Lue keskustelun säännöt.
13v poika, ollut aina epäluotettava, en jaksa enää lastani
06.12.2020 |
Poikaan ei ole koko 13 vuoden aikana luottaa yhtään, ei pienenä, eikä nyt vieläkään. Jos hänelle sanoo jotakin, tekee toisin heti, kun silmä välttää.
Esim. pyytää autossa puhelimeni kuunnellakseen äänikirjaa, mutta kiellän selaamassa nettiä, voi vain kuunnella, heti kun lähden ajamaan enkä huomaa, poika selaa nettiä.
Jos jääkaappiin ostaa jotakin, mikä on tarkoitettu ruuanlaittoon ja erikseen kieltää syömästä, kun poika on hetken yksin kotona, se on syöty.
Pelipaikkoja ei noudata, siksi konsolit on lukitussa kaapissa, saa ne vain peliaikoina.
Jos on kotiintuloaika, ei ikinä ole tullut sovittuun aikaan, aina pitää soittaa monta kertaa ja kehottaa kotiin.
Lupaa tehdä läksyt ennen harkkoja, ei ole KOSKAAN tehnyt omatoimisesti, jollei ole kehottanut kymmeniä kertoja.
Olen kieltänyt tonkimasta laatikoita, missä on työpapereitani, usein ollessaan yksin kotona käy ko. laatikon ja muitakin kaappeja läpi ja penkoo kaiken.
Meillä on useampi lukittu kaappi ja vaatehuone, koska poikaan ei voi luottaa yhtään. Mikään puhe, tai etuuden menetys ei auta. Koulu menee hyvin ja kavereita on. On vaan kamala asua epäluotettavan ihmisen kanssa.
Onko kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (1081)
Tekeekö lapsi tosiaan aina vastoin mitä sanot, vai vain silloin, kun haluaa itse jotain sellaista, mikä on vastoin sanomaasi?
Eli, jos ostat pussin sipulia ja sanot että sitä ei saa syödä koska teet siitä ruokaa, veteleekö lapsi hyvällä ruokahalulla sipulit kitaan, tai ainakin käy nakkelemassa ne naapurin pihalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voivoi. Kai otit yhteyttä päiväkodin johtajaan tai häntä ylempään henkilöön? Ei sitä Jesseä voi siltikään pahoinpidellä, vaikka sinua kuinka harmittaisi.
No mitähän se johtaja pystyy asialle tekemään, kun ei tilanteessa ollut hoitajakaan mitään voinut? :D
No tässähän tämä koko dilemma ja villakoiran ydin...
Päivittäin ikätovereitaan muksiva ja tönivä Jesse saa rauhassa jatkaa ympäristönsä terrorisointia, koska kukaan aikuisista ei voi puuttua, koska ne Jessen ihmisoikeudet...
Tunnustan olevani tuon ODD-jankkaajan kanssa siinä mielessä hengen heimolainen, että mielestäni aikuisilla pitäisi olla myös pelkkää puhuttelua ja torumista kovempia keinoja käytettävissään, näille tapauksille jotka ei puhetta usko...
Niin ajattelet siihen suuntaan että pitäisi etsiä Jessen murtumispiste niin aggressio loppuisi? Eikö? No rangaistaanko Jesseä pistämällä "koirankoppiin" niin kuin ennen tehtiin? Mutta entä jos aggressiivisuus jatkuu?
Lasten aggressiivisuus ei ole yksinkertainen ja yksiselitteinen asia, johon on olemassa helppo ratkaisu (rankaiseminen). Esimerkiksi pureminen on yleistä tietynikäisillä eikä välttämättä kerro syvemmistä ongelmista. Kielletään tiukasti ja säännönmukaisesti ja annetaan apuvälineeksi silikoninen purukoru. Osalla ongelma ratkeaa näin. Osalla pureminen jatkuu ja käyttäytymiseen liittyy muutakin aggressiivisuutta ja levottomuutta.
Tällöin voi olla kyse esimerkiksi vuorovaikutussuhteet ongelmista, aistisäätelyn häiriöistä, autisminkirjon piirteistä jne. Auttaako näihin rankaisu? Ei. Vuorovaikutuksen muuttaminen, tunnekasvatus, toimintaterapia, apuvälineet, joissain tapauksissa lääkitys auttavat. Kasvatuksessa käytetään myös loogisia ja kohtuullisia seurauksia.
Monet näistä asioista vaativat resursseja (aikuisia) eli rahaa. Eli loppujen lopuksi nämä asiat ovat arvovalintoja. Päiväkotiin riittäisi kurinpitäjäksi yksi aikuinen, jos hän saisi käyttää risua apunaan. Mutta onko se yhteiskuntamme arvojen mukaista? Taivaan kiitos, ei ole.
Pohjimmiltaan kyse on siitä, että uskotaanko lasten kurittomuuden johtuvan vain siitä, että lapsilla on ongelmia vaiko myös siitä, että lapsi voi olla ilkeä ja itsekäs. Niissä maissa joissa uskotaan jälkimmäiseen käytetään risua ym. rangaistuksia. Pohjoismaissa hyvinvointivaltioissa sen sijaan vannotaan tunnekasvatuksen, opetuksen ja erityislasten terapian ja lääkityksen nimiin.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, koska viimeistään lasu tai poliisi olisi puuttunut.
Poliisi ei puutu alle 15-vuotiaiden asioihin, koska ne kuuluu poliisin mielestä lastensuojelun toimivallan piiriin.
Lastensuojelulla taas ei ole resursseja puuttua kuin aivan räikeimpiin tapauksiin.
Tämä on raaka totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, koska viimeistään lasu tai poliisi olisi puuttunut.
Poliisi ei puutu alle 15-vuotiaiden asioihin, koska ne kuuluu poliisin mielestä lastensuojelun toimivallan piiriin.
Lastensuojelulla taas ei ole resursseja puuttua kuin aivan räikeimpiin tapauksiin.Tämä on raaka totuus.
Noin se meni ehkä viimeksi joskus 2000-luvun taitteessa. Nykyisin lastensuojelussa on käytössä varhaisen puuttumisen strategia, eli lasten vanhempien ongelmakäytökseen puututaan lasujen tai omien havaintojen perusteella jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin se kehittyy todella räikeäksi Eerika-meiningiksi. Siksi mm. nämä ketjun nurkkaseisottajamammat kokevat olonsa uhatuiksi, koska heidän touhuihinsa ihan oikeasti puututaan.
Vierailija kirjoitti:
Sinulta kysyttiin jo tuota ja monta muutakin asiaa, ja pyydettiin perustamaan asiasta oma ketju. Voisitko laittaa linkin perustamaasi ketjuun, niin jatketaan keskustelua siellä?
...ja näin on jälleen yksi ”väärän” mielipiteen edustaja vaiennettu ja savustettu ulos tästä ketjusta useammankin vähättelevän ja pilkallisen kommentin saattelemana... ;-)
Onneksi olkoon, näin saadaan pidettyä ketju puhtaana kaikesta ”pöyristyttävästä”, ja ne teidän Jesset saa rauhassa jatkaa itsensä toteuttamista.
Olette te kyllä ihan uskomattoman tekopyhiä! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulta kysyttiin jo tuota ja monta muutakin asiaa, ja pyydettiin perustamaan asiasta oma ketju. Voisitko laittaa linkin perustamaasi ketjuun, niin jatketaan keskustelua siellä?
...ja näin on jälleen yksi ”väärän” mielipiteen edustaja vaiennettu ja savustettu ulos tästä ketjusta useammankin vähättelevän ja pilkallisen kommentin saattelemana... ;-)
Onneksi olkoon, näin saadaan pidettyä ketju puhtaana kaikesta ”pöyristyttävästä”, ja ne teidän Jesset saa rauhassa jatkaa itsensä toteuttamista.
Olette te kyllä ihan uskomattoman tekopyhiä! :D
Monestihan pahimmat kiusaajat on aikuisten kullannuppuja, eli juuri niin aidosti epäsosiaalisia, että käyttäytyvät kyllä hyvin kun se heitä hyödyttää. Uhmakkuus ei aikuisille näyttäydy, eikä heitä pidetä "pahoina ongelmalapsina" kuin kiusattujen näkökulmasta. Se, joka pistelee lättyyn niin kavereita kuin aikuisia, ei usein ole mikään psykopaatti, vaan kärsii pahoista tunnesäätelyn ongelmista, johtuivat ne sitten jostain sairaudesta tai ahdistavista taustoista, toisin sanoen lapsi on sekaisin (mutta ei mikään paha).
On ihan oikein neuvoa kohteliaasti, kuten nyt tässä, perustamaan oma ketju omalle aiheelle. Se on paljon selkeämpää kaikille. Ei se ole savustamista tai vähättelyä.
On todella vaikeaa seurata polveilevaa ja esimerkiksi kolmesta eri aiheesta koostuvaa keskustelua samassa ketjussa. Vaikka ne osin sivuisivatkin osin itse aihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitäon kirjoitti:
Laittaisin niin rajut rangaistukset että tuntuu. Sanoo laki mitä hyvänsä niin teet karhunpalveluksen lapsellesi jollet nin tee. Tosin tiedän yhden tapauksen josta jo 7v näki että nyt on toivoton tapaus ilm jonkinlaista psykopatiaa kyseessä. Esim. Jos tämä lapsi ei saanut jossain asiassa tahtoaan läpi aloitti hän nälkälakon, siis 7v aloitti nälkälakon joka myös piti!
Miten ajattelet, että rangaistukset poistaa epärehellisyyden?
Tuntuvat rangaistukset auttavat siihen, että se jälkeen ei pahemmin tee mieli rikkoa sääntöjä jos on kohtuullinen kiinnijäämisriski olemassa. Lisäksi ne tarjoavat keinon sovittaa tehdyt vääryydet. Vrt. mietipä yhteiskuntaa yleisemmin: mitä tapahtuisi jos vaikkapa vankilat lakkautettaisiin?
Mulla oli ihan liian ankara kuri. Muille olin rehellinen lapsi mutta vanhempien suhteen opin vain taitavaksi valehtelijaksi välttäen rangaistukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voivoi. Kai otit yhteyttä päiväkodin johtajaan tai häntä ylempään henkilöön? Ei sitä Jesseä voi siltikään pahoinpidellä, vaikka sinua kuinka harmittaisi.
No mitähän se johtaja pystyy asialle tekemään, kun ei tilanteessa ollut hoitajakaan mitään voinut? :D
No tässähän tämä koko dilemma ja villakoiran ydin...
Päivittäin ikätovereitaan muksiva ja tönivä Jesse saa rauhassa jatkaa ympäristönsä terrorisointia, koska kukaan aikuisista ei voi puuttua, koska ne Jessen ihmisoikeudet...
Tunnustan olevani tuon ODD-jankkaajan kanssa siinä mielessä hengen heimolainen, että mielestäni aikuisilla pitäisi olla myös pelkkää puhuttelua ja torumista kovempia keinoja käytettävissään, näille tapauksille jotka ei puhetta usko...
Niin ajattelet siihen suuntaan että pitäisi etsiä Jessen murtumispiste niin aggressio loppuisi? Eikö? No rangaistaanko Jesseä pistämällä "koirankoppiin" niin kuin ennen tehtiin? Mutta entä jos aggressiivisuus jatkuu?
Lasten aggressiivisuus ei ole yksinkertainen ja yksiselitteinen asia, johon on olemassa helppo ratkaisu (rankaiseminen). Esimerkiksi pureminen on yleistä tietynikäisillä eikä välttämättä kerro syvemmistä ongelmista. Kielletään tiukasti ja säännönmukaisesti ja annetaan apuvälineeksi silikoninen purukoru. Osalla ongelma ratkeaa näin. Osalla pureminen jatkuu ja käyttäytymiseen liittyy muutakin aggressiivisuutta ja levottomuutta.
Tällöin voi olla kyse esimerkiksi vuorovaikutussuhteet ongelmista, aistisäätelyn häiriöistä, autisminkirjon piirteistä jne. Auttaako näihin rankaisu? Ei. Vuorovaikutuksen muuttaminen, tunnekasvatus, toimintaterapia, apuvälineet, joissain tapauksissa lääkitys auttavat. Kasvatuksessa käytetään myös loogisia ja kohtuullisia seurauksia.
Monet näistä asioista vaativat resursseja (aikuisia) eli rahaa. Eli loppujen lopuksi nämä asiat ovat arvovalintoja. Päiväkotiin riittäisi kurinpitäjäksi yksi aikuinen, jos hän saisi käyttää risua apunaan. Mutta onko se yhteiskuntamme arvojen mukaista? Taivaan kiitos, ei ole.
Pohjimmiltaan kyse on siitä, että uskotaanko lasten kurittomuuden johtuvan vain siitä, että lapsilla on ongelmia vaiko myös siitä, että lapsi voi olla ilkeä ja itsekäs. Niissä maissa joissa uskotaan jälkimmäiseen käytetään risua ym. rangaistuksia. Pohjoismaissa hyvinvointivaltioissa sen sijaan vannotaan tunnekasvatuksen, opetuksen ja erityislasten terapian ja lääkityksen nimiin.
Onpa harvinaisen vaikea saada selvää mitä tällä vastauksella haetaan. Yritätkö epäsuorasti vihjata että pohjoismainen malli on huono ja risua pitäisi käyttää, koska lapset ovat toisinaan "ilkeitä ja itsekkäitä" ja siihen ei auta muu kuin risu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On lapsella mikä diagnoosi tahansa tai vaikka ei ole, mutta on jotain ongelmaa niin häntä pitää auttaa, ei kiduttaa.
Kiduttamisella lapsi ehkä hiljenee, mutta itse ongelmaa se ei poista eikä paranna. Päinvastoin.
Eihän aikuista ihmistäkään kiduteta jos hänellä on joku häiriö. Miksi se sitten lapsille olisi sallittua.
Ennen kyllä mielisairaaloissa oli rankkoja hoitoja, mutta ei sellaisia ole enää nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Miksei olisi saanut selata nettiä autossa?
Älytön sääntö.
Nettiyhteys estä tulee älytöntä säteilyä auton sisällä. Tiesitkö? Vaikuttaa tuon ikäisen soluihin, kun solut jakautuu kiivaasti kasvuiässä. Aivoista ja hermostosta en viitsi puhua, kun ei tunnu monelle olevan tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan liian ankara kuri. Muille olin rehellinen lapsi mutta vanhempien suhteen opin vain taitavaksi valehtelijaksi välttäen rangaistukset.
Taisi olla ihan liian lepsu...
Jos olisi ollut riittävän kova, et olisi uskaltanut valehdella, kovennetun rangaistuksen pelossa.
Vierailija kirjoitti:
On lapsella mikä diagnoosi tahansa tai vaikka ei ole, mutta on jotain ongelmaa niin häntä pitää auttaa, ei kiduttaa.
Kiduttamisella lapsi ehkä hiljenee, mutta itse ongelmaa se ei poista eikä paranna. Päinvastoin.Eihän aikuista ihmistäkään kiduteta jos hänellä on joku häiriö. Miksi se sitten lapsille olisi sallittua.
Ennen kyllä mielisairaaloissa oli rankkoja hoitoja, mutta ei sellaisia ole enää nykyisin.
Vieläkin on mielisairaaloissa käytössä sähköhoidot, lepositeet sekä rauhoittavat piikit jotka pistetään väkivalloin potilaaseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On lapsella mikä diagnoosi tahansa tai vaikka ei ole, mutta on jotain ongelmaa niin häntä pitää auttaa, ei kiduttaa.
Kiduttamisella lapsi ehkä hiljenee, mutta itse ongelmaa se ei poista eikä paranna. Päinvastoin.Eihän aikuista ihmistäkään kiduteta jos hänellä on joku häiriö. Miksi se sitten lapsille olisi sallittua.
Ennen kyllä mielisairaaloissa oli rankkoja hoitoja, mutta ei sellaisia ole enää nykyisin.
Lopeta nyt jo tämä kidutus-mantrasi...
Kukaan ei ole tässä ketjussa lastaan kiduttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On lapsella mikä diagnoosi tahansa tai vaikka ei ole, mutta on jotain ongelmaa niin häntä pitää auttaa, ei kiduttaa.
Kiduttamisella lapsi ehkä hiljenee, mutta itse ongelmaa se ei poista eikä paranna. Päinvastoin.Eihän aikuista ihmistäkään kiduteta jos hänellä on joku häiriö. Miksi se sitten lapsille olisi sallittua.
Ennen kyllä mielisairaaloissa oli rankkoja hoitoja, mutta ei sellaisia ole enää nykyisin.Vieläkin on mielisairaaloissa käytössä sähköhoidot, lepositeet sekä rauhoittavat piikit jotka pistetään väkivalloin potilaaseen.
Ja työntekijöinä koulutetut ammattilaiset, joiden voimankäyttöä valvotaan. Lisäksi potilailla viralliset diagnoosit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan liian ankara kuri. Muille olin rehellinen lapsi mutta vanhempien suhteen opin vain taitavaksi valehtelijaksi välttäen rangaistukset.
Taisi olla ihan liian lepsu...
Jos olisi ollut riittävän kova, et olisi uskaltanut valehdella, kovennetun rangaistuksen pelossa.
Pelko onkin paras kasvatustapa! Sillä saadaan tasapainoisia, terveitä, onnellisia ja lapsuudestaan nauttivia ihmisiä aikaan! Vai oliko se sittenkin katkeria, vihaisia, aggressiivisia ja masentuneisuuteen taipuvaisia? Nooh, sitten kun se lapsi on aikuinen, niin voidaankin itkeä ettei kukaan ole täydellinen ja kaikki tekevät virheitä. Näin oma äitinikin toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan liian ankara kuri. Muille olin rehellinen lapsi mutta vanhempien suhteen opin vain taitavaksi valehtelijaksi välttäen rangaistukset.
Taisi olla ihan liian lepsu...
Jos olisi ollut riittävän kova, et olisi uskaltanut valehdella, kovennetun rangaistuksen pelossa.Pelko onkin paras kasvatustapa! Sillä saadaan tasapainoisia, terveitä, onnellisia ja lapsuudestaan nauttivia ihmisiä aikaan! Vai oliko se sittenkin katkeria, vihaisia, aggressiivisia ja masentuneisuuteen taipuvaisia? Nooh, sitten kun se lapsi on aikuinen, niin voidaankin itkeä ettei kukaan ole täydellinen ja kaikki tekevät virheitä. Näin oma äitinikin toimi.
Valtiokin kasvattaa ihmisiä pelolla. Rikoksista seuraa rangaistus eikä suinkaan halaus ja sanoitus, niin kuin kasvatustieteen tutkimustulosten mukaan tulisi. Koska tähän saadaan muutos?
Mielisairaalapotilaiksi kelpaavat johtavat maatamme. Kansamme ja maamme alasajo käy kovaa vauhtia.
Afrikka ja Aasia laajenevat tänne, ekslaavisesti ja ekspotentiaalisesti emämaistaan. Kuoleva kantakansamme kohtaa siirtomaavaltatason hirmuvallan ennen loppuaan, herrat tukevat ja rahoittavat uusia isäntiämme verosaaliista, eikä siihen mene pitkään. Lähinnä on kilpajuoksu sen ja kuoleman kanssa.
Uudet avustajat palvelevat riistovaltaa uskollisesti, saavat hyvät kätyrit niistä, likainen työ ei olisi vierasta, tappaminen ja kiduttaminen on niillä main viihdettä.
Kuolema on parempi ja moni turvaa "tulevaisuudessaan" siihen. Ensi askel roistovallan pystyttämisessä on viedä toimeentulo mahd. monelta. Kansamme on enteellisesti vähentänyt lisääntymistään sukupuuttotasoon.
Niin ajattelet siihen suuntaan että pitäisi etsiä Jessen murtumispiste niin aggressio loppuisi? Eikö? No rangaistaanko Jesseä pistämällä "koirankoppiin" niin kuin ennen tehtiin? Mutta entä jos aggressiivisuus jatkuu?
Lasten aggressiivisuus ei ole yksinkertainen ja yksiselitteinen asia, johon on olemassa helppo ratkaisu (rankaiseminen). Esimerkiksi pureminen on yleistä tietynikäisillä eikä välttämättä kerro syvemmistä ongelmista. Kielletään tiukasti ja säännönmukaisesti ja annetaan apuvälineeksi silikoninen purukoru. Osalla ongelma ratkeaa näin. Osalla pureminen jatkuu ja käyttäytymiseen liittyy muutakin aggressiivisuutta ja levottomuutta.
Tällöin voi olla kyse esimerkiksi vuorovaikutussuhteet ongelmista, aistisäätelyn häiriöistä, autisminkirjon piirteistä jne. Auttaako näihin rankaisu? Ei. Vuorovaikutuksen muuttaminen, tunnekasvatus, toimintaterapia, apuvälineet, joissain tapauksissa lääkitys auttavat. Kasvatuksessa käytetään myös loogisia ja kohtuullisia seurauksia.
Monet näistä asioista vaativat resursseja (aikuisia) eli rahaa. Eli loppujen lopuksi nämä asiat ovat arvovalintoja. Päiväkotiin riittäisi kurinpitäjäksi yksi aikuinen, jos hän saisi käyttää risua apunaan. Mutta onko se yhteiskuntamme arvojen mukaista? Taivaan kiitos, ei ole.