Äitini ei halua hautajaisia
Olen 20-vuotias nainen ja erään sairauden vuoksi äidilläni ei enää montaa elinvuotta ole edessä. Hän on minulle useaan otteeesen esittänyt toiveen ettei halua minkään sortin hautajaisia ja haluaa ehdottomasti tuhkattavaksi. Itselleni tuo ei ole mikään ongelma, mutta muutamille sukulaisille varmasti tulee olemaan. Mitä luulette, nouseekohan asiasta meteli? Kuinka itse suhtautuisit (jos olet uskovainen), ettei joku perheenjäsen haluaisi hautajaisia?
Kommentit (66)
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:22"]
Itse olen sanonut äidilleni suoraan, että minulla ei ole varaa haudata häntä kuten hän haluaisi ja hommia on silloin ihan tarpeeksi muutenkin. Äitini on myös kuolemassa ja varaton. Häntä jäävät kaipaamaan ja suremaan minä perheeni kanssa ja yksinäinen veljeni. Olemme todella läheinen perhe. Hautaan äitini niin kuin itse haluan, mikä aiheuttaa mahdollisimman vähän lisää surua. Äiti on tämän hyväksynyt.
[/quote]
Yleensä hautajaiset maksetaan kuolinpesän varoista. Jos niitä ei ole, kunnasta saa rahaa. Lasten ei tarvitse maksaa.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:44"]
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:40"]
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:34"]
Kyllä ne hautajaiset oikeesti pidetään eläville, vainajan viimeinen juhla, jossa häntä muistellaan. Minusta kukaan ei ole niin vähäpätöinen, ettei haútajaisia ansaitsisi.
[/quote] Meilla sanotaan etta rakastan sinua melkein paivittain. Tiedamme kuinka ylpeita olemme toisistamme ihmisina, ei tarvitse odottaa etta se sanottaisiin hautajaisissa kun sita ei enaa itse kuule.
[/quote]
Entä ystäväsi, tuttusi, naapurisi - he eivät saa sinua jälkeenpäin yhdessä muistella?
[/quote]
Minä olen osannut surra naapureitani ilman sitä mansikkakermakakkua ja suurkeittiössä keitettyä kahvia ja lihakeittoa ja saaristolaisleipää. Ihan itse, omassa mielessäni.
Se vasta on itsekästä että av-mamma määrää kuinka toisten on hautajaiset vietettävä! Jokainen huolehtikoon vain omasta kuolemasta ja hautajaisista.
MINÄ en hautajaisia halua ja SINÄ joka ne haluat niin sitten pyydät omaisia järjestämään oikein kunnon kemut johon saa tulla kaikki kummin kaimatkin.
Ja sitten me molemmat olemme tyytyväisiä...vaikkakin kuolleita ;)
Minä en ole keneltäkään toiselta hautajaisia kieltämässä ja toivon että kukaan ei ole väkisin minulle hautajaisia järjestämässä...reilu peli!
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:45"][quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:22"]
Itse olen sanonut äidilleni suoraan, että minulla ei ole varaa haudata häntä kuten hän haluaisi ja hommia on silloin ihan tarpeeksi muutenkin. Äitini on myös kuolemassa ja varaton. Häntä jäävät kaipaamaan ja suremaan minä perheeni kanssa ja yksinäinen veljeni. Olemme todella läheinen perhe. Hautaan äitini niin kuin itse haluan, mikä aiheuttaa mahdollisimman vähän lisää surua. Äiti on tämän hyväksynyt.
[/quote]
Yleensä hautajaiset maksetaan kuolinpesän varoista. Jos niitä ei ole, kunnasta saa rahaa. Lasten ei tarvitse maksaa.
[/quote]
Katsopa paljonko se kunta sitä avustusta antaa. Kyllä sillä rahalla ei edes arkkua makseta. Hautaan äitini kyllä omilla varoillani, niillä vähillä, mutta kuten itse tahdon hänet vaudata. Jos vainaja tahtoo kohtelustaan valittaa, ottakoon vuoronumeron missä sitten onkaan.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:23"]
On se nyt kumma kun ei saa edes omista hautajaisistaan päättää.
[/quote]
Epäilen, että tuonpuoleisesta voi olla aika vaikea tulla enää määräilemään omista hautajaisistaan, vaikka eläessään oli ollut kuinka kova tahto päättää niistä. Siksi monet päätyvät järjestämään hautajaiset enemmän jälkeenjääneiden ehdoilla. Paitsi ne, jotka aiheuttavat paljon enemmän surua ja pahaa mieltä kun katoavat kuolemaan.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:23"]
On se nyt kumma kun ei saa edes omista hautajaisistaan päättää.
[/quote]
Epäilen, että tuonpuoleisesta voi olla aika vaikea tulla enää määräilemään omista hautajaisistaan, vaikka eläessään oli ollut kuinka kova tahto päättää niistä. Siksi monet päätyvät järjestämään hautajaiset enemmän jälkeenjääneiden ehdoilla. Paitsi ne, jotka aiheuttavat paljon enemmän surua ja pahaa mieltä kun katoavat kuolemaan.
Hei,
kyse ei siis ole siitä että aikoisin hautajaiset vastoin äitini tahtoa järjestää vain siksi koska sukulaiset niin haluaa. Kunnioitan tietysti äitini toivetta!
ap
Tättähääriä on joka paikassa. Näistä hautajaisten vaatijoista tulee mieleen vanhempainiltojen tättähäärät, jotka kiekuu, että leirikoulua vain ja vessapaperin myyntiä ja kuivakakkujen leivontaa, vaikka suurinta osaa ei kiinnosta.
Samat tättähäärät ovat jo ruumiin äärellä hääräämässä hautajasia, ennen kuin vainaja edes kylmenee, vaikka vainajan toive olisi jotain muuta.
Samoja ihmisiä, jotka kävelee esim. häiden suunnittelussa hääparin yli, kun haluavat kutsua tätinsä lapsenlapset myös häihin ja suunnitella kaikki, vaikka hääpari haluaisi karata ulkomaille ja vihityttää itsensä siellä.
Jokainen varmaan tuntee tällaisia tyyppejä ja he ovat kyllä rasittavia. Onneksi ei ole anopiksi sellaista siunaantunut. Olisi varmaan mennyt hermot.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:02"]
Olen 20-vuotias nainen ja erään sairauden vuoksi äidilläni ei enää montaa elinvuotta ole edessä. Hän on minulle useaan otteeesen esittänyt toiveen ettei halua minkään sortin hautajaisia ja haluaa ehdottomasti tuhkattavaksi. Itselleni tuo ei ole mikään ongelma, mutta muutamille sukulaisille varmasti tulee olemaan. Mitä luulette, nouseekohan asiasta meteli? Kuinka itse suhtautuisit (jos olet uskovainen), ettei joku perheenjäsen haluaisi hautajaisia?
[/quote]
Miten tuo uskovaisuus nyt asiaan liittyy?
Ymmärrän kyllä Sinua; eihän kuollut siinä vaiheessa enää ole mitään mieltä, omaisia nuo rituaalit lähinnä koskettavat. Voisit puhua äitisi kanssa vielä, - sanoa että hänen tahtonsa tuntuu sinusta pahalta. Kuka tuhkat sitten nakkaa ja minne?
Eli pointti oli se, että muistotiliauus yms. on nimenomaan muistelutilaisuus omaisille ja voi olla erittäin tuskallista, jos niitä ei saa pitää. Ja mitä tulee vessapaperin myyntiin, sanoisin, että ymmärrätte kun oma vanhempanne on kuollut ja olette hänet (yksin) haudanneet.
Ap, jos äitisi ei tahtoaan muuta, hänen kannattaa ilmaista tahtonsa ihan kirjallisesti. Siinä vaiheessa olisi hyvä puhua, kuka tuhkan sitten hautaa/sirottelee, jos se sinusta tuntuu pahalta. Jaksamista!
31
Minäkään en uskovaisena ymmärrä, että miten se uskovaisuus liittyy tähän asiaan? Kuuluuko äitisi ja tämän sukulaiset siis johonkin lahkoon, jossa ei päästä taivaaseen ilman hautajaisia, vai mikä on syynä tuohon uskovaisuuteen?
Minulle saavat järjestää hautajaiset tai olla järjestämättä. Olen jo itse tehnyt ehdotuksen omista hautajaisistani (esim. musiikki, runot, kiitospuheeni/kirjeeni eletystä elämästä ja siihen muutamia _minulle_ merkityksellisiä muistoja läheisistäni ja ystävistäni. Samoin virret olen valinnut.) Saatteena on on myös, että koska hautajaiset ovatmielestäni eniten järjestetty jälkeenjäävieni surun helpottamiseksi, niin saavat toki pitää sellaiset kuin haluvat.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 20:10"]
Tättähääriä on joka paikassa. Näistä hautajaisten vaatijoista tulee mieleen vanhempainiltojen tättähäärät, jotka kiekuu, että leirikoulua vain ja vessapaperin myyntiä ja kuivakakkujen leivontaa, vaikka suurinta osaa ei kiinnosta.
Samat tättähäärät ovat jo ruumiin äärellä hääräämässä hautajasia, ennen kuin vainaja edes kylmenee, vaikka vainajan toive olisi jotain muuta.
Samoja ihmisiä, jotka kävelee esim. häiden suunnittelussa hääparin yli, kun haluavat kutsua tätinsä lapsenlapset myös häihin ja suunnitella kaikki, vaikka hääpari haluaisi karata ulkomaille ja vihityttää itsensä siellä.
Jokainen varmaan tuntee tällaisia tyyppejä ja he ovat kyllä rasittavia. Onneksi ei ole anopiksi sellaista siunaantunut. Olisi varmaan mennyt hermot.
[/quote]
Jos et ymmärrä hautajaisjärjestelyjen ja vessapaperin myynnin eroa, tee meille kaikille palvelus ja mene myymään sitä lisää. Se on sinulle erittäin sopiva elämäntehtävä.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 20:21"]
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:02"]
Olen 20-vuotias nainen ja erään sairauden vuoksi äidilläni ei enää montaa elinvuotta ole edessä. Hän on minulle useaan otteeesen esittänyt toiveen ettei halua minkään sortin hautajaisia ja haluaa ehdottomasti tuhkattavaksi. Itselleni tuo ei ole mikään ongelma, mutta muutamille sukulaisille varmasti tulee olemaan. Mitä luulette, nouseekohan asiasta meteli? Kuinka itse suhtautuisit (jos olet uskovainen), ettei joku perheenjäsen haluaisi hautajaisia?
[/quote]
Miten tuo uskovaisuus nyt asiaan liittyy?
Ymmärrän kyllä Sinua; eihän kuollut siinä vaiheessa enää ole mitään mieltä, omaisia nuo rituaalit lähinnä koskettavat. Voisit puhua äitisi kanssa vielä, - sanoa että hänen tahtonsa tuntuu sinusta pahalta. Kuka tuhkat sitten nakkaa ja minne?
[/quote]
Siis ei tuo minusta tunnu pahalta, ei todellakaan. Sukulaisista sitten minunkin puolesta.
Saa sanoa omista hautajaisistaan toivomuksia ja jos ei halua niitä vietettävän, niin pitäisi toivetta kunnioittaa. Mutta jos haluaa isot hautajaiset pitää kyllä olla omia varoja käyttää niihin. Toisaalta omaisten pihistely hautajaisista vaikka vainajan varat niihin riittäisivät, on aika härskiä.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 20:25"]
Eli pointti oli se, että muistotiliauus yms. on nimenomaan muistelutilaisuus omaisille ja voi olla erittäin tuskallista, jos niitä ei saa pitää. Ja mitä tulee vessapaperin myyntiin, sanoisin, että ymmärrätte kun oma vanhempanne on kuollut ja olette hänet (yksin) haudanneet.
Ap, jos äitisi ei tahtoaan muuta, hänen kannattaa ilmaista tahtonsa ihan kirjallisesti. Siinä vaiheessa olisi hyvä puhua, kuka tuhkan sitten hautaa/sirottelee, jos se sinusta tuntuu pahalta. Jaksamista!
31
[/quote]
Minun vanhempani on jo kuolleet ja heidät haudattu heidän toiveidensa mukaan, Isä haudattiin maahan arkkuun vain perheen läsnäollessa. Äitini tuhkattiin ja tuhkauurna haudattiin samaan hautaan vain me lapset paikalla.
Toki oli tättähääriä huutamassa, että miksei hautajisia ja nyt kyllä loukkaannutaan iäksi ja he haluavat kokoontua pitkästä aikaa suvun kesken.
Ei se noin toimi. Meidän velvollisuus ei ollut järjestää suvulle tapaamisjuhlaa vanhempiemme kuoleman varjolla, koska he eivät sitä halunneet
Joten tiedän, mitä on noudattaa vainajan toivetta ja sulkea tättähäärien suut. Juhlikoot muualla sukujuhlansa.
Ihan niinkuin mä olisin kirjoittanut aloituksen! Olen samanikäinen kun sinä ja äitini on myös sanonut useaan otteeseen että ei halua minkäänlaisia hautajaisia, haluaa tuhkattavaksi ja kertonut minne haluaa että tuhkat vien. Mikäs siinä, kyllä äitin tahto menee ennen jotain järkyttyneitä sukulaisia.
Hautajaiset ovat jäljelle jääviä varten, joten voit oikein hyvin äidillesi luvata ettei hautajaisia tule, ja tehdä sitten ajan koettaessa niinkuin parhaalta tuntuu, äitisi ei ole sitä näkemässä ja kokemassa. Tai jos on niin äitisi ei tule ikuisuuttaan viettämään ollen sinulle vihainen. Jos on taivas, on rauha, rakkaus, anteeksianto ja ymmärrys -asioita jotka tässä elämässä voi olla hankalia ajoittain.
En ymmärrä, että kuka oikeasti haluaa astua vainajaisen tahdon yli ja surussa olevilta läheisiltä vaatia järjestämään heille iso hautajaisjuhla. Annettaisiin surijoidenin surra rauhassa, eikä miettiä häiden raha-asoita ja ongelmia tarpeeksi hyvistä tarjottavista ja isosta juhlapaikasta.
On itsekästä alkaa vaatia surun murtamia omaisia järjestämään heille isot juhlat
Monelle ne hautajaiset ovat tärkeitä ihan oman surutyönkin kannalta. Mutta helppohan se on täällä leukojaan loksuttaa, jos aihe ei oikeasti ole ajankohtainen. Kyllä minutkin saisi survoa vaikka kompostiin kuoltuani, mutta epäilenpä, että omaisilleni se ei käy. Eli he päättäkööt, minulle se asia on siinä pisteessä thdentekevää.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 19:23"]
On se nyt kumma kun ei saa edes omista hautajaisistaan päättää.
[/quote]
Taisi olla se ketju, missä joku kirjoitti, että on sopinut lapsiensa kanssa, että kun kuolee, käyvät viemässä hänen tuhkat mökille maahan.
Siitä miniät väänsi monta sivua, että minkä ihmeen takia olen niin paska, että he eivät miniöinä saisi tulla rämpimään metsään ja heittämään niitä tuhkia sinne maahan. Että he haluavat ehdottomasti olla matkassa nakkelemassa anopin tuhkia mökkimaahan ja sen jälkeen ryystää kakkukahvit. Se on itsekäs teko, jos toivoo, että eloonjäänyt puoliso ja lapsi kävisivät heittämässä tuhkat perheen tärkeään paikkaan. Miniän on sinne päästävä matkaan, tai hän ei päästä miestään eli vainajan lasta sinne.
Oli kyllä äärettömän huvittava ketju mammoilta, jotka päivät pitkät haukkuvat anoppejaan ja silti kynsin hampain halusivat olla heittelemässä tuhkia ja järjestämässä hautajaiskekkereitä vastoin vainajan tahtoa.