Lue keskustelun säännöt.
Perinteiset sukupuoliroolit perheessä
09.12.2020 |
Olemme 40-kymppinen pariskunta, jolla 3 lasta (pari teiniä ja alakoululainen). Asumme modernissa omakotitalossa ja olemme hyvissä ammateissa. Meillä on harrastuksia ja elämä mallillaan, ollaan onnellisia. Mutta mietin, onkohan muissa perheissä yhä niin selkeästi perinteiset sukupuoliroolit kuin meillä?r Eli mies käy töissä (myynnin johtotehtävät) kodin ulkopuolella, itse työskentelen markkinointialalla kotoa käsin. Mies vastaa pääosin perheemme taloudesta; tienaa enempi, maksaa laskut, hoitaa vakuutukset, päättää isoista hankinnoista kuten autot, telkkarit, tietokoneet yms.
Itse vastaan omista ja lasten vaatehankinnoista, harrastusvälineistä, leluista, sisustuksesta, kotitaloustarvikkeista, ruokaostoksista jne.
Kotitöistä teen valtaosan. Ruoka, siivoaminen, pyykinpesu on minun vastuulla+isommat lapset avustavat. Mies hoitaa lumityöt, ruohonleikkuut ja muut isommat puutarhahommat (itse istuttelen kukkia ja kastelen niitä. Remontit, maalaukset ja muut kodinhuollot ovat miehen hommia. Toki isommat työt teetetään ulkopuolisilla.
Mies huolehtii pojan joukkuepeliharrastukseen liittyvät asiat, minä tyttöjen harkkakuskaukset ym harrastusasiat. Lähinnä minä autan läksyissä.
Kurinpito on pääosin minun vastuulla, mutta isällä on suurin auktoriteetti. Jos jokin isompi rangaistus tai seuraamus pitää lapsille antaa, siitä päättää mies. Miehellä on yleensäkin aina se viimeinen sana isoissa asioissa. Asioista keskustellaan, mutta mies lopulta päättää. Itse nimenomaan haluan näin. Riitelemme harvoin. Olen sitä mieltä, että mies on perheen pää ja hänellä on siksi suurempi valta ja vastuu päätöksistä.
Haluan myös olla kuuliainen miehelle rakkaudessa. Hän haluaa aika paljon seksiä, enkä kieltäydy kuin joskus terveyssyistä (menkat, flunssa)
Tapamme elää saattaa kullostaa vanhanaikaiselta, mutta ole hyvinkin nykyaikaisia someihmisiä muuten. Perinteiset sukupuoliroolit vain sopii meille.
Kommentit (360)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on se normaali ja toimivin tyyli. Nainen on luotu miehestä ja tehty miehelle kumppaniksi. Tuolla tavalla homma toimii ja perheessä on rauha.😀591
Mies52v
Entäs Lilith? Miksi sinulla on sama määrä kylkiluita kuin naisella? Eli lakkaa puhumasta paskaa.
Lilith oli taru olento ja vaikka olisikin ollut todellinen hän oli luuseri.
""Nimi on mainittu Raamatussa ainoastaan yhdessä kohdassa Jesajan kirjassa (Jes. 34:14), jossa se on kahdeksan epäpuhtaan eläimen luettelon keskellä. Nimeen on liitetty määre "öinen velhotar" (käännös 1992).""
mies52v
Kaikki ne ovat taruolentoja, mies52v-rakas. Lilith ei halunnut alistua Aatamille, vaan hän halusi olla tasa-arvoinen ja lähti kävelemään. Aatami itki tästä Jumalalle joka sitten teki Aatamille tämän kylkiluusta ihan oman alistuvan pikkuvaimon. Eli miksi miehillä on sama määrä kylkiluita kuin naisilla? Eikö teillä ole siellä seurakunnassa ihan omia palstoja jolle spämmätä uskontoa?
Ongelmaa ei sitä paitsi ole ollenkaan, nimittäin vaikka Aatulta puuttui kylkiluu, niin eihän kaikilta miehiltä tarvi puuttua, eihän kaikkia miehiä myöskään luoda maan tomusta samalla tavalla kuin Aatu luotiin.
Vielä sullekin joku opettaa miehen ja naisen eron halaamalla vahvoilla käsillä ja miehen tuoksu saa sieraimesi laajentuneiksi.
mies52v
Miksi ihmeessä sinä luulet että minä en ole onnellisesti naimisissa, perinteisillä tavoilla hyvin voimakkaan ja vahvan miehen kanssa. En vain olisi hänen kanssaan jos hän ei olisi järkityyppi ja feministi.
Tuota en usko. Kukaan vahva mies ei ole feministi. Tämä on fakta. Toki voima on suhteellista,mutta...
mies52v
Miksei olisi? Käykö mies joka on komea, rikas, suurikokoinen fyysisesti (pienillä rasvoilla), tasapainoinen, mutta dominointiin kallellaan oleva, älykäs, hauska, helposti naisiin vetoava mies? Millaista vahvuutta oikein tarkoitat jos kerran asia on ihan faktaa? Ja faktan tueksi lienee löytyy helposti todisteita jotka on helppo tarkistaa?
Pienet rasvat vie testot yhtä tehokkaasti kuin suuri ylipainokin.
mies52v
No minullapa sattuu olemaan tiedossa että hänen testonsa ovat 42. Mikä on reippaasti yli viitearvojen ja selittyy todennäköisesti suurella lihasmassalla ja kovalla liikunnanharrastamisella. Rasvat ovat 8%. Silti hän on feministi. Joko riittää vai annanko miehen puhelinnumeron suoraan?
"Seerumin testosteronin viitearvot ovat nuorilla aikuisilla miehillä tasoa 10–35 nmol/l. Iäkkäillä miehillä viitealaraja on hieman alhaisempi."
Tuolla 8% rasvoilla ei maailmasta löydy ainuttakaan puhdasta miestä noilla yli 40 testoilla.. Tuo rasva-% hiemankin pidemmän aikaa tiputtaa testoja huomattavasti nuorillakin miehillä.Katso tämä video..alkaa 3:54..voimanostajia bodareita pienillä rasvoilla. Omat arvot paskamahana oli noiden parhaiden luokkaa eli vapaa reilusti +600..ketjupolttaja ja alkokin maistui.
mies52v
Mies ei ole voimanostaja eikä bodari, mutta labra-arvot olen nähnyt ihan omin silmin. Miten tämä edelleenkään liittyy parisuhteen tasa-arvoon? Testollako ne päätökset tehdään?
Testot lisää aggressiivisuutta ja vähentää sosiaalista sinisilmäisyyttä jota täytyy feministi miehellä olla massiiviset määrät. Tuohon urheiluun lisäten juoksulenkit tai salibandyn pelaaminen eivät lisää testoja, ellet sitten ole super läski aloittelija ja jo pelkkä laihdutus paranna arvojasi. Ei edes salitreeni, joissa ei käydä usein lähellä maksimiarvoja (raskasta treeniä) ei olennaisesti paranna testojasi.
mies52v
Terveellä miehellä on keinoja purkaa aggressiivisuutta, esim treenin ja seksin kautta. Feminismi ei edellytä sosiaalista sinisilmäisyyttä, miksi edellyttäisi?
🙂 🙃 Feminismi ei yksinkertaisesti toimi. Valtaosa naisista ei halua itselleen vässykkää, joka feministi mies on. Nainen kaipaa vastusta - ei vastustajaa. Parisuhteen seksuaalisuus herää erilaisuudesta. Ilman erilaisuutta mies yrittää tulla liian paljon naisen ja nainen miehen kaltaiseksi, jolloin seurauksena on seksuaalisen jännitteen katoaminen.
😏
mies52v
Ok. Monenko vuoden jälkeen se katoaminen on odotettavissa?
Ei aavistustakaan. Olen maskuliinen mies ja naiseni ovat aina olleet naisellisia perinteiseen tapaan. Ei ole koskettanut minua millään lailla
mies52v
Mutta suhteesi eivät ole sitten olleet kamalan pitkiä?
No ei ole. Kolme vuotta ja pisin taisi olla +16vuotta. Joku ilkeä voisi jopa sanoa, että vaihtelu virkistää☺️
mies52v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on se normaali ja toimivin tyyli. Nainen on luotu miehestä ja tehty miehelle kumppaniksi. Tuolla tavalla homma toimii ja perheessä on rauha.😀591
Mies52v
Entäs Lilith? Miksi sinulla on sama määrä kylkiluita kuin naisella? Eli lakkaa puhumasta paskaa.
Lilith oli taru olento ja vaikka olisikin ollut todellinen hän oli luuseri.
""Nimi on mainittu Raamatussa ainoastaan yhdessä kohdassa Jesajan kirjassa (Jes. 34:14), jossa se on kahdeksan epäpuhtaan eläimen luettelon keskellä. Nimeen on liitetty määre "öinen velhotar" (käännös 1992).""
mies52v
Kaikki ne ovat taruolentoja, mies52v-rakas. Lilith ei halunnut alistua Aatamille, vaan hän halusi olla tasa-arvoinen ja lähti kävelemään. Aatami itki tästä Jumalalle joka sitten teki Aatamille tämän kylkiluusta ihan oman alistuvan pikkuvaimon. Eli miksi miehillä on sama määrä kylkiluita kuin naisilla? Eikö teillä ole siellä seurakunnassa ihan omia palstoja jolle spämmätä uskontoa?
Ongelmaa ei sitä paitsi ole ollenkaan, nimittäin vaikka Aatulta puuttui kylkiluu, niin eihän kaikilta miehiltä tarvi puuttua, eihän kaikkia miehiä myöskään luoda maan tomusta samalla tavalla kuin Aatu luotiin.
Vielä sullekin joku opettaa miehen ja naisen eron halaamalla vahvoilla käsillä ja miehen tuoksu saa sieraimesi laajentuneiksi.
mies52v
Miksi ihmeessä sinä luulet että minä en ole onnellisesti naimisissa, perinteisillä tavoilla hyvin voimakkaan ja vahvan miehen kanssa. En vain olisi hänen kanssaan jos hän ei olisi järkityyppi ja feministi.
Tuota en usko. Kukaan vahva mies ei ole feministi. Tämä on fakta. Toki voima on suhteellista,mutta...
mies52v
Miksei olisi? Käykö mies joka on komea, rikas, suurikokoinen fyysisesti (pienillä rasvoilla), tasapainoinen, mutta dominointiin kallellaan oleva, älykäs, hauska, helposti naisiin vetoava mies? Millaista vahvuutta oikein tarkoitat jos kerran asia on ihan faktaa? Ja faktan tueksi lienee löytyy helposti todisteita jotka on helppo tarkistaa?
Tuo kaikki kumoutuu sanalla feministi mies. Tuo on satu olento.
mies52v
No sellainen mies minulla on. Onko se noin kamalan vaikeaa että viimeiset tekosyyt olla misogynisti viedään pois? Terveen itseluottamuksen omaavalla miehellä ei ole mitään syytä olla muuta kuin feministi, hän ymmärtää ettei se vähennä hänen arvoaan ihmisenä mitenkään että naiset ovat samanarvoisia. Tietysti jos ainoa asia jolla elämässä voi yrittää päteä on se että jalkojenvälissä on kassit, niin asia on varmasti erilainen. Mutta mies jolla on kaikki omassa elämässä kuosissa, ei koe pelkoa tasa-arvoa kohtaan.
Mikä syy tasa-arvoisella naisella on olla feministi?
mies52v
Mikä syy tasa-arvoisella miehellä on olla sovinisti? Kerropa se. Mies on ollut enemmän kuin tasa-arvoinen ja silti se on samalla ollut suuri sovinisti.
Minä en ainakaan ole mikään tasa-arvoinen mies, mutta en myöskään mikään kiduttaja. Terveellä maalaisjärjellä mennään pitkälle.
mies52v
Millä lailla on tervettä järkeä levittää misogynististä ilosanomaasi? Eikö tervettä järkeä olisi että kaikki ovat samanarvoisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee suunnilleen samalla tavalla. Vaimo on hoitoalalla ja itse olen suht. hyväpalkkainen insinööri. Pari teiniä tuossa pyörii, molemmilla koulu menee hyvin. Emme ole koskaan pohtineet mitään erityisiä rooleja, tämä nyt vaan on mennyt näin. Hoidan kaikki isommat laskut ja vastuut. Päätöksissä olen aina se viimeinen sana. Aina on pyritty yhteiseen näkemykseen kasvatuksessa. Eli vältetään, että ei mennä toisen "yli" jossain lapsiin liittyvissä asioissa.
Miksi sinulla on isommat vastuut ja viimeinen sana? Miksei niitä voi hoitaa yhdessä?
Emme ole koskaan asiaa miettineet. Se on vaan mennyt niin. Emme me vatvo naisasiaa tai solidaarisuutta. Me vain elämme ihan tavallista perhe-elämää.
Mitä te sitten opetatte lapsillenne? Ettekö ”vatvo” historiaa, politiikkaa, keinoja vaikuttaa, maailmantilannetta, romaaneja, dokkareita tms? Luulisi että jossain vaiheessa sukupuolinormitkin tulisivat normaalissa elämässä ja keskustelussa vastaan...
Emme muodosta mitään perheen paneelikeskustelua, jossa lapsille opetetaan miten eletään "oikein". Tytär on jossain määrin kiinnostunut tasa-arvokysymyksistä ja poikaa ei voisi vähempää kiinnostaa. Tytär tulee pääasiassa minulta (isältä) kysymään mielipiteet ja ns. viimeisen sanan asiohin. Hän itse valitsee, kumman kanssa haluaa keskustella. Ei meillä ole mitään ihmeellisiä sääntöjä tai rooleja, ei edes nukkumaanmenoaikoja enää.
Millaisista asioista sitten keskustelette? Miksi sinulta kysytään se viimeinen sana, eikö vaimosi sana ole yhtä painava? Meillä kummankin vanhemman sana on yhtä painava ja joka ensin ehtii sanomaan, ei toinen sitä pyörrä.
Nyt kovasti väännetään asiaa niin, että olisin autoritäärinen patriarkka talossa. Ei se niin ole. En minä tiedä miksi lapset juuri minulta haluavat kysyä asioita. Se pitäisi kysyä heiltä. Yksi syy voi olla se, että tiedän asiat paremmin kuin vaimoni. Jolloin luonnollisesti tulee tapa, että kysytään siltä, joka tietää. En myöskään pyörrä vaimoni sanomisia. Kuten jo aiemmin kirjoitin, me molemmat vältämme sitä, että ei mennä toisen "yli". Kyllä minä tiedän sen, että perheemme ei sovi feministiseen malliin. Mutta en halua muokata elämistämme minkään ismin mukaan. Emme ole uskovaisia tai persuja, emmekä noudata mitään muitakaan ismejä. Me nyt satumme toimimaan ja elämään tällä tavalla, joka on näköjään hirvittävän väärä tapa elää.
Et näe mitään yhteyttä sen välillä että jyräät vaimosi mielipiteen yli, toteat pitäväsi itseäsi tätä älykkäämpänä ja ihmettelet miksi lapset ohjautuvat kysymään asioita sinulta? Just. Opetat nämä tiedostamattasi vähättelemään äitiään.
Kirjoitan tämän saman asian nyt kolmanteen kertaan:
Me molemmat vältämme sitä, että emme mene toistemme yli. <-Kolmas kerta, kun kirjoitan tämän...
Ja on kyllä niin, että olen vaimoani älykkäämpi. Eihän tätä saisi sanoa ääneen. Ei varsinkaan siten, että mies olisi älykkäämpi. Se on tabu. Mutta se ei ole tabu, että naiset julistavat olevansa älykkäämpiä kuin mies. Sitä tarinaa on täälläkin toistettu tuhansissa eri ketjuissa, eikä se ole aiheuttanut someraivoa.
Ei se kuule mene perille. Hänellä on sinulle valmiina muotti, joka sopii hänen maailmankuvaansa. Jos et mahdu siihen muottiin, kärsii hän kognitiivisesta dissonanssista. Siksi sinut on pakotettava siihen muottiin. Ei ole väliä mitä sanot, hänelle olet sellainen kuin hän haluaa määrittää.
Eli muilla on kognitiivinen dissonanssi, kun hän ensin ottaa kantaa keskusteluun jossa puhutaan perinteisistä sukupuolirooleista ja niiden haitallisuudesta, hän kertoo että heillä on juuri sellainen ja lapsetkin kysyvät aina häneltä ja hän on se joka sanoo viimeisen sanan. Missään vaiheessa hän ei ole kertonut että hänellä onkin vähä-älyisempi vaimo joka ei ole tasa-arvoinen älykkyydeltään, jonka vuoksi lapset kääntyvät hänen puoleensa koska hän ”tietää enemmän”. Eli heillä on joku muu syy järjestelyynsä kuin sukupuoliroolit. Mutta hei, tietenkin meillä muilla on kognitiivinen dissonanssi. Ettet olisi sama tyyppi joka tuolla jo syytti muita ”fabuloinnista” vain koska ei omannut sisälukutaitoa?
Oletpa sinä ärsyyntynyt. Hengitä välillä sisko.
Sinulla on hänelle muotti, johon olet usean sivun verran koettanut pakottaa. Kieltäydyt kuulemasta mitä hän kertoo. Kyllä, nimitän sitä kognitiiviseksi dissonanssiksi ja sinä kärsit siitä.
Fabulointikin näyttää sinua kiusaavan. Varmaan siksi koska jouduit tarkistamaan sen merkityksen. Jos sanot toiselle, että hän lukee tilastoista omiaan ja heti perään menet itse lisäämään niihin omia tulkintojasi, niin sisälukutaidollako olisit selvinnyt hupsusta kömmähdyksestäsi?
Jos se sopii teille, niin ok.
Itse olen jo eläkkeellä, samoin mieheni, niin vastaavaa en voisi kuvitella omassa perheessä. Esim. raha-asiat hoidan minä ja mies vastaa ruokahuollosta ja näin on ollut jo yli 30v. Samoin perhevapaat jaettiin puoliksi 80- ja 90-luvulla eli perhe-elämä pyörii pelko tasan, samoin kotityöt ja vastuut.
Näin oli myös omassa lapsuudessa jo 50-luvulla. Nykymallilla ajatellen vanhempani elivät hyvin tasa-arvoista ja vertaista elämää, toisin kuin moni nykynainen ja mitä tilastot kertovat. Ja näin oli myös lapsuuden muissa perheissä.
Ja tätä jaksan usein ihmetellä, milloin perhe-elämä on näin keikahtanut ja vastuu kotitöistä ja lapsista jää naiselle. Ehkä se on sitten naisen oma toivomus, niin kuin ap. toteaa. Ja haluaa näin olevan, mutta millaisen esimerkin ja mallin lapset saavat vanhemmiltaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee suunnilleen samalla tavalla. Vaimo on hoitoalalla ja itse olen suht. hyväpalkkainen insinööri. Pari teiniä tuossa pyörii, molemmilla koulu menee hyvin. Emme ole koskaan pohtineet mitään erityisiä rooleja, tämä nyt vaan on mennyt näin. Hoidan kaikki isommat laskut ja vastuut. Päätöksissä olen aina se viimeinen sana. Aina on pyritty yhteiseen näkemykseen kasvatuksessa. Eli vältetään, että ei mennä toisen "yli" jossain lapsiin liittyvissä asioissa.
Miksi sinulla on isommat vastuut ja viimeinen sana? Miksei niitä voi hoitaa yhdessä?
Emme ole koskaan asiaa miettineet. Se on vaan mennyt niin. Emme me vatvo naisasiaa tai solidaarisuutta. Me vain elämme ihan tavallista perhe-elämää.
Mitä te sitten opetatte lapsillenne? Ettekö ”vatvo” historiaa, politiikkaa, keinoja vaikuttaa, maailmantilannetta, romaaneja, dokkareita tms? Luulisi että jossain vaiheessa sukupuolinormitkin tulisivat normaalissa elämässä ja keskustelussa vastaan...
Emme muodosta mitään perheen paneelikeskustelua, jossa lapsille opetetaan miten eletään "oikein". Tytär on jossain määrin kiinnostunut tasa-arvokysymyksistä ja poikaa ei voisi vähempää kiinnostaa. Tytär tulee pääasiassa minulta (isältä) kysymään mielipiteet ja ns. viimeisen sanan asiohin. Hän itse valitsee, kumman kanssa haluaa keskustella. Ei meillä ole mitään ihmeellisiä sääntöjä tai rooleja, ei edes nukkumaanmenoaikoja enää.
Millaisista asioista sitten keskustelette? Miksi sinulta kysytään se viimeinen sana, eikö vaimosi sana ole yhtä painava? Meillä kummankin vanhemman sana on yhtä painava ja joka ensin ehtii sanomaan, ei toinen sitä pyörrä.
Nyt kovasti väännetään asiaa niin, että olisin autoritäärinen patriarkka talossa. Ei se niin ole. En minä tiedä miksi lapset juuri minulta haluavat kysyä asioita. Se pitäisi kysyä heiltä. Yksi syy voi olla se, että tiedän asiat paremmin kuin vaimoni. Jolloin luonnollisesti tulee tapa, että kysytään siltä, joka tietää. En myöskään pyörrä vaimoni sanomisia. Kuten jo aiemmin kirjoitin, me molemmat vältämme sitä, että ei mennä toisen "yli". Kyllä minä tiedän sen, että perheemme ei sovi feministiseen malliin. Mutta en halua muokata elämistämme minkään ismin mukaan. Emme ole uskovaisia tai persuja, emmekä noudata mitään muitakaan ismejä. Me nyt satumme toimimaan ja elämään tällä tavalla, joka on näköjään hirvittävän väärä tapa elää.
Et näe mitään yhteyttä sen välillä että jyräät vaimosi mielipiteen yli, toteat pitäväsi itseäsi tätä älykkäämpänä ja ihmettelet miksi lapset ohjautuvat kysymään asioita sinulta? Just. Opetat nämä tiedostamattasi vähättelemään äitiään.
Kirjoitan tämän saman asian nyt kolmanteen kertaan:
Me molemmat vältämme sitä, että emme mene toistemme yli. <-Kolmas kerta, kun kirjoitan tämän...
Ja on kyllä niin, että olen vaimoani älykkäämpi. Eihän tätä saisi sanoa ääneen. Ei varsinkaan siten, että mies olisi älykkäämpi. Se on tabu. Mutta se ei ole tabu, että naiset julistavat olevansa älykkäämpiä kuin mies. Sitä tarinaa on täälläkin toistettu tuhansissa eri ketjuissa, eikä se ole aiheuttanut someraivoa.
Älä höpötä :D Ei se meitä raivoon saa, että sinä olet ottanut tyhmän vaimon, vaan se, että sinä automaattisesti luulet, että kaikki naiset on tyhmiä ja miehen pitää päättää sen takia perheen asiat.
Vaimosi on tyhmä, mutta ei hän ole tyhmä sen takia, että on nainen vaan ihminen ja ihmisissä on tyhmiäkin. Myös miehissä on tyhmiä ja miehissä todellakin enemmän, koska naisissa on enemmän keskiälykkäitä ja vähenmmän tyhmiä. Miehissä on enemmän huippuälykkäitä mutta myös enemmän niitä tyhmiä.
pikkuhiljaa yliopistot naisistuu ja voi olla, että 100v päästä todetaan, että nainen on sittenkin se älykkäämpi sukupuoli. Naisten koulunkäyntiähän on pidetty niin pitkään turhana(ja pidetään jossakin päin maailmaa vieläkin) että naiset eivät ole päässeet loistamaan näissä jutuissa. viimeisen 100 vuoden aikana Suomessakin nainen on päässyt esim yliopistoon ja miten on käynytkään? Siellä on kohta pelkästään naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on se normaali ja toimivin tyyli. Nainen on luotu miehestä ja tehty miehelle kumppaniksi. Tuolla tavalla homma toimii ja perheessä on rauha.😀591
Mies52v
Entäs Lilith? Miksi sinulla on sama määrä kylkiluita kuin naisella? Eli lakkaa puhumasta paskaa.
Lilith oli taru olento ja vaikka olisikin ollut todellinen hän oli luuseri.
""Nimi on mainittu Raamatussa ainoastaan yhdessä kohdassa Jesajan kirjassa (Jes. 34:14), jossa se on kahdeksan epäpuhtaan eläimen luettelon keskellä. Nimeen on liitetty määre "öinen velhotar" (käännös 1992).""
mies52v
Kaikki ne ovat taruolentoja, mies52v-rakas. Lilith ei halunnut alistua Aatamille, vaan hän halusi olla tasa-arvoinen ja lähti kävelemään. Aatami itki tästä Jumalalle joka sitten teki Aatamille tämän kylkiluusta ihan oman alistuvan pikkuvaimon. Eli miksi miehillä on sama määrä kylkiluita kuin naisilla? Eikö teillä ole siellä seurakunnassa ihan omia palstoja jolle spämmätä uskontoa?
Ongelmaa ei sitä paitsi ole ollenkaan, nimittäin vaikka Aatulta puuttui kylkiluu, niin eihän kaikilta miehiltä tarvi puuttua, eihän kaikkia miehiä myöskään luoda maan tomusta samalla tavalla kuin Aatu luotiin.
Vielä sullekin joku opettaa miehen ja naisen eron halaamalla vahvoilla käsillä ja miehen tuoksu saa sieraimesi laajentuneiksi.
mies52v
Miksi ihmeessä sinä luulet että minä en ole onnellisesti naimisissa, perinteisillä tavoilla hyvin voimakkaan ja vahvan miehen kanssa. En vain olisi hänen kanssaan jos hän ei olisi järkityyppi ja feministi.
Tuota en usko. Kukaan vahva mies ei ole feministi. Tämä on fakta. Toki voima on suhteellista,mutta...
mies52v
Miksei olisi? Käykö mies joka on komea, rikas, suurikokoinen fyysisesti (pienillä rasvoilla), tasapainoinen, mutta dominointiin kallellaan oleva, älykäs, hauska, helposti naisiin vetoava mies? Millaista vahvuutta oikein tarkoitat jos kerran asia on ihan faktaa? Ja faktan tueksi lienee löytyy helposti todisteita jotka on helppo tarkistaa?
Tuo kaikki kumoutuu sanalla feministi mies. Tuo on satu olento.
mies52v
No sellainen mies minulla on. Onko se noin kamalan vaikeaa että viimeiset tekosyyt olla misogynisti viedään pois? Terveen itseluottamuksen omaavalla miehellä ei ole mitään syytä olla muuta kuin feministi, hän ymmärtää ettei se vähennä hänen arvoaan ihmisenä mitenkään että naiset ovat samanarvoisia. Tietysti jos ainoa asia jolla elämässä voi yrittää päteä on se että jalkojenvälissä on kassit, niin asia on varmasti erilainen. Mutta mies jolla on kaikki omassa elämässä kuosissa, ei koe pelkoa tasa-arvoa kohtaan.
Mikä syy tasa-arvoisella naisella on olla feministi?
mies52v
Mikä syy tasa-arvoisella miehellä on olla sovinisti? Kerropa se. Mies on ollut enemmän kuin tasa-arvoinen ja silti se on samalla ollut suuri sovinisti.
Minä en ainakaan ole mikään tasa-arvoinen mies, mutta en myöskään mikään kiduttaja. Terveellä maalaisjärjellä mennään pitkälle.
mies52v
Et ole tasa-arvoinen mies? Oletko vaimon tossun alla? Poikasikin on varmaan vaimonsa tossun alla jos kerran tyylinne on olla epätasa-arvoisissa suhteissa?
Kuka hullu ei halua tasa-arvoista maailmaa? Kuinka tärähtänyt pitää olla että haluaa tyttärelleen huonomman kohtelun kuin pojalleen? Mitä helvettiä oikein???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on se normaali ja toimivin tyyli. Nainen on luotu miehestä ja tehty miehelle kumppaniksi. Tuolla tavalla homma toimii ja perheessä on rauha.😀591
Mies52v
Entäs Lilith? Miksi sinulla on sama määrä kylkiluita kuin naisella? Eli lakkaa puhumasta paskaa.
Lilith oli taru olento ja vaikka olisikin ollut todellinen hän oli luuseri.
""Nimi on mainittu Raamatussa ainoastaan yhdessä kohdassa Jesajan kirjassa (Jes. 34:14), jossa se on kahdeksan epäpuhtaan eläimen luettelon keskellä. Nimeen on liitetty määre "öinen velhotar" (käännös 1992).""
mies52v
Kaikki ne ovat taruolentoja, mies52v-rakas. Lilith ei halunnut alistua Aatamille, vaan hän halusi olla tasa-arvoinen ja lähti kävelemään. Aatami itki tästä Jumalalle joka sitten teki Aatamille tämän kylkiluusta ihan oman alistuvan pikkuvaimon. Eli miksi miehillä on sama määrä kylkiluita kuin naisilla? Eikö teillä ole siellä seurakunnassa ihan omia palstoja jolle spämmätä uskontoa?
Ongelmaa ei sitä paitsi ole ollenkaan, nimittäin vaikka Aatulta puuttui kylkiluu, niin eihän kaikilta miehiltä tarvi puuttua, eihän kaikkia miehiä myöskään luoda maan tomusta samalla tavalla kuin Aatu luotiin.
Vielä sullekin joku opettaa miehen ja naisen eron halaamalla vahvoilla käsillä ja miehen tuoksu saa sieraimesi laajentuneiksi.
mies52v
Miksi ihmeessä sinä luulet että minä en ole onnellisesti naimisissa, perinteisillä tavoilla hyvin voimakkaan ja vahvan miehen kanssa. En vain olisi hänen kanssaan jos hän ei olisi järkityyppi ja feministi.
Tuota en usko. Kukaan vahva mies ei ole feministi. Tämä on fakta. Toki voima on suhteellista,mutta...
mies52v
Miksei olisi? Käykö mies joka on komea, rikas, suurikokoinen fyysisesti (pienillä rasvoilla), tasapainoinen, mutta dominointiin kallellaan oleva, älykäs, hauska, helposti naisiin vetoava mies? Millaista vahvuutta oikein tarkoitat jos kerran asia on ihan faktaa? Ja faktan tueksi lienee löytyy helposti todisteita jotka on helppo tarkistaa?
Tuo kaikki kumoutuu sanalla feministi mies. Tuo on satu olento.
mies52v
No sellainen mies minulla on. Onko se noin kamalan vaikeaa että viimeiset tekosyyt olla misogynisti viedään pois? Terveen itseluottamuksen omaavalla miehellä ei ole mitään syytä olla muuta kuin feministi, hän ymmärtää ettei se vähennä hänen arvoaan ihmisenä mitenkään että naiset ovat samanarvoisia. Tietysti jos ainoa asia jolla elämässä voi yrittää päteä on se että jalkojenvälissä on kassit, niin asia on varmasti erilainen. Mutta mies jolla on kaikki omassa elämässä kuosissa, ei koe pelkoa tasa-arvoa kohtaan.
Mikä syy tasa-arvoisella naisella on olla feministi?
mies52v
Mikä syy tasa-arvoisella miehellä on olla sovinisti? Kerropa se. Mies on ollut enemmän kuin tasa-arvoinen ja silti se on samalla ollut suuri sovinisti.
Minä en ainakaan ole mikään tasa-arvoinen mies, mutta en myöskään mikään kiduttaja. Terveellä maalaisjärjellä mennään pitkälle.
mies52v
Millä lailla on tervettä järkeä levittää misogynististä ilosanomaasi? Eikö tervettä järkeä olisi että kaikki ovat samanarvoisia?
Mutta kun emme ole tasa-arvoisia. Tuo on haihattelua.
mies52v
Olet niin idiootti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee suunnilleen samalla tavalla. Vaimo on hoitoalalla ja itse olen suht. hyväpalkkainen insinööri. Pari teiniä tuossa pyörii, molemmilla koulu menee hyvin. Emme ole koskaan pohtineet mitään erityisiä rooleja, tämä nyt vaan on mennyt näin. Hoidan kaikki isommat laskut ja vastuut. Päätöksissä olen aina se viimeinen sana. Aina on pyritty yhteiseen näkemykseen kasvatuksessa. Eli vältetään, että ei mennä toisen "yli" jossain lapsiin liittyvissä asioissa.
Miksi sinulla on isommat vastuut ja viimeinen sana? Miksei niitä voi hoitaa yhdessä?
Emme ole koskaan asiaa miettineet. Se on vaan mennyt niin. Emme me vatvo naisasiaa tai solidaarisuutta. Me vain elämme ihan tavallista perhe-elämää.
Mitä te sitten opetatte lapsillenne? Ettekö ”vatvo” historiaa, politiikkaa, keinoja vaikuttaa, maailmantilannetta, romaaneja, dokkareita tms? Luulisi että jossain vaiheessa sukupuolinormitkin tulisivat normaalissa elämässä ja keskustelussa vastaan...
Emme muodosta mitään perheen paneelikeskustelua, jossa lapsille opetetaan miten eletään "oikein". Tytär on jossain määrin kiinnostunut tasa-arvokysymyksistä ja poikaa ei voisi vähempää kiinnostaa. Tytär tulee pääasiassa minulta (isältä) kysymään mielipiteet ja ns. viimeisen sanan asiohin. Hän itse valitsee, kumman kanssa haluaa keskustella. Ei meillä ole mitään ihmeellisiä sääntöjä tai rooleja, ei edes nukkumaanmenoaikoja enää.
Millaisista asioista sitten keskustelette? Miksi sinulta kysytään se viimeinen sana, eikö vaimosi sana ole yhtä painava? Meillä kummankin vanhemman sana on yhtä painava ja joka ensin ehtii sanomaan, ei toinen sitä pyörrä.
Nyt kovasti väännetään asiaa niin, että olisin autoritäärinen patriarkka talossa. Ei se niin ole. En minä tiedä miksi lapset juuri minulta haluavat kysyä asioita. Se pitäisi kysyä heiltä. Yksi syy voi olla se, että tiedän asiat paremmin kuin vaimoni. Jolloin luonnollisesti tulee tapa, että kysytään siltä, joka tietää. En myöskään pyörrä vaimoni sanomisia. Kuten jo aiemmin kirjoitin, me molemmat vältämme sitä, että ei mennä toisen "yli". Kyllä minä tiedän sen, että perheemme ei sovi feministiseen malliin. Mutta en halua muokata elämistämme minkään ismin mukaan. Emme ole uskovaisia tai persuja, emmekä noudata mitään muitakaan ismejä. Me nyt satumme toimimaan ja elämään tällä tavalla, joka on näköjään hirvittävän väärä tapa elää.
Et näe mitään yhteyttä sen välillä että jyräät vaimosi mielipiteen yli, toteat pitäväsi itseäsi tätä älykkäämpänä ja ihmettelet miksi lapset ohjautuvat kysymään asioita sinulta? Just. Opetat nämä tiedostamattasi vähättelemään äitiään.
Kirjoitan tämän saman asian nyt kolmanteen kertaan:
Me molemmat vältämme sitä, että emme mene toistemme yli. <-Kolmas kerta, kun kirjoitan tämän...
Ja on kyllä niin, että olen vaimoani älykkäämpi. Eihän tätä saisi sanoa ääneen. Ei varsinkaan siten, että mies olisi älykkäämpi. Se on tabu. Mutta se ei ole tabu, että naiset julistavat olevansa älykkäämpiä kuin mies. Sitä tarinaa on täälläkin toistettu tuhansissa eri ketjuissa, eikä se ole aiheuttanut someraivoa.
Ei se kuule mene perille. Hänellä on sinulle valmiina muotti, joka sopii hänen maailmankuvaansa. Jos et mahdu siihen muottiin, kärsii hän kognitiivisesta dissonanssista. Siksi sinut on pakotettava siihen muottiin. Ei ole väliä mitä sanot, hänelle olet sellainen kuin hän haluaa määrittää.
Eli väität, että minulla ei ole omaa persoonaa tai tahtoa. Vaimoni määrittelee minulle muotin, johon hän pakottaa minut? Yhä hurjemmaksi menee nämä feministien väitteet.
Itseasiassa tuo kirjoittaja taisi väittää että minulla (yksi ketjun feministeistä) on sinulle muotti, ei sinun vaimollasi. Väärässä hän oli joka tapauksessa, mutta ei feministi.
Sinähän olet kuin sivu psykologian oppikirjasta. Kognitiivisen dissonanssin piirre juuripa onkin ettei henkilö itse halua sitä tunnistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee suunnilleen samalla tavalla. Vaimo on hoitoalalla ja itse olen suht. hyväpalkkainen insinööri. Pari teiniä tuossa pyörii, molemmilla koulu menee hyvin. Emme ole koskaan pohtineet mitään erityisiä rooleja, tämä nyt vaan on mennyt näin. Hoidan kaikki isommat laskut ja vastuut. Päätöksissä olen aina se viimeinen sana. Aina on pyritty yhteiseen näkemykseen kasvatuksessa. Eli vältetään, että ei mennä toisen "yli" jossain lapsiin liittyvissä asioissa.
Miksi sinulla on isommat vastuut ja viimeinen sana? Miksei niitä voi hoitaa yhdessä?
Emme ole koskaan asiaa miettineet. Se on vaan mennyt niin. Emme me vatvo naisasiaa tai solidaarisuutta. Me vain elämme ihan tavallista perhe-elämää.
Mitä te sitten opetatte lapsillenne? Ettekö ”vatvo” historiaa, politiikkaa, keinoja vaikuttaa, maailmantilannetta, romaaneja, dokkareita tms? Luulisi että jossain vaiheessa sukupuolinormitkin tulisivat normaalissa elämässä ja keskustelussa vastaan...
Emme muodosta mitään perheen paneelikeskustelua, jossa lapsille opetetaan miten eletään "oikein". Tytär on jossain määrin kiinnostunut tasa-arvokysymyksistä ja poikaa ei voisi vähempää kiinnostaa. Tytär tulee pääasiassa minulta (isältä) kysymään mielipiteet ja ns. viimeisen sanan asiohin. Hän itse valitsee, kumman kanssa haluaa keskustella. Ei meillä ole mitään ihmeellisiä sääntöjä tai rooleja, ei edes nukkumaanmenoaikoja enää.
Millaisista asioista sitten keskustelette? Miksi sinulta kysytään se viimeinen sana, eikö vaimosi sana ole yhtä painava? Meillä kummankin vanhemman sana on yhtä painava ja joka ensin ehtii sanomaan, ei toinen sitä pyörrä.
Nyt kovasti väännetään asiaa niin, että olisin autoritäärinen patriarkka talossa. Ei se niin ole. En minä tiedä miksi lapset juuri minulta haluavat kysyä asioita. Se pitäisi kysyä heiltä. Yksi syy voi olla se, että tiedän asiat paremmin kuin vaimoni. Jolloin luonnollisesti tulee tapa, että kysytään siltä, joka tietää. En myöskään pyörrä vaimoni sanomisia. Kuten jo aiemmin kirjoitin, me molemmat vältämme sitä, että ei mennä toisen "yli". Kyllä minä tiedän sen, että perheemme ei sovi feministiseen malliin. Mutta en halua muokata elämistämme minkään ismin mukaan. Emme ole uskovaisia tai persuja, emmekä noudata mitään muitakaan ismejä. Me nyt satumme toimimaan ja elämään tällä tavalla, joka on näköjään hirvittävän väärä tapa elää.
Et näe mitään yhteyttä sen välillä että jyräät vaimosi mielipiteen yli, toteat pitäväsi itseäsi tätä älykkäämpänä ja ihmettelet miksi lapset ohjautuvat kysymään asioita sinulta? Just. Opetat nämä tiedostamattasi vähättelemään äitiään.
Kirjoitan tämän saman asian nyt kolmanteen kertaan:
Me molemmat vältämme sitä, että emme mene toistemme yli. <-Kolmas kerta, kun kirjoitan tämän...
Ja on kyllä niin, että olen vaimoani älykkäämpi. Eihän tätä saisi sanoa ääneen. Ei varsinkaan siten, että mies olisi älykkäämpi. Se on tabu. Mutta se ei ole tabu, että naiset julistavat olevansa älykkäämpiä kuin mies. Sitä tarinaa on täälläkin toistettu tuhansissa eri ketjuissa, eikä se ole aiheuttanut someraivoa.
Apua, olet aivan kilahtanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee suunnilleen samalla tavalla. Vaimo on hoitoalalla ja itse olen suht. hyväpalkkainen insinööri. Pari teiniä tuossa pyörii, molemmilla koulu menee hyvin. Emme ole koskaan pohtineet mitään erityisiä rooleja, tämä nyt vaan on mennyt näin. Hoidan kaikki isommat laskut ja vastuut. Päätöksissä olen aina se viimeinen sana. Aina on pyritty yhteiseen näkemykseen kasvatuksessa. Eli vältetään, että ei mennä toisen "yli" jossain lapsiin liittyvissä asioissa.
Miksi sinulla on isommat vastuut ja viimeinen sana? Miksei niitä voi hoitaa yhdessä?
Emme ole koskaan asiaa miettineet. Se on vaan mennyt niin. Emme me vatvo naisasiaa tai solidaarisuutta. Me vain elämme ihan tavallista perhe-elämää.
Mitä te sitten opetatte lapsillenne? Ettekö ”vatvo” historiaa, politiikkaa, keinoja vaikuttaa, maailmantilannetta, romaaneja, dokkareita tms? Luulisi että jossain vaiheessa sukupuolinormitkin tulisivat normaalissa elämässä ja keskustelussa vastaan...
Emme muodosta mitään perheen paneelikeskustelua, jossa lapsille opetetaan miten eletään "oikein". Tytär on jossain määrin kiinnostunut tasa-arvokysymyksistä ja poikaa ei voisi vähempää kiinnostaa. Tytär tulee pääasiassa minulta (isältä) kysymään mielipiteet ja ns. viimeisen sanan asiohin. Hän itse valitsee, kumman kanssa haluaa keskustella. Ei meillä ole mitään ihmeellisiä sääntöjä tai rooleja, ei edes nukkumaanmenoaikoja enää.
Millaisista asioista sitten keskustelette? Miksi sinulta kysytään se viimeinen sana, eikö vaimosi sana ole yhtä painava? Meillä kummankin vanhemman sana on yhtä painava ja joka ensin ehtii sanomaan, ei toinen sitä pyörrä.
Nyt kovasti väännetään asiaa niin, että olisin autoritäärinen patriarkka talossa. Ei se niin ole. En minä tiedä miksi lapset juuri minulta haluavat kysyä asioita. Se pitäisi kysyä heiltä. Yksi syy voi olla se, että tiedän asiat paremmin kuin vaimoni. Jolloin luonnollisesti tulee tapa, että kysytään siltä, joka tietää. En myöskään pyörrä vaimoni sanomisia. Kuten jo aiemmin kirjoitin, me molemmat vältämme sitä, että ei mennä toisen "yli". Kyllä minä tiedän sen, että perheemme ei sovi feministiseen malliin. Mutta en halua muokata elämistämme minkään ismin mukaan. Emme ole uskovaisia tai persuja, emmekä noudata mitään muitakaan ismejä. Me nyt satumme toimimaan ja elämään tällä tavalla, joka on näköjään hirvittävän väärä tapa elää.
Et näe mitään yhteyttä sen välillä että jyräät vaimosi mielipiteen yli, toteat pitäväsi itseäsi tätä älykkäämpänä ja ihmettelet miksi lapset ohjautuvat kysymään asioita sinulta? Just. Opetat nämä tiedostamattasi vähättelemään äitiään.
Kirjoitan tämän saman asian nyt kolmanteen kertaan:
Me molemmat vältämme sitä, että emme mene toistemme yli. <-Kolmas kerta, kun kirjoitan tämän...
Ja on kyllä niin, että olen vaimoani älykkäämpi. Eihän tätä saisi sanoa ääneen. Ei varsinkaan siten, että mies olisi älykkäämpi. Se on tabu. Mutta se ei ole tabu, että naiset julistavat olevansa älykkäämpiä kuin mies. Sitä tarinaa on täälläkin toistettu tuhansissa eri ketjuissa, eikä se ole aiheuttanut someraivoa.
Älä höpötä :D Ei se meitä raivoon saa, että sinä olet ottanut tyhmän vaimon, vaan se, että sinä automaattisesti luulet, että kaikki naiset on tyhmiä ja miehen pitää päättää sen takia perheen asiat.
Vaimosi on tyhmä, mutta ei hän ole tyhmä sen takia, että on nainen vaan ihminen ja ihmisissä on tyhmiäkin. Myös miehissä on tyhmiä ja miehissä todellakin enemmän, koska naisissa on enemmän keskiälykkäitä ja vähenmmän tyhmiä. Miehissä on enemmän huippuälykkäitä mutta myös enemmän niitä tyhmiä.
pikkuhiljaa yliopistot naisistuu ja voi olla, että 100v päästä todetaan, että nainen on sittenkin se älykkäämpi sukupuoli. Naisten koulunkäyntiähän on pidetty niin pitkään turhana(ja pidetään jossakin päin maailmaa vieläkin) että naiset eivät ole päässeet loistamaan näissä jutuissa. viimeisen 100 vuoden aikana Suomessakin nainen on päässyt esim yliopistoon ja miten on käynytkään? Siellä on kohta pelkästään naisia.
Tässäkin näkyy hyvin miten feministi yrittää pakottaa keskustelukumppaniaan maailmankuvaansa sopivaan muottiin. Tätä eivät feministit halua tunnustaa tapahtuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa mies ei ole koskaan perheenpää muuta kuin omassa mielessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miehet jotka dissaavat tasa-arvoa ja kaikkea naisten oikeuksiin liittyvää, hakevat vaimoja Aasiasta, koska tietävät, että he alistuvat. He ovat siis niitä, jotka ovat jääneet kehityksessä länsimaisen kulttuurin tavoista jälkeen. Ja heitä tällä palstalla onkin rutkasti enemmän kuin niitä fiksuja ja terveitä miehiä, jotka kannattavat tasa-arvoa ehdoitta.
Meitä ei vain kiinnosta feministi. Ihan samalla vuosituhannella me elämme kuin sinäkin, vaikka meitä halveksitkin. Se mitä me teemme ei ole sinulta pois, joten ei luulisi kiinnostavan sinua sen enempää kuin vaikkapa kahden samaa sukupuolta olevan parisuhde.
Niin, teitähän kiinnostaa varmaan vaan se sovinismi.
Just joo. Kaikki miehet sitä ja kaikki miehet tätä. Olen mies, eikä minua kiinnosta feminismi eikä sovinismi. Molempia olen tavannut ja tympeiksi olen molemmat todennut.
No mutta hienoa sitten. Ja varsinkin, jos ei sitä vaimoa pideta automaattisena kodinkoneena ja hänelle annetaan sama vastuu/oikeudet kuin mitä itselläkin on. Ja jos se vaimo sattuu olemaan tyhmä, hän ei ole sitä sen takia, että on nainen, vaan sen takia, että on tyhmä ihminen. Sekä miehissä , että naisissa on tyhmiä ja miehissä heitä on suhteessa enemmän kuin naisissa. Naisissa kun on enemmän sitä tasista keskitietä.
En minä "anna" vaimolleni mitään vastuita tai oikeuksia. En minä määrää, mitä hän tekee. En jaksa tätä mustavalkoista asennetta. Aivan kuin feministinen malli olisi ainoa oikea tapa elää maailmassa. Ja kaikki siitä poikkeavat perheet ovat tuomittuja sovinistiseen kadotukseen. Hei, relaa nyt vähän. Joissain perheissä voi olla mies se päättävämpi osapuoli. Se ei suinkaan tarkoita, että vaimo olisi nyrkin ja hellan välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee suunnilleen samalla tavalla. Vaimo on hoitoalalla ja itse olen suht. hyväpalkkainen insinööri. Pari teiniä tuossa pyörii, molemmilla koulu menee hyvin. Emme ole koskaan pohtineet mitään erityisiä rooleja, tämä nyt vaan on mennyt näin. Hoidan kaikki isommat laskut ja vastuut. Päätöksissä olen aina se viimeinen sana. Aina on pyritty yhteiseen näkemykseen kasvatuksessa. Eli vältetään, että ei mennä toisen "yli" jossain lapsiin liittyvissä asioissa.
Miksi sinulla on isommat vastuut ja viimeinen sana? Miksei niitä voi hoitaa yhdessä?
Emme ole koskaan asiaa miettineet. Se on vaan mennyt niin. Emme me vatvo naisasiaa tai solidaarisuutta. Me vain elämme ihan tavallista perhe-elämää.
Mitä te sitten opetatte lapsillenne? Ettekö ”vatvo” historiaa, politiikkaa, keinoja vaikuttaa, maailmantilannetta, romaaneja, dokkareita tms? Luulisi että jossain vaiheessa sukupuolinormitkin tulisivat normaalissa elämässä ja keskustelussa vastaan...
Emme muodosta mitään perheen paneelikeskustelua, jossa lapsille opetetaan miten eletään "oikein". Tytär on jossain määrin kiinnostunut tasa-arvokysymyksistä ja poikaa ei voisi vähempää kiinnostaa. Tytär tulee pääasiassa minulta (isältä) kysymään mielipiteet ja ns. viimeisen sanan asiohin. Hän itse valitsee, kumman kanssa haluaa keskustella. Ei meillä ole mitään ihmeellisiä sääntöjä tai rooleja, ei edes nukkumaanmenoaikoja enää.
Millaisista asioista sitten keskustelette? Miksi sinulta kysytään se viimeinen sana, eikö vaimosi sana ole yhtä painava? Meillä kummankin vanhemman sana on yhtä painava ja joka ensin ehtii sanomaan, ei toinen sitä pyörrä.
Nyt kovasti väännetään asiaa niin, että olisin autoritäärinen patriarkka talossa. Ei se niin ole. En minä tiedä miksi lapset juuri minulta haluavat kysyä asioita. Se pitäisi kysyä heiltä. Yksi syy voi olla se, että tiedän asiat paremmin kuin vaimoni. Jolloin luonnollisesti tulee tapa, että kysytään siltä, joka tietää. En myöskään pyörrä vaimoni sanomisia. Kuten jo aiemmin kirjoitin, me molemmat vältämme sitä, että ei mennä toisen "yli". Kyllä minä tiedän sen, että perheemme ei sovi feministiseen malliin. Mutta en halua muokata elämistämme minkään ismin mukaan. Emme ole uskovaisia tai persuja, emmekä noudata mitään muitakaan ismejä. Me nyt satumme toimimaan ja elämään tällä tavalla, joka on näköjään hirvittävän väärä tapa elää.
Et näe mitään yhteyttä sen välillä että jyräät vaimosi mielipiteen yli, toteat pitäväsi itseäsi tätä älykkäämpänä ja ihmettelet miksi lapset ohjautuvat kysymään asioita sinulta? Just. Opetat nämä tiedostamattasi vähättelemään äitiään.
Kirjoitan tämän saman asian nyt kolmanteen kertaan:
Me molemmat vältämme sitä, että emme mene toistemme yli. <-Kolmas kerta, kun kirjoitan tämän...
Ja on kyllä niin, että olen vaimoani älykkäämpi. Eihän tätä saisi sanoa ääneen. Ei varsinkaan siten, että mies olisi älykkäämpi. Se on tabu. Mutta se ei ole tabu, että naiset julistavat olevansa älykkäämpiä kuin mies. Sitä tarinaa on täälläkin toistettu tuhansissa eri ketjuissa, eikä se ole aiheuttanut someraivoa.
Apua, olet aivan kilahtanut.
Olet hävinnyt väittelyn siinä vaiheessa kun turvaudut kirjoittamaan: olet kilahtanut, olet hullu, olet idiootti. Se kertoo, että sinulla on asia-argumentit lopussa jä jäljellä vain raivo. Raivostunutta ei kukaan kuuntele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee suunnilleen samalla tavalla. Vaimo on hoitoalalla ja itse olen suht. hyväpalkkainen insinööri. Pari teiniä tuossa pyörii, molemmilla koulu menee hyvin. Emme ole koskaan pohtineet mitään erityisiä rooleja, tämä nyt vaan on mennyt näin. Hoidan kaikki isommat laskut ja vastuut. Päätöksissä olen aina se viimeinen sana. Aina on pyritty yhteiseen näkemykseen kasvatuksessa. Eli vältetään, että ei mennä toisen "yli" jossain lapsiin liittyvissä asioissa.
Miksi sinulla on isommat vastuut ja viimeinen sana? Miksei niitä voi hoitaa yhdessä?
Emme ole koskaan asiaa miettineet. Se on vaan mennyt niin. Emme me vatvo naisasiaa tai solidaarisuutta. Me vain elämme ihan tavallista perhe-elämää.
Mitä te sitten opetatte lapsillenne? Ettekö ”vatvo” historiaa, politiikkaa, keinoja vaikuttaa, maailmantilannetta, romaaneja, dokkareita tms? Luulisi että jossain vaiheessa sukupuolinormitkin tulisivat normaalissa elämässä ja keskustelussa vastaan...
Emme muodosta mitään perheen paneelikeskustelua, jossa lapsille opetetaan miten eletään "oikein". Tytär on jossain määrin kiinnostunut tasa-arvokysymyksistä ja poikaa ei voisi vähempää kiinnostaa. Tytär tulee pääasiassa minulta (isältä) kysymään mielipiteet ja ns. viimeisen sanan asiohin. Hän itse valitsee, kumman kanssa haluaa keskustella. Ei meillä ole mitään ihmeellisiä sääntöjä tai rooleja, ei edes nukkumaanmenoaikoja enää.
Millaisista asioista sitten keskustelette? Miksi sinulta kysytään se viimeinen sana, eikö vaimosi sana ole yhtä painava? Meillä kummankin vanhemman sana on yhtä painava ja joka ensin ehtii sanomaan, ei toinen sitä pyörrä.
Nyt kovasti väännetään asiaa niin, että olisin autoritäärinen patriarkka talossa. Ei se niin ole. En minä tiedä miksi lapset juuri minulta haluavat kysyä asioita. Se pitäisi kysyä heiltä. Yksi syy voi olla se, että tiedän asiat paremmin kuin vaimoni. Jolloin luonnollisesti tulee tapa, että kysytään siltä, joka tietää. En myöskään pyörrä vaimoni sanomisia. Kuten jo aiemmin kirjoitin, me molemmat vältämme sitä, että ei mennä toisen "yli". Kyllä minä tiedän sen, että perheemme ei sovi feministiseen malliin. Mutta en halua muokata elämistämme minkään ismin mukaan. Emme ole uskovaisia tai persuja, emmekä noudata mitään muitakaan ismejä. Me nyt satumme toimimaan ja elämään tällä tavalla, joka on näköjään hirvittävän väärä tapa elää.
Et näe mitään yhteyttä sen välillä että jyräät vaimosi mielipiteen yli, toteat pitäväsi itseäsi tätä älykkäämpänä ja ihmettelet miksi lapset ohjautuvat kysymään asioita sinulta? Just. Opetat nämä tiedostamattasi vähättelemään äitiään.
Kirjoitan tämän saman asian nyt kolmanteen kertaan:
Me molemmat vältämme sitä, että emme mene toistemme yli. <-Kolmas kerta, kun kirjoitan tämän...
Ja on kyllä niin, että olen vaimoani älykkäämpi. Eihän tätä saisi sanoa ääneen. Ei varsinkaan siten, että mies olisi älykkäämpi. Se on tabu. Mutta se ei ole tabu, että naiset julistavat olevansa älykkäämpiä kuin mies. Sitä tarinaa on täälläkin toistettu tuhansissa eri ketjuissa, eikä se ole aiheuttanut someraivoa.
Älä höpötä :D Ei se meitä raivoon saa, että sinä olet ottanut tyhmän vaimon, vaan se, että sinä automaattisesti luulet, että kaikki naiset on tyhmiä ja miehen pitää päättää sen takia perheen asiat.
Vaimosi on tyhmä, mutta ei hän ole tyhmä sen takia, että on nainen vaan ihminen ja ihmisissä on tyhmiäkin. Myös miehissä on tyhmiä ja miehissä todellakin enemmän, koska naisissa on enemmän keskiälykkäitä ja vähenmmän tyhmiä. Miehissä on enemmän huippuälykkäitä mutta myös enemmän niitä tyhmiä.
pikkuhiljaa yliopistot naisistuu ja voi olla, että 100v päästä todetaan, että nainen on sittenkin se älykkäämpi sukupuoli. Naisten koulunkäyntiähän on pidetty niin pitkään turhana(ja pidetään jossakin päin maailmaa vieläkin) että naiset eivät ole päässeet loistamaan näissä jutuissa. viimeisen 100 vuoden aikana Suomessakin nainen on päässyt esim yliopistoon ja miten on käynytkään? Siellä on kohta pelkästään naisia.
Tässäkin näkyy hyvin miten feministi yrittää pakottaa keskustelukumppaniaan maailmankuvaansa sopivaan muottiin. Tätä eivät feministit halua tunnustaa tapahtuvan.
Tietoisku: se maailmankuva on fakta. Voittehan te miehet sitä muuttaa. Ai niin mutta kun se opiskelu vaatii vaivaa ja työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee suunnilleen samalla tavalla. Vaimo on hoitoalalla ja itse olen suht. hyväpalkkainen insinööri. Pari teiniä tuossa pyörii, molemmilla koulu menee hyvin. Emme ole koskaan pohtineet mitään erityisiä rooleja, tämä nyt vaan on mennyt näin. Hoidan kaikki isommat laskut ja vastuut. Päätöksissä olen aina se viimeinen sana. Aina on pyritty yhteiseen näkemykseen kasvatuksessa. Eli vältetään, että ei mennä toisen "yli" jossain lapsiin liittyvissä asioissa.
Miksi sinulla on isommat vastuut ja viimeinen sana? Miksei niitä voi hoitaa yhdessä?
Emme ole koskaan asiaa miettineet. Se on vaan mennyt niin. Emme me vatvo naisasiaa tai solidaarisuutta. Me vain elämme ihan tavallista perhe-elämää.
Mitä te sitten opetatte lapsillenne? Ettekö ”vatvo” historiaa, politiikkaa, keinoja vaikuttaa, maailmantilannetta, romaaneja, dokkareita tms? Luulisi että jossain vaiheessa sukupuolinormitkin tulisivat normaalissa elämässä ja keskustelussa vastaan...
Emme muodosta mitään perheen paneelikeskustelua, jossa lapsille opetetaan miten eletään "oikein". Tytär on jossain määrin kiinnostunut tasa-arvokysymyksistä ja poikaa ei voisi vähempää kiinnostaa. Tytär tulee pääasiassa minulta (isältä) kysymään mielipiteet ja ns. viimeisen sanan asiohin. Hän itse valitsee, kumman kanssa haluaa keskustella. Ei meillä ole mitään ihmeellisiä sääntöjä tai rooleja, ei edes nukkumaanmenoaikoja enää.
Millaisista asioista sitten keskustelette? Miksi sinulta kysytään se viimeinen sana, eikö vaimosi sana ole yhtä painava? Meillä kummankin vanhemman sana on yhtä painava ja joka ensin ehtii sanomaan, ei toinen sitä pyörrä.
Nyt kovasti väännetään asiaa niin, että olisin autoritäärinen patriarkka talossa. Ei se niin ole. En minä tiedä miksi lapset juuri minulta haluavat kysyä asioita. Se pitäisi kysyä heiltä. Yksi syy voi olla se, että tiedän asiat paremmin kuin vaimoni. Jolloin luonnollisesti tulee tapa, että kysytään siltä, joka tietää. En myöskään pyörrä vaimoni sanomisia. Kuten jo aiemmin kirjoitin, me molemmat vältämme sitä, että ei mennä toisen "yli". Kyllä minä tiedän sen, että perheemme ei sovi feministiseen malliin. Mutta en halua muokata elämistämme minkään ismin mukaan. Emme ole uskovaisia tai persuja, emmekä noudata mitään muitakaan ismejä. Me nyt satumme toimimaan ja elämään tällä tavalla, joka on näköjään hirvittävän väärä tapa elää.
Et näe mitään yhteyttä sen välillä että jyräät vaimosi mielipiteen yli, toteat pitäväsi itseäsi tätä älykkäämpänä ja ihmettelet miksi lapset ohjautuvat kysymään asioita sinulta? Just. Opetat nämä tiedostamattasi vähättelemään äitiään.
Kirjoitan tämän saman asian nyt kolmanteen kertaan:
Me molemmat vältämme sitä, että emme mene toistemme yli. <-Kolmas kerta, kun kirjoitan tämän...
Ja on kyllä niin, että olen vaimoani älykkäämpi. Eihän tätä saisi sanoa ääneen. Ei varsinkaan siten, että mies olisi älykkäämpi. Se on tabu. Mutta se ei ole tabu, että naiset julistavat olevansa älykkäämpiä kuin mies. Sitä tarinaa on täälläkin toistettu tuhansissa eri ketjuissa, eikä se ole aiheuttanut someraivoa.
Ei se kuule mene perille. Hänellä on sinulle valmiina muotti, joka sopii hänen maailmankuvaansa. Jos et mahdu siihen muottiin, kärsii hän kognitiivisesta dissonanssista. Siksi sinut on pakotettava siihen muottiin. Ei ole väliä mitä sanot, hänelle olet sellainen kuin hän haluaa määrittää.
Eli muilla on kognitiivinen dissonanssi, kun hän ensin ottaa kantaa keskusteluun jossa puhutaan perinteisistä sukupuolirooleista ja niiden haitallisuudesta, hän kertoo että heillä on juuri sellainen ja lapsetkin kysyvät aina häneltä ja hän on se joka sanoo viimeisen sanan. Missään vaiheessa hän ei ole kertonut että hänellä onkin vähä-älyisempi vaimo joka ei ole tasa-arvoinen älykkyydeltään, jonka vuoksi lapset kääntyvät hänen puoleensa koska hän ”tietää enemmän”. Eli heillä on joku muu syy järjestelyynsä kuin sukupuoliroolit. Mutta hei, tietenkin meillä muilla on kognitiivinen dissonanssi. Ettet olisi sama tyyppi joka tuolla jo syytti muita ”fabuloinnista” vain koska ei omannut sisälukutaitoa?
Oletpa sinä ärsyyntynyt. Hengitä välillä sisko.
Sinulla on hänelle muotti, johon olet usean sivun verran koettanut pakottaa. Kieltäydyt kuulemasta mitä hän kertoo. Kyllä, nimitän sitä kognitiiviseksi dissonanssiksi ja sinä kärsit siitä.
Fabulointikin näyttää sinua kiusaavan. Varmaan siksi koska jouduit tarkistamaan sen merkityksen. Jos sanot toiselle, että hän lukee tilastoista omiaan ja heti perään menet itse lisäämään niihin omia tulkintojasi, niin sisälukutaidollako olisit selvinnyt hupsusta kömmähdyksestäsi?
En ole siskosi ja en kieltäydy kuulemasta mitään. Hän vasta viimeiseksi kertoi että vaimonsa ei ole henkilökohtaisista syistä (alempi älykkyys) yhtä pätevä vastaamaan lasten kysymyksiin, ja antoi ennen sitä ymmärtää useammassa viestissä että se johtuu nimenomaan sukupuolirooleista, mitä lanka itse asiasdsa käsitteleekin. Jos hän olisi kertonut sen aiemmin, olisimme säästyneet paljolta turhalta. Tarkastahan tässä vaiheessa oma kognitiivinen dissonanssisi. Loppuviestisi sen sijaan on ihan totaalisen turha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä miehet jotka dissaavat tasa-arvoa ja kaikkea naisten oikeuksiin liittyvää, hakevat vaimoja Aasiasta, koska tietävät, että he alistuvat. He ovat siis niitä, jotka ovat jääneet kehityksessä länsimaisen kulttuurin tavoista jälkeen. Ja heitä tällä palstalla onkin rutkasti enemmän kuin niitä fiksuja ja terveitä miehiä, jotka kannattavat tasa-arvoa ehdoitta.
Meitä ei vain kiinnosta feministi. Ihan samalla vuosituhannella me elämme kuin sinäkin, vaikka meitä halveksitkin. Se mitä me teemme ei ole sinulta pois, joten ei luulisi kiinnostavan sinua sen enempää kuin vaikkapa kahden samaa sukupuolta olevan parisuhde.
Niin, teitähän kiinnostaa varmaan vaan se sovinismi.
Just joo. Kaikki miehet sitä ja kaikki miehet tätä. Olen mies, eikä minua kiinnosta feminismi eikä sovinismi. Molempia olen tavannut ja tympeiksi olen molemmat todennut.
No mutta hienoa sitten. Ja varsinkin, jos ei sitä vaimoa pideta automaattisena kodinkoneena ja hänelle annetaan sama vastuu/oikeudet kuin mitä itselläkin on. Ja jos se vaimo sattuu olemaan tyhmä, hän ei ole sitä sen takia, että on nainen, vaan sen takia, että on tyhmä ihminen. Sekä miehissä , että naisissa on tyhmiä ja miehissä heitä on suhteessa enemmän kuin naisissa. Naisissa kun on enemmän sitä tasista keskitietä.
En minä "anna" vaimolleni mitään vastuita tai oikeuksia. En minä määrää, mitä hän tekee. En jaksa tätä mustavalkoista asennetta. Aivan kuin feministinen malli olisi ainoa oikea tapa elää maailmassa. Ja kaikki siitä poikkeavat perheet ovat tuomittuja sovinistiseen kadotukseen. Hei, relaa nyt vähän. Joissain perheissä voi olla mies se päättävämpi osapuoli. Se ei suinkaan tarkoita, että vaimo olisi nyrkin ja hellan välissä.
Eikös tämä ole ihan loogista, jos se toinen on tyhmä? Miksi kukaan antaisi tyhmän päättää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menee suunnilleen samalla tavalla. Vaimo on hoitoalalla ja itse olen suht. hyväpalkkainen insinööri. Pari teiniä tuossa pyörii, molemmilla koulu menee hyvin. Emme ole koskaan pohtineet mitään erityisiä rooleja, tämä nyt vaan on mennyt näin. Hoidan kaikki isommat laskut ja vastuut. Päätöksissä olen aina se viimeinen sana. Aina on pyritty yhteiseen näkemykseen kasvatuksessa. Eli vältetään, että ei mennä toisen "yli" jossain lapsiin liittyvissä asioissa.
Miksi sinulla on isommat vastuut ja viimeinen sana? Miksei niitä voi hoitaa yhdessä?
Emme ole koskaan asiaa miettineet. Se on vaan mennyt niin. Emme me vatvo naisasiaa tai solidaarisuutta. Me vain elämme ihan tavallista perhe-elämää.
Mitä te sitten opetatte lapsillenne? Ettekö ”vatvo” historiaa, politiikkaa, keinoja vaikuttaa, maailmantilannetta, romaaneja, dokkareita tms? Luulisi että jossain vaiheessa sukupuolinormitkin tulisivat normaalissa elämässä ja keskustelussa vastaan...
Emme muodosta mitään perheen paneelikeskustelua, jossa lapsille opetetaan miten eletään "oikein". Tytär on jossain määrin kiinnostunut tasa-arvokysymyksistä ja poikaa ei voisi vähempää kiinnostaa. Tytär tulee pääasiassa minulta (isältä) kysymään mielipiteet ja ns. viimeisen sanan asiohin. Hän itse valitsee, kumman kanssa haluaa keskustella. Ei meillä ole mitään ihmeellisiä sääntöjä tai rooleja, ei edes nukkumaanmenoaikoja enää.
Millaisista asioista sitten keskustelette? Miksi sinulta kysytään se viimeinen sana, eikö vaimosi sana ole yhtä painava? Meillä kummankin vanhemman sana on yhtä painava ja joka ensin ehtii sanomaan, ei toinen sitä pyörrä.
Nyt kovasti väännetään asiaa niin, että olisin autoritäärinen patriarkka talossa. Ei se niin ole. En minä tiedä miksi lapset juuri minulta haluavat kysyä asioita. Se pitäisi kysyä heiltä. Yksi syy voi olla se, että tiedän asiat paremmin kuin vaimoni. Jolloin luonnollisesti tulee tapa, että kysytään siltä, joka tietää. En myöskään pyörrä vaimoni sanomisia. Kuten jo aiemmin kirjoitin, me molemmat vältämme sitä, että ei mennä toisen "yli". Kyllä minä tiedän sen, että perheemme ei sovi feministiseen malliin. Mutta en halua muokata elämistämme minkään ismin mukaan. Emme ole uskovaisia tai persuja, emmekä noudata mitään muitakaan ismejä. Me nyt satumme toimimaan ja elämään tällä tavalla, joka on näköjään hirvittävän väärä tapa elää.
Et näe mitään yhteyttä sen välillä että jyräät vaimosi mielipiteen yli, toteat pitäväsi itseäsi tätä älykkäämpänä ja ihmettelet miksi lapset ohjautuvat kysymään asioita sinulta? Just. Opetat nämä tiedostamattasi vähättelemään äitiään.
Kirjoitan tämän saman asian nyt kolmanteen kertaan:
Me molemmat vältämme sitä, että emme mene toistemme yli. <-Kolmas kerta, kun kirjoitan tämän...
Ja on kyllä niin, että olen vaimoani älykkäämpi. Eihän tätä saisi sanoa ääneen. Ei varsinkaan siten, että mies olisi älykkäämpi. Se on tabu. Mutta se ei ole tabu, että naiset julistavat olevansa älykkäämpiä kuin mies. Sitä tarinaa on täälläkin toistettu tuhansissa eri ketjuissa, eikä se ole aiheuttanut someraivoa.
Älä höpötä :D Ei se meitä raivoon saa, että sinä olet ottanut tyhmän vaimon, vaan se, että sinä automaattisesti luulet, että kaikki naiset on tyhmiä ja miehen pitää päättää sen takia perheen asiat.
Vaimosi on tyhmä, mutta ei hän ole tyhmä sen takia, että on nainen vaan ihminen ja ihmisissä on tyhmiäkin. Myös miehissä on tyhmiä ja miehissä todellakin enemmän, koska naisissa on enemmän keskiälykkäitä ja vähenmmän tyhmiä. Miehissä on enemmän huippuälykkäitä mutta myös enemmän niitä tyhmiä.
pikkuhiljaa yliopistot naisistuu ja voi olla, että 100v päästä todetaan, että nainen on sittenkin se älykkäämpi sukupuoli. Naisten koulunkäyntiähän on pidetty niin pitkään turhana(ja pidetään jossakin päin maailmaa vieläkin) että naiset eivät ole päässeet loistamaan näissä jutuissa. viimeisen 100 vuoden aikana Suomessakin nainen on päässyt esim yliopistoon ja miten on käynytkään? Siellä on kohta pelkästään naisia.
Tässäkin näkyy hyvin miten feministi yrittää pakottaa keskustelukumppaniaan maailmankuvaansa sopivaan muottiin. Tätä eivät feministit halua tunnustaa tapahtuvan.
Tietoisku: se maailmankuva on fakta. Voittehan te miehet sitä muuttaa. Ai niin mutta kun se opiskelu vaatii vaivaa ja työtä.
Sinulla on hirmuinen väärä käsitys maailmankuvieta. Maailmankuva ei ole koskaan fakta. Se on kaikilla subjektiivinen tapa hahmottaa maailmaa. Fakta sen sijaan on, että jokainen parisuhde on erilainen ja mitään one-size-fits-all tapaa organisoida kommunikaatio ja työn jako, ei niihin ole kehitettävissä.
Elä sinä parisuhdettasi ihan miten kumppanisi kanssa haluattekin tehdä ja tunnusta sama oikeus kaikille muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 76 kirjoitti:
Perinteisissä sukupuoli rooleissa ei ole mitään väärää, jos kumpikin osapuoli on tyytyväinen!
Ei olekaan. Mutta lasten kannalta asia ei ole noin yksinkertainen. Jos he omaksuvat tuollaisen perhemallin niin pariutuminen tulee olemaan haastavaa.
Olet oikeassa. Kasvoin itse vastaavankaltaisessa perheidyllissä ja kun aloin haaveilla perheestä ja lapsista, jouduin toteamaan, että se on todella haastavaa. Enemmistö tarjolla olevista kumppaniehdokkaista oli aivan kelvottomia. He olivat kokeilleet perhe-elämää useita kertoja, siinä epäonnistuen.
Minulle ei oikeastaan jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin etsiä kumppani aivan erilaisesta kulttuurista ja sitten löysynkin nuoren, kauniin ja todella mahtavan vaimon. Lapsemme ovat erittäin hyvännäköisiä ja fiksuja.
Entäs kun vaimosi huomaa ettei ole mitään syytä olla sinun päätäntävaltasi alla? Että Suomessa voi olla ihan itsenäinen nainen ja päättää aikuisena omista asioistaan?
Kasvatitteko lapsenne tuohon perhemalliin?Ei vaimoni ole minun päätäntävallan alla. Hän tekee päätökset tietyistä asioista ja minä taas toisista. Päätämme myös yhdessä monista asioista.
Minun korvaan ja myös kokemuksieni mukaan "itsenäinen nainen" on oikeasti vain niin hankala ihmisenä, että siksi joutuu elämään "itsenäisenä", eli käytännössä yksinäisyydessä.
Lapsemme on kasvatettu kunnioittamaan ja rakastamaan.
Mutta itsenäinen mies ei ole hankala? Itsenäisyyshän ei tarkoita esim.joustamattomuutta.
Itseasiassa tuo kirjoittaja taisi väittää että minulla (yksi ketjun feministeistä) on sinulle muotti, ei sinun vaimollasi. Väärässä hän oli joka tapauksessa, mutta ei feministi.