Voiko samalla henkilöllä olla laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja normaali tai korkea älykkyys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ADHD:lla on usein oppimis- (tai paremminkin keskittymis-) vaikeuksia täysin älykkyydestä riippumatta. ADHD keskittymisvaikeudet saadaan usein hoidettua erittäin lievällä amfetamiinipohjaisella lääkityksellä.

Keskittymisvaikeudet ei ole sama asia kuin laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Kyllä se että neuropsykologin tutkimuksessa tulee esiin laajat oppimisvaikeudet, tarkoittaa juurikin kognitiivisen tason heikkoutta. Siinä mielessä ei siis voi olla älykäs. Älykkyyttä on kuitenkin monenlaista, ja vaikka kognitiivinen kapasiteetti olisikin heikko, voi olla hyvä tunneäly, tai voi olla poikkeuksellisen lahjakas musiikillisesti, liikunnallisesti jne[/quo

Kaikki on toki mahdollista, mutta tuo on harvinaista.

Esimerkiksi heikkolahjaisilla on usein myös ihmissuhteissa ongelmia, koska he eivät ymmärrä tilanteita. Vaikeus käsittää syy- ja seuraussuhteita ja ratkaista ongelmia, vaikeuttaa myös ihmissuhteita.

Yleensä kaikkein heikoimmat ovat myös motorisesti heikkoja. Koordinaatiokykyä ei ole ja hahmotushäiriö näkyy myös liikunnassa.

Toisaalta korkeankin ÄO:n omaava voi olla luonteeltaan itsekeskeinen ja manipuloiva, jolloin hänelläkin on helposti vaikeuksia ihmissuhteissaan. Ja vastaavasti matalan kognitiivisen älykkyyden omaava voi olla hyväntahtoinen ja kiltti.

Kiltteydellä ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Korkea äykkyys mahdollistaa kuitenkin laajemman sosiaalisen toimintakyvyn mitä laajat oppimisvaikeudet. Älykäs ihminen osaa halutessaan manipuloida ja kieroilla jäämättä kiinni. Toisaalta hän osaa hoksata nopeasti ihmisten välisten toimintojen syy-seuraussuhteita ja ymmärtää mitä kaikkea voi seurata jos kommentoi asiaan x kommentilla y ja sen perusteella miettiä parhaan vaihtoehdon monien joukosta. Vähemmän skarpimpi joskin kiltti ihminen ei välttämättä osaa ennakoida yhtä hyvin oman toiminnan seurauksia ja on helpommin huijattavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se tarkoittaa nimenomaan juuri keskimääräistä alhaisempaa älykkyyttä. Tämä tuntuu olevan hieman sellainen tabu, jota ei saisi sanoa ääneen. Ei alhainen älykkyys huononna ihmisarvoa eikä poissulje sitä, etteikö kyseessä voisi olla mukava ja miellyttävä henkilö.

Ihme kun kehitysvammaisista saa puhua. Sekin vielä puuttuisi, että kiellettäisiin älyllisen kehitysvamman olemassa olo. Ihmisrotujen välisistä älykkyyseroistahan ei saa puhua, mutta koiria saa luokitella älykkyyden mukaan.

Aivan. Meidän pitäisi teeskennellä, että afrikkalaiset, siperianmongoloidiset ja lähi-itäläiset vastaavat älyllisiltä kyvyiltään keskim. eurooppalaista. Puhumattakaan kulttuurihistoriallisista eroista.

Älykkyystestit eli kognitiiviset tutkimukset normitetaan joka maassa erikseen ja vielä eri ikäluokkien mukaan. Jos muutat vaikka Afrikkaan ja sulle tehtäisiin siellä vaikkakin tulkin kanssa kognitiivinen tutkimus, todennäköisesti pärjäisit keskimäärin huonommin mitä oman kulttuurin mukaisesti normitetussa ja laaditussa testissä.

Vaikka siellä Afrikan maassa ei olisi valkoisten "riistoa", ja tällaisia maita on myös sielläkin, niin miksi siellä ei edes yritetä tehdä mitään koulutuksen, terveydenhuollon yms. eteen sen sijaan, että jumiuduttaisiin noitatohtoreiden AIDS:n parannuskeinoihin ja sukupuolielinten silppomiseen.

Mikä siinä sitten on, ettei mustien älykkyys nouse Yhdysvalloissakaan, vaikka siellä heitä on asunut pitkäänkin valkoisten lisäksi. Maa, jossa heillä on samat mahdollisuudet aloittaa koulutus ja työ sekä käyttää samoja terveydenhuollon palveluita. Ei ole pelkoa sairastua malariaan tai AIDS:iin eikä tarvitse juoda likaista vettä. Miksi he eivät hyödynnä niitä? Älä vaan sano, että se kaikki on valkoisten syytä.

Tämä on taas tätä punavihervasemmistolaisten uskoa, että vaihtamalla ympäristöä ihmisen älykkyys nousee. Uskotteko samaa esim. älyllisesti kehitysvammaisista, jos heidät vaikkapa adoptoitaisiin lääkäri- tai juristipariskunnalle? Geenit seuraa ihmistä, myös sitä adoptiolastakin.

Mitä tulee äo-testeihin, niin sitä Yhdysvalloissa nimenomaan on tehty testit etniseen taustaan katsomatta eikä mustille saati valkoisille ole eri tehtäviä laadittu niihin. Muistitehtävissä mustat ylettyvät valkoisten tasolle. Onko testi nyt rasistinen ja eriarvoistava, kun kuitenkin löytyi samasta testistä yksi osa-alue, johon mustat ylettyi samalle viivalle. Yhdysvalloissa on myös verrattu köyhiä valkoisia lapsia sekä rikkaissa perheissä kasvaneita mustia lapsia. Jopa köyhän perheen valkoisen lapsen älykkyys on korkeampi verrattuna rikkaan perheen mustaan. Köyhyys tai rikkaus ei siis selitä asiaa, vaan geenit. Älykkyys on geeneissä, perimässä.

Laaja-alaisuus tarkoittaa juuri sitä, että lähes kaikissa koulun oppiaineissa on vaikeuksia. Ennen kai sanottiin heikkolahjaiseksi, joten vastaus on ei. 

Voi olla. Pitää muistaa silti, että hyvin pieni osa populasta omaa huippulahjakkaan tai neron älykkyysosamäärän. Keskimääräinen älykkyys Suomessa on 102 ja jo 10-20 ero merkitsee paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se tarkoittaa nimenomaan juuri keskimääräistä alhaisempaa älykkyyttä. Tämä tuntuu olevan hieman sellainen tabu, jota ei saisi sanoa ääneen. Ei alhainen älykkyys huononna ihmisarvoa eikä poissulje sitä, etteikö kyseessä voisi olla mukava ja miellyttävä henkilö.

Ihme kun kehitysvammaisista saa puhua. Sekin vielä puuttuisi, että kiellettäisiin älyllisen kehitysvamman olemassa olo. Ihmisrotujen välisistä älykkyyseroistahan ei saa puhua, mutta koiria saa luokitella älykkyyden mukaan.

Aivan. Meidän pitäisi teeskennellä, että afrikkalaiset, siperianmongoloidiset ja lähi-itäläiset vastaavat älyllisiltä kyvyiltään keskim. eurooppalaista. Puhumattakaan kulttuurihistoriallisista eroista.

Älykkyystestit eli kognitiiviset tutkimukset normitetaan joka maassa erikseen ja vielä eri ikäluokkien mukaan. Jos muutat vaikka Afrikkaan ja sulle tehtäisiin siellä vaikkakin tulkin kanssa kognitiivinen tutkimus, todennäköisesti pärjäisit keskimäärin huonommin mitä oman kulttuurin mukaisesti normitetussa ja laaditussa testissä.

Vaikka siellä Afrikan maassa ei olisi valkoisten "riistoa", ja tällaisia maita on myös sielläkin, niin miksi siellä ei edes yritetä tehdä mitään koulutuksen, terveydenhuollon yms. eteen sen sijaan, että jumiuduttaisiin noitatohtoreiden AIDS:n parannuskeinoihin ja sukupuolielinten silppomiseen.

Mikä siinä sitten on, ettei mustien älykkyys nouse Yhdysvalloissakaan, vaikka siellä heitä on asunut pitkäänkin valkoisten lisäksi. Maa, jossa heillä on samat mahdollisuudet aloittaa koulutus ja työ sekä käyttää samoja terveydenhuollon palveluita. Ei ole pelkoa sairastua malariaan tai AIDS:iin eikä tarvitse juoda likaista vettä. Miksi he eivät hyödynnä niitä? Älä vaan sano, että se kaikki on valkoisten syytä.

Tämä on taas tätä punavihervasemmistolaisten uskoa, että vaihtamalla ympäristöä ihmisen älykkyys nousee. Uskotteko samaa esim. älyllisesti kehitysvammaisista, jos heidät vaikkapa adoptoitaisiin lääkäri- tai juristipariskunnalle? Geenit seuraa ihmistä, myös sitä adoptiolastakin.

Mitä tulee äo-testeihin, niin sitä Yhdysvalloissa nimenomaan on tehty testit etniseen taustaan katsomatta eikä mustille saati valkoisille ole eri tehtäviä laadittu niihin. Muistitehtävissä mustat ylettyvät valkoisten tasolle. Onko testi nyt rasistinen ja eriarvoistava, kun kuitenkin löytyi samasta testistä yksi osa-alue, johon mustat ylettyi samalle viivalle. Yhdysvalloissa on myös verrattu köyhiä valkoisia lapsia sekä rikkaissa perheissä kasvaneita mustia lapsia. Jopa köyhän perheen valkoisen lapsen älykkyys on korkeampi verrattuna rikkaan perheen mustaan. Köyhyys tai rikkaus ei siis selitä asiaa, vaan geenit. Älykkyys on geeneissä, perimässä.

Sulla menee tossa iloisesti moneen kertaan puurot ja vellit sekaisin ja mukana on myös silkkaa rodullista ylemmyyttä. Ei pitäisi alkaa vääntämään kanssasi mutta menköön tämän kerran muutama pointti rautalangasta.

- yrityksesi rinnastaa kehitysvammaiset ja tummaihoiset on klassinen päättelyvirhe.

- älykkyys on yksilön ominaisuus ja sitä ei voi käyttää selittämään eri valtioiden tai maanosien menestystä taikka vaurautta. Ei siis niin, että Afrikka= köyhä ja kehittymätön, koska matala äo ja Eurooppa = vauras ja kehittyvä, koska korkea älykkyys. Yhteiskunnan kehittyminen ja vaurauden jakaantuminen ovat niin monitahoisia ilmiöitä, että niissä yksilöiden älykkyydellä on marginaalinen selitysarvo, jos sitäkään. Suomi oli satojen vuosien ajan Euroopan surkeimpia ja köyhimpiä kolkkia. Enää ei olla. Johtuuko todella sinun mielestä siitä, että viimeisen sadan vuoden aikana suomalaisten älykkyys on noussut huimasti? Vai ajatteletko, että koska olemme valkoisia, olemme sen perusteella jo siinä älykkäiden ryhmässä eikä argumenttia koske Suomea? Niin tai näin, ihan järjettömät argumentit molemmat.

- näytä mulle yksikin tieteellisesti pätevä ja oikeassa tiedelehdessä julkaistu tutkimus, jossa psykologien käyttämässä älykkyystestissä ilmenee USA:n korkeasti koulutettujen mustien vanhempien lapsilla heikompi suoriutuminen kuin valkoisten ja huonosti koulutettujen vanhempien lapsilla. Onnea etsintään. Voin kertoa sinulle, että ihon värillä ja älykkyydellä ei ole löydetty syy-seuraussuhdetyyppistä yhteyttä. Koulutustasolla ja sosioekonomisella statuksella on sen sijaan jonkinlainen kahdensuuntainen yhteys, se tiedetään ja sitä on tutkittu paljon.

- siinä olet oikeassa että älykkyydellä on geneettinen perusta ja tavallaan geenit asetettavat tietyn yläreunan älykkyyden ilmenemiselle. Toisaalta älykkyyden ja ympäristön vastavuoroinen suhde on myös kiistaton. Jos lapsi ei saa riittävästi virikkeitä tai laadukasta koulutusta esim jossain slummikoulussa ilman pätevää opetusta, ei hän myöskään pärjää älykkyystestin tietyissä, etenkin kielellisissä osissa niin hyvin mitä ideaalitilanteessa voisi. Sen sijaan tietyt älykkyystestin osa-alueet ovat vähemmän koulutuksesta riippuvaisia, kuten juuri työmuistin kapasiteetti. Se on ehkä kaikista kulttuurivapain älykkyyden mittari. Ja kuten itsekin myönsit, ei siinä ole eroja eri väristen ihmisten välillä.

- viimeinen päättelyvirheesi oli olettaa, että olen punavihreä. Olen itseasiassa tieteellisen maailmankuvan omaava persujen äänestäjä.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla. Pitää muistaa silti, että hyvin pieni osa populasta omaa huippulahjakkaan tai neron älykkyysosamäärän. Keskimääräinen älykkyys Suomessa on 102 ja jo 10-20 ero merkitsee paljon.

Mistä heitit tuon 102? Standardoitu keskiarvo on tietenkin 100 on tietenkin 100, hajonta 15. Eli suurin osa 85-115. Ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittaa muistaakseni äo alle 75 kaikilla osa-alueilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Noiden tutkiminen on koulu- tai neuropsykologille peruskauraa. Eli ei todellakaan pitäisi mennä tutkivalle psykologille sekaisin lukivaikeus, ADHD ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niin eri ilmiöistä kyse ja tutkitaan eri tavoin. Veikkaan, että olet nyt ymmärtänyt jotain väärin, tai joku muu väärinkäsitys tuossa taustalla. Luultavasti lapsellasi ei ole oikeasti diagnosoitu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Ehkä siitä on joskus ollut epäilyä ja se on jäänyt siitä mieleen. Tai joku opettaja käyttänyt termiä väärin. Koska jos todella olisi tuo diagnoosi, lapsi ei pärjäsi noin hyvin koulussa. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittaa tavallista matalampaa älykkyyttä, ei voi olla tuolla diagnoosilla normaali älykkyys tai sitten diagnoosi on ehdottoman väärä. Tai jos todella olisi tuo diagnoosi, olisi siinä käynyt todella poikkeuksellinen kämmi joltain taholta. Kolmas vaihtoehto on vielä, että opettajat arvioivat väärin ja lapsesi numerot eivät vastaa todellisuutta. Tuohon en kyllä usko, jos lasta opettaa useita eri opettajia.

Eli lapsesi oikeusturvan kannalta selvitä asia. jos lapsi on normaaliälyinen mutta hänellä on vanhat heikkolahjaisen paperit, ei saisi olla noin. Tarkkaavuuden vaikeudet, jostain lukivaikeudesta puhumattakaan, eivät sekoita psykologin tutkimusta niin että tulisi väärä positiivinen diagnoosi.

Terveisin juuri joululomansa aloittanut psykologi

Minä sain viidennellä luokalla diagnoosin lievästä kehitysvammasta ja autismista lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Päädyin kuudennalla luokalla sitten kehitysvammapoliklinikalle. Äidiltä kysyin, että miksi tuossa ovessa lukee "kehitysvammapoliklinikka", niin hänen vastaus oli ettei tiedä. Just joo, varmaan ajatteli minun olevan sokea. Kyllä tajusin, että minne päädyin ja se tuntui hemmetin ahdistavalta, kun en ole ollut kehitysvammaisten kanssa tekemisissä paitsi nähnyt joitain, ja koko elämäni olen käynyt tavallista koulua osittain mukautetusti: yläkoulussa kävin mukauttamattomat aineet isossa luokassa kutosia ja seiskoja ja joskus kaseja saaden. Keskiarvo oli 7,5 päästyäni yläkoulusta. Yhteiskuntaoppi, äidinkieli, ruotsi, terveystieto, elämänkatsomustieto (uskonnon nostin vitosesta seiskaan ennen et:hen vaihtamista), kemia ja historia olivat seiskan ja kasin tasoa. Matematiikasta sain mukautetun seiskan, joka olisi ilman tähtimerkintää vitosen tasoa. Fysiikassa tarvitsin myös mukautuksen yläkoulussa. Kirjaa tosin ei vaihdettu e-kirjaan, joten teoriasisältö oli sama kuin muilla mutta laskutehtävät karsittiin karsittiin kokeista.

Kuitenkin kehitysvammapsykologin kiinnitti huomiota yläkouluajan testituloksia: siellä oli epätasaisuutta, jokin alue oli lievän kehitysvamman tasoa. Yleistiedon tiedän satavarmasti menneen hyvin ja sitten sen loogisen kuvajärjestyksen. Hän jopa kyseenalaisti kehitysvamman, mutta lääkäri oli eri mieltä. Kuitenkin kehitysvamma vaihtui laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin eli heikkolahjaisuuteen.

On toki mahdollista, ettei älyllinen kapatiseettini riitä tajuamaan älyllistä jälkeenjääneisyyttäni, mutta en silti pystyisi olemaan suhteessa kehitysvammaisen miehen kanssa. Mistään hypergamiasta eli ylöspäin pariutumisesta ei ole kyse. Nk. normaalin kanssa kykenen kuitenkin keskustelemaan historiasta, politiikasta, ideologioista ja yhteiskunnan arvoista. Eikä ole pelkoa, että "normaalista" miehestä tulisi omaishoitaja. Kukaan nk. normaali opiskelutoverikaan ei ole ihmetellyt mitään tavallisessa ammattikoulussa, vaikken mitään roolia vedä.

Tiedostan kyllä vaikeuteni. Muistan, kun yläkoulussa sain huomautuslapun liittyen maantietoon: jos oppilas ei saa vitosta korkeampaa, voi todistus jäädä saamatta ja tulla ehdot. Tällöin aloin lukea kokeisiin kuin hullu ja jankkasin asioita, vaikka se tuntui suoraan sanoen kamalalta. No, seiskaan ainakin ylsin. Ihan syystäkin olin jättänyt suurimmaksi osaksi kokeisiin lukemiseen tekemättä, kun mikään ei jää päähän. Minulla ei sanoja muodostaessa palat loksahda paikoilleen. Tälleen kävi esimerkiksi kun kysyttiin, mikä on evoluutio. Minulle jäi kuva siitä mieleen, muttei sanoja, joilla selittää. Tuntuu, että pitää monta päivää saada ne oikeat sanat paikoilleen. Ihan syystäkin äiti on sanonut minua ja paria sisarusta yhtä tyhmiksi.

Vierailija kirjoitti:

Laaja-alainen oppimisvaikeudet eivät todellakaan tarkoita samaa kuin heikkolahjainen ihminen eikä sillä voi osoittaa älykkyyden osamäärää.

En tiedä mistä palstan "kyökki oppineet" repivät näitä sepistyksiään mutta asiat eivät todellakaan ole noin.

T. Henkilö joka näiden diagnoosien kanssa työskentelee ja niistä jotain tietääkin.

Olet väärässä.

T. Koulupsykologi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Noiden tutkiminen on koulu- tai neuropsykologille peruskauraa. Eli ei todellakaan pitäisi mennä tutkivalle psykologille sekaisin lukivaikeus, ADHD ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niin eri ilmiöistä kyse ja tutkitaan eri tavoin. Veikkaan, että olet nyt ymmärtänyt jotain väärin, tai joku muu väärinkäsitys tuossa taustalla. Luultavasti lapsellasi ei ole oikeasti diagnosoitu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Ehkä siitä on joskus ollut epäilyä ja se on jäänyt siitä mieleen. Tai joku opettaja käyttänyt termiä väärin. Koska jos todella olisi tuo diagnoosi, lapsi ei pärjäsi noin hyvin koulussa. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittaa tavallista matalampaa älykkyyttä, ei voi olla tuolla diagnoosilla normaali älykkyys tai sitten diagnoosi on ehdottoman väärä. Tai jos todella olisi tuo diagnoosi, olisi siinä käynyt todella poikkeuksellinen kämmi joltain taholta. Kolmas vaihtoehto on vielä, että opettajat arvioivat väärin ja lapsesi numerot eivät vastaa todellisuutta. Tuohon en kyllä usko, jos lasta opettaa useita eri opettajia.

Eli lapsesi oikeusturvan kannalta selvitä asia. jos lapsi on normaaliälyinen mutta hänellä on vanhat heikkolahjaisen paperit, ei saisi olla noin. Tarkkaavuuden vaikeudet, jostain lukivaikeudesta puhumattakaan, eivät sekoita psykologin tutkimusta niin että tulisi väärä positiivinen diagnoosi.

Terveisin juuri joululomansa aloittanut psykologi

Minä sain viidennellä luokalla diagnoosin lievästä kehitysvammasta ja autismista lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Päädyin kuudennalla luokalla sitten kehitysvammapoliklinikalle. Äidiltä kysyin, että miksi tuossa ovessa lukee "kehitysvammapoliklinikka", niin hänen vastaus oli ettei tiedä. Just joo, varmaan ajatteli minun olevan sokea. Kyllä tajusin, että minne päädyin ja se tuntui hemmetin ahdistavalta, kun en ole ollut kehitysvammaisten kanssa tekemisissä paitsi nähnyt joitain, ja koko elämäni olen käynyt tavallista koulua osittain mukautetusti: yläkoulussa kävin mukauttamattomat aineet isossa luokassa kutosia ja seiskoja ja joskus kaseja saaden. Keskiarvo oli 7,5 päästyäni yläkoulusta. Yhteiskuntaoppi, äidinkieli, ruotsi, terveystieto, elämänkatsomustieto (uskonnon nostin vitosesta seiskaan ennen et:hen vaihtamista), kemia ja historia olivat seiskan ja kasin tasoa. Matematiikasta sain mukautetun seiskan, joka olisi ilman tähtimerkintää vitosen tasoa. Fysiikassa tarvitsin myös mukautuksen yläkoulussa. Kirjaa tosin ei vaihdettu e-kirjaan, joten teoriasisältö oli sama kuin muilla mutta laskutehtävät karsittiin karsittiin kokeista.

Kuitenkin kehitysvammapsykologin kiinnitti huomiota yläkouluajan testituloksia: siellä oli epätasaisuutta, jokin alue oli lievän kehitysvamman tasoa. Yleistiedon tiedän satavarmasti menneen hyvin ja sitten sen loogisen kuvajärjestyksen. Hän jopa kyseenalaisti kehitysvamman, mutta lääkäri oli eri mieltä. Kuitenkin kehitysvamma vaihtui laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin eli heikkolahjaisuuteen.

On toki mahdollista, ettei älyllinen kapatiseettini riitä tajuamaan älyllistä jälkeenjääneisyyttäni, mutta en silti pystyisi olemaan suhteessa kehitysvammaisen miehen kanssa. Mistään hypergamiasta eli ylöspäin pariutumisesta ei ole kyse. Nk. normaalin kanssa kykenen kuitenkin keskustelemaan historiasta, politiikasta, ideologioista ja yhteiskunnan arvoista. Eikä ole pelkoa, että "normaalista" miehestä tulisi omaishoitaja. Kukaan nk. normaali opiskelutoverikaan ei ole ihmetellyt mitään tavallisessa ammattikoulussa, vaikken mitään roolia vedä.

Tiedostan kyllä vaikeuteni. Muistan, kun yläkoulussa sain huomautuslapun liittyen maantietoon: jos oppilas ei saa vitosta korkeampaa, voi todistus jäädä saamatta ja tulla ehdot. Tällöin aloin lukea kokeisiin kuin hullu ja jankkasin asioita, vaikka se tuntui suoraan sanoen kamalalta. No, seiskaan ainakin ylsin. Ihan syystäkin olin jättänyt suurimmaksi osaksi kokeisiin lukemiseen tekemättä, kun mikään ei jää päähän. Minulla ei sanoja muodostaessa palat loksahda paikoilleen. Tälleen kävi esimerkiksi kun kysyttiin, mikä on evoluutio. Minulle jäi kuva siitä mieleen, muttei sanoja, joilla selittää. Tuntuu, että pitää monta päivää saada ne oikeat sanat paikoilleen. Ihan syystäkin äiti on sanonut minua ja paria sisarusta yhtä tyhmiksi.

Olen pahoillani puolestasi. Sinua on kohdeltu ikävästi vain heittämällä kehitysvammapolille ilman että asiasta on rauhassa keskustelu kanssasi. Selittävää tekijänä tässä on ehkä ollut se, että jos on pienikin kehitysvammaepäily, on se hyvä tarkistaa ja sulkea pois lapsuusiässä, jotta saisi oikeat tukitoimet ja etuudet jos todella olisikin lievä kehitysvamma. Sinun kohdalla tuo epäily oli onneksi aiheeton mutta olisi ollut reilua, että tilanne olisi selitetty sinulle. Samoin tuon maantiedon opettajan toiminta on ollut epäreilua ja lannistavaa. Open olisi pitänyt tarjota tukiopetusta ja tsemppiä, ei uhata ehdoilla!

Kuulostaa siltä, että kognitiiviset taitosi ovat laaja-alaisten oppimisvaikeuksien ja keskihajonnan alaosan rajoilla. Niin hyvin kuvailet tilannettasi ja ilmaiset itseäsi.

T. Se lainaamasi psykologi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Noiden tutkiminen on koulu- tai neuropsykologille peruskauraa. Eli ei todellakaan pitäisi mennä tutkivalle psykologille sekaisin lukivaikeus, ADHD ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niin eri ilmiöistä kyse ja tutkitaan eri tavoin. Veikkaan, että olet nyt ymmärtänyt jotain väärin, tai joku muu väärinkäsitys tuossa taustalla. Luultavasti lapsellasi ei ole oikeasti diagnosoitu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Ehkä siitä on joskus ollut epäilyä ja se on jäänyt siitä mieleen. Tai joku opettaja käyttänyt termiä väärin. Koska jos todella olisi tuo diagnoosi, lapsi ei pärjäsi noin hyvin koulussa. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittaa tavallista matalampaa älykkyyttä, ei voi olla tuolla diagnoosilla normaali älykkyys tai sitten diagnoosi on ehdottoman väärä. Tai jos todella olisi tuo diagnoosi, olisi siinä käynyt todella poikkeuksellinen kämmi joltain taholta. Kolmas vaihtoehto on vielä, että opettajat arvioivat väärin ja lapsesi numerot eivät vastaa todellisuutta. Tuohon en kyllä usko, jos lasta opettaa useita eri opettajia.

Eli lapsesi oikeusturvan kannalta selvitä asia. jos lapsi on normaaliälyinen mutta hänellä on vanhat heikkolahjaisen paperit, ei saisi olla noin. Tarkkaavuuden vaikeudet, jostain lukivaikeudesta puhumattakaan, eivät sekoita psykologin tutkimusta niin että tulisi väärä positiivinen diagnoosi.

Terveisin juuri joululomansa aloittanut psykologi

Minä sain viidennellä luokalla diagnoosin lievästä kehitysvammasta ja autismista lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Päädyin kuudennalla luokalla sitten kehitysvammapoliklinikalle. Äidiltä kysyin, että miksi tuossa ovessa lukee "kehitysvammapoliklinikka", niin hänen vastaus oli ettei tiedä. Just joo, varmaan ajatteli minun olevan sokea. Kyllä tajusin, että minne päädyin ja se tuntui hemmetin ahdistavalta, kun en ole ollut kehitysvammaisten kanssa tekemisissä paitsi nähnyt joitain, ja koko elämäni olen käynyt tavallista koulua osittain mukautetusti: yläkoulussa kävin mukauttamattomat aineet isossa luokassa kutosia ja seiskoja ja joskus kaseja saaden. Keskiarvo oli 7,5 päästyäni yläkoulusta. Yhteiskuntaoppi, äidinkieli, ruotsi, terveystieto, elämänkatsomustieto (uskonnon nostin vitosesta seiskaan ennen et:hen vaihtamista), kemia ja historia olivat seiskan ja kasin tasoa. Matematiikasta sain mukautetun seiskan, joka olisi ilman tähtimerkintää vitosen tasoa. Fysiikassa tarvitsin myös mukautuksen yläkoulussa. Kirjaa tosin ei vaihdettu e-kirjaan, joten teoriasisältö oli sama kuin muilla mutta laskutehtävät karsittiin karsittiin kokeista.

Kuitenkin kehitysvammapsykologin kiinnitti huomiota yläkouluajan testituloksia: siellä oli epätasaisuutta, jokin alue oli lievän kehitysvamman tasoa. Yleistiedon tiedän satavarmasti menneen hyvin ja sitten sen loogisen kuvajärjestyksen. Hän jopa kyseenalaisti kehitysvamman, mutta lääkäri oli eri mieltä. Kuitenkin kehitysvamma vaihtui laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin eli heikkolahjaisuuteen.

On toki mahdollista, ettei älyllinen kapatiseettini riitä tajuamaan älyllistä jälkeenjääneisyyttäni, mutta en silti pystyisi olemaan suhteessa kehitysvammaisen miehen kanssa. Mistään hypergamiasta eli ylöspäin pariutumisesta ei ole kyse. Nk. normaalin kanssa kykenen kuitenkin keskustelemaan historiasta, politiikasta, ideologioista ja yhteiskunnan arvoista. Eikä ole pelkoa, että "normaalista" miehestä tulisi omaishoitaja. Kukaan nk. normaali opiskelutoverikaan ei ole ihmetellyt mitään tavallisessa ammattikoulussa, vaikken mitään roolia vedä.

Tiedostan kyllä vaikeuteni. Muistan, kun yläkoulussa sain huomautuslapun liittyen maantietoon: jos oppilas ei saa vitosta korkeampaa, voi todistus jäädä saamatta ja tulla ehdot. Tällöin aloin lukea kokeisiin kuin hullu ja jankkasin asioita, vaikka se tuntui suoraan sanoen kamalalta. No, seiskaan ainakin ylsin. Ihan syystäkin olin jättänyt suurimmaksi osaksi kokeisiin lukemiseen tekemättä, kun mikään ei jää päähän. Minulla ei sanoja muodostaessa palat loksahda paikoilleen. Tälleen kävi esimerkiksi kun kysyttiin, mikä on evoluutio. Minulle jäi kuva siitä mieleen, muttei sanoja, joilla selittää. Tuntuu, että pitää monta päivää saada ne oikeat sanat paikoilleen. Ihan syystäkin äiti on sanonut minua ja paria sisarusta yhtä tyhmiksi.

Olen pahoillani puolestasi. Sinua on kohdeltu ikävästi vain heittämällä kehitysvammapolille ilman että asiasta on rauhassa keskustelu kanssasi. Selittävää tekijänä tässä on ehkä ollut se, että jos on pienikin kehitysvammaepäily, on se hyvä tarkistaa ja sulkea pois lapsuusiässä, jotta saisi oikeat tukitoimet ja etuudet jos todella olisikin lievä kehitysvamma. Sinun kohdalla tuo epäily oli onneksi aiheeton mutta olisi ollut reilua, että tilanne olisi selitetty sinulle. Samoin tuon maantiedon opettajan toiminta on ollut epäreilua ja lannistavaa. Open olisi pitänyt tarjota tukiopetusta ja tsemppiä, ei uhata ehdoilla!

Kuulostaa siltä, että kognitiiviset taitosi ovat laaja-alaisten oppimisvaikeuksien ja keskihajonnan alaosan rajoilla. Niin hyvin kuvailet tilannettasi ja ilmaiset itseäsi.

T. Se lainaamasi psykologi

Sain tukiopetusta maantietoon omasta pyynnöstä ja sitä suostui antamaan maantiedon ope. Kuitenkin meinasin alkaa itkemään siellä todettuani, ettei siitä tule mitään.

Pääsinkin sitten yhdeksännellä luokalla pienluokkaan oppimaan maantietoa. Sieltä tuli seiska tai kasi ilman mukautusta. Mitään HOJKS:ia ei tehty tästä aineesta lukuun ottamatta matematiikkaa ja fysiikkaa.

Tuntuu, ettei minkään opettelu ole kiinnostanut minua, vaikka huomaan kiinnostukseni englannin kieleen ja jopa saksan kielikin kiehtoo. Muistan, kun aloitin itse japanin kielen alkeet, niin äiti antoi jyrkän ein sille. No, salaa kyllä opettelin mutta sekin loppui lyhyeen kiinnostuksen lopahduttua. En vaan silti jaksa opetella, kun ei saa käytännön kokemusta, ja olen helposti pelännyt mokaamista muiden edessä. Koulussa sitä tarpeeksi tuli jouduttua huutelujen kohteeksi, joten syystäkin olen halunnut tehdä asioita ilman yleisöä. Ihmisten negatiiviset reaktiot ovat pelottaneet helposti.

Opiskeluissakin oli jopa alamäkeä jonkun ajan, kun oli vastenmielinen, pakollinen harjoittelu, jota yritin paeta mutta jouduin sen suorittamaan. Sain ihan H2:sia ilman mukautuksia. Yksi tavallinen T1 oli, minkä sain ensimmäisestä harjoittelusta koska olin epävarma ja passiivinen, joka mietti, että uskaltaako tuota tehdä ja pitäisikö kysyä lupa ennen kuin tarttuu toimeen. Minulla ei siis mitään rohkeutta ole tehdä asioita "ilman lupaa" tai ottaa riskejä. Haluan tietää selvän paikkani, sitten voin tehdä työnkuvaani kuuluvat asiat. Minussa on edelleen joitain nössön piirteitä mitä peruskoululaisenakin oli. Ihan sen yhden pakollisen, jonka sitten koulussa sainkin suoritettua hyvin, jäi ikävät traumat, minkä jälkeen totesin, etten enää opiskele.

Voisipa vain nykypäivänä opiskella itse asioita, mutta kaikessa vaaditaan tutkintoja. Olen syntynyt ihan väärälle vuosisadalle. Kahvilayrittäjäksi ryhtymistä olen miettinyt, ja alkuun oma mielikuva oli, että pitäisi olla joku restonomi koulutukseltaan kunnes löysin lisää tietoa jopa oppimisongelmaisesta autohuoltamon yrittäjästä. Haluaisin vain näyttää edes yrittäjänä, että "I can do it".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mensan jäsen ja minulla on lukihäiriö. Minusta tänäpäivänä etsitään lapsista vikaa aivan liian kiihkeästi vain siksi että saataisiin tyydytys oman lapsen erikoisuudesta. Valitettavasti erikoisuutta negatiivisessa merkityksessä.

N38

Oletko opettaja? Jos et, niin et voi tietää, minkälaisia oppilaita nykyään kouluissa on.

Valitettavasti en ole. vain 2 lasta ja KT :(

N38

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Noiden tutkiminen on koulu- tai neuropsykologille peruskauraa. Eli ei todellakaan pitäisi mennä tutkivalle psykologille sekaisin lukivaikeus, ADHD ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niin eri ilmiöistä kyse ja tutkitaan eri tavoin. Veikkaan, että olet nyt ymmärtänyt jotain väärin, tai joku muu väärinkäsitys tuossa taustalla. Luultavasti lapsellasi ei ole oikeasti diagnosoitu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Ehkä siitä on joskus ollut epäilyä ja se on jäänyt siitä mieleen. Tai joku opettaja käyttänyt termiä väärin. Koska jos todella olisi tuo diagnoosi, lapsi ei pärjäsi noin hyvin koulussa. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittaa tavallista matalampaa älykkyyttä, ei voi olla tuolla diagnoosilla normaali älykkyys tai sitten diagnoosi on ehdottoman väärä. Tai jos todella olisi tuo diagnoosi, olisi siinä käynyt todella poikkeuksellinen kämmi joltain taholta. Kolmas vaihtoehto on vielä, että opettajat arvioivat väärin ja lapsesi numerot eivät vastaa todellisuutta. Tuohon en kyllä usko, jos lasta opettaa useita eri opettajia.

Eli lapsesi oikeusturvan kannalta selvitä asia. jos lapsi on normaaliälyinen mutta hänellä on vanhat heikkolahjaisen paperit, ei saisi olla noin. Tarkkaavuuden vaikeudet, jostain lukivaikeudesta puhumattakaan, eivät sekoita psykologin tutkimusta niin että tulisi väärä positiivinen diagnoosi.

Terveisin juuri joululomansa aloittanut psykologi

Minä sain viidennellä luokalla diagnoosin lievästä kehitysvammasta ja autismista lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Päädyin kuudennalla luokalla sitten kehitysvammapoliklinikalle. Äidiltä kysyin, että miksi tuossa ovessa lukee "kehitysvammapoliklinikka", niin hänen vastaus oli ettei tiedä. Just joo, varmaan ajatteli minun olevan sokea. Kyllä tajusin, että minne päädyin ja se tuntui hemmetin ahdistavalta, kun en ole ollut kehitysvammaisten kanssa tekemisissä paitsi nähnyt joitain, ja koko elämäni olen käynyt tavallista koulua osittain mukautetusti: yläkoulussa kävin mukauttamattomat aineet isossa luokassa kutosia ja seiskoja ja joskus kaseja saaden. Keskiarvo oli 7,5 päästyäni yläkoulusta. Yhteiskuntaoppi, äidinkieli, ruotsi, terveystieto, elämänkatsomustieto (uskonnon nostin vitosesta seiskaan ennen et:hen vaihtamista), kemia ja historia olivat seiskan ja kasin tasoa. Matematiikasta sain mukautetun seiskan, joka olisi ilman tähtimerkintää vitosen tasoa. Fysiikassa tarvitsin myös mukautuksen yläkoulussa. Kirjaa tosin ei vaihdettu e-kirjaan, joten teoriasisältö oli sama kuin muilla mutta laskutehtävät karsittiin karsittiin kokeista.

Kuitenkin kehitysvammapsykologin kiinnitti huomiota yläkouluajan testituloksia: siellä oli epätasaisuutta, jokin alue oli lievän kehitysvamman tasoa. Yleistiedon tiedän satavarmasti menneen hyvin ja sitten sen loogisen kuvajärjestyksen. Hän jopa kyseenalaisti kehitysvamman, mutta lääkäri oli eri mieltä. Kuitenkin kehitysvamma vaihtui laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin eli heikkolahjaisuuteen.

On toki mahdollista, ettei älyllinen kapatiseettini riitä tajuamaan älyllistä jälkeenjääneisyyttäni, mutta en silti pystyisi olemaan suhteessa kehitysvammaisen miehen kanssa. Mistään hypergamiasta eli ylöspäin pariutumisesta ei ole kyse. Nk. normaalin kanssa kykenen kuitenkin keskustelemaan historiasta, politiikasta, ideologioista ja yhteiskunnan arvoista. Eikä ole pelkoa, että "normaalista" miehestä tulisi omaishoitaja. Kukaan nk. normaali opiskelutoverikaan ei ole ihmetellyt mitään tavallisessa ammattikoulussa, vaikken mitään roolia vedä.

Tiedostan kyllä vaikeuteni. Muistan, kun yläkoulussa sain huomautuslapun liittyen maantietoon: jos oppilas ei saa vitosta korkeampaa, voi todistus jäädä saamatta ja tulla ehdot. Tällöin aloin lukea kokeisiin kuin hullu ja jankkasin asioita, vaikka se tuntui suoraan sanoen kamalalta. No, seiskaan ainakin ylsin. Ihan syystäkin olin jättänyt suurimmaksi osaksi kokeisiin lukemiseen tekemättä, kun mikään ei jää päähän. Minulla ei sanoja muodostaessa palat loksahda paikoilleen. Tälleen kävi esimerkiksi kun kysyttiin, mikä on evoluutio. Minulle jäi kuva siitä mieleen, muttei sanoja, joilla selittää. Tuntuu, että pitää monta päivää saada ne oikeat sanat paikoilleen. Ihan syystäkin äiti on sanonut minua ja paria sisarusta yhtä tyhmiksi.

Olen pahoillani puolestasi. Sinua on kohdeltu ikävästi vain heittämällä kehitysvammapolille ilman että asiasta on rauhassa keskustelu kanssasi. Selittävää tekijänä tässä on ehkä ollut se, että jos on pienikin kehitysvammaepäily, on se hyvä tarkistaa ja sulkea pois lapsuusiässä, jotta saisi oikeat tukitoimet ja etuudet jos todella olisikin lievä kehitysvamma. Sinun kohdalla tuo epäily oli onneksi aiheeton mutta olisi ollut reilua, että tilanne olisi selitetty sinulle. Samoin tuon maantiedon opettajan toiminta on ollut epäreilua ja lannistavaa. Open olisi pitänyt tarjota tukiopetusta ja tsemppiä, ei uhata ehdoilla!

Kuulostaa siltä, että kognitiiviset taitosi ovat laaja-alaisten oppimisvaikeuksien ja keskihajonnan alaosan rajoilla. Niin hyvin kuvailet tilannettasi ja ilmaiset itseäsi.

T. Se lainaamasi psykologi

Sain tukiopetusta maantietoon omasta pyynnöstä ja sitä suostui antamaan maantiedon ope. Kuitenkin meinasin alkaa itkemään siellä todettuani, ettei siitä tule mitään.

Pääsinkin sitten yhdeksännellä luokalla pienluokkaan oppimaan maantietoa. Sieltä tuli seiska tai kasi ilman mukautusta. Mitään HOJKS:ia ei tehty tästä aineesta lukuun ottamatta matematiikkaa ja fysiikkaa.

Tuntuu, ettei minkään opettelu ole kiinnostanut minua, vaikka huomaan kiinnostukseni englannin kieleen ja jopa saksan kielikin kiehtoo. Muistan, kun aloitin itse japanin kielen alkeet, niin äiti antoi jyrkän ein sille. No, salaa kyllä opettelin mutta sekin loppui lyhyeen kiinnostuksen lopahduttua. En vaan silti jaksa opetella, kun ei saa käytännön kokemusta, ja olen helposti pelännyt mokaamista muiden edessä. Koulussa sitä tarpeeksi tuli jouduttua huutelujen kohteeksi, joten syystäkin olen halunnut tehdä asioita ilman yleisöä. Ihmisten negatiiviset reaktiot ovat pelottaneet helposti.

Opiskeluissakin oli jopa alamäkeä jonkun ajan, kun oli vastenmielinen, pakollinen harjoittelu, jota yritin paeta mutta jouduin sen suorittamaan. Sain ihan H2:sia ilman mukautuksia. Yksi tavallinen T1 oli, minkä sain ensimmäisestä harjoittelusta koska olin epävarma ja passiivinen, joka mietti, että uskaltaako tuota tehdä ja pitäisikö kysyä lupa ennen kuin tarttuu toimeen. Minulla ei siis mitään rohkeutta ole tehdä asioita "ilman lupaa" tai ottaa riskejä. Haluan tietää selvän paikkani, sitten voin tehdä työnkuvaani kuuluvat asiat. Minussa on edelleen joitain nössön piirteitä mitä peruskoululaisenakin oli. Ihan sen yhden pakollisen, jonka sitten koulussa sainkin suoritettua hyvin, jäi ikävät traumat, minkä jälkeen totesin, etten enää opiskele.

Voisipa vain nykypäivänä opiskella itse asioita, mutta kaikessa vaaditaan tutkintoja. Olen syntynyt ihan väärälle vuosisadalle. Kahvilayrittäjäksi ryhtymistä olen miettinyt, ja alkuun oma mielikuva oli, että pitäisi olla joku restonomi koulutukseltaan kunnes löysin lisää tietoa jopa oppimisongelmaisesta autohuoltamon yrittäjästä. Haluaisin vain näyttää edes yrittäjänä, että "I can do it".

Jos puhut totta niin suosittelen aikaa lääkärille, joka mahdollisesti voisi laittaa lähetettä neuropsykiatrisiin tutkimuksiin. Ihan suurennuslasin alle joutuisi tuo kehitysvammaisuus tai heikkolahjaisuus-diagnoosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Siis et tiedä, onko lapsellasi diagnoosi vai ei? Jos on todettu tutkimuksin laaja-alaiset oppimisvaikeudet, tuo tarina kuulostaa oudolta! Seiskan kasin oppilas on normaalia tavisluokkaa. Jokin ei nyt pidä paikkansa.

Kuulostaa minustakin hyvin oudolta. Miksi ensinkään kasin oppilasta olisi edes laitettu tutkimuksiin? Yleensä aloite tulee huolestuneilta opettajilta. Ja nyt he eivät ole huolestuneita. Äiti ei myöskään näe, että on ongelmia. Ja silti on pantu psykologille ja tehty tuollainen dg?

Joku kirjoitti aiemmin, että lievän kehitysvammadiagnoosin saaneella voi olla kapea-alaista älykkyyttä. Tämän allekirjoitan täysin, sillä 18 v pojallani on juurikin lievä keva diagnoosi. Hän on kuitenkin mestari digilaitteiden kanssa. Laittaa koko sukumme digilaitteet käyttökuntoon eikä edes tarvitse ohjevihkoja(niiden lukeminen ei kyllä oikein onnistuisikaan). Olen pari kertaa kuunnellut kun soittaa esim. pleikkatukeen. Asiantuntevia kysymyksiä ja saa aina ongelmat ratkaistua puhelimessa. Toisaalta yksinkertaiset yhteenlaskut tuottaa ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Siis et tiedä, onko lapsellasi diagnoosi vai ei? Jos on todettu tutkimuksin laaja-alaiset oppimisvaikeudet, tuo tarina kuulostaa oudolta! Seiskan kasin oppilas on normaalia tavisluokkaa. Jokin ei nyt pidä paikkansa.

Kuulostaa minustakin hyvin oudolta. Miksi ensinkään kasin oppilasta olisi edes laitettu tutkimuksiin? Yleensä aloite tulee huolestuneilta opettajilta. Ja nyt he eivät ole huolestuneita. Äiti ei myöskään näe, että on ongelmia. Ja silti on pantu psykologille ja tehty tuollainen dg?

Jotkut saa adhd- tai lukihäiriö-diagnoosin toisen asteen opinnoissa tai niiden jälkeen.

Ja nämäkin on niitä tapauksia, joissa henkilö on saanut hyviä arvosanoja peruskoulussa eikä sen takia hälytyskellot soi.

Myös sukupuolikin vaikuttaa asiaan: tyttöjen adhd- tai autismi-diagnoosi viivästyvät, koska he osaavat peittää oireensa taitavammin. Jos on vielä hyvä koulumenestys, niin mitään epäilystä ei herää. Aina sanotaan, ettei tytöillä voi olla adhd saati autismia siinä missä ei ole naispedofiilejakaan. Näillä kolmella on kuitenkin yhteisiä piirteitä: ne pidetään piilossa, kun taas pojilla/miehillä ne tulee ulospäin vaikkapa julkisella paikalla.

Lääkärikään ei osaa edes tunnistaa eroja neurologisissa oireissa sukupuolten välillä, sillä diagnoosikriteeristö on edelleen sen ajan mukaista, jolloin vain poikia koski koulunkäynti ja sen takia heistä karsittiin heikkolahjaiset ja muut "tyhmät". Toki on totta, pojissa ja miehissä on nämä ääripäät älykkyyden suhteen sekä erilaiset neurologiset häiriötkin ovat yleisiä. Tämän selittänee toisen X-kromosomin puutos.

Näiissä kannattaa olla rehellisiä itelleen. Eismekiksi aivojen ailahtelevaisuus päättelysssä jo kertoo siiitä että jokin häiritsee keskitttymistä ja läsnä oloa näin kun vetää johtopääätelmän.

Vierailija kirjoitti:

Näiissä kannattaa olla rehellisiä itelleen. Eismekiksi aivojen ailahtelevaisuus päättelysssä jo kertoo siiitä että jokin häiritsee keskitttymistä ja läsnä oloa näin kun vetää johtopääätelmän.

Etttä se että aivot tekee niiitä oivalluksia niiin täytyy olla tilanteeen tasalla. Eikä josssain omissa maaailmoissaan tai huonon paineensietykyvyn alaiisena jossain ahdistuksen valllassa. Esiim tunteet ja älykkkyys ei kulje käsiskedessä vaan tunteet sekoittttaa rationaalista ajatttelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiissä kannattaa olla rehellisiä itelleen. Eismekiksi aivojen ailahtelevaisuus päättelysssä jo kertoo siiitä että jokin häiritsee keskitttymistä ja läsnä oloa näin kun vetää johtopääätelmän.

Etttä se että aivot tekee niiitä oivalluksia niiin täytyy olla tilanteeen tasalla. Eikä josssain omissa maaailmoissaan tai huonon paineensietykyvyn alaiisena jossain ahdistuksen valllassa. Esiim tunteet ja älykkkyys ei kulje käsiskedessä vaan tunteet sekoittttaa rationaalista ajatttelua.

Esiim en mä puhuuuisi tässä keskustelupalstalla nyt sanaaakaan ellen olisi kännnissä. Mulla on tossa litra viiniä ja 2 litraaa 5.5 promilleista olutta.

Täällä mikä tahansa oppimisvaikeus liitetään älykkyyteen. Ja se ei pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun pojallani on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet. En ole varma onko siitä diagnoosi?

Hänellä add ja lievä lukihäiriö niin epäilen itse että noiden vuoksi sai tulokseksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet.

Minusta hänellä ei ole oppimisvaikeuksia.

On nyt 9-luokalla ja koulu menee keskinkertaisesti.

On yleisopetuksessa.

Jos lukee kokeisiin niin saa kasin tai ysin kokeesta. Lukematta tulee seiskoja ja valitettavan paljon jättää lukematta kokeisiin. Todistuksen keskiarvo kasin keväällä oli aika lailla tasan 7. Kaikki muut seiskoja paitsi uskonto oli 6 ja liikunta ja terveystieto 8. Käytös 8.

Opettajat eivät ole huolissaan.

Eikä ole mitään kehitysvammadiagnoosia.

Lääkitys add:hen on ja käyttää sitä. Viikonloppuna ei käytä eikä ihan aina arkenakaan mutta tärkeinä päivänä ottaa.

Eli voi olla mahdollista että on ihan normiälyllä varustettu tapaus. Tarkkaavuuden häiriö voi sotkea tulosta varmaan ja lukihäiriö myös.

Lukijäiriössäkin on kolme eri osa-aluetta. Voi olla niissä kaikissa pulmaa tai sitten vain yhdellä osa-alueella.

Lukijäiriön astekin voi sotkea tulosta.

Noiden tutkiminen on koulu- tai neuropsykologille peruskauraa. Eli ei todellakaan pitäisi mennä tutkivalle psykologille sekaisin lukivaikeus, ADHD ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Niin eri ilmiöistä kyse ja tutkitaan eri tavoin. Veikkaan, että olet nyt ymmärtänyt jotain väärin, tai joku muu väärinkäsitys tuossa taustalla. Luultavasti lapsellasi ei ole oikeasti diagnosoitu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Ehkä siitä on joskus ollut epäilyä ja se on jäänyt siitä mieleen. Tai joku opettaja käyttänyt termiä väärin. Koska jos todella olisi tuo diagnoosi, lapsi ei pärjäsi noin hyvin koulussa. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet tarkoittaa tavallista matalampaa älykkyyttä, ei voi olla tuolla diagnoosilla normaali älykkyys tai sitten diagnoosi on ehdottoman väärä. Tai jos todella olisi tuo diagnoosi, olisi siinä käynyt todella poikkeuksellinen kämmi joltain taholta. Kolmas vaihtoehto on vielä, että opettajat arvioivat väärin ja lapsesi numerot eivät vastaa todellisuutta. Tuohon en kyllä usko, jos lasta opettaa useita eri opettajia.

Eli lapsesi oikeusturvan kannalta selvitä asia. jos lapsi on normaaliälyinen mutta hänellä on vanhat heikkolahjaisen paperit, ei saisi olla noin. Tarkkaavuuden vaikeudet, jostain lukivaikeudesta puhumattakaan, eivät sekoita psykologin tutkimusta niin että tulisi väärä positiivinen diagnoosi.

Terveisin juuri joululomansa aloittanut psykologi

Minä sain viidennellä luokalla diagnoosin lievästä kehitysvammasta ja autismista lastenpsykiatriselta poliklinikalta. Päädyin kuudennalla luokalla sitten kehitysvammapoliklinikalle. Äidiltä kysyin, että miksi tuossa ovessa lukee "kehitysvammapoliklinikka", niin hänen vastaus oli ettei tiedä. Just joo, varmaan ajatteli minun olevan sokea. Kyllä tajusin, että minne päädyin ja se tuntui hemmetin ahdistavalta, kun en ole ollut kehitysvammaisten kanssa tekemisissä paitsi nähnyt joitain, ja koko elämäni olen käynyt tavallista koulua osittain mukautetusti: yläkoulussa kävin mukauttamattomat aineet isossa luokassa kutosia ja seiskoja ja joskus kaseja saaden. Keskiarvo oli 7,5 päästyäni yläkoulusta. Yhteiskuntaoppi, äidinkieli, ruotsi, terveystieto, elämänkatsomustieto (uskonnon nostin vitosesta seiskaan ennen et:hen vaihtamista), kemia ja historia olivat seiskan ja kasin tasoa. Matematiikasta sain mukautetun seiskan, joka olisi ilman tähtimerkintää vitosen tasoa. Fysiikassa tarvitsin myös mukautuksen yläkoulussa. Kirjaa tosin ei vaihdettu e-kirjaan, joten teoriasisältö oli sama kuin muilla mutta laskutehtävät karsittiin karsittiin kokeista.

Kuitenkin kehitysvammapsykologin kiinnitti huomiota yläkouluajan testituloksia: siellä oli epätasaisuutta, jokin alue oli lievän kehitysvamman tasoa. Yleistiedon tiedän satavarmasti menneen hyvin ja sitten sen loogisen kuvajärjestyksen. Hän jopa kyseenalaisti kehitysvamman, mutta lääkäri oli eri mieltä. Kuitenkin kehitysvamma vaihtui laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin eli heikkolahjaisuuteen.

On toki mahdollista, ettei älyllinen kapatiseettini riitä tajuamaan älyllistä jälkeenjääneisyyttäni, mutta en silti pystyisi olemaan suhteessa kehitysvammaisen miehen kanssa. Mistään hypergamiasta eli ylöspäin pariutumisesta ei ole kyse. Nk. normaalin kanssa kykenen kuitenkin keskustelemaan historiasta, politiikasta, ideologioista ja yhteiskunnan arvoista. Eikä ole pelkoa, että "normaalista" miehestä tulisi omaishoitaja. Kukaan nk. normaali opiskelutoverikaan ei ole ihmetellyt mitään tavallisessa ammattikoulussa, vaikken mitään roolia vedä.

Tiedostan kyllä vaikeuteni. Muistan, kun yläkoulussa sain huomautuslapun liittyen maantietoon: jos oppilas ei saa vitosta korkeampaa, voi todistus jäädä saamatta ja tulla ehdot. Tällöin aloin lukea kokeisiin kuin hullu ja jankkasin asioita, vaikka se tuntui suoraan sanoen kamalalta. No, seiskaan ainakin ylsin. Ihan syystäkin olin jättänyt suurimmaksi osaksi kokeisiin lukemiseen tekemättä, kun mikään ei jää päähän. Minulla ei sanoja muodostaessa palat loksahda paikoilleen. Tälleen kävi esimerkiksi kun kysyttiin, mikä on evoluutio. Minulle jäi kuva siitä mieleen, muttei sanoja, joilla selittää. Tuntuu, että pitää monta päivää saada ne oikeat sanat paikoilleen. Ihan syystäkin äiti on sanonut minua ja paria sisarusta yhtä tyhmiksi.

Henkilö jota kuvailet, ei vaikuta tekstin kirjoittajalta. Kirjoittaja vaikuttaa älykkäältä.