Onko kahvikuppineuroosi tuttu? Ja esiintymisjännitys?

Olen jännittäjä mutta ei ole itsetuhoisia ajatuksia. Ainakaan vielä.

Mene lääkärille: "tarvitsen Propralia esiintymisjännitykseen". Saat reseptin ja helpotusta ongelmaan. Se on näin yksinkertaista. Auttaa ihan suurimmalle osalle jännittäjistä. Lääkärille ihan arkipäivää, ei kamnata ujostella. Itsekin olin ongelmani kanssa yksin ihan liian pitkään!

Voi kun useampi tekisi tämän lääkärikäynnin eikä alkaisi hakea "rohkeutta" esim pullosta. Tai jättämällä esim opinnot kesken tai hakematta unelma-alalleen, johon muuten olisi lahjoja.

Propralia naamaan. Jos ei auta niin vahvempaa Propralia. Jos ei auta niin Propralia ja pameja.

Mielummin pillereiden voimalla tilanteet läpi, pakenemalla ja väistämällä mörkö vain suurenee ja pahentuu.

Kaikki lähtee myöntämällä asia. Jos oireita huomaa niitä ei pidä yrittää peitellä vaan kertoa asiasta vaikka vieressä oleville. Jos käsi tärisee kahvipöydässä ja paniikkia pukkaa tilanne päässä vain pahenee yrittämällä taistella sitä vastaan ja peitellä oiretta. Vaatii rohkeutta mutta jos asian kertoo lähellä oleville ja ihmettelee itsekin muille oireita ja näyttää miten käsi tärisee voi oireet kadota kokonaan ja muut ihmettelee että eihän tuo tärise.

Tilanteiden välttelykin toimii mutta piinaa se vaan sitten seuraa mukana.

Olen ollut jo lapsena ujo ja arka. Mielenkiintoisia ja hyväpalkkaisia töitä en hakenut. Kahvikuppineuroosi pilasi elämäni. Psykiatrilta sain jotain mietoja lääkkeitä. Eihän niistä mitään apua ollut.

Uppaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei Propral vaikuta mieleen ja ajatuksenjuoksuun eikä tee tokkuraiseksi kuten joku täällä kirjoitti.

Voi kun useampi hakisi apua jännitykseen eikä esim alisuoriutuisi koulussa, työelämässä ja elämässä ylipäätään sen takia! Ajautuvat jopa päihteiden ongelmakäyttäjiksi.

Tiedän mistä puhun, olin aiemmin hirveä jännittäjä. Propralin avulla sain fyysiset oireet pois. Ajan myötä kun kokemus karttui, esiintymisestä tuli luontevaa. Silti pidän hätävarana Propralia mukana, mutta harvoin tarvitsen enää. Itseluottamus ja armollisuus itseään kohtaan ovat myös iän myötä kasvaneet mitkä nekin auttavat.

Viittasitkohan minun kirjoitukseeni? Kirjoitin että olen kokeillut sekä rauhoittavia että Propralia. Propral ei minulla toimi eikä niistä ole mitään vaikutusta oireisiin eikä muutenkaan, ei siis tee tokkuraiseksikaan. Rauhoittavat (bentsot) taas auttavat oireisiin, mutta ne aiheuttavat myös tokkuran. Kaksi täysin eri lääkettä siis tässä.