Lue keskustelun säännöt.
G: Kivuliain kokemuksesi
27.04.2014 |
Itse meinasin pudota vauvan kanssa raput alas, mursin nilkkani. Vauvalle ei käynyt mitään. Kipu oli niin lamaannuttavaa, etten saanut ääntä suustani. Katsoin vauvaa, vauva alkoi itkeä hysteerisenä. Onneksi naapuri tuli katsomaan mitä rapussa tapahtuu. Ehdin ojentaa vauvan naapurin syliin kunnes pyörryin. Sitten heräsinkin sairaalasta.
Kommentit (105)
Täältäkin ääni munasarjakystan poksahtamiselle. Myös keuhkojen tähystys oli toimenpide jota ei ihan hetkessä unohda!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 23:17"]Itselleni ei ole mitään kovin pahaa sattunut, kuten luiden murtumisia. Enkä ole synnyttänyt. Viisaudenhampaat on kyllä kaikki poistettu, ei sattunut kun oli puudutus.
Muistan kyllä päivän, kun leikattiin n. 22-vuotiaana paise kurkusta. Ei se leikkaus itse sattunut niin paljon, oli sentään puudutus (puudutusaine muuten maistui hirveältä ja yökkäilin, tärisin peloissani ym. kivaa), mutta kotimatkalla kun puudutus alkoi loppua... Äiti luuli, että itkin ja ulisin kun jännitys laukesi, mutta se oli kivun takia.
Jokin korvatulehdus myös sattui... Ei saanut nukuttua yöllä ja itkin.
Eivät nämä varmaan edes ole niin pahoja, kun en edes ole oksentanut kivun takia kuten monet täällä kommentoineet.
[/quote]
Ei kannata verrata omaa kipukokemusta muihin. Kivunkokemus ja siihen reagoiminen on yksilöllistä. Jotkut pyörtyvät, jotkut oksentavat, jotkut itkevät, jotkut vaikeroivat tai huutavat.... Joku voi oksentaa tai pyörtyä vähäisestäkin kivusta.
Selkäydinpunktio. Opiskelija teki sen, vaikka olin erikseen kieltänyt. Hermovaurio jäi selkään puolen h neulalla ronkkimisesta. Koko toimenpiteen vain huusin ja itkin. Traumaattisin kokemukseni ikinä, nytkin itken kun joudun ajattelemaan sitä.
Toinen yksi kamalimmista kivuistani on ollut korkea aivopaine. Aivot ei mahdu päähän ja silmät pullistuvat. Aivopaine oli pahasti koholla puoli vuotta, enkä muista koko ajalta lähes mitäön kivun vuoksi.
Henkisesti kivuliainta: tulla rajusti pahoinpidellyksi isäni toimesta äitini ja aikuisen veljeni katsoessa toimettomana taustalla. Suuren rakkauteni torjunta haukkujen kera.
Fyysisesti kivuliainta: sappikohtaus, migreeni, varpaan kynnen poisvetäminen.
Selkäydinpunktion jälkeinen pääkipu oli jotain aivan hirveää. Oksensin aivan kivusta ja itkin. Mikään lääke ei auttanut, veripaikan sain 4n päivän päästä kun jouduin ambulanssilla uudestaan kivun vuoksi sairaalaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fillarilla kuorma-auton alle jääminen. Synnytys ilman kivunlievitystä ei siihen verrattuna tuntunut yhtään miltään.
Menkkakivut ovat pari kertaa olleet pahat. Mutta en niistä silleen valita. Murtumat eivät itselläni pahasti sattuneet, vaikka ovat leikkaushoitoakin vaatineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palovammat työn takia. Nykyään sormien ja kämmenten hermot vaurioituneet että pystyn esim makkarat ja pihvit grillissä kääntää käsin. Vasta jos pitemmän aikaa kädessä pitää, alkaa tuntua että lämmttää. Toinen, kun alavatsassa järkyttävä kipu. Makasin sängyssä ja itkin, mikään asento ei ollut hyvä. Oliskohan joku kysta puhjennut? Lääkäriin en mennyt, kun ei ollut siinä hädässä rahaa just. Gynellä pitäis kai muutenkin käydä, mutta pelottaa mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 22:28"]
Polvilumpion sijoiltaanmeno. Kun pamautat kämmensyrjällä sen vinossa olevan polven suoraksi.
Kamalinta ikinä.
[/quote]
Älä pamauta toisten koska luusta voi lohjeta paloja. Pitäisi yrittää potkaista sillä polvella niin polvi menee siten vähemmillä vammoilla paikoilleen.
Syöksysynnytys. Ensimmäinen synnytykseni kesti 16 tuntia. Synnytys oli uuvuttava, mutta kipu sinänsä oli siedettävää. Toinen synnytys oli eri planeetalta. Kätilö kerrottua, että olin neljä senttiä auki, nousin synnytyssängyltä ja synnytys lähti kertaheitolla todella käyntiin. Tuntui kuin kehoani olisi hakattu moukarilla. Luulin kohtuni repeävän. Huusin ja ulisin (ensimmäisessä synnytyksessä en ollut päästänyt ääntäkään), tarrasin mieheeni ja pelkäsin kuolevani. Puoli tuntia myöhemmin nelikiloinen poika oli jo sylissä ja kaikki kipu oli ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 00:40"]Henkisesti kivuliainta: tulla rajusti pahoinpidellyksi isäni toimesta äitini ja aikuisen veljeni katsoessa toimettomana taustalla. Suuren rakkauteni torjunta haukkujen kera.
Fyysisesti kivuliainta: sappikohtaus, migreeni, varpaan kynnen poisvetäminen.
[/quote]
Eikö sulla puudutettu varvasta. Näin kerran filmin jossa vedettiin ukkovsrpaan kynsi pois ja teki pahaa katsoakin. Potilas ei sen sijaan noteerannut sitä mitenkään joten varpaasta oli varmasti saatu tunto pois.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 01:14"][quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 22:28"]
Polvilumpion sijoiltaanmeno. Kun pamautat kämmensyrjällä sen vinossa olevan polven suoraksi.
Kamalinta ikinä.
[/quote]
Älä pamauta toisten koska luusta voi lohjeta paloja. Pitäisi yrittää potkaista sillä polvella niin polvi menee siten vähemmillä vammoilla paikoilleen.
[/quote]
Ymmärtääkseni lääkäri laittaa polen paikalleen vetämällä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:00"]Tulehtuneen hampaan juurihoito ilman puudutusta. Onko mahdollista pyörtyä kun on selinmakuulla? Mulle ainakin kävi niin, kivusta.
[/quote]
No en ihmettele sillä vaikea keksiä mitään kivuliaampaa kuin että puutumattoman hampaan hermoja rassataan.
Virtsakivi oli aivan järkyttävää.. Ruiskulla ambulanssissa tökittiin jotain vahvaa suoneen kipuihin ja olin 5minuuttia ihan taivaassa kun kipu lähti hetkeksi. Siinä ehkä kamalin kipu ja samalla helpottavin tunne :D
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:12"]En tiedä onko tämä nyt tyhmä kysymys, mutta... Miksi ihmeessä olette olleet juurihoidossa, poskiontelopunktiossa tai tikattavana ilman puudutusta? Onko näissä joku aatteellinen tai lääketieteellinen syy takana?
[/quote]
Muista en tiedä mutta jos hammas on pahasti tulehtunut puudutus ei välttämättä tehoa aina ja silloin sattuu sanoinkuvaamattomasti:/
Migreeni on mulla ollut pahin, tulehtuneen hampaan juurihoito toiseksi pahin
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 00:17"][quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 23:17"]Itselleni ei ole mitään kovin pahaa sattunut, kuten luiden murtumisia. Enkä ole synnyttänyt. Viisaudenhampaat on kyllä kaikki poistettu, ei sattunut kun oli puudutus.
Muistan kyllä päivän, kun leikattiin n. 22-vuotiaana paise kurkusta. Ei se leikkaus itse sattunut niin paljon, oli sentään puudutus (puudutusaine muuten maistui hirveältä ja yökkäilin, tärisin peloissani ym. kivaa), mutta kotimatkalla kun puudutus alkoi loppua... Äiti luuli, että itkin ja ulisin kun jännitys laukesi, mutta se oli kivun takia.
Jokin korvatulehdus myös sattui... Ei saanut nukuttua yöllä ja itkin.
Eivät nämä varmaan edes ole niin pahoja, kun en edes ole oksentanut kivun takia kuten monet täällä kommentoineet.
[/quote]
Ei kannata verrata omaa kipukokemusta muihin. Kivunkokemus ja siihen reagoiminen on yksilöllistä. Jotkut pyörtyvät, jotkut oksentavat, jotkut itkevät, jotkut vaikeroivat tai huutavat.... Joku voi oksentaa tai pyörtyä vähäisestäkin kivusta.
[/quote]
Kyllä omaa kipukokemusta voi verrata muihin sillä luun murtuminen, puutumattoman hampaan juurihoito, varpaan kynnen repiminen ilman puudutusta ovat aivan taatusti jokaiselle sietämättömiä kipuja. Mistä tämä kummallinen ajattelu tapa jossa halutaa kieltää kaikki yleisesti tunnistettavat piirteet ihmisten käyttätymisessä on pesiytynyt yliopistoihin. Se ei ole kriittisyyttä vaan näennäis kriittisyyttä jossa ei nähdä enää metsää puilta.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 00:17"][quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 23:17"]Itselleni ei ole mitään kovin pahaa sattunut, kuten luiden murtumisia. Enkä ole synnyttänyt. Viisaudenhampaat on kyllä kaikki poistettu, ei sattunut kun oli puudutus.
Muistan kyllä päivän, kun leikattiin n. 22-vuotiaana paise kurkusta. Ei se leikkaus itse sattunut niin paljon, oli sentään puudutus (puudutusaine muuten maistui hirveältä ja yökkäilin, tärisin peloissani ym. kivaa), mutta kotimatkalla kun puudutus alkoi loppua... Äiti luuli, että itkin ja ulisin kun jännitys laukesi, mutta se oli kivun takia.
Jokin korvatulehdus myös sattui... Ei saanut nukuttua yöllä ja itkin.
Eivät nämä varmaan edes ole niin pahoja, kun en edes ole oksentanut kivun takia kuten monet täällä kommentoineet.
[/quote]
Ei kannata verrata omaa kipukokemusta muihin. Kivunkokemus ja siihen reagoiminen on yksilöllistä. Jotkut pyörtyvät, jotkut oksentavat, jotkut itkevät, jotkut vaikeroivat tai huutavat.... Joku voi oksentaa tai pyörtyä vähäisestäkin kivusta.
[/quote]
Kyllä omaa kipukokemusta voi verrata muihin sillä luun murtuminen, puutumattoman hampaan juurihoito, varpaan kynnen repiminen ilman puudutusta ovat aivan taatusti jokaiselle sietämättömiä kipuja. Mistä tämä kummallinen ajattelu tapa jossa halutaa kieltää kaikki yleisesti tunnistettavat piirteet ihmisten käyttätymisessä on pesiytynyt yliopistoihin. Se ei ole kriittisyyttä vaan näennäis kriittisyyttä jossa ei nähdä enää metsää puilta.
Hortonin päänsärky...
Aikuisena korvatulehdus