Joudunko maksaa miehelle autosta???
Avioliiton aikana ostin auton (minä työssäkäyvä, mies tuolloin työtön). Olen maksanut yksin käsirahan, lyhennykset, verot ja vakuutuksen ja mies tietysti bensoja kun hänen menoja ollaan autolla käyty. Auto on mun nimissä eikä miehellä ole ajokorttia.
Ero tulossa, maksanko puolet auton arvosta miehelle siis, sen lisäksi että mies vie kaiken elektroniikan, koska olen ostanut ne nimenomaan hänelle. Siinä ei ole mitään epäselvää, mutta tuntuu epäreilulta että ensin elätän ja ostan lahjoja, joutuisin vielä omasta autostani miehelle maksaa!
Joten miten menee tää juttu? Mä olen pyytänyt että saan pitää huonekalut, mies vie tv:n, digiboksin, tietokoneen, kun ne on hänen.
Kommentit (69)
Miten vaikea voi olla ottaa asioista selvää kun menee naimisiin? Ei nämä mitään uusia tietoja ole. Niin se vaan menee että avioliitossa kaikki lasketaan yhteiseksi ilman avioehtoa joten puoliksi ne menee. Oli ap kuinka järkyttynyt tahansa.
Jos itsellä on omaisuutta enemmän kuin toisella, on sulaa tyhmyyttä mennä naimisiin ilman avioehtoa. Siitä tyhmyydestä joutuu maksamaan kalliisti jos eroaa.
Ihmiset usein eivät tajua, että avioliitto on taloudellis-juridinen sopimus.
Ihan oikeesti ap. Itse avioliittosopimuksen teit, joten nyt kannattaa välttää katkeroituminen ja suunnata katse tulevaisuuteen. Jatkossa sun ei tarvitse elättää miestä ja saat kelalta elatusavut ja yh-lisät. Se on aika pitkä penni kuussa ja säästyneet varat voit käyttää uusiin sijoituksiin. Elämä ei ole aina reilua, itsekin luuserimiestä avoliitossa pitkään elättäneenä tiedän.
Miten tämä voi tulla ap:lle yllätyksenä? Ainakin ennen peruskoulussakin opetettiin, mitä avioliitto ja avioero tarkoittavat. Ja kuinka ositus tehdään. Kuuluu kyllä ihan yleissivistykseen.
Ei se oikeasti mene ihan noin mustavalkoisesti 50/50.
Kyllä siinä otetaan myös huomioon vähän sitäkin, että kuka on maksanut mitä, miksi ja milloin.
Eli siis tyyliin, perheellä on käyttöauto, vaimolla oma auto ja miehellä moottoripyörä. Pyörä on miehen, vaimon auto on vaimon ja perheen auto on molempien. Samoin, jos vaimo on maksanut koko kodin ja siihen päälle ostanut sijoitusasunnon, voi pesänjakaja helposti katsoa, että koti on yhteistä omaisuutta, mutta sijoitusasunto vain vaimon.
Kyllä avioliitossakin voi tulla henkilökohtaista omaisuutta, mutta ei toisen kustannuksella.
Toki helpommalla pääsee, kun avioehto on tehtynä ja varsinkin nuo suuremmat siinä eritelty ja listattu.
Nimim. Juuri osituksen tehnyt ja toisen vierestä seurannut
Siis haluaako mies että kaikki menee fifty - fifty eli et pysty vetoamaan hänen moraaliinsa? Sillä ositusta ei ole PAKKO tehdä puoliksi, pääasiassa että se tehdään sovussa. (esim mieheni lähti ekasta nuoruudenaikaisesta liitosta muovikassi kädessä koska tyttö oli kaiken kustantanut ja moraalisena ihmisenä mieheni ei kokenut että hänellä olisi ollut oikeus mitään saada mukaansa). Ositusta voidaan sovitella myös kohtuusnäkökohtien perusteella mutta siihen tarvitset sitten laki-ihmisten apua.
Mutta ensiksi kannattaisi jutella aikuisten oikeasti miehen kanssa että kokeeko hän oikeaksi ja reiluksi vaatia puolta autosta ja sijoituksista.
"Joudunko maksaa miehelle autosta???"
Joudut.
Sun tarvii potkia, sorkkia, maksaa ja kärsiä!
Eehhheee... :)
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 11:30"]
Ei se oikeasti mene ihan noin mustavalkoisesti 50/50.
Kyllä siinä otetaan myös huomioon vähän sitäkin, että kuka on maksanut mitä, miksi ja milloin.
Eli siis tyyliin, perheellä on käyttöauto, vaimolla oma auto ja miehellä moottoripyörä. Pyörä on miehen, vaimon auto on vaimon ja perheen auto on molempien. Samoin, jos vaimo on maksanut koko kodin ja siihen päälle ostanut sijoitusasunnon, voi pesänjakaja helposti katsoa, että koti on yhteistä omaisuutta, mutta sijoitusasunto vain vaimon.
Kyllä avioliitossakin voi tulla henkilökohtaista omaisuutta, mutta ei toisen kustannuksella.
Toki helpommalla pääsee, kun avioehto on tehtynä ja varsinkin nuo suuremmat siinä eritelty ja listattu.
Nimim. Juuri osituksen tehnyt ja toisen vierestä seurannut
[/quote]Niin, eihän ne omistussuhteet muutu avioerossa MUTTA kaiken omaisuuden (sekä oman että yhteisen) arvo lasketaan yhteen ja puolitetaan. Tuossa sinun esimerkissäsi siis sijoitusasunto on toki vaimon, mutta sen arvo otetaan osituksessa huomioon.
Yhteisellä ja omalla omaisuudella on tässä siis vain se ero, että yhteisestä pitää päättää kumpi sen pitää, mutta oman saa pitää automaattisesti JA itse päättää millä osituksen maksaa.
Eli esim. kodin arvo 200 te, koti yhteinen.
Vaimolla sijoitusasunto 50te ja auto 50te.
Miehellä ei omaisuutta.
Yhteensä omaisuus 300 te, josta molemmille pitää jäädä osituksen jälkeen 150 tonnia. Koti myydään ja molemmat saa siitä 100 tonnia, jonka jälkeen vaimo saa päättää antaako miehelle sijoitusasunnon vai auton. Miehellä ei siis ole siihen sanomista kumman hän saa, koska ko. omaisuudet ovat vaimon nimissä. Jos taas myös auto ja sijoitusasunto olisivat yhteisiä, pitäisi eroavan parin päästä sopimukseen siitä kumpi saa auton ja kumpi asunnon. Kumpikaan ei siis voisi yksin siitä päättää, koska ne ovat yhteisiä.
Molemmissa tapauksissa siis lopussa kummallakin on saman verran omaisuutta, mutta osituksessa maksupuolelle jäänyt saa itse päättää millä omaisuudella osituksen tasoittaa.
Sitten taas osituksen kohtuullistamista voi hakea käräjäoikeudesta, esimerkiksi jos tuossa tilanteessa avioliitto olisi kestänyt vain vuoden, voisi vaimo hakea oikeudesta kohtuullistamista jottei hän joutuisi antamaan miehelle mitään. Se hakemus sitten taas voi joko mennä läpi tai ei, riippuen liiton kestosta ja siitä mitä mies on tehnyt perheen eteen.
Naimisissa vai avoliitossa? Jos avoliitossa, niin mies saa tavaransa ja sinä omasi. Jos naimisissa, niin kaikki puolikis, myös ne miehen lahjat lasketaan hänen pottiinsa mukaan ja jos hänen pottinsa on arvokkaampi, niin hän maksaa sinulle.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 11:30"]
Ei se oikeasti mene ihan noin mustavalkoisesti 50/50.
Kyllä siinä otetaan myös huomioon vähän sitäkin, että kuka on maksanut mitä, miksi ja milloin.
Eli siis tyyliin, perheellä on käyttöauto, vaimolla oma auto ja miehellä moottoripyörä. Pyörä on miehen, vaimon auto on vaimon ja perheen auto on molempien. Samoin, jos vaimo on maksanut koko kodin ja siihen päälle ostanut sijoitusasunnon, voi pesänjakaja helposti katsoa, että koti on yhteistä omaisuutta, mutta sijoitusasunto vain vaimon.
Kyllä avioliitossakin voi tulla henkilökohtaista omaisuutta, mutta ei toisen kustannuksella.
Toki helpommalla pääsee, kun avioehto on tehtynä ja varsinkin nuo suuremmat siinä eritelty ja listattu.
Nimim. Juuri osituksen tehnyt ja toisen vierestä seurannut
[/quote]Niin, eihän ne omistussuhteet muutu avioerossa MUTTA kaiken omaisuuden (sekä oman että yhteisen) arvo lasketaan yhteen ja puolitetaan. Tuossa sinun esimerkissäsi siis sijoitusasunto on toki vaimon, mutta sen arvo otetaan osituksessa huomioon.
Yhteisellä ja omalla omaisuudella on tässä siis vain se ero, että yhteisestä pitää päättää kumpi sen pitää, mutta oman saa pitää automaattisesti JA itse päättää millä osituksen maksaa.
Eli esim. kodin arvo 200 te, koti yhteinen.
Vaimolla sijoitusasunto 50te ja auto 50te.
Miehellä ei omaisuutta.
Yhteensä omaisuus 300 te, josta molemmille pitää jäädä osituksen jälkeen 150 tonnia. Koti myydään ja molemmat saa siitä 100 tonnia, jonka jälkeen vaimo saa päättää antaako miehelle sijoitusasunnon vai auton. Miehellä ei siis ole siihen sanomista kumman hän saa, koska ko. omaisuudet ovat vaimon nimissä. Jos taas myös auto ja sijoitusasunto olisivat yhteisiä, pitäisi eroavan parin päästä sopimukseen siitä kumpi saa auton ja kumpi asunnon. Kumpikaan ei siis voisi yksin siitä päättää, koska ne ovat yhteisiä.
Molemmissa tapauksissa siis lopussa kummallakin on saman verran omaisuutta, mutta osituksessa maksupuolelle jäänyt saa itse päättää millä omaisuudella osituksen tasoittaa.
Sitten taas osituksen kohtuullistamista voi hakea käräjäoikeudesta, esimerkiksi jos tuossa tilanteessa avioliitto olisi kestänyt vain vuoden, voisi vaimo hakea oikeudesta kohtuullistamista jottei hän joutuisi antamaan miehelle mitään. Se hakemus sitten taas voi joko mennä läpi tai ei, riippuen liiton kestosta ja siitä mitä mies on tehnyt perheen eteen.
[/quote]
Juuri tuota kohtuullistamista tuossa yritinkin hakea, että ei se ole niin mustavalkoista, siksi mainitsin mm. sen pesänjakajan.
Eli aivan samaa asiaa :)
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 10:59"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 10:57"]Näin se menee. Kun ero tulee, niin omaisuus menee puoliksi. Tuntuuko tämä mammojen mielestä nyt jotenkin epäreilulta ja luonnonvastaiselta, kun nainen on maksajaosapuolena ja mies saajana?
[/quote]
Siis myös minun oma auto? :o
[/quote]Kyllä ja myös ne miehen lahjaksi saamat elektroniikka rojut.
Voi pieni kun avioliitossa ei ole sellaista kuin SUN auto!
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 11:43"]
Voi pieni kun avioliitossa ei ole sellaista kuin SUN auto!
[/quote]Onpas, ei avioliitto muuta mitään omistussuhteita. Mutta se auto otetaan toki avioerossa osituksessa huomioon omistajansa omaisuutena.
Joo siis mies ei suostunut siihen ilman vääntöä, että saisin pitää ruokapöydän lasten kanssa. Se on käytetty ja maksoi n. 150e, lupasin maksaa puolet siitä et saan pitää mutta "katotaan kuin sen kanssa käy ". Oon ostanu meille pari lomareissua, miehen osuus 40e ja väliaikainen vyönkiristely muun perheen kanssa. Niistä pyysi puolet hinnasta takaisin.
Eli ei ilmeisesti ole riidaton ero tulossa. Mies lukee näitä viestejä tästä ketjusta ja lähettelee tekstareita että säälii mua.
Arvatkaa eron syy??? ;)
Ap
Mitä hemmettiä sä oot tollasen kanssa menny naimisiin ja tehnyt lapsia? yhtäkkiäkö mies on muuttunut kamalaksi?
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 12:01"]Mitä hemmettiä sä oot tollasen kanssa menny naimisiin ja tehnyt lapsia? yhtäkkiäkö mies on muuttunut kamalaksi?
[/quote]
Vähin äänin pahentunut. Oon rakastanut niin sydän verillä että toivoo aina muutosta kun puhutaan, mutta sitten kun ei mikään vuosien varrella muutu niin itseni ja lasten vuoksi on pakko tehdä jotain.
Ap
Mikäli auto olisi miehen, niin ilomielin veisit puolet sen arvosta.
Kylmä totuus on, että kaikki menee 50/50. Sopuisassa erossa voi tehdä toisinkin mutta jos asianajajiin ja pesänjakajaan mennään, silloin se on 50/50.
Omaisuuden arvo + tilien saldot katsotaan siitä päivästä kun avioeroa on haettu ja esim auton arvo on sen hetken mukainen kuten koko muunkin omaisuuden. Lainat huomioidaan myös tuon päivän mukaan.
Toisen ostamat lahjat huomioidaan lahjoina eikä niitä siis lasketa mukaan ellei niiden arvo ole huomattava.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 12:04"]Mikäli auto olisi miehen, niin ilomielin veisit puolet sen arvosta.
[/quote]
En ole pyytänyt euroakaan sen elektroniikasta, miksi pyytäisin autostakaan. Mä voin vaikka antaa koko auton miehelle, jos se saa kortin hommattua, enemmän se sitä tarvii kuin minä, etälapsen hakuihin. Mua nyt ihmetyttää se, että jos mies sanoo että se haluaa mun maksavan sille, kuten nyt on sanonut, mun myös pitää niin tehdä. Se tuntuu väärältä. Ei siinä tietty muu kuin maksella vaan. Kantapään kautta...
Ap
[quote author="Vierailija" time="24.04.2014 klo 11:18"]
Tietty se haluaa kaikesta rahat nyt kun olen avioeron hakenut, sehän on selvä.
Ap
[/quote]
No tottakai haluaa! Siihenhän hänellä on lain mukaan oikeus ja sinulla velvollisuus!
Olisitko itse valmis putoamaan tyhjän päälle jos roolit olisivat toisinpäin?