Osallistumattomat isovanhemmat - tabujen tabu?
Tuli mieleen, kun luin Hesaria, jossa yhdessä artikkelissa mainittiin, että nykyajan lapsiperhellä ei välttämättä ole tukiverkkoa, kun isovanhemmat saattavat asua kaukana. Samaan olen törmännyt neuvolassa, että kysytään, asuvatko isovanhemmat lähellä, että saisitte heistä hiukan apua.
Entä sitten, kun isovanhemmat asuvat kilometrin päässä, mutteivät osallistu mitenkään perheen arkeen? Sanottuani tämän neuvolassa, th meni vaivautuneeksi ja vaihtoi puheenaihetta. No eihän tuohon oikein mitään voi sanoakaan, mutta onko se ns. tabujen tabu, etteivät terveet vierssä asuvat isovanhemmat auta lapsiaan edes todellisessa hädässä, tyyliin toinen lapsista sairaalassa tms. Synttäreille tullaan tyyliin joka toinen vuosi, mutta ilmoitetaan jo etukäteen että kävästään vaan nopeesti ja luikitaan sitten 10 minuutin jälkeen kotiin ilman että seurustellaan yhtään lasten kanssa. Ikinä ei apua ole saatu eikä tosin enää vuosiin pyydettykään.
En sitten tiedä, miten yleistä tällainen on. Ystävilläni isovanhemmat tuntuvat osallistuvan mukavasti. Hakevat lapsia päiväkodista, usein on taloyhtiön pihallakin mummoja ja vaareja leikkimässä, kyläilevät puolin ja toisin. Onko muita samassa tilanteessa? Miksei tällaisista välinpitämättömistä isovanhemmista puhuta koskaan lehdissä, vaan tukiverkon puute selitetään välimatkalla tai sairaudella tms?
Kommentit (143)
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 11:54"]
Meillä näin. Mummo kertoo muille ihmisille kuinka tärkeää on olla avuksi ja kuinka hienoa on kun saa asua lähellä lapsia. Mutta oikeasti ei auta kuin vain ihan "pakosta". Lapsemme ei ole ollut esim. ikinä kokonaista päivää hoidossa heillä, yökyläilyistä puhumattakaan. Vahempani eivät ole työelämässä ja aivan varmasti olisi aikaa nähdä useammin jne. Ovat näitä jotka sanovat että kyllä se on vaan pärjättävä ihan itse ilman muiden apua! Kyllä ne kuule muutkin pärjää, turhaan valitat yhtään mistään taikka apua muka tarvitset :( Jännä juttu sinänsä että kun minä olin lapsi niin olin jatkuvasti hoidossa ties missä milloinkin ja vanhempani viettivät mukavaa aikaa kaksistaan.... On tainnut unohtua heitlä kaikki vuodet/kesät mitkä minä kyllä muistan!!!
[/quote]
Miksi heidän pitäisi luopua mukavasta kahdenolostaan sinun vuoksesi?
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 12:10"]
Miksi heidän pitäisi luopua mukavasta kahdenolostaan sinun vuoksesi?
[/quote]
"Laita hyvä kiertämään", oletko koskaan kuullut sanontaa? Jos on itse saanut apua omilta vanhemmiltaan kun lapset ovat olleet pieniä, niin on äärimmäisen itsekästä katkaista auttamisen ketju ja "viettää laatuaikaa" Peran kanssa, jättäen omat lapset ilman apua.
Meillä näin. Mummo kertoo muille ihmisille kuinka tärkeää on olla avuksi ja kuinka hienoa on kun saa asua lähellä lapsia. Mutta oikeasti ei auta kuin vain ihan "pakosta". Lapsemme ei ole ollut esim. ikinä kokonaista päivää hoidossa heillä, yökyläilyistä puhumattakaan. Vahempani eivät ole työelämässä ja aivan varmasti olisi aikaa nähdä useammin jne. Ovat näitä jotka sanovat että kyllä se on vaan pärjättävä ihan itse ilman muiden apua! Kyllä ne kuule muutkin pärjää, turhaan valitat yhtään mistään taikka apua muka tarvitset :( Jännä juttu sinänsä että kun minä olin lapsi niin olin jatkuvasti hoidossa ties missä milloinkin ja vanhempani viettivät mukavaa aikaa kaksistaan.... On tainnut unohtua heitlä kaikki vuodet/kesät mitkä minä kyllä muistan!!!