"Älkää kiltit ihmiset tehkö lapsia enää 43-vuotiaana"

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 10:40"]Down riski +40v 1/2000 jo

[/quote] On muuten paljon tuota suurempi. 38- vuotiaalla down riski on prosentin luokkaa, 45- vuotiaalla jo 5 prosenttia.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 11:55"]

Aika erikoinen vastaus. Asun kyllä ihan tavallisella omakotitaloalueella ja tunnen tottakai lasteni vanhempia. Moni tuttuni minun lisäksi on tehnyt lapsia myöhemmällä iällä ja kyllä näistä asioista keskustelemme keskenämme. Ja sanon, että ei se aina ole ruusuilla tanssimista. Melkoisessa oravanpyörässä moni pyörii ja on välillä tosi väsynyt.

Se ei ivailemalla miksikään muutu, eikä tekonokkelilla aihevapaaheitoilla. Ehkä näistä asioista ei puhuta nuorena lapsensa saaneille, koska pelätään, että äkkiä tulee heitto, että oma valinta, miksi teit lapset niin vanhana. Mutta keskenään näitä asioita puretaan ja puhutaan.

[/quote]

Olisitteko jaksaneet sen paremmin nuorempina? Onko joukossa iltatähtien saaneita, eli kokemusta lapsiperhe-elämästä myös nuorempana, vai ovatko kaikki esikoisen vanhemmalla iällä saaneita? Oliko lasten hankinnan siirtämisen syy juuri se, että lapsiperhearki on niin raskasta ja sitovaa?

[/quote]

Totta kai monella on lapsia nuoremmallakin iällä tehtynä. Itsekin olen ensimäisen tehnyt 27 vuotiaana. 

Joukossamme on paljon todella kovakuntoisia naisia, jotka harrastavat liikuntaa jopa kilpatasolla. Mutta silti kokevat olevansa väsyneitä välillä pienten lasten kanssa. Mutta kuten sanoin, vertaisryhmänä osaamme tukea toisiamme ja välillä nauraa ja itkeä. 

Mutta aaveen tuntien, olemme varmaan ihan harvinaisuus, kun koemme itsemme joskus väsyneiksi ja joskus joku äiti huokaa, että hirvittää välillä, kuinka jaksaa ja jopa joskus on joku sanonut, että jos olisi tiennyt, niin..mutta silti ei kadu lapsensa tekemistä. Mutta inhimillistä on joskus sekin huokaista, että jos olisin tiennyt, niin..

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 12:41"]

Minua kyllä hävettäisi jos äitini olisi niin vanha, hyhh

[/quote]

Teinit häpeää vanhempiaan, oli ne  minkä ikäisiä tahansa. Päiväkoti-ikäiset eivät asiaa edes huomaa.

Voi kuulkaas nykyisin opiskellaan missä iässä vaan. Olen 52 v ja juuri valmistunut uusimpaan ammattiini. Minulla on kuusivuotias lapsi enkä näe mitään syytä, ettenkö voisi nähdä hänen lapsiaan aikanaan. Oma äitini mennä porskuttaa lenkkipuku päällä ja takaan, että kunto on parempi kuin useimmilla teillä kirjoittajilla. Elinikä nousee koko ajan . Lapsia saadaan yhä vanhempina ja joskus lapsia vaan tulee yllättäen, kuten minulle.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 12:47"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 11:55"]

Aika erikoinen vastaus. Asun kyllä ihan tavallisella omakotitaloalueella ja tunnen tottakai lasteni vanhempia. Moni tuttuni minun lisäksi on tehnyt lapsia myöhemmällä iällä ja kyllä näistä asioista keskustelemme keskenämme. Ja sanon, että ei se aina ole ruusuilla tanssimista. Melkoisessa oravanpyörässä moni pyörii ja on välillä tosi väsynyt.

Se ei ivailemalla miksikään muutu, eikä tekonokkelilla aihevapaaheitoilla. Ehkä näistä asioista ei puhuta nuorena lapsensa saaneille, koska pelätään, että äkkiä tulee heitto, että oma valinta, miksi teit lapset niin vanhana. Mutta keskenään näitä asioita puretaan ja puhutaan.

[/quote]

Olisitteko jaksaneet sen paremmin nuorempina? Onko joukossa iltatähtien saaneita, eli kokemusta lapsiperhe-elämästä myös nuorempana, vai ovatko kaikki esikoisen vanhemmalla iällä saaneita? Oliko lasten hankinnan siirtämisen syy juuri se, että lapsiperhearki on niin raskasta ja sitovaa?

[/quote]

Totta kai monella on lapsia nuoremmallakin iällä tehtynä. Itsekin olen ensimäisen tehnyt 27 vuotiaana. 

Joukossamme on paljon todella kovakuntoisia naisia, jotka harrastavat liikuntaa jopa kilpatasolla. Mutta silti kokevat olevansa väsyneitä välillä pienten lasten kanssa. Mutta kuten sanoin, vertaisryhmänä osaamme tukea toisiamme ja välillä nauraa ja itkeä. 

Mutta aaveen tuntien, olemme varmaan ihan harvinaisuus, kun koemme itsemme joskus väsyneiksi ja joskus joku äiti huokaa, että hirvittää välillä, kuinka jaksaa ja jopa joskus on joku sanonut, että jos olisi tiennyt, niin..mutta silti ei kadu lapsensa tekemistä. Mutta inhimillistä on joskus sekin huokaista, että jos olisin tiennyt, niin..

[/quote]

Ja siis nuorena ei väsyttänyt, mutta nyt vanhempana väsyttää välillä? Ehkä kilpatason urheilun, työelämän ja pienten lasten vanhemmuuden yhteensovittaminen on rankkaa ihan kaiken ikäisille? Kultaako aika muistot niin hyvin, ettei sitten tiennyt mihin rupeaa, vaikka lapsia jo oli entuudestaan? Kun kerran jos olisi tiennyt, niin...

Aika köyhää elämää niillä, jotka pitävät itseään vanhana 40-kymppisenä! Itse sain esikoiseni 33- vuotiaana ja nyt melkein 36- vuotiaana haluan toisen lapsen. Päivääkään en vaihtaisi pois! Ja tunnen itseni edelleen nuoreksi ja hyvinvoivaksi!

Minä sain esikoiseni 23-vuotiaana, jolloin olin jo suorittanut amk-tutkinnon. Nyt 30-vuotiaana viimeistelen gradua ja minulla kaksi lasta, aviomies ja olemme ostamassa omistusasuntoa. Jos tyttäreni saisi lapsen samaan aikaan kuin minä, tulisin mummoksi 46-vuotiaana. Oma äitini tuli mummoksi 52-vuotiaana ja hän on erittäin hyvin koulutettu. Mikä siinäkin voisi kenenkään mielestä olla ongelmana? 

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 12:57"]

Minä sain esikoiseni 23-vuotiaana, jolloin olin jo suorittanut amk-tutkinnon. Nyt 30-vuotiaana viimeistelen gradua ja minulla kaksi lasta, aviomies ja olemme ostamassa omistusasuntoa. Jos tyttäreni saisi lapsen samaan aikaan kuin minä, tulisin mummoksi 46-vuotiaana. Oma äitini tuli mummoksi 52-vuotiaana ja hän on erittäin hyvin koulutettu. Mikä siinäkin voisi kenenkään mielestä olla ongelmana? 

[/quote]

Pinnani on kestänyt vallan hyvin ja ehdin jo 23-vuotiaaseen mennessä asua 5 vuotta yksinäni, joista yhden vuoden ulkomailla. Ei mitään ongelmia. Erittäin tyytyväinen olen, että sain lapset aika normaalissa iässä. Te vanhemmat äidit ette anna itsestänne kovin ihanaa, valoisaa tai mukavaa kuvaa haukkumalla täällä nuoria äitejä. Keskimäärin esikoinen saadaan 28-vuotiaana, ihan meillä Suomessakin ja siinä luvussa ovat myös kouluttautuneet mukana.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 11:00"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:31"]

Niin tiedän minäkin yli nelikymppinen, ihan parasta aikaa olla aikuisten äiti ja pikkusten mummo, jaksaa olla hyvä mummo vielä monta vuotta! Ei käy kateeksi oman ikäiseni pienten vauvojen äidit eikä isät! Siinä vaiheessa kyllä hymyilyttää kun vien lapsenlapsia ehkä joskus kouluun ja toiset samanikäiset lapsiaan, mutta ei kai se haittaa!

[/quote]

En tiedä mutta kuulostaa jotenkin surulliselta olla mummo 40-vuotiaana. Vaikka oikeasti olisikin isoäiti, niin, se että mummoksi itsensä tuntee... no mut jokainen tyylillään. Pitkä vanhuus on kenties mummolla edessä, kun vanhuus kattaa noin suuren osan hänen elämästään.

[/quote]

Etpä yhtään vajakki olekaan, huh huh. Katsos kun se vanhuus ja isoäitiys on kaksi ihan eri asiaa. Voi olla nuori isoäiti, jos on saanut omat lapsensa nuorena ja sitten nämä lisääntyvät nuorena. Taisitten voi olla tosi vanha isoäiti, varsinainen mummo jo, jos on tehnyt omat lapsensa vanhana ja nämä lisääntyvät vanhana. Tai sitten voi olla ettei isoäitinä ehdi edes olemaan kun kuolee vanhuuteen ennen kuin niitä lapsenlapsia ikinä ehtii edes syntymään.

Meinaatko että 40-vuotiaana isoäidiksi tuleva on vanha mutta ilman lapsenlapsia oleva 70-vuotias on ikinuori? Ihanaa vajakkilogiikkaa.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 12:54"]

Aika köyhää elämää niillä, jotka pitävät itseään vanhana 40-kymppisenä! Itse sain esikoiseni 33- vuotiaana ja nyt melkein 36- vuotiaana haluan toisen lapsen. Päivääkään en vaihtaisi pois! Ja tunnen itseni edelleen nuoreksi ja hyvinvoivaksi!

[/quote]

Aika moni varmaan ajattelee niitä riskejä tässä.. Jos lapsen voi saada aiemmin, miksi odottaa ja kasvattaa riskejä, jotka aina realisoituvat jonkun kohdalla? Ehkä vanhemmat äidit eivät ole millään löytäneet miestä ja siksi saavat esikoisen myöhään, niinhän se taitaa usein olla.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 13:00"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 12:57"]

Minä sain esikoiseni 23-vuotiaana, jolloin olin jo suorittanut amk-tutkinnon. Nyt 30-vuotiaana viimeistelen gradua ja minulla kaksi lasta, aviomies ja olemme ostamassa omistusasuntoa. Jos tyttäreni saisi lapsen samaan aikaan kuin minä, tulisin mummoksi 46-vuotiaana. Oma äitini tuli mummoksi 52-vuotiaana ja hän on erittäin hyvin koulutettu. Mikä siinäkin voisi kenenkään mielestä olla ongelmana? 

[/quote]

Pinnani on kestänyt vallan hyvin ja ehdin jo 23-vuotiaaseen mennessä asua 5 vuotta yksinäni, joista yhden vuoden ulkomailla. Ei mitään ongelmia. Erittäin tyytyväinen olen, että sain lapset aika normaalissa iässä. Te vanhemmat äidit ette anna itsestänne kovin ihanaa, valoisaa tai mukavaa kuvaa haukkumalla täällä nuoria äitejä. Keskimäärin esikoinen saadaan 28-vuotiaana, ihan meillä Suomessakin ja siinä luvussa ovat myös kouluttautuneet mukana.

[/quote]

No ei vastikkeeksi varhaisgeriatrikoksi haukkuminenkaan kovin sievää puhetta ole :)

Tuo yksi aiempi "vanha äiti"

Mutta senpä takia näistä nyt ei puhukaan koskaan kenellekään muulle, kuin samassa tilanteessa olevalle.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:44"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:16"]

tällaisia kommentteja en ymmärrä. olisko näiden esittäjillä mennyt paras nuoruus hukkaan?

eihän se kuulu kenellekään, milloin joku lapsensa hankkii, jos hankkii.

[/quote]

Mietitääs tovi. 43-vuotias saattaa kuvitella olevansa elämänsä kunnossa, mutta kun lapsi on 2, ikää itsellä on 45. Lapsi menee kouluun ja äiti viettää viisikymppisiään. Lapsen oppivelvollisuus päättyy ja äidillä on viisikymppiset. Lapsi lopettaa opiskelun (jos vähän pidemmällä kaavalla), ja äiti jää eläkkeelle. Lapsi saa omia lapsia ja äiti kuolee pois, koska vanha.

[/quote]

sun kommentti on todella loukkaava. Sunko mielipiteen takia kaikkien pitäisi hankkia lapsia 20v hujakoilla? Entäs jos ei miestä löydy, taloudellinen tilanne ei anna mahdollisuutta, muu elämäntilanne ei anna mahdollisuutta, tai sen ensimmäisenkin saamiseen menee 10v eikä syytä löydy?

häpeä!

itse olen saanut lapseni 39v ja 41v ja se oli mulle erittäin hyvä ikä. Mua ei pätkääkään kiinnosta, minkä ikäinen olen, kun lapsi päättää koulunsa, ehkä valmistuu yliopistosta jne. Voin vaikka jäädä auton alle huomenna ja kuolla.

moni nelikymmpinen on fyysisesti paljon paremmassa kunnossa kuin moni kakskymppinen. Ei ole olemassa yhtä totuutta tai yhtä tapaa hoitaa asioita Ja elää elämää.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 13:03"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 13:00"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 12:57"]

Minä sain esikoiseni 23-vuotiaana, jolloin olin jo suorittanut amk-tutkinnon. Nyt 30-vuotiaana viimeistelen gradua ja minulla kaksi lasta, aviomies ja olemme ostamassa omistusasuntoa. Jos tyttäreni saisi lapsen samaan aikaan kuin minä, tulisin mummoksi 46-vuotiaana. Oma äitini tuli mummoksi 52-vuotiaana ja hän on erittäin hyvin koulutettu. Mikä siinäkin voisi kenenkään mielestä olla ongelmana? 

[/quote]

Pinnani on kestänyt vallan hyvin ja ehdin jo 23-vuotiaaseen mennessä asua 5 vuotta yksinäni, joista yhden vuoden ulkomailla. Ei mitään ongelmia. Erittäin tyytyväinen olen, että sain lapset aika normaalissa iässä. Te vanhemmat äidit ette anna itsestänne kovin ihanaa, valoisaa tai mukavaa kuvaa haukkumalla täällä nuoria äitejä. Keskimäärin esikoinen saadaan 28-vuotiaana, ihan meillä Suomessakin ja siinä luvussa ovat myös kouluttautuneet mukana.

[/quote]

No ei vastikkeeksi varhaisgeriatrikoksi haukkuminenkaan kovin sievää puhetta ole :)

Tuo yksi aiempi "vanha äiti"

Mutta senpä takia näistä nyt ei puhukaan koskaan kenellekään muulle, kuin samassa tilanteessa olevalle.

[/quote]

Ja ei todellakaan uskalla mennä sanomaan, että on todellä väsynyt ja välillä hirvittää, miten jaksaa tulevaisuudessa, koska vastaanotto on juuri tämä, että aika kultaa muistot ja vika on vain sinussa, olet paskakuntoinen/liian kovakuntoinen tms.

Ja voin kuvitella, että tähänkin tulee suunnattoman monta vastausta, että ei voi olla totta ja minun äitini/mummoni/minä ainakin jaksan ja en ole koskaan väsynyt ja ihan valetta puhut.

Toisinaan ihmettelen tätä naisten kilpailuasennetta ja kyräilyä näissäkin asioissa. Lytätään heti väsynyt äiti korostamalla, että minä en ainakaan tai ei minun äitini ainakaan ollut.

Kun kokisin, että jokainen voisi tukea toistaan, vanhempi nuorempaa ja nuorempi vanhempaa. 

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 13:05"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:44"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:16"]

tällaisia kommentteja en ymmärrä. olisko näiden esittäjillä mennyt paras nuoruus hukkaan?

eihän se kuulu kenellekään, milloin joku lapsensa hankkii, jos hankkii.

[/quote]

Mietitääs tovi. 43-vuotias saattaa kuvitella olevansa elämänsä kunnossa, mutta kun lapsi on 2, ikää itsellä on 45. Lapsi menee kouluun ja äiti viettää viisikymppisiään. Lapsen oppivelvollisuus päättyy ja äidillä on viisikymppiset. Lapsi lopettaa opiskelun (jos vähän pidemmällä kaavalla), ja äiti jää eläkkeelle. Lapsi saa omia lapsia ja äiti kuolee pois, koska vanha.

[/quote]

sun kommentti on todella loukkaava. Sunko mielipiteen takia kaikkien pitäisi hankkia lapsia 20v hujakoilla? Entäs jos ei miestä löydy, taloudellinen tilanne ei anna mahdollisuutta, muu elämäntilanne ei anna mahdollisuutta, tai sen ensimmäisenkin saamiseen menee 10v eikä syytä löydy?

häpeä!

itse olen saanut lapseni 39v ja 41v ja se oli mulle erittäin hyvä ikä. Mua ei pätkääkään kiinnosta, minkä ikäinen olen, kun lapsi päättää koulunsa, ehkä valmistuu yliopistosta jne. Voin vaikka jäädä auton alle huomenna ja kuolla.

moni nelikymmpinen on fyysisesti paljon paremmassa kunnossa kuin moni kakskymppinen. Ei ole olemassa yhtä totuutta tai yhtä tapaa hoitaa asioita Ja elää elämää.

[/quote]

No ehkäpä ei kannata alkaa vertailemaan kenenkään kuntoa. Jos ottaa vertailukohteeksi sen parikymppisen siiderivalaan ja nelikymppisen aktiiviliikkujan, tietenkin se on nelikymppisen etu. Mutta kun todellisuudessa parikymppiset tytöt ovat usein liikunnallisia, motivoituneita terveelliseen ruokailuun ja kouluttautuvat hyvin, joten he ovat tietenkin vanhempiaan paremmassa kunnossa, kuten kolmekymppisetkin. Ja munasoluthan kyllä vanhenevat, näytti naama miltä vain.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 12:12"][quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:45"][quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:43"]

history repeats itself. teiniäitejä jo monessa polvessa. näille se on vaikea ymmärtää toisenlainen toimintamalli, opiskelut, yms.

[/quote]

Jotain on elämässä pielessä jos saa opiskelut suoritettua vasta 43-vuotiaana. 

[/quote]

Jotain on älyssä pielessä, jos tuosta kommentista sai käsityksen, että opinnot on suoritettu vasta 43-vuotiaana.

[/quote

Jotain on pielessä, jos keskustelu on tätä tasoa. Toivottavasti ette saa lapsia missään iässä noilla käytöstavoilla.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:44"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:16"]

tällaisia kommentteja en ymmärrä. olisko näiden esittäjillä mennyt paras nuoruus hukkaan?

eihän se kuulu kenellekään, milloin joku lapsensa hankkii, jos hankkii.

[/quote]

Mietitääs tovi. 43-vuotias saattaa kuvitella olevansa elämänsä kunnossa, mutta kun lapsi on 2, ikää itsellä on 45. Lapsi menee kouluun ja äiti viettää viisikymppisiään. Lapsen oppivelvollisuus päättyy ja äidillä on viisikymppiset. Lapsi lopettaa opiskelun (jos vähän pidemmällä kaavalla), ja äiti jää eläkkeelle. Lapsi saa omia lapsia ja äiti kuolee pois, koska vanha.

[/quote]

Tää on niin raivostuttava vertaus tälläiselle mummoäidille, jolla itsellään oli nuoret vanhemmat ja eivät ole koskaan lastenlastensa kanssa. Tai isä jo heti kuolemaankin 63-vuotiaana. ARGH!

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 13:05"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:44"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:16"]

tällaisia kommentteja en ymmärrä. olisko näiden esittäjillä mennyt paras nuoruus hukkaan?

eihän se kuulu kenellekään, milloin joku lapsensa hankkii, jos hankkii.

[/quote]

Mietitääs tovi. 43-vuotias saattaa kuvitella olevansa elämänsä kunnossa, mutta kun lapsi on 2, ikää itsellä on 45. Lapsi menee kouluun ja äiti viettää viisikymppisiään. Lapsen oppivelvollisuus päättyy ja äidillä on viisikymppiset. Lapsi lopettaa opiskelun (jos vähän pidemmällä kaavalla), ja äiti jää eläkkeelle. Lapsi saa omia lapsia ja äiti kuolee pois, koska vanha.

[/quote]

sun kommentti on todella loukkaava. Sunko mielipiteen takia kaikkien pitäisi hankkia lapsia 20v hujakoilla? Entäs jos ei miestä löydy, taloudellinen tilanne ei anna mahdollisuutta, muu elämäntilanne ei anna mahdollisuutta, tai sen ensimmäisenkin saamiseen menee 10v eikä syytä löydy?

häpeä!

itse olen saanut lapseni 39v ja 41v ja se oli mulle erittäin hyvä ikä. Mua ei pätkääkään kiinnosta, minkä ikäinen olen, kun lapsi päättää koulunsa, ehkä valmistuu yliopistosta jne. Voin vaikka jäädä auton alle huomenna ja kuolla.

moni nelikymmpinen on fyysisesti paljon paremmassa kunnossa kuin moni kakskymppinen. Ei ole olemassa yhtä totuutta tai yhtä tapaa hoitaa asioita Ja elää elämää.

[/quote]

Ja sinulle on vain vaihtoehdot 20v tai 40v

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 13:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:44"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 09:16"]

tällaisia kommentteja en ymmärrä. olisko näiden esittäjillä mennyt paras nuoruus hukkaan?

eihän se kuulu kenellekään, milloin joku lapsensa hankkii, jos hankkii.

[/quote]

Mietitääs tovi. 43-vuotias saattaa kuvitella olevansa elämänsä kunnossa, mutta kun lapsi on 2, ikää itsellä on 45. Lapsi menee kouluun ja äiti viettää viisikymppisiään. Lapsen oppivelvollisuus päättyy ja äidillä on viisikymppiset. Lapsi lopettaa opiskelun (jos vähän pidemmällä kaavalla), ja äiti jää eläkkeelle. Lapsi saa omia lapsia ja äiti kuolee pois, koska vanha.

[/quote]

Tää on niin raivostuttava vertaus tälläiselle mummoäidille, jolla itsellään oli nuoret vanhemmat ja eivät ole koskaan lastenlastensa kanssa. Tai isä jo heti kuolemaankin 63-vuotiaana. ARGH!

[/quote]

Siis mulla jo esikoinen 20v, joten isovanhemmat olisi halutessaan ehtineet olla vanhempien lasten kanssa hyvinkin, jos olisivat halunneet.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 12:44"][quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 10:40"]Down riski +40v 1/2000 jo

[/quote] On muuten paljon tuota suurempi. 38- vuotiaalla down riski on prosentin luokkaa, 45- vuotiaalla jo 5 prosenttia.

[/quote]

Seulonnan tulosten jälkeen riski on sama 20- ja 40-vuotiailla. Näin totesi neuvolalääkärini eilen. Ei kai kukaan nuori äitikään ole niin vastuuton, ettei osallistu seulontaan ja abortoi tarvittaessa? Vai olenko vain suvaitsematon??

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 13:13"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 12:44"][quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 10:40"]Down riski +40v 1/2000 jo

[/quote] On muuten paljon tuota suurempi. 38- vuotiaalla down riski on prosentin luokkaa, 45- vuotiaalla jo 5 prosenttia.

[/quote]

Seulonnan tulosten jälkeen riski on sama 20- ja 40-vuotiailla. Näin totesi neuvolalääkärini eilen. Ei kai kukaan nuori äitikään ole niin vastuuton, ettei osallistu seulontaan ja abortoi tarvittaessa? Vai olenko vain suvaitsematon??

[/quote]

No tässähän puhuttiin ennen seulontoja olevista luvuista. Downhan on ihan pikkujuttu verrattuna siihen, minkä kaikkien muiden kromosomihäiriöiden riski kasvaa (monimuotoinen kehityshäiriö, jne.) Niitähän on useita kymmeniä, joissa äidin ikä korreloi niiden yleisyyteen. Sitäpaitsi vain 80% downeista havaitaan ultrassa eikä sellaisen rv20 ikäisen lapsen abortointi punktioiden jälkeenkään mitään hauskaa ole.