Lue keskustelun säännöt.
En halua meille pikkulapsivieraita. Voinko sanoa sen ääneen?
24.04.2014 |
Meillä on kolme lasta, jotka olemme saaneet kasvatettua jo teini-ikäisiksi saakka. Kun lapset olivat pieniä, meillä oli hirveä kaaos koko ajan. Huonekalut olivat lapsille sopivia, sohville sai kiivetä räkätaudissa jne.
Nyt haluaisin nauttia siitä, että vieraat osaavat istua paikoillaan, eivät sottaa ja murusta, eivät tahmaisilla sormillaan läpsyttele ikkunoita ja lasiovia.
Meillä on sisustusta muutettu pikkulapsivaiheen jälkeen aikuiskodiksi. On lasinen sohvapöytä, on helposti alasvedettäviä maljakoita eri tasoilla, kukkaruukkuja lattioilla jne.
Meillä oli pääsiäisenä 1-4v lapsia kylässä ja mulla meni hermot ihan totaalisesti. Lapset tekivät ihan tavallisia asioita, ei niiden annettu piirrellä seiniin tai muuta, mutta jo ihan tavallisesta syömisestä ja tukia pitkin kävelystä tuli hirveästi siivottavaa.
Haluaisin niin nauttia nyt tästä siististä aikuiskodista. Saanko sanoa sen ääneen? Mitä te ajettelette, te pikkulapsiperheet?
Kommentit (113)
[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 08:04"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 19:04"]
Mä en taas haluais koiria kotiini ja kaverini rehaa aina mukanaan meille koiransa! Miten voisin selvittää asian loukkaamatta ystävääni?
[/quote]sano suoraan että et halua että tuo koiran, ei tulisi mieleenkään raahata eläimiä toisen kotiin, ei sen puoleen ei niitä ole koska en halua olla eläimien orja
[/quote]
Entäs jos hän keksii sanoa, että minun lapset ei ole tervetulleita heille kun sotkevat? Siis jos minä kiellän häneltä koiran tuomisen. Koira on hänelle kuin lapsi.
[/quote]
No sitten et vie lapsia sinne. Yksinkertaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No älä kutsu lapsiperheitä kylään, ei kai se ole vaikeaa? Töykeää mennä sanomaan, että kutsuisin teidät kylään, mutta kun Pirkko ja Petteri sotkee kaiken ja hermot menee, jos tulee sotkua. Jätät vain kutsumatta kokonaan ja jos yrittävät kutsua itse itsensä keksit hyviä syitä, miksi kyläily ei sovi tai menet kylään heille.
Meillä on toisessa mummolassa tyylihuonekalut, keräilylasia, keramiikkaa, kukkia jne. eikä mitään ole kerätty koskaan pois lasten tieltä, välillä on ollut 3 alle 5-vuotiasta kerrallaan kylässä eikä mitään ole hajonnut. Se on vähän mihin lapset tottuu, konttaavat lapset eivät vielä ymmärrä missä voivat itsensä loukata, mutta vähänkään isompia ei tarvitse koko ajan varoitella ja vahtia.
Mä oon lähinnä sanaton. Oon jotenkin tottunut niin erilaiseen elämäntapaan, että tuota on vaikea ymmärtää. Mutta sun kotisihan se on.
Mistä teoksista olet koostanut tätä "teoriaasi"? Lähdeviitteet, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No samaa kuin kakkonen, helppohan tuo on, älä kutsu pikkulapsiperheitä. Tuskin ne kutsumatta teille sisään tunkevat?
BUAAHHAAHA! Tuo edellinen tuli siis ihan väärään ketjuun :D
Palaan sinne. Jatkakaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit sanoa.
Mun yks asunto oli just sellainen ahtautensa takia, että siellä olisi mennyt hermo kaikilla, jos sinne olisi tullut pieniä lapsia.
Kerroin pikkulapsiperheiden vanhemmille ihan suoraan, että tilanne on se, että siellä on niin paljon hajoavaa myös matalalla etten halua, että meistä kellään turhaan tulee paha mieli.
Tavattiin sitten mm. hiekkalaatikon reunalla yms sen aikaa, kun asuin tuossa asunnossa.
Entä sitten jos sulle tulee lastenlapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään halua, joten en kutsu kylään.
Ei sun tartte ääneen sanoa, voi sen kuiskatakki.
No mut hei ymmärrän kyllä. Silloin kun lapsemme oli 0-2 v niin meillä meni rikki koko asunto. Ei tajuttu tuoreina typerinä vanhempina laittaa sisustusta "lapsiturvalliseksi."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 14:24"]
Mä oon lähinnä sanaton. Oon jotenkin tottunut niin erilaiseen elämäntapaan, että tuota on vaikea ymmärtää. Mutta sun kotisihan se on.
[/quote]
Mua häiritsi ainainen sotku ja kaaos silloin 10v sitten, että haluaisin nyt oikeasti elää rauhallisempaa elämää ja nimenomaan sisustaa kotini itselleni mieleiseksi. Tiedän, että meillä on hankala koti pikkulapsille (ei turvaportteja portaissa ja kaikki nuo lasiseinät ja muut) ja siksi pikkulapsille tämä on vähän tyhmä kyläilykohde.
En nyt väkisin meille ketään kutsukaan, mutta moni kutsuu itse itsensä. Asumme keskustassa ja moni tuttava haluaa aina piipahtaa kesken shoppailunsa meillä, kun asumme niin kätevästi matkan varrella.
Kuinka tökeröä olisi siis vain sanoa suoraan, etten halua pikkulapsia kotiini?
ap
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 14:26"]
Entä sitten jos sulle tulee lastenlapsia?
[/quote]
Se on taas aika erikseen. Nyt vaan tuntuu siltä, ettei tehtäväni ole sisustaa mahdollisia pikkulapsia varten, vaan omaa perhettä ja itseäni varten omaa kotiani. En tiedä, omaan korvaan se kuulostaa tosi itsekkäältä ja tyhmältä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän hyvin! Tavatkaa pikkulapsiperheiden kanssa jossain muualla niin kauan, kun lapset ovat pieniä.
Meillä ei ole ikinä sisustettu varsinaisesti lapsiturvallisesti, eivätkä lapset ole juuri koskaan rikkoneet tai sotkeneet mitään (seiniin on pari kertaa piirretty, mutta sen saa onneksi putsattua :D). Tiukka kuri on tosin ollut, eikä meillä noin muutenkaan harrasteta koriste-esineitä ja vastaavia. Mutta paljon on myös kyläilty tällaisissa "aikuiskodeissa", eikä niissäkään ole mitään ongelmia tullut. Ehkä meille on sitten vaan sattunut harvinaisen kiltit ja sisäsiistit lapset.
Vuoroin vieraissa tai jos voit käsi sydämellä sanoa ettet vienyt omiasi kyläilemään kun olivat pieniä niin senkus sanot. Jos veit (sotkivat tai ei,aikakin kultaa muistot) niin aika tökeröä.
Kun kerran kysyt, niin tosi moukkamaista olisi sanoa tuollaista ääneen. Älä kutsu lapsellisia perheitä teille kylään, tai hommaa lapsivieraille jotain tekemistä. Suurin osa hypnotisoituu telkkarin ääreen jos laitat esim. jonkun lastenohjelman pyörimään. Sillä välin ehditte kahvitella rauhassa.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 14:29"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 14:24"]
Mä oon lähinnä sanaton. Oon jotenkin tottunut niin erilaiseen elämäntapaan, että tuota on vaikea ymmärtää. Mutta sun kotisihan se on.
[/quote]
Mua häiritsi ainainen sotku ja kaaos silloin 10v sitten, että haluaisin nyt oikeasti elää rauhallisempaa elämää ja nimenomaan sisustaa kotini itselleni mieleiseksi. Tiedän, että meillä on hankala koti pikkulapsille (ei turvaportteja portaissa ja kaikki nuo lasiseinät ja muut) ja siksi pikkulapsille tämä on vähän tyhmä kyläilykohde.
En nyt väkisin meille ketään kutsukaan, mutta moni kutsuu itse itsensä. Asumme keskustassa ja moni tuttava haluaa aina piipahtaa kesken shoppailunsa meillä, kun asumme niin kätevästi matkan varrella.
Kuinka tökeröä olisi siis vain sanoa suoraan, etten halua pikkulapsia kotiini?
ap
[/quote]
Jos nyt kysyt multa, jonka viestiä lainasit, ja haluat ihan totuudenmukaisen vastauksen, niin kyllä varmasti ne ihmiset loukkaantuu, kun sanot totuuden. Kannattaa se silti sanoa, tuskin kukaan saa mitään irti noista vierailuista, jos ne yksinkertaisesti kiristää sun hermoja. Kyllä se tunnelma välittyy vierailijoihinkin.
Kyllä mä pystyn ymmärtämään tuon sun kaaosinhon, eikä tarkoitukseni ole haukkua sua ihmisenä, mutta kun nyt kysyt mielipidettä asiaan, niin haluat varmasti sen kuulla: musta tuo kuulostaa jotenkin elämälle vieraalta. Tulee mieleen jonkinlainen kontrollifriikkiys. Usko mua, en ihan oikeasti halua käyttää tuota haukkumasanana tai ollakseni ilkeä, mutta sellainen mielikuva mulle tulee. Ehkä kannattaa miettiä, mikä siinä kaaoksessa kuormittaa sua henkisesti niin paljon. Jonkinlainen tunnelukko kenties (inhoan tuota sanaa, mutta ehkä se on tässä ihan käyttökelpoinen)?
Tällaisia ajatuksia tulee mieleen. Mutta kuten jo alkuperäisessä viestissäni sanoin, kyseessä on sinun kotisi ja sinun elämäsi, ja oma elämä on parasta rajata sellaiseksi, että se kuormittaa mahdollisimman vähän. Jos pikkulasten vierailut kuormittavat tarpeettomasti, musta sulla on oikeus niistä kieltäytyä.
Itse arvostan sosiaaliset suhteeni ja ystäväni korkeammalle kuin kukkamaljakon.
Jokaisella on kuitenkin oma prioriteettilistansa, sitä ei käy kieltäminen. Minusta voit sanoa suoraan, ettet halua kotiisi pikkulapsia jos asia kerran on niin. Sinun kotisi ja sinulla on siihen kaikki oikeus. Tämän jälkeen tietenkin ehkä joutuu hyväksymään välien viilenemisen ja etääntymisen joihinkin ystäviin. Toisaalta, jää sinulle se kukkaruukku. Vai oliko se maljakko?
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 14:34"]
Vuoroin vieraissa tai jos voit käsi sydämellä sanoa ettet vienyt omiasi kyläilemään kun olivat pieniä niin senkus sanot. Jos veit (sotkivat tai ei,aikakin kultaa muistot) niin aika tökeröä.
[/quote]
Ei käyty melkein koskaan. Saatiin lapset 10 vuotta aiemmin kuin kaverit kaksikymppisinä, joten kenenkään opiskelijabokseihin ei koskaan meitä kutsuttu. Meillä oli iso koti, niin paljon helpompaa oli kutsua kaikki aina meille. Nyt alkaa kavereilla olla jälkikasvua ja eron pikkulapsiperheen kodista aikuiskodiksi alkaa tajuta.
Tuntuu oikeasti oudolta, että joku napero nappaa sohvatyynyn itselleen ja lähtee kävelemään ympäri asuntoa se kädessään, rutistaa sitä nenäänsä vasten ja siihen jää ilman räkätautiakin jälkiä. Ei meillä kukaan tee sellaista, kun lapset ovat jo isoja. Pikkulapsivaiheessa tuo olisi ollut ihan normaalia, eikä kaikkea voi kieltää, mutta nyt ei ne sohvatyynytkään ole mitään euron Ikea-kamaa..
Rakastan siis lapsia, kyse ei ole tästä.
ap
No voi hyvänen aika... Kyllä on ihmiset vieraantunut Elämästä O_O