, mutta sitten vanhasta työpaikasta soitettiin ja pyydettiin takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Luuserit ei työllisty, kyllä se on omasta asenteesta ja tekemisestä paljon kiinni. Toki myös se työkokeilupaikka vaikuttaa, jotkut käyttää tuota väärin.
Olin aikoinaan työkokeilussa jonka kautta sain ensin määräaikaisen a sitten vakipaikan, parin vuoden päästä etenin uralla ja siitä se lähti. Nykyisellään tienaan 8500 e.
*Pertti_Arajärvi.jpg*
Asiat joita ei koskaan tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Muistatko 1980-luvun autokatsastuksen? Se oli kuin venäläinen ruletti, mutta panoksena oli koko elämäsi ja mahdollisesti naapurin kissa. Hikoilit jo autotallissa, kun autoa valmisteltiin. Lada meni läpi vaikka se olisi ollut koottu kahdesta eri Ladaasta, teipistä ja rukouksesta. El Camino sen sijaan hylättiin jo portilla – katsastusmies näki amerikkalaisen auton ja sai silmänrypäseen. Jos ajoit liian hienolla autolla, katsastusmies katsoi sinua kuin olisit yrittänyt salakuljettaa Rolexia maatalousmuseoon. Auto ei mennyt läpi, vaikka olisit tarjonnut kahvia, pullaa ja vaimosi puhelinnumeron.
Tänä päivänä työvoimaviranomaiset toimivat samalla pyhällä innolla. Menet kolmen kuukauden välein tapaamaan “työllistämisasiantuntijaa”, joka on valittu tarkalla kriteerillä: hän osaa työllisyyslait ulkoa, mutta ei ole koskaan itse työllistänyt ketään – ei edes kasvia. Jos hänellä olisi johtamis-, yrittäjä- tai työllistämiskokemusta, hänet olisi heti hylätty. Sillä kokemuksella voisi nimittäin vahingossa ymmärtää työtöntä, ja se on kiellettyä.
Asiantuntijan varsinainen työtehtävä on keksiä, miten saada sinun tuet poikki mahdollisimman tyylikkäästi. Mitä useammalta, sitä parempi. Bonuspisteitä saa, jos saa saman päivän aikana kolme ihmistä putoamaan järjestelmästä ja yhden vielä itkemään.
Älä missään nimessä kerro, että teet vapaaehtoistyötä. Sana “työ” laukaisee hälytyksen. Työ on työtä, vaikka siitä saisi vain kiitoksen, kahvin ja mahdollisesti flunssan. Opiskelu on yhtä vaarallista – saatat oppia jotain hyödyllistä ja työllistyä. Sitä ei saa tapahtua.
Suurin synneistä on kuitenkin sanoa ääneen, että miettii yrittämistä. Silloin sinut lähetetään pakkokurssille, jossa parhaat ideat varastetaan jo lounasjonossa ja tyhmimmät ideat (kuten kahvilan avaaminen autiolle saarelle, jossa asuu kaksi lokkia, yksi masentunut hylje ja yksi Wi-Fi-signaali joka tulee vain joka toinen torstai) palkitaan starttirahalla ja lämpimällä kädenpuristuksella.
Siinä se. Nyt voit hikoilla rauhassa.
Työllisyysasiantuntijan päätyö on palveluista kertominen ja ensisijaisesti työttömyysetuusoikeuden selvittäminen. Jos hallitus- ja kuntatason päättäjät ovat pilanneet työmarkkinat, suunnitelleet huonot palvelut tai eivät ole antaneet määrärahoja sekä ylityöllistäneet virkailijat, niin aika vaikea siinä on varmaankaan ketään työllistää (maassa jossa työpaikkoja ei muutenkaan ole). Lisäksi tuo, että vapaaehtoistyö pitää selvittää jne. tulee ihan suoraan lainsäädännöstä.
Kierrätyskeskukset ja yhdistykset riistää ihmistä ihan täysillä.
Parempi tuokin kuin istua päivät kotona. Olen ollut yli 30 vuotta työelämässä.