Lue keskustelun säännöt.
voiko lapsettomana elää onnellisen elämän?
07.12.2020 |
itse olen vähän että toisaalta kyllä, toisaalta ei.
ja mitä sitten vaaditaan onnelliseen elämään?
Kommentit (157)
Todennäköisesti olisin onnellisempi ilman lasta. Hirveä myöntää, mutta tällä kokemuksella olisi jäänyt lapsi tekemättä. Yhteiskunta on nykyään merkittävä asioiden hankaloittaja, mikä tuli itselleni aika yllätyksenä. Eli tähän yhteiskuntaan en lasta enää tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä kyllä olen sitä mieltä, että yksinkertaiset ihmiset lisääntyvät eniten, ovat sitten tyytymättömiä valintaansa ja nälvivät ja tiuskivat toisenlaisen elämäntavan valinneita kohtaan, kokevat kaiken erilaisen uhkaksi itselleen. Tämän sain kokea kun tein vasta valmistuneena filosofian maisterina siivoustyötä, tuli juteltua työkavereiden kanssa ja sanoin olevani vapaaehtoisesti lapseton, menossa sterilisaatioon ja voi jestas sitä silmien pyörittelyä ja melkeinpä raivostumista miten en tajua elämän onnesta mitään, jään vanhana yksin ym. Nyt olen jo vuosia ollut koulutustani vastaavassa työssä ja kukaan ei ihmettele minun elämääni, päinvastoin täällä on muitakin vapaaehtoisesti lapsettomia.
Vierailija kirjoitti:
diid in diid kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
evoluutio ja ihminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voisi? Ei ne lapset automaattisesti tee onnelliseksi, etenkään jos ne tekee vain siksi kun muutkin tekevät.
Juuri sen takia ne tekeekin. Eli olet väärässä :)
Olet niin väärässä kuin pässi on käydessään sikalassa.
Ajatellaan nyt ihmistä vaikka eläimenä siinä missä pässi ja sika on.
Samat hormonitoiminnot ja elämänkaari löytyy kiinteänä osana omaa henkistä hyvinvointia.
Pelkästään parisuhde antaa miehelle pidempiä elinvuosia. Tämä on todistettu.
Myös masentuneisuutta on vähemmän. Hormonitoiminta on kunnossa kun ihminen elää ihmisyhteisössä.
Yksin elävä voi heikommin. Voi todistaa vaikka verikokein ja seuraamalla sydäntä.
Psyyke on olennaisin joka alkaa oireilemaan yksinäisyydessä.
Ihminen on eläin.
Ihmisen elämänkaari on syntymä, lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhemmuus, vanhuus.
Tähän sisältyy kaikki sosiaaliset verkostot olennaisesti.
Me käytämme kieltä ja olemme hyvin sosiaalisia.
Perheellinen noudattaa sitä normia ihmislajin elämässä. Elää terveellisemmin ja paremmin kuin ilman perhettä elävät. Tämä on ihan normaalia biologiaa johon sisältyy kaikki.
Ihminen joka on olosuhteiden pakosta joutunut lapsettomaksi tai parisuhteettomaksi on surullinen.
Tämä on se normi. Eliö vaatii sen elinkaaren toteutumista, muutoin se alkaa oireilemaan negatiivisesti psyykeeltään.
Itse henkilökohtaisesti toivon jokaiselle tervettä ihmiselämää, hyvän kumppanin, paljon lapsia ja ystäviä ympärille.
Ehkä nuo asiat tekee sitten keskivertoa tyhmemmän onnelliseksi. Ainakaan tuon tekstin kirjoittajan älykkyys ei selvästi säkenöi. Ei osaa edes kirjoittaa kuin irrallisia lauseita eri riveille. Mitäpä sitä sitten muuta tekisi kuin lapsia ja toivoisi että niistä tulee edes äitiänsä fiksumpia.
Minäkin loukkaannuin nuorempana, jos joku oli erimieltä kanssani asioista.
Se on ihmiselle ihan luonnollista suuttua, kun joku sanelee sellaista mikä voikin olla ihan totta.
Ei ihmisellä välttämättä ole omaa tahtoa ja perheettömyys ja parisuhteettomuus on vain epäonninen tragedia.
Hyvä huomio.
Ainakin hän ei osanut hillitä itseään, vaan ryntäsi lähes apinamaiseen ilkkuvaan pilkkaan aiheesta.
Hän ei kyennyt hillitsemään itseään.
Hyvä huomio in diid.
Kun kehuu itseään muka toisena henkilönä, niin kannattaa edes silloin muuttaa kirjoitustyyliään. Ihan vain vinkkinä, kun ei sillä alhaisella äo:lla ilmeisesti edes se välähdä ;)
Huomasihan sen jo otsikosta. Sama hyypiö esiintyy hölmöläisenä ja antaa vastapuolen pilkata itseään. Ei ole tyypillistä suomalaista mielipidevaikuttamista. Vastapuoli esiintyy kiusaajina ja hänen omat agumentit saavat myötätuntolisää. On hyvin heikko taktiikka lähteä arvostelemaan henkilöä (anonyymiä varsinkin), kun pitäisi osata puida hänen osoittamia argumentteja vastaan.
Kyseessähän oli että ihminen on apinaeläin. Laumaeläin.
Onko omaa tahtoa ja miten paljon ja missä määrin ympäristö vaikuttaa tähän? Missä määrin nykyisessä länsimaisessa ympäristössä ihmisen elämä on muuttunut?
Mitä muutoksia on tapahtunut tässä varrella. Tasa-arvot sun muut ja teollistuminen.
Otsikon vastausta tuskin voidaan demokraattisesti päättää äänestämällä? Myöskään itsepetos ei tule kuuloonkaan. Se että velana tai sinkkuna alkaa suuna päänä syyttämään anonyymia kirjoittajaa trolliksi.
Asiasta ei päästä näin eteen päin.
Pitää pohtia nyt ihan aikuisten oikeasti ihmistä apinaeläimenä.
Sitten pitää pohtia onnellisuuden määritelmää. Jos ihminen villinä eliönä (onko villi vai domestikoitunut) eläisi optimaalisessa ympäristössä, niin mitä kaikkea hän tarvitsisi, että eliön elämä toteutuisi ravinteineen ja kaikkine kasvutekijöineen optimaalisesti.
Kyllä siihen perhe kuuluu, lapset ja ystävät.
Siitä se onni on tehty.
Kaikille heikkomielisille pohdittavaksi huonekasvin ja lemmikin hyvinvointi ja optimaalinen onnen lisäys.
Mitä se huonekasvi tai lemmikki tarvitsee saavuttaakseen suurimman onnellisuuden?
Ravinteita, leikkiä, vuorovaikutusta. Moni naaras alkaa oireilemaan, jos ei saa pentuja. Tulee kohtutulehduksia yms. Urokset lihoo ja masentuu, kun osa elintoiminnoista poistetaan.
Jonkun selvityksen mukaan tahattomasti lapsettomat ovat lapsiperhepareja surullisempia ensimmäiset viisi vuotta hoitojen päättymisen jälkeen, mutta sen jälkeen pääsevät tasoihin muiden parien kanssa. Voi tietenkin olla, että suru nousee uudelleen pintaan vanhana, kun puoliso kuolee ja silloin ollaan täysin yksin tai erotilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä olen sitä mieltä, että yksinkertaiset ihmiset lisääntyvät eniten, ovat sitten tyytymättömiä valintaansa ja nälvivät ja tiuskivat toisenlaisen elämäntavan valinneita kohtaan, kokevat kaiken erilaisen uhkaksi itselleen. Tämän sain kokea kun tein vasta valmistuneena filosofian maisterina siivoustyötä, tuli juteltua työkavereiden kanssa ja sanoin olevani vapaaehtoisesti lapseton, menossa sterilisaatioon ja voi jestas sitä silmien pyörittelyä ja melkeinpä raivostumista miten en tajua elämän onnesta mitään, jään vanhana yksin ym. Nyt olen jo vuosia ollut koulutustani vastaavassa työssä ja kukaan ei ihmettele minun elämääni, päinvastoin täällä on muitakin vapaaehtoisesti lapsettomia.
Kannattaa suoraan alkaa tohtoriksi. Voit myöntää muille arvon ja ottaa arvon pois.
Olet aika selvä tapaus siinä mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä olen sitä mieltä, että yksinkertaiset ihmiset lisääntyvät eniten, ovat sitten tyytymättömiä valintaansa ja nälvivät ja tiuskivat toisenlaisen elämäntavan valinneita kohtaan, kokevat kaiken erilaisen uhkaksi itselleen. Tämän sain kokea kun tein vasta valmistuneena filosofian maisterina siivoustyötä, tuli juteltua työkavereiden kanssa ja sanoin olevani vapaaehtoisesti lapseton, menossa sterilisaatioon ja voi jestas sitä silmien pyörittelyä ja melkeinpä raivostumista miten en tajua elämän onnesta mitään, jään vanhana yksin ym. Nyt olen jo vuosia ollut koulutustani vastaavassa työssä ja kukaan ei ihmettele minun elämääni, päinvastoin täällä on muitakin vapaaehtoisesti lapsettomia.
Kyllä, sehän on tutkittu juttu, että tyhmimmät ja kouluttamattomimmat lisääntyvät eniten. Tämä siis ihan länsimaissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole montaa yhtä itsekästä asiaa kuin lasten tekeminen.
Onhan sinutkin joku (2kp) tehnyt..?
Itsekkyys riippuu siitä, hankkiiko lapset omiksi jatkeikseen vai heitä itseään varten.
Maailmassa on elänyt n. 100-150 miljardia ihmistä tähän mennessä, eli nyt kommentoijalle erittäin helppo kysymys. Sano yksi ihminen, kuka on päättänyt itse syntyykö vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jonkun selvityksen mukaan tahattomasti lapsettomat ovat lapsiperhepareja surullisempia ensimmäiset viisi vuotta hoitojen päättymisen jälkeen, mutta sen jälkeen pääsevät tasoihin muiden parien kanssa. Voi tietenkin olla, että suru nousee uudelleen pintaan vanhana, kun puoliso kuolee ja silloin ollaan täysin yksin tai erotilanteessa.
Jos mennään ihan perustasolle. Mietitään rannikon kalliolla kasvavaa kitukasvuista mäntyä. Se hädintuskin koskaan tekee käpyjä mutta sinnittelee. Kesällä se kohtaa kuivuutta ja juuritilakin on vähissä.
Sitten mäntyä sisämaassa. Tekee runsaasti käpyjä ja on kasvanut suureksi ja voimakkaaksi.
Kyllähän kaikkeen tottuu ympäristössä.
Mikä on se optimaalisin ympäristö ja todellisuus ihmiselle, jos kaikki olisi mahdollista.
Kyllä minä väitän että perhe tulee itsestään, kuten hiukset kasvaa itsestään ja kynnet.
Ihminen on automaatio.
Nämä veloiksi ja muiksi itseään kutsuvat värittävät omaa todellisuuttaan meille, jotka noudattavat normaalia luonnonmukaista tapaa elää ihmisenä.
Kyllä he jäävät paljosta paitsi. Eivätkä kykene edes asiaa mitenkään todentamaan.
Kaikkeen kyllä voi tyytyä. Kuten se pieni mänty sielä suomenlinnan rannikolla. Ihan itku tulee hänen puolestaan.
Moni varmaan voi. Itseäni olisi kyllä jäänyt kaihertamaan, millaista se perhe-elämä oikein olisi ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole montaa yhtä itsekästä asiaa kuin lasten tekeminen.
Onhan sinutkin joku (2kp) tehnyt..?
Itsekkyys riippuu siitä, hankkiiko lapset omiksi jatkeikseen vai heitä itseään varten.Maailmassa on elänyt n. 100-150 miljardia ihmistä tähän mennessä, eli nyt kommentoijalle erittäin helppo kysymys. Sano yksi ihminen, kuka on päättänyt itse syntyykö vai ei.
Prosessi mikä käynnistyy hedelmöityksessä johtaa sikiön syntymiseen tai keskenmenoon.
Voidaan todeta että jossain vaiheessa eliö päättää itse kasvaa ja tulla ulos.
Tälla ajattelulla ei voida myöhemmin vanhempia syllistää syntymästään ja aborttikin voidaan asettaa heikkoon valoon.
ei voi. lapseton joutuu menemään töihin ja maksamaan veroja, eikä saa tukia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on täyttynyt joidenkin vihaisten keskinäisestä nokittelusta. Lopettaisitte jo, ei tuosta ole iloa kenellekään. Tuskin teille itsellennekään.
Nuoret on sellaisia kun todellisuus sohaisee ja he satuttavat itseään uusilla ajatuksilla, jotka voivat olla totta.
En minä tee sitä. He itse syövät myrkkyä, joka on ihan tavallista moskaa aivoille pureksittavaksi.
Tämä yksikin kokee oman älykkyytensä uhatuksi, kun tuli jotain uusia ajatuksia. Sitten hän satuttaa itseään niillä, kun ei kykene hillitsemään ajatteluaan.
Tässä minä totesinkin jo aikaisemmin ettei ihmisellä ole omaa tahtoa omiin ajatuksiinsa. Prosessi pyörähtää käyntiin päässä itsestään, kun jotain lukee. Siksi hän murtui ja alkaa nimittelemään tolloiksi.
Hän kokee ajatuksensa itseki ja loukkaantuu kun minuus alkaakin murtua toisenlaisista ajatuksista, joita minä esitin hänelle.
Identiteetti oli pitkälti rakennettu siihen että hän myöntää muille älykkyyden ja totuuden.
Siksi keskustelu nuorten kanssa on hankalaa, mutta haastavaa.
Mutta minä jatkan kasvatustyötä näiden nuorten parissa vielä kotvan. Olen heille eräänlainen isähahmo.
Ai tämä onkin sama sekopääukko, joka riehuu kaikissa lapsi/velaketjuissa.
Nainen hän ei ainakaan ole. Se on selvää.
Sekopään ajatuksista ei ota selvää.
Itse taas mietin, voisinko edes olla lasten kanssa onnellinen. Tiedän, että moni voi, mutta itse en usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä yksi häirikkö ukko pilaa siis tämänkin ketjun, jo tuosta monotonisesta jankkaavasta oudon pakkomielteisen rivityksen omaavasta tekstistä voi päätellä että ei ole enää jos koskaan ollutkaan kaikki muumit laaksossa, lieneekö se sama joka säännöllisesti yrittää aloittaa keskuskusteluja "mitä jos tyttäresi 20v seurustelisi 42v miehen kanssa".
Minulla oli kerran työpaikalla tuon jankkaaja ukon tyyppinen henkilö joka nälvi ja jankkasi asiasta koska en lapsia koskaan halua, tein henkilöstä esimiehelle ilmoituksen kiusaamisesta ja prosessin jälkeen tämä häirikkö joutui eri työtehtäviin, josta jostain syystä jäi pois ja lopulta irtisanoutui, luulen että kärsi jonkiasteisesta mielenhäiriöstä, ei ainakaan terveeltä vaikuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti olisin onnellisempi ilman lasta. Hirveä myöntää, mutta tällä kokemuksella olisi jäänyt lapsi tekemättä. Yhteiskunta on nykyään merkittävä asioiden hankaloittaja, mikä tuli itselleni aika yllätyksenä. Eli tähän yhteiskuntaan en lasta enää tekisi.
Tästä syystä länsimaissa syntyvyys on heikentynyt. Samassa suhteessa myös psyykkiset sairaudet (jotka ovat fyysisiä aivojen sairauksia) ovat lisääntyneet.
Missä määrin elinympäristösi on haitallinen lapsen ja perheen perustamiselle?
Sinähän tiedät käytännössä tämän, niin vastaisitko.
Tulen käyttämään vastaustasi ehkä gradussani.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kerran työpaikalla tuon jankkaaja ukon tyyppinen henkilö joka nälvi ja jankkasi asiasta koska en lapsia koskaan halua, tein henkilöstä esimiehelle ilmoituksen kiusaamisesta ja prosessin jälkeen tämä häirikkö joutui eri työtehtäviin, josta jostain syystä jäi pois ja lopulta irtisanoutui, luulen että kärsi jonkiasteisesta mielenhäiriöstä, ei ainakaan terveeltä vaikuttanut.
Minulla myös samalainen kokemus, mutta naishenkilöstä. Lahkolainen ja seitsemän aikuisen lapsen äiti.
Kovaa paasausta sain kuulla. Esimiehen kanssa neuvoteltiin ja tultiin siihen käsitykseen, että minä olin itse aloittanut keskustelun ja kuulemma minä tein omasta vapaaehtoisesta lapsettomuudesta numeron.
Esimies perheellisenä oli selvästi lahkolaisen vakituisen työntekijän puolella. Onneksi työ oli parinkuukaden pätkä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kerran työpaikalla tuon jankkaaja ukon tyyppinen henkilö joka nälvi ja jankkasi asiasta koska en lapsia koskaan halua, tein henkilöstä esimiehelle ilmoituksen kiusaamisesta ja prosessin jälkeen tämä häirikkö joutui eri työtehtäviin, josta jostain syystä jäi pois ja lopulta irtisanoutui, luulen että kärsi jonkiasteisesta mielenhäiriöstä, ei ainakaan terveeltä vaikuttanut.
Häntähän tässä on nälvitty ja mielipidettä väheksytty.
Miten sinä tähän vastaat?
On selvää ettet pidä hänen esittämistä argumenteista ja häntä on nimiteltykin, koska edustaa keskustelun vastapuolta ja täten pitää keskustelua elossa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä yksi häirikkö ukko pilaa siis tämänkin ketjun, jo tuosta monotonisesta jankkaavasta oudon pakkomielteisen rivityksen omaavasta tekstistä voi päätellä että ei ole enää jos koskaan ollutkaan kaikki muumit laaksossa, lieneekö se sama joka säännöllisesti yrittää aloittaa keskuskusteluja "mitä jos tyttäresi 20v seurustelisi 42v miehen kanssa".
Todennäköisesti joku avohoito tapaus. Ei noin järjettömiä mielipiteitä voi muuten olla.
Ei päätä eikä häntää.
Ai tämä onkin sama sekopääukko, joka riehuu kaikissa lapsi/velaketjuissa.