Lue keskustelun säännöt.
Päiväkodissa huolta: 4 -vuotias lapseni "jumittaa"
No huhhuh
09.12.2020 |
Ei vitsit. Mulla on siis 4 -vuotias poika, joka on maailman iloisin ja kiltein, kavereita on päiväkodissa ja olen ajatellut että kaikki on sujunut hyvin. Vapaa-aikana luen hänelle, käydään tosipaljon hoplopeissa, uimassa, tramppapuistoissa ja mitä kaikkea. Nyt päiväkoti ja neuvola ohjaavat poikaani psykologille, koska kuulemaa "jumittaa" (poika tykkää esim kirkonkelloista joita aina ihastelee, koska kellotapuli päiväkodin vieressä.) Samoin tykkää kaikesta teknisestä kuten ilmastointilaitteista, työkoneista ym vekottimista. Ja kyllä hän välillä leikkii mielummin leegoilla kun pukee (musta aika normaalia). Nyt tästä on kehkeytynyt ongelma koska poika kuulemma keskittyy niihin liikaa?! Neuvolasta soitettiin että on tällaista yhteistä huolta, ja että mites rajaaminen sujuu teillä kotona? Minä siihen tyhmänä että no tottakai sellaisia rajoja asetan, ettei poika vahingoita itseään tai muita, mutta en ole sellainen äiti joka on kokoajan kieltämässä "älä tee sitä älä tee tätä".
Mua ÄRSYTTÄÄ koska satun tietämään jo ammattini puolesta että on oikeasti lapsia jotka kipeesti tarvitsevat apua!! Eletäänkö me sellaisessa maailmassa että oikeen hakemalla haetaan jotain ongelmia? Tätä rataa varmaan joka iikalla on kohta joku diagnoosi. Mun käsittääkseni lapset kehittyy omassa tahdissaan, mutta meininki on ollut kokoajan se, että VASUt ovat paljon pahempia kuin aikuisten kehityskeskustelut.
Kommentit (148)
Nohuhhuh kirjoitti:
En mä ajattele, että kukaan kiusallaan etsii pojasta vikoja. Ajattelen vaan, että tämä yhteiskunta on jotenkin merkillinen kun jo noin pienestä lähdetään normittamaan ja raamittamaan. Mua ei haittaa, että poika on omantyyppisensä. Ajatellaampa niitä täydellisiä äidin pikku enkeleitä, jotka suorittavat elämässään kaikki vimpan päälle, ns kympin tytöt vaikkapa. Mitä heistä lopulta tulee?
Oma diagnoosisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nohuhhuh kirjoitti:
No just tämä että että mikä on "normaalia" ja mikä ei. Ja ei meillä mene siirtymissä mitään puolta tuntia, vähän joutuu lasta patistelemaan. Tässä samaisessa vasussa oli listattu, että poika ei aina odota omaa vuoroaan, hieroo tuttavuutta muiden lapsien kanssa niin että menee liian lähelle, ja että pystyy keskittymään vain jos ei ole liikaa hälinää ympärillä. Ja tyyppi on 4 -v. Mulla on sellainen pelko, että jo pienestä asti se normaalin käsite on niin kapea että.
Lapsi on edelleen se sinun oma rakas ihana taitava lapsesi, vaikka nämä asiat on listattu. Sinä olet vain saanut tietää, miltä hän näyttää ulkopuolisen kasvattajan silmin.
Saat kuulla vielä toisen ja kolmannenkin mielipiteen, kun hän varttuu ja menee kouluun. Ehkä kaikki on hyvin, ehkä hän tarvitsee tukitoimia. Mutta joka tapauksessa tämä on sinulle mahdollisuus oppia tuntemaan häntä paremmin.
Normaali ei ole meistä kukaan, joten sikäli normaalin kapeutta on turha kipuilla. Ja mitä aiemmin omat haasteensa ja läheisten haasteet hyväksyy, sitä helpompaa on kaikki elämässä. Säilytäthän aina rakastavan ja kunnioittavan tavan, jolla lastasi katselet.
T. Äiti, joka ehkä nykyään saisi diagnoosin.
Nohuhhuh kirjoitti:
En mä ajattele, että kukaan kiusallaan etsii pojasta vikoja. Ajattelen vaan, että tämä yhteiskunta on jotenkin merkillinen kun jo noin pienestä lähdetään normittamaan ja raamittamaan. Mua ei haittaa, että poika on omantyyppisensä. Ajatellaampa niitä täydellisiä äidin pikku enkeleitä, jotka suorittavat elämässään kaikki vimpan päälle, ns kympin tytöt vaikkapa. Mitä heistä lopulta tulee?
Erilaiset kehitykselliset ongelmat ovat varsin yleisiä ja sillä tavalla normaalejakin. Älä itse ajattele asiaa noin, että haettaisiin jotain epänormaaliutta.
Selvästikkin sinua nyt harmittaa, kun itse ajattelet että mahdollinen neurologinen ongelma olisi joku suurikin vika lapsessa ja tekee hänestä epätäydellisen ja mielestäsi sitä myöten epäkelvon ja kuvittelevat että neuvolat ja päivähoidon henkilöstö ajattelisi kanssasi samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Feministiopettaja näkee pojissa aina vain vikoja ja kuulemma nykyään lastentarhaopettajan koulutukseen kuuluu että pojat pakotetaan pukemaan hame päiväkodissa. Näin toimii kulttuurimarxismi.
Onko sulla jokin fetissi noihin juttuihin?
T. Feministi, vaimo ja kolmen pojan äiti, jonka perheessä kukaan ei käytä hametta.
Jokainen lapsi "jumittaa" pukemisessa silloin kun on jotakin muuta mielenkiintoista kesken. Päiväkodissa tämä on ihan jokapäiväistä. Nyt näyttäisi siltä, että ovat huomanneet jotakin joka on "normaalin kaavan" ulkopuolelta, eli jokin on nyt laukaissut tämän reaktion siellä. Oletko ihan istunut alas päikyn henkilökunnan kanssa ja keskustellut juurta jaksain mikä tämä juttu oikein on? Osaavat varmasti kertoa ihan oikeita esimerkkejä. Voisiko olla että lapsesi on vain enemmän omissa maailmoissaan ja ehkä introverttiyteen taipuvainen? Itse olen ollut tällainen koko elämäni ja se on johtanut moniin hassuihin ja noloihinkin tilanteisiin, kun olen ollut "toisella planeetalla" monissa tilanteissa. Ystäväni tietävät tämän ja ymmärtävät sen, mutta muista se on kummallista. Ihan normaali työssäkäyvä perheenisä olen. Jos haluavat että käytte jonkin tutkimuksen läpi, onko siitä haittaakaan? Meinaan että jos tuloksena on että "Terve lapsi, ajattelija, ei toimija"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Feministiopettaja näkee pojissa aina vain vikoja ja kuulemma nykyään lastentarhaopettajan koulutukseen kuuluu että pojat pakotetaan pukemaan hame päiväkodissa. Näin toimii kulttuurimarxismi.
Tuli jo kaikille selväksi, miksi jankkaat?
Meillä on lapsesta annettu samaa palautetta. Olen itsekin todella taipuvainen kuormittuneena jumittamaan. Päiväkodin palautetta lapsesta kuunnellessa alan tuntea itsenikin ns. idiootiksi.
Mutta kai tuo asenne ensisijaisesti kertoo siitä, että resurssit päiväkodissa ovat niin tiukilla, että myös pienten lasten pitäisi todella nopeasti kyetä siirtymään tilanteesta toiseen päivän ohjelman mukaan. Hankalaa on, koska ainakin meillä lapsi on taipuvainen kuormittumaan päiväkodin hälinästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap kirjoitti:
No sen ongelman kun tietäisi!!
https://sitruunakustannus.fi/blogs/sitruuna-kustannuksen-kirjailijat/pe…
Vaihda välittömästi päiväkotia!
Nohuhhuh kirjoitti:
En mä ajattele, että kukaan kiusallaan etsii pojasta vikoja. Ajattelen vaan, että tämä yhteiskunta on jotenkin merkillinen kun jo noin pienestä lähdetään normittamaan ja raamittamaan. Mua ei haittaa, että poika on omantyyppisensä. Ajatellaampa niitä täydellisiä äidin pikku enkeleitä, jotka suorittavat elämässään kaikki vimpan päälle, ns kympin tytöt vaikkapa. Mitä heistä lopulta tulee?
Täydellinen ei ole kukaan, mutta kympin tytöistä yleensä tulee hyvin koulutettuja ja keskivertoa onnellisempia aikuisia. Ne ominaisuudet, joista on hyötyä koulussa, ovat yleensä hyödyllisiä myös elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos se on aspergeria ettei hälyssä pysty keskittymään niin ok (poika on isossa päiväkodissa). Meillä oli ennen töissä avokonttorit ja sanonpa vaan, että ei siellä kenenkään työt sujuneet kunnolla.
Haluaisin nähdä sellaisen 4 -vuotiaan joka aina malttaa odottaa omaa vuoroa. Samoin olisi kiva nähdä jokin aikuinen joka ei koskaan viivyttele tehtävän aloittamisessa.
Mitä haittaa siitä on, jos lapsi menee psykologin arvioon?
Jumittaminen ja asioihin jumittuminen voivat olla esim. autismikirjon häiriöön liittyviä piirteitä ja silloin on ehdottoman hyvä, jos tällaisesta otetaan koppi jo 4-vuotiaana, mieluummin tietenkin jo aiemminkin.
Vanhemmat voivat joskus tulla sokeiksi oman lapsensa erityispiirteille, kun taas päiväkodissa tai neuvolassa vertailupohjaa on paljon enemmän.
Ylipäätänsä en ymmärrä yhtään, miksi jotkut vanhemmat vastustavat niin kovasti lapselle tarjottua apua. Psykologi testaa, jos mitään ongelmaa ei tunnu olevan, niin sehän on hyvä. Jos jotain taas löytyy, niin voi olla kiitollinen, että lapsi saa apua ja tukea jo päiväkoti-ikäisenä, ei vasta koulussa, jolloin ongelmiin on jo vaikeampi puuttua.
Eräs työkaverini oli kieltäytynyt, kun hänen lapselleen tarjottiin neuvolassa lähetettä puheterapeutin arvioon. Hän ei ymmärtänyt ollenkaan, sillä saa itse ihan hyvin selvää lapsen puheesta ja lapsi myös puhuu paljon. Kotona, mutta ei missään muualla. Mitä hyötyä siitä on, että odotellaan mieluummin kuin mennään varmuuden vuoksi muutamalle 45 minuuttia kestävälle tapaamiselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänestitkö vihervassareita? Vihervassarit ovat totalitäärisiä tarkoittaa että valtiolle enemmän valtaa, enemmän valtaa virkamiehille, eli enemmän valtaa päiväkodille, terveysviranomaisille, enemmän valtaa lastensuojelijoille.
Vihervassarit ajattelee ettei lasten vanhempi ole pätevä huoltaja loppukädessä vaan valtio on
Älä enää ikinä äänestä vihervassareita, ne ottaa vallan itselle pois yksilä ihmisiltä
Muahhah. Katsopa Unkaria ja Orbania. Mikäs taho se oikeasti onkaan joka heikentää demokratiaa ja yksilöiden oikeuksia?
Unkarissa on yksilön vapaudet suuret, Orban vastustaa EU:n totalitarismia. Suomessa vihervassarit yrittää viedä suomalaisia hallituksen orjuuteen, mieti Räsästä vainotaan raamatun siteeraamisesta?
Sinut on vaan aivopesty, mone pelkurit hakee turvaa vahvasta kommari hallituksesta, meillä Suomessahan on aika kommari hallitus.
Sinä varmaan haluat hallituksen joka tukki suusi ja jos pokkuroit niin saat jonku tuomion, ehkä tykkäät ku hallitus käskettää sua
Voitko möyhö mennä muualle möyhöämään poliittista agendaasi? Voi jestas tätä palstaa.
Sinulleko ei sovi sellainen että ihmiset ovat eri mieltä politiikassa? Möyhöävät? Haluaisit tukkia suut semmoisilta?
Tämän ketjun aihe ei ole poliitikka, joten avaa sille oma ketjunsa äläkä sotke tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feministiopettaja näkee pojissa aina vain vikoja ja kuulemma nykyään lastentarhaopettajan koulutukseen kuuluu että pojat pakotetaan pukemaan hame päiväkodissa. Näin toimii kulttuurimarxismi.
Onko sulla jokin fetissi noihin juttuihin?
T. Feministi, vaimo ja kolmen pojan äiti, jonka perheessä kukaan ei käytä hametta.Ei mutta kannatankin tasa-arvoa enkä feminismiä. Sääliksi käy poikiasi kun pidät heitä vähempiarvoisina vain sukupuolensa takia. T. Egitaliristi, 2 tytön ja 1 pojan isä.
Eli olet siis itsekkin feministi "Feminismi on sosiaalisista ja poliittisista liikkeistä sekä ideologioista koostuva kokonaisuus, joita yhdistää yhteinen päämäärä: saavuttaa poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen sukupuolten tasa-arvo.".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feministiopettaja näkee pojissa aina vain vikoja ja kuulemma nykyään lastentarhaopettajan koulutukseen kuuluu että pojat pakotetaan pukemaan hame päiväkodissa. Näin toimii kulttuurimarxismi.
Onko sulla jokin fetissi noihin juttuihin?
T. Feministi, vaimo ja kolmen pojan äiti, jonka perheessä kukaan ei käytä hametta.Ei mutta kannatankin tasa-arvoa enkä feminismiä. Sääliksi käy poikiasi kun pidät heitä vähempiarvoisina vain sukupuolensa takia. T. Egitaliristi, 2 tytön ja 1 pojan isä.
Eli olet siis itsekkin feministi "Feminismi on sosiaalisista ja poliittisista liikkeistä sekä ideologioista koostuva kokonaisuus, joita yhdistää yhteinen päämäärä: saavuttaa poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen sukupuolten tasa-arvo.".
En vaan egitaliristi. Kannatan kummankin sukupuolen asioiden ajamista. Feminismi sortaa miehiä ja ajaa naisille lisää etuoikeuksia. Nimikin sen jo kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne meillä, 4v käytiin toimintaterapeutin arviossa. Mitään ei löytynyt, päikyn huolen takia sovittiin että 6v kontrolli jos vielä huolta ja nyt mennään uudestaan. Lapsi osaa lukea lyhyitä sanoja ja kirjoittaa mutta ei, päikyssä on huoli edelleen. Ei kuulemma osaa pukea siellä, välillä on hankalaa siirtymätilanteissa mutta ajattelisin että se on NORMAALIA eskarissa. Kotona pukee itse, vetoketjun kanssa tarvii välillä apua. Lapsi on syntynyt joulukuussa ja toimintaterapeutti sanoi että ”ongelmat” johtuu usein siitä kun verrataan lapsia keskenään. Mennään taas arvioon tammikuussa, ottaa pattiin koska sinne ois varmasti jonossa kiireellisempiäkin tapauksia. Tietenkin mennään ja periaatteessa hyvä kun tutkitaan mutta ajat on keskellä päivää ja mulla on hankala järjestää työt. Normaalista on tullut liian kapea, siihen porukkaan ei moni mahdu.
Jos lapsi on syntynyt loppuvuodesta, on harkitsemisen arvoista miettiä koulun aloittamista vuoden myöhemmin. Sikäli on minusta hyvä, että tutkitaan juuri nyt.
Lukutaitoa ei kannata pitää koulukypsyyden mittarina, meillä aikaisella lukijalla on ollut pikkukoululaisena aika paljon haastetta tavaroiden ja siirtymien kanssa. Nuo taidot ovat lapsille vaikeampia kuin lukutaito.
Nohuhhuh kirjoitti:
No jos se on aspergeria ettei hälyssä pysty keskittymään niin ok (poika on isossa päiväkodissa). Meillä oli ennen töissä avokonttorit ja sanonpa vaan, että ei siellä kenenkään työt sujuneet kunnolla.
Haluaisin nähdä sellaisen 4 -vuotiaan joka aina malttaa odottaa omaa vuoroa. Samoin olisi kiva nähdä jokin aikuinen joka ei koskaan viivyttele tehtävän aloittamisessa.
Luuletko siis, että ap:n päiväkodissa kaikilla 4 vuotiailla epäillään olevan tuen tarvetta? Koska kuten itsekkin totesit, niin ei yksikään 4 vuotias aina siirry nätisti asiasta toiseen tai osaa aina odotella, ap:n lapsessa on siis tavalliseen 4 vuotiaaseen nähden huomattu jotain erityisongelmia jotka vaativat erityistä tukea. Päiväkodin motivaatio saada sitä erityistukea lapselle on se, että mahdollisesti ryhmään voisi sitten saada avustaja, että on aikaa antaa sitä tukea tälle lapselle jonka hän tarvitsee, eikä se aika ole muilta lapsilta poissa.
Päikyn tädit koittavat auttaa lastasi, mitö jos sinäkin koittaisit.
Itse en laittanut päiväkoteihin lapsia ollenkaan juuri tuosta syystä, etteivät jo pienenä joudu yhteen muottiin puristetuksi, vaikka "ammattiavun" keinoin jos ei muuten ole tarpeeksi keskiverto.
Nohuhhuh kirjoitti:
En mä ajattele, että kukaan kiusallaan etsii pojasta vikoja. Ajattelen vaan, että tämä yhteiskunta on jotenkin merkillinen kun jo noin pienestä lähdetään normittamaan ja raamittamaan. Mua ei haittaa, että poika on omantyyppisensä. Ajatellaampa niitä täydellisiä äidin pikku enkeleitä, jotka suorittavat elämässään kaikki vimpan päälle, ns kympin tytöt vaikkapa. Mitä heistä lopulta tulee?
Eihän kyse ole normittamisesta vaan siitä että jotkut oireet voivat kertoa ongelmista joista on lapselle myöhemmin ihan oikeaa haittaa vaikka kuinka erilaisuutta ymmärtäisi.
Minulla on sukulaislapsi, joka myös "jumittaa". On ollut pienestä asti kiinnostunut junista ja autoista, rakennellut ratoja, on paljon tietoa erilaisista junista ja autoista. On nyt 6 v. ja näihin hänen piirteisiinsä kiinnitettiin päiväkodissa huomiota heti, kun hän 3-vuotiaana aloitti päiväkodissa. On myös sellainen, että kun saa päähänsä jotain (ihan mitä tahansa, vaikka, että nyt pitää päästä Hoploppiin tai mennä bussilla), jankkaa loputtomiin ja saattaa saada lopulta raivarin, kun yritetään selittää ettei onnistu. On myös ihana, aurinkoinen lapsi. Ei ole koskaan kamalasti tykännyt sylittelystä. Vaikka nykyisin jo hakeutuu oma-aloitteisesti lähellekin. On tutkittu paljon eikä ole mitään varsinaista diagnoosia. Avustaja on ollut nyt pari vuotta sekä päiväkodissa että nyt eskarissa. Ja varmaan ensi vuonna koulussakin. On hyötynyt siitä. Eli kaiken tämän jälkeen: auta lastasi. Tämä sukulaislapseni on lapsi, jota tapaan paljon ja rakastan suunnattomasti.