Lue keskustelun säännöt.
voiko lapsettomana elää onnellisen elämän?
07.12.2020 |
itse olen vähän että toisaalta kyllä, toisaalta ei.
ja mitä sitten vaaditaan onnelliseen elämään?
Kommentit (157)
lemmikkierheet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin voi. Lapset ovat hirveä riesa, aiheuttavat huolta, sairastavat, sotkevat, metelöivät ja kaikki rahatkin menevät niihin. No tämä oli tietysti kärjistystä, mutta toisaalta totta. Tuo ne varmasti paljon iloa ja rakkauttakin.
Koen olevani onnellinen ilman. Hoivaviettiäni voin toteuttaa lemmikkien avulla.
Ironisinta lemmikkien kanssa elävillä on se, että he eivät pyri tuomaan lemmikeilleen alkuperäistä kasvuympäristöä, vaan istuttavat lemmikeitään kolkoissa kerrostalohuoneissa, missä itsekin ovat yksikseen ja hissukseen.
Viedään eräällä tavalla se lemmikki samaan vankeuteen. Jos kärjistetysti asian toisi ilmi, niin kyse olisi eläinrääkkäyksestä ja suoraan verrattuna ylikasteltuun tai liian kuivaan perseilevään peikonlehteen.
Ei edes pyritä tuomaan lemmikille onnellisuutta. Se vain nököttää apaattisesti asunnossa tuomassa iloa yksinäiselle tai lapsettomalle pariskunnalle. Se pieni parka joutuu kenties riidan välikappaleeksi, siitä kuka vie "kuselle ja paskalla" tällä kertaa.
Isoilla pyöreillä tummilla silmillä se katselee aluksi narttuisäntää ja sitten isäntäänsä pientä pörröistä päätä käännellen hädissään. "En ymmärrä mistä he huutavat".
Sitten se laskee alleen matolle. Ja siitäkö huuto vasta alkaakin.
Lemmikkieläinten pitohan on eläinrääkkäystä.
Viedään eläin tämän luontaisesta ympäristöstä ja laumasta eroon ja sitten leikitään kotia.
Verrattavissa tuotantolihalaitoksiin ja vakavaan vapaudenriistoon.
Mutta mitä vain että lapseton voisi olla onnellinen. Kukaan ei kysy lemmikin mielipidettä tai perseilevän peikonlehden tuntoja, siitä kuninka kuiva huoneilma on. Ja miksei tämä pääse kukkimaan ja lisääntymään.
Sama pätee lemmikkien sterilointeihin. Kukaan ei kysy lemmikiltä. Kukaan ei päästä lemmikkejään noudattamaan ikivanhaa riittiä, jossa lemmikki tuottaa jälkipolvea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voisi elää onnellista ja hyvää elämää, kyllä sitä sisältöä saa muistakin asioista :)
https://yle.fi/uutiset/3-10729799
Yksinäisyys on elimistölle kuin 15 tupakkaa päivässä – toisten seurassa ihminen kylpee hyvissä hormoneissa
"Kylpee oksitosiinissa, endorfiineissa ja dopamiinissa" kuulostaa riippuvuudelta.
Olisi hienoa, jos ymmärrettäisiin sellainen asia vapaaehtoisesti lapsettomista, että tarve olla lisääntymättä on syvä, psykologinen tarve. On turhauttavaa, kun vela-elämää selitetään niin pinnallisilla asioilla kuin esim. ura tai harrastukset. Kyseessä on aivan yhtä syvä psykologinen tarve kuin lisääntyä.
Toiseksi, veloista ja lapsettomuudesta kärsivistä ei missään nimessä pidä puhua samaan aikaan. Kaksi täysin eri asiaa.
Ja sitten, mitä järkeä vertailla lapsellisia/lapsettomia, kukin määrittelee oman onnensa itse.
Itse olen erittäin tyytyväinen ja onnellinen omaan elämääni velana. Tunnen empatiaa lapsellisia kohtaan, huolta ja murhetta tuntuu olevan aivan jatkuvasti.
Jos löytää elämälle tarkoituksen jostain muusta. Ei helppoa eikä sovi monille, mutta kyllä se mahdollista on.
Ihmisen (ja muidenkin) biologiaan on vain syväkoodattuna voimakas tarve lisääntymiseen. Tuon ohittaminen edellyttää yleensä pitkää ja systemaattista aivopesua ja silti biologia puskee pintaan ja tekee yleensä esimerkiksi feministien elämästä onnetonta.
hm kirjoitti:
Jos löytää elämälle tarkoituksen jostain muusta. Ei helppoa eikä sovi monille, mutta kyllä se mahdollista on.
Ihmisen (ja muidenkin) biologiaan on vain syväkoodattuna voimakas tarve lisääntymiseen. Tuon ohittaminen edellyttää yleensä pitkää ja systemaattista aivopesua ja silti biologia puskee pintaan ja tekee yleensä esimerkiksi feministien elämästä onnetonta.
Täyttä puppua ja soopaa, että tarvittaisiin aivopesua... Ihminen on biologinen olento.
Biologisen puolen lisäksi meillä on aivan yhtä vahvana sosiaaliset ja psykologiset tarpeet. Biologia ei määrää meitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voisi elää onnellista ja hyvää elämää, kyllä sitä sisältöä saa muistakin asioista :)
https://yle.fi/uutiset/3-10729799
Yksinäisyys on elimistölle kuin 15 tupakkaa päivässä – toisten seurassa ihminen kylpee hyvissä hormoneissa
"Kylpee oksitosiinissa, endorfiineissa ja dopamiinissa" kuulostaa riippuvuudelta.
Kyllä. Myös ruuansulatuselimistö kertoo meille milloin on syötävä ja nautittava ravintoa. Sekin kuulostaa ihan riippuvuudelta. Kun pysäyttää hengittämisen, niin pian tulee pakko hengittää. Kuulostaa riippuvuudelta, kun yrittää olla ajattelematta, niin ajatuksia vain syntyy, kuulostaa riippvuudelta.
Mistään näistä ei itse voi päättää. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Lapsettomuus on syvä tragedia.
Luonto itää itsestään ja elämä on riippuvainen elämästä.
Ei kukaan ole erillinen osa irrallaan mistään.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hienoa, jos ymmärrettäisiin sellainen asia vapaaehtoisesti lapsettomista, että tarve olla lisääntymättä on syvä, psykologinen tarve. On turhauttavaa, kun vela-elämää selitetään niin pinnallisilla asioilla kuin esim. ura tai harrastukset. Kyseessä on aivan yhtä syvä psykologinen tarve kuin lisääntyä.
Toiseksi, veloista ja lapsettomuudesta kärsivistä ei missään nimessä pidä puhua samaan aikaan. Kaksi täysin eri asiaa.
Ja sitten, mitä järkeä vertailla lapsellisia/lapsettomia, kukin määrittelee oman onnensa itse.
Itse olen erittäin tyytyväinen ja onnellinen omaan elämääni velana. Tunnen empatiaa lapsellisia kohtaan, huolta ja murhetta tuntuu olevan aivan jatkuvasti.
Mutta toisaalta tuo on vain keino selviytyä ja selittaa asia itselle ja muille.
Ei meitä muita haittaa lapsettomuus, silti se on syvä tragedia.
Koska luonto aina itää ja laajenee ympärille.
Ei lastentekoa suunnitella tai päätetä. Lapsia syntyy maailmaan siinä missä appelsiineja tulee puuhun ja putoilee. Maailma ihmisiö tällä kertaa ja syntyvyys on todella raju.
On ihan selvää kun seuraa maailmalla tätä syntyvyyttä ja säännöstelyä. Niin ei asioita päätetä. Ei puukaan päätä siemenistä. Ihmiset ovat biologisia koneita siinä missä muutkin eliöt ovat.
Se että sinä olet lapseton, niin älä selittele sitä. Se on syvä tragedia.
Ihmisillä on tapana selvittää ja elää harhassa omasta jumaluudesta ja älykkyydestä.
Älykkyys ja minuus on vain se koneisto joka käskee sinua hengittämään kun pysäytät hengityksen ja yrität lopettaa itsesi pitkällä paastolla vaikkapa. Se on keino tehdä itsestä yksilö, vaikka olemme vain yksi laji.
On syvä tragedia ettet siirrä perintötekijöitäsi jatkoon tulevaisuuteen lajimme kannalta.
Minä haluaisin että myös sinä siirtyisit tulevaisuuteen kanssamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
hm kirjoitti:
Jos löytää elämälle tarkoituksen jostain muusta. Ei helppoa eikä sovi monille, mutta kyllä se mahdollista on.
Ihmisen (ja muidenkin) biologiaan on vain syväkoodattuna voimakas tarve lisääntymiseen. Tuon ohittaminen edellyttää yleensä pitkää ja systemaattista aivopesua ja silti biologia puskee pintaan ja tekee yleensä esimerkiksi feministien elämästä onnetonta.
Täyttä puppua ja soopaa, että tarvittaisiin aivopesua... Ihminen on biologinen olento.
Biologisen puolen lisäksi meillä on aivan yhtä vahvana sosiaaliset ja psykologiset tarpeet. Biologia ei määrää meitä.
Uskot sieluun?
Sosiaalisuus ja psykologia on mielestäni biologiaa ja se määrittelee juurikin meitä.
Erittelemäsi asiat ovat lihaa eikä mitään henkimaailman juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hienoa, jos ymmärrettäisiin sellainen asia vapaaehtoisesti lapsettomista, että tarve olla lisääntymättä on syvä, psykologinen tarve. On turhauttavaa, kun vela-elämää selitetään niin pinnallisilla asioilla kuin esim. ura tai harrastukset. Kyseessä on aivan yhtä syvä psykologinen tarve kuin lisääntyä.
Toiseksi, veloista ja lapsettomuudesta kärsivistä ei missään nimessä pidä puhua samaan aikaan. Kaksi täysin eri asiaa.
Ja sitten, mitä järkeä vertailla lapsellisia/lapsettomia, kukin määrittelee oman onnensa itse.
Itse olen erittäin tyytyväinen ja onnellinen omaan elämääni velana. Tunnen empatiaa lapsellisia kohtaan, huolta ja murhetta tuntuu olevan aivan jatkuvasti.
Mutta toisaalta tuo on vain keino selviytyä ja selittaa asia itselle ja muille.
Ei meitä muita haittaa lapsettomuus, silti se on syvä tragedia.
Koska luonto aina itää ja laajenee ympärille.
Ei lastentekoa suunnitella tai päätetä. Lapsia syntyy maailmaan siinä missä appelsiineja tulee puuhun ja putoilee. Maailma ihmisiö tällä kertaa ja syntyvyys on todella raju.
On ihan selvää kun seuraa maailmalla tätä syntyvyyttä ja säännöstelyä. Niin ei asioita päätetä. Ei puukaan päätä siemenistä. Ihmiset ovat biologisia koneita siinä missä muutkin eliöt ovat.
Se että sinä olet lapseton, niin älä selittele sitä. Se on syvä tragedia.
Ihmisillä on tapana selvittää ja elää harhassa omasta jumaluudesta ja älykkyydestä.
Älykkyys ja minuus on vain se koneisto joka käskee sinua hengittämään kun pysäytät hengityksen ja yrität lopettaa itsesi pitkällä paastolla vaikkapa. Se on keino tehdä itsestä yksilö, vaikka olemme vain yksi laji.
On syvä tragedia ettet siirrä perintötekijöitäsi jatkoon tulevaisuuteen lajimme kannalta.
Minä haluaisin että myös sinä siirtyisit tulevaisuuteen kanssamme.
Kylläpä se vaan päätetään. Voit tarkastella, että miksi tämä asia aiheuttaa sinussa niin paljon aggressiota, se taitaa olla se todellinen tragedia, sinun omassa elämässäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hm kirjoitti:
Jos löytää elämälle tarkoituksen jostain muusta. Ei helppoa eikä sovi monille, mutta kyllä se mahdollista on.
Ihmisen (ja muidenkin) biologiaan on vain syväkoodattuna voimakas tarve lisääntymiseen. Tuon ohittaminen edellyttää yleensä pitkää ja systemaattista aivopesua ja silti biologia puskee pintaan ja tekee yleensä esimerkiksi feministien elämästä onnetonta.
Täyttä puppua ja soopaa, että tarvittaisiin aivopesua... Ihminen on biologinen olento.
Biologisen puolen lisäksi meillä on aivan yhtä vahvana sosiaaliset ja psykologiset tarpeet. Biologia ei määrää meitä.
Uskot sieluun?
Sosiaalisuus ja psykologia on mielestäni biologiaa ja se määrittelee juurikin meitä.
Erittelemäsi asiat ovat lihaa eikä mitään henkimaailman juttuja.
Voi että, sosiaaliset ja psykologiset seikat eivät ole biologiaa. Ihmisessä on monta puolta, ne vaikuttavat toinen toisiinsa, mutta lapsiasiassa emme ole vain lisääntymään pyrkiviä biologia olentoja. En minä ainakaan, puusta olen laskeutunut jo hyvän aikaa sitten.
Oli tylsää ja selasin ketjun läpi. Pelottavinta tässä on, että mielipiteidensä perusteella tuo enterin löytänyt huru-ukko on mennyt lisääntymään. Se jos mikä on tragedia (häntä lainatakseni).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hienoa, jos ymmärrettäisiin sellainen asia vapaaehtoisesti lapsettomista, että tarve olla lisääntymättä on syvä, psykologinen tarve. On turhauttavaa, kun vela-elämää selitetään niin pinnallisilla asioilla kuin esim. ura tai harrastukset. Kyseessä on aivan yhtä syvä psykologinen tarve kuin lisääntyä.
Toiseksi, veloista ja lapsettomuudesta kärsivistä ei missään nimessä pidä puhua samaan aikaan. Kaksi täysin eri asiaa.
Ja sitten, mitä järkeä vertailla lapsellisia/lapsettomia, kukin määrittelee oman onnensa itse.
Itse olen erittäin tyytyväinen ja onnellinen omaan elämääni velana. Tunnen empatiaa lapsellisia kohtaan, huolta ja murhetta tuntuu olevan aivan jatkuvasti.
Mutta toisaalta tuo on vain keino selviytyä ja selittaa asia itselle ja muille.
Ei meitä muita haittaa lapsettomuus, silti se on syvä tragedia.
Koska luonto aina itää ja laajenee ympärille.
Ei lastentekoa suunnitella tai päätetä. Lapsia syntyy maailmaan siinä missä appelsiineja tulee puuhun ja putoilee. Maailma ihmisiö tällä kertaa ja syntyvyys on todella raju.
On ihan selvää kun seuraa maailmalla tätä syntyvyyttä ja säännöstelyä. Niin ei asioita päätetä. Ei puukaan päätä siemenistä. Ihmiset ovat biologisia koneita siinä missä muutkin eliöt ovat.
Se että sinä olet lapseton, niin älä selittele sitä. Se on syvä tragedia.
Ihmisillä on tapana selvittää ja elää harhassa omasta jumaluudesta ja älykkyydestä.
Älykkyys ja minuus on vain se koneisto joka käskee sinua hengittämään kun pysäytät hengityksen ja yrität lopettaa itsesi pitkällä paastolla vaikkapa. Se on keino tehdä itsestä yksilö, vaikka olemme vain yksi laji.
On syvä tragedia ettet siirrä perintötekijöitäsi jatkoon tulevaisuuteen lajimme kannalta.
Minä haluaisin että myös sinä siirtyisit tulevaisuuteen kanssamme.
Kylläpä se vaan päätetään. Voit tarkastella, että miksi tämä asia aiheuttaa sinussa niin paljon aggressiota, se taitaa olla se todellinen tragedia, sinun omassa elämässäsi.
Ei päätetä.
Kuten ei tätä keskusteluakaan päätetä milloin se päätetään.
Ymmärrätkö nyt?
Et sinä tiedä mitä sinä tulet tekemään tai mitä tulee tapahtumaan. Asiat on ratkaistu jo ennen kuin sinä asioista päätit. On vain itsepetos että asioista päätetään.
Jos voisin päättää, niin en keskustelisi tätä keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hm kirjoitti:
Jos löytää elämälle tarkoituksen jostain muusta. Ei helppoa eikä sovi monille, mutta kyllä se mahdollista on.
Ihmisen (ja muidenkin) biologiaan on vain syväkoodattuna voimakas tarve lisääntymiseen. Tuon ohittaminen edellyttää yleensä pitkää ja systemaattista aivopesua ja silti biologia puskee pintaan ja tekee yleensä esimerkiksi feministien elämästä onnetonta.
Täyttä puppua ja soopaa, että tarvittaisiin aivopesua... Ihminen on biologinen olento.
Biologisen puolen lisäksi meillä on aivan yhtä vahvana sosiaaliset ja psykologiset tarpeet. Biologia ei määrää meitä.
Uskot sieluun?
Sosiaalisuus ja psykologia on mielestäni biologiaa ja se määrittelee juurikin meitä.
Erittelemäsi asiat ovat lihaa eikä mitään henkimaailman juttuja.
Voi että, sosiaaliset ja psykologiset seikat eivät ole biologiaa. Ihmisessä on monta puolta, ne vaikuttavat toinen toisiinsa, mutta lapsiasiassa emme ole vain lisääntymään pyrkiviä biologia olentoja. En minä ainakaan, puusta olen laskeutunut jo hyvän aikaa sitten.
Olet syvästi väärässä.
Et vain voi sille mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli tylsää ja selasin ketjun läpi. Pelottavinta tässä on, että mielipiteidensä perusteella tuo enterin löytänyt huru-ukko on mennyt lisääntymään. Se jos mikä on tragedia (häntä lainatakseni).
Hän kieltämättä naulasi tämän ketjun vastauksen jo sivulla neljä muistaakseni.
Lapsettomana ei voi elää ihmisen onnea, koska ilman lapsia ei synny ihmistä ja täten ei ole myöskään enää ihmisen onnea.
Hän voitti älykkyydellään teidät muut ja se on suuri tragedia. Se harmittaa teitä pitkään.
Lapsettomana voi elää ihan hyvää elämää. Maailmassa on jo nyt liikaa ihmisiä, joten lapsettomuus on jopa toivottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomana voi elää ihan hyvää elämää. Maailmassa on jo nyt liikaa ihmisiä, joten lapsettomuus on jopa toivottavaa.
Kloonaamista ei ole vielä aloitettu, joten lapsettomana ei voi elää onnellista elämää, koska elämää ei olisi enää, jos lapsettomuus olisi normi.
Kuulostaa ihan epäpätevältä rotututkimukselta suoraan muinaisen Ruotsin ja göringin jutuilta.
Mikä siinä aatteessa oikein viehättää ihmisiä?