Lue keskustelun säännöt.
Raskaus on kamalaa
22.04.2014 |
Viikolla 10 mennään ja tähän mennessä on jo pahoinvoinnin, päänsärkyjen ja vatsakipujen lisäksi ulkonäkökin on päin persettä. Rinnat kasvaneet 2 kuppikokoa, jonka takia mitkään yläosat eivät enää sovi. Rintsikoita on vaikea löytää koska tällä lehmäkupilla ympärykset alkavat yleensä 80 tai 85 sentistä. Töissä ei ole äitiysvaatteita saatavilla vaan pitää vaan ottaa isompi koko (meillä on pakolinen työasu),sekin rumennus on vielä edessä. Vatsa turpoaa iltapäivään mennessä niin, että näytän olevan raskaana vähintään 20 viikolla. Hiukset lässähtäneet ja rumat, likaantuvat nopeammin (ennen pesin joka 3.päivä nyt pitäisi pestä joka päivä tai tuntuu että pää haisee). On niin helvetin ruma olo koko ajan!
Tähän päälle vielä se, että väsyttää jatkuvasti, on vaikea liikkua iltapäivällä kun vatsa on tiellä (ja olen todellakin vasta viikolla10). Jotenkin luulisin että tässä vaiheessa vain iloitsisi raskaudesta, mutta ei voi sitäkään tehdä koska mielessä on jatkuvasti keskenmeno tai vammaisen lapsen synnytys (lähipiirissä tai kaukaisimmissa tutuissakaan ei ole vammaisia, joten uskon, että mulle sattuu sitten se vammainen)
Tää on ihan kamalaa! Vielä pitäisi kestää ens talveen. En arvannut että tää raskaus on mulle näin vaikeaa. En ole muutenkaan ulkonäöltäni mikään kukkanen ja raskaus ei todellakaan paranna asiaa.
Miksi muuten äitiysvaatteet on ihan hirveitä? Tuntuu että ainoa vaihtoehto on jotkut hemmetin trikoopöksyt ja tunika jossa on naru mahan alla.
Kommentit (52)
Yritettiin raskautta viisi vuotta, ja kyllä silti raskaana oleminen oli kamalaa. Tietysti vauvan odottaminen oli ihanaa, mutta ne raskausoireet oli kammottavia. Yrjötti, väsytti, hengästytti, oli paksu olo, alapää turposi, nenä oli tukossa, mitkään vaatteet eivät sopineet.... Lisäksi pelotti koko ajan, ettei vauva pysy hengissä. En todellakaan ole nauttinut raskaana olemisesta. Enkä muuten myöskään myöhemmin imettämisestä. Lapsistani olen tosi onnellinen.
Täydet sympatiat ap:lle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertokaahan mulle nyt te "mitkään vaatteet eivät sopineet" ihmiset, että miksi ette osta itsellenne sopivia vaatteita??? Äitiysvaatteet on keksitty ja niitä saa monessa koossa. Onko niin vaikeaa käyttää muutama euro vaikka h&m:n mammaosastolla, ettei tarvitse harmitella 9kk, ettei ole mitään, mitä pukea päälle? Ei ymmärrä.
[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 22:43"]
Kertokaahan mulle nyt te "mitkään vaatteet eivät sopineet" ihmiset, että miksi ette osta itsellenne sopivia vaatteita??? Äitiysvaatteet on keksitty ja niitä saa monessa koossa. Onko niin vaikeaa käyttää muutama euro vaikka h&m:n mammaosastolla, ettei tarvitse harmitella 9kk, ettei ole mitään, mitä pukea päälle? Ei ymmärrä.
[/quote]
Siellä h&m äitiysvaateosastolla oli minun raskaanaollessani hirveitä rytkyjä. Ostin joitakin äitiysvaatteita, mutta nekin tuntuivat epämukavilta. Aina mahaa painoi tai vaatteet tuntuivat hilautuvan ylös tai alas.
Kaikki muut raskaanaolevat näyttävät hehkeiltä ja löytävät kivoja äitiysvaatteita :).
Täällä eräs viimeisillään toista odottava, jonka raskaudet on olleet kamalia. Alussa väsymykset niin ettei vaan mitenkään pysynyt hereillä, niin kuin olisi joku narkolepsia iskenyt. Paljon muutakin on ollut, mutta pahimpana ennen puolta väliä alkanut lantion löystyminen ja samalla kaikkien sidekudosten pehmentyminen. Selkä ja lantio ihan paskana, nivelet menee pikkujutuista sijoiltaan. Keppien kans kävelen, kumartuminen ja nostelu olleet jo pitkään mahdottomia. Kivut ei anna nukkua kuin pari tuntia yössä, eikä panacodit tehoa. Vaikka lapset on ihania niin mulla jää kolmas tekemättä kun tää kroppa ei sitä luultavasti kestäis. Kaikenkaikkiaan kuulun sinne oireiden puolesta vaikeimpaan marginaaliryhmään, neuvot on loppueet niin itseltä kuin lääkäreiltäkin.
Kiitos tästä ketjusta, helpotti.
Mä niin vihaan olla raskaana. Oon A-L Härkösen kanssa samaa mieltä tästä (Heikosti Positiivinen -kirja) "Olen kuullut monien naisten huokaavan, että raskaus on heidän elämänsä parasta aikaa. Herää kysymys, että minkähänlaista paskaa heidän elämänsä sitten yleensä on?"
Kyllä, rakastan lapsiani. Kyllä, olen kiitollinen. Kyllä, tiedän, että tässä asiassa onnistuimme helposti.
Nyt kolmas raskaus ja puuuuuuhh. Tässä ei ole edes uutuudenviehätystä. Kaikki raskaudet on ollut ihan takalistosta, erilaisia toki, eri vaivoin. Yhdessä puutui kädet käyttökelvottomiksi puolen välin jälkeen, toisessa oli järkyttävä raskauspahoinvointi 9 kuukautta, nyt on vaan kuvotusta ja iskias, kohta varmaan pamahtavat peräpukamat tms., mitä en ole vielä kokenut. Mutta tämäkin kidutus loppuu aikanaan.
Valitettavasti en oikein pidä vauvoistakaan, vaikka rakastan lapsia. Mutta kunhan tässä jaksaa sen muutaman vuoden , niin elämä voi olla ihan oikeasta antoisaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7 jatkaa... Olen raskaana ja mulla on oikeus valittaa kun kerran siltä tuntuu. Ketju on sitä varten, kiitos aloittajalle. Heikosti positiivinen osui nappiin. Pakkopositiivisuutta tuputtavat ja prinsessakiusaajat voi painua takaisin Neuvostoliittoon, ei kiinnosta teidän epäonnistuneet syyllistämisyritykset. Raskaus vaan on raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuraskaudessa on vaikea pukeutua kun vanhat vaatteet ei mahdu päälle ja sitten raskausmalliset tippuvat päältä kun vatsa ei ole vielä tarpeeksi kookas. Ärsyttävintä on juuri se vatsan turpoaminen pitkin päivää. Aamulla sulloudut johonkin ja päivällä kiristää niin helvetisti ja näytät siltä kuin olisit viikolla 25. Noloa selitellä, että eikun viikolla 9 vasta.
Onneksi se helpottaa sitten kun vatsa alkaa oikeasti kasvaa ja vatsan muoto on selkeästi mallia raskausvatsa. Silloin käyvät alaosista päälle raskausvaatteet (ne mallit missä vedetään ekstrakangas vatsan päälle) ja myös omat vanhat legginssit pysyvät vatsan alla. Alkuraskaudessa kun ei päälle sovi mitkään. Ne omat housut kiristää normaalikäytössä, mutta eivät pysy tarpeeksi alhaalla jos yrittää tiputtaa ne tuohon ihan karvarajalle. Kunnon mahan kanssa pysyvät päällä silläkin tavalla.
Inhoan raskautta kun pelkään koko ajan.... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höhö no voi itku jotkut ei voi raskautua ollenkaan :-)))
Olen 30 viikolla ja ahistaa hirveesti, koska en ole voinut juoda tai polttaa yhtään, edes sosiaalisessa mielessä. Pari shotia otin eilen. Ei kai se haittaa? Ajattelin, että tässä vaiheessa lapsi on jo tarpeaksi kehittynyt.
Pahoinvointia en väheksy ja onhan osalla oikeasti vaikeat raskaudet, esim. toksemia, vuodelepo, vuodot, etujen istukka jne. Näitä en missään nimessä väheksy. MUTTA tässä ketjussa valitetaan kyllä paljon muustakin tyliin "omat m-koon vaatteet ei mahdu" ja "vauvan liikkeet ällöttää", "hiukset rasvoittuu" ja muuta valivali valittamista. Näitä en jaksa kyllä hetkeäkään kuunnella, ainakaan tässä mittakaavassa! Itsekin joskus harmittelen, että taas täytyy ostaa isommat rintaliivit, mutta ikinä en vihaisi koko raskautta sen takia, että tarvii hieman miettiä pukeutumista uusiksi!