G: Kivuliain kokemuksesi
Itse meinasin pudota vauvan kanssa raput alas, mursin nilkkani. Vauvalle ei käynyt mitään. Kipu oli niin lamaannuttavaa, etten saanut ääntä suustani. Katsoin vauvaa, vauva alkoi itkeä hysteerisenä. Onneksi naapuri tuli katsomaan mitä rapussa tapahtuu. Ehdin ojentaa vauvan naapurin syliin kunnes pyörryin. Sitten heräsinkin sairaalasta.
Kommentit (105)
Mulla ei oikeasti ole mitään erityisen kivuliasta kokemusta. Joten sanotaan varpaan lyöminen sängynjalkaan. (Synnyttänyt olen, hampaita on kiskottu, näissä ollut hyvät puudutukset. Kolme luunmurtumaa, ei niissäkin kummoista kipua.)
28 tunnin synnytys. Pyörryin pari kertaa kivusta. Lopusta en muista mitään.
Kerran söin sokerittomia karkkeja varmaan 200g. Sain ihan hirveän ripulin ja kun vatsa oli tyhjentynyt alkoivat kovat krampit. Pyöräilin sitten keskellä yötä sairaalaan päivystykseen seisaaltani koska jostain syystä istuminen tuntui todella pahalta. Siellä sitten sain kipulääkkeitä tabuina ja pistoksina pehvaan.
Toinen paha oli paise kurkussa jonka diagnosoiminen kesti aika pitkään: olin noin kuukauden angiinassa tms ja kuumeessa on off. Viimeisen viikon ennen leikkaukseen pääsyä en pystynyt kunnolla nielemään kun kipu oli niin kova ja nielussa oli vain pikkurillin pään kokoinen reikä. Syljin paperiin kun en pystynyt nielemään. Sairaalassa laitettiin tiputukseen, koska oli kuivunut. Maksa-arvot pilvissä koska lääkäri oli määrännyt liian suuren annoksen kipulääkkeitä joita olin syönyt yli viikon. Tulehdusarvot tietenkin korkeat myös.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:00"]
Tulehtuneen hampaan juurihoito ilman puudutusta. Onko mahdollista pyörtyä kun on selinmakuulla? Mulle ainakin kävi niin, kivusta.
[/quote]
Samoin, ja samalla viikolla aiemmin olin synnyttänyt luomusti. Ei ollut mitään siihen juurihoitoon verrattuna.
[/quote]
Samaa mieltä. Tuo juurihoito on paljon kivuliaampaa kuin synnytys luomuna.
Alateitse tehty ultra, kun kohdun ulkoinen oli repinyt johtimeen reiän ja lääkäri halusi vielä varmistaa, että leikataanko. Kipu oli tajunnan hämärtävää.
Hieho puski sarvella kylkiluiden väliin niin, että kaksi kylkiluuta rusahti poikki. Kaaduin maahan ja se sama eläin juoksi ylitseni siten, että toisella takasorkallaan kumautti minulta tajun pois. Heräsin sairaalassa todella kipeänä.
En tiedä onko tämä nyt tyhmä kysymys, mutta... Miksi ihmeessä olette olleet juurihoidossa, poskiontelopunktiossa tai tikattavana ilman puudutusta? Onko näissä joku aatteellinen tai lääketieteellinen syy takana?
Kierukan asennus. Olin jo kaksi lasta synnyttänyt mutta se oli ihan kamalaa, kotimatkalla oli pysäytettävä auto tien varteen kun silmissä pimeni eikä se tajunnan lähtö kaukana ollut toimenpiteen aikanakaan. Kipu kesti kolme päivää.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:04"]
Poskiontelontulehduksessa lentokoneessa. Tuntui et pää repeää. Mieluummin synnytän.
[/quote]
Tuo on kyllä hirveää, nyt muistin. Itselläni kauheinta on ollut korvien puhkaisut lapsena (ilman puudutuksia tietenkin) ja noidannuolet silloin tällöin (rupesipa taas pelottamaan).
Olen synnyttänytkin, mutta ei se epiduraalin kanssa onneksi ollut kamalaa. Poskiontelon punkteeraus ei tuntunut miltään, vaikka pelkäsin sitä kuin kuolemaa. Ei kyllä ikinä voi etukäteen tietää, mikä kelläkin koskee.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:12"]
En tiedä onko tämä nyt tyhmä kysymys, mutta... Miksi ihmeessä olette olleet juurihoidossa, poskiontelopunktiossa tai tikattavana ilman puudutusta? Onko näissä joku aatteellinen tai lääketieteellinen syy takana?
[/quote]
No mun puuduttamaton juurihoitoni tehtiin särkypäivystyksessä, joka paikkakunnan tapoja noudattaen tehtiin kahden varsinaisen ajan välissä, eli minut vaan tungettiin johonkin väliin. Hammaslääkäri sanoi jo heti ovella, että nyt ei ehditä puuduttamaan, kun toinen asiakas pitää ottaa kohta sisään. Siinä kohtaa oli jo aivan sama, olin sen särkevän hampaan kanssa kärvistellyt viikonlopun yli. En ollut siinä kunnossa, että olisin voinut matkustaa toiselle paikkakunnalle yksityiselle, joten hoito oli otettava sieltä mistä sen sai, eli kunnalliselta. Pikkukaupungin idylliä, ah.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:12"]En tiedä onko tämä nyt tyhmä kysymys, mutta... Miksi ihmeessä olette olleet juurihoidossa, poskiontelopunktiossa tai tikattavana ilman puudutusta? Onko näissä joku aatteellinen tai lääketieteellinen syy takana?
[/quote]
minut muka puudutettiin niin hyvin kun synnytyssalissa voitiin, kiroilemalla ja itkemällä meni tikkaus.
t. 14
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:01"]
interferonihoito
[/quote]
Sama juttu. Lonkkaluksaatio tuleekin sitten heti kakkosena.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2014 klo 21:12"]
En tiedä onko tämä nyt tyhmä kysymys, mutta... Miksi ihmeessä olette olleet juurihoidossa, poskiontelopunktiossa tai tikattavana ilman puudutusta? Onko näissä joku aatteellinen tai lääketieteellinen syy takana?
[/quote]
24 vastaa: hammashoidossa ei ole koskaan puudutettu, kestän sen mitä on tehty, en tiedä sitten mitä muille tehdään. Paikattu on, mutta ei ole vedetty hampaita pois. Poskiontelopunkteeraukseen ei lääkäri ehdottanutkaan puudutusta. Synnytyksen jälkeen ompeluun eivät laittaneet tarpeeksi puudutusta (taitaa olla todella yleistä) ja se pisti. Älähdin ja lisäsivät ainetta. Lapsena kun korvia puhkottiin, ei minulla ollut sanomista asiaan. Kerran laittoivat puudutuksen, mutta silloin sitten särki korvaa koko illan. Brutaali juttu jokatapauksessa.
Joku näistä: Käden avomurtuma, nilkkaluiden murskaantuminen tai kolemn kylkiluun murtuminen. Synnytykset on aivan eri sarjassa näiden kanssa mulla...
Selkäkipu ynnä heijastussärky jalkaan. Vaatekomeroiden kahvojen avulla vedin itseni ylös sängystä. Jalassa tuntui kuin olisi palavaa rautapuikkoa pujotettu nivusesta nilkkaan. Sitä kipua en toivo pahimmalle vihollisellenikaan. Kokemukset hammaslääkärissä epäonnistuneine puudutuksineen eivät ole mitään tämän rinnalla.
Menkkakivut. Joka toiset kk:t sattuu h*vetisti. Koko päivä tuskanhiestä läpimärkänä kontata vessan kaakeleilla, oksentaa ja väkisinpaskoa vuorotellen, purra pyyhkeen kulmaa ja käsillä tarrata jostakin kiinni rystyset valkoisina, vaikka oven kynnyksestä ja huutaa täyttä kurkkua aaltoilevasta kivusta joka loppua kohden yltyy niin kovaksi että se vie äänenkin, voimat niin että ylös on turha yrittääkään, ja huutamiseenkin käytettävä energia kuluu pakosti tajuissaan pysymiseen.
Ja synnyttäminen luomuna oli siihen verrattuna lastenleikkiä.
Kolposkopia. Itkin koko puolituntisen kivusta ja sanoin sen loputtua että en enää koskaan tule sairaalaan, oli vaiva mikä tahansa, kuolen mieluummin. Synnytys tai hampaan poistot on ollut itikan purema tuohon verrattuna. Aivan järkyttävä kokemus.
Kyllä synnytys taitaa olla mullakin kivuliain, siis avautumisvaihe.