Lue keskustelun säännöt.
Hävettää olla rikas. En osaa nauttia tästä ollenkaan.
05.12.2020 |
Olen tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä. Kaikki ystäväni ovat suurinpiirtein keskiluokkaisia. Lapsuus oli tavallinen, onnellinen. Oli tarpeeksi rahaa, ei liikaa, ei liian vähän.
Meillä on mennyt miehen kanssa tosi hyvin taloudellisesti. Vaikka on tavanomaiset ammatit, niin ollaan päästy hyvällä onnella etenemään asemiin, jossa saadaan kumpikin todella hyvää palkkaa. Nuorena aloitetut sijoitukset ja säästöt ovat tuottaneet niin paljon (tässä mukana järjetöntä tuuria), että maksettiin 35-vuotiaina iso asuntolainakin pois.
Nyt päälle nelikymppisinä meillä on todella hyvä taloudellinen tilanne. Kummallakin palkka noussut yli 100 000 euron vuositasolla. Ei ole lainoja enää. Sijoituksia yhteensä lähes miljoona.
En osaa nauttia tästä enää ollenkaan. Meillä on varaa tehdä asioita, sisustaa ja kuluttaa eri tavalla kuin lähisukulaiset tai ystävämme. Ärsyttää ihan hirveästi se, että enemmän ja enemmän meille sanotaan, että voi kun meilläkin olisi varaa tehdä sitä ja tätä ja voi kun teillä on niin kivannäköistä, voi kun meilläkin olisi varaa remontoida ja sisustaa jne.
Minua oikeasti hävettää. En osaa nauttia tästä yhtään. Tuntuu todella ikävältä olla tässä asemassa perheen tai ystävien kesken. Että meillä on varaa ja voivotellaan, ettei itsellä on. Aiemmin iloitsin siitä, että meillä meni hyvin, edettiin urillamme jne., mutta nyt en uskalla enää edes sanoa kenellekään mitään. En halua enää ostaa mitään ja jätän kertomatta, mitä merkkiä tai mallia vaatteissa tai koruissa käytän. Ostin esim. 450 euron villaneuleen, mutta valehtelin työkaverille, että ostin kirpparilta neljälläkympillä. Meillä käy siivooja, mutten kehtaa kertoa sitä.
Purin tämän nyt vain anonyymisti tänne. En osallistu keskusteluun, jos tähän joku vastaa. Kunhan kirjoitin purkaakseni pahaa oloa.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaivalla tehty provo. Ihan selvästi oli yritystä. Mutta provoksihan tuon tunnistaa monestakin kohtaa. Tässä nyt muutama esimerkki:
1. 100te/v ei kutsu itseään rikkaaksi, koska ei sellainen ole. Pienituloinen ehkä kuvittelee toisin, kuten tämän provon kirjoittaja.
2. Nuorena aloitetut sijoitukset ovat nyt arvossa miljoona. :D No aikamoinen alkupääoma olisi pitänyt olla, tuurista huolimatta. Tämän ap olisi siis kertonut, eli esittänyt koko jutun toisin, mikäli tämä olisi siis totta. Mutta nyt mennään tarinalla, että aloissa ajoitettiin ja tuuria kävi :D
3. Varakkuuden ”ihanuudeksi” tiivistetään tavaroiden merkkejä ja että voi sisustaa. Varattomien unelmia varakkuudesta siis. Oikeasti varakas kuvailisi elämänsä ihanuuksia toisin, koska näkisi asian toisin. Sillä tulotasolla ei unelmoida että ”vitsi kun mä en osaa arvostaa tätä mun Monclerin takkia”. Koska merkkiä ei sillä tavalla edes ajatella. ”Vitsi kun olisi varaa jäädä mökille pidemmäksi aikaa lomailemaan” olisi todennäköisempi voivottelun kohde.
4. Ap:lle mukamas sanotaan ”voi kun meilläKIN olisi varaa...” No näin ei sanota. Köyhä kuvittelee, että varakkaat saavat jatkuvaa kateutta osakseen. Eivät muuten saa. Ei Suomessa kukaan sano mitään. Ei täällä olla ääneen edes kateellisia.
Että provoile jatkossa tarkemmin.
Samaa mietin. Eihän yleensä rahasta Suomessa puhuta muutenkaan sen vertaa, että sen välttely olisi ongelma.
Toki näkee, jos joku on hyvä tuloinen, mutta sen asian kanssa muut tulevat usein hyvin toimeen. Se vaan on niin. Etenkin jos on opiskellyt ja tehnyt uraa. Jos olisikin tositilanne, ap on tehnyt itselleen kultaisen häkin, jossa laittaa asialle itse suurempaa painoarvoa kuin kukaan muu. Eihän kukaan mieti rahaa noin paljon, varsinkin jos sitä on. Elämässä on muutakin.
Näkeehän sen tästäkin keskustelusta, kuinka moni on jo käyttänyt muiden rahoja johonkin parempaan. Ihmisten suhtautuminen muuttuu, sillä moni määrittelee varakkaan ystävän sen kautta, miten hyötyy itse tämän varakkuudesta, näin rumasti sanottuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä vähän näkökulmaa ap:lle: Olen itse (nipinnapin) ylimmän viidesosan hyvätuloinen sinkku, joka on aina ollut taloudellisesti ns. järkevä ja myös sijoittanut rahaa. Silti keskituloisilla ystävillä ja sukulaisilla on selkeästi parempi elintaso jos vaan taloudessa on kaksi työssä käyvää aikuista. Lapsia voi myös olla useita, eikä se näy elintasossa.
Eli mikä on pointtini? Mm. se, että keskituloisilla pariskunta-ystävilläsi on ihan hyvä elintaso. Suomessa on ihan takuuvarmasti. Jos yrität köyhäillä ystäviesi edessä, he huomaavat sen ja kokevat sen loukkaavaksi jos he ovat fiksuja ja haluavat tuntea olevansa tasa-arvoisia ihmisiä, joilla on oma elämä hallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa mulle mitkä on niitä tavallisia ammatteja joissa voi tienata yli sata tuhatta kun vähän etenee?
Yritysten johtoportaassa olevat, rahoitusala, huipulla oleva lakimiehet, lääkäri..
Köyhä tietää rikasta paremmin, miten tämän tulisi käyttää rahansa, mutta niin tekemällä ei ole kohta rahaa mitä käyttää, sillä muutenhan sitä rahaa olisi köyhälläkin.
Jos hävettää olla rikas eikä osaa nauttia siitä ollenkaan, niin mitä muuta me voidaan ehdottaa kuin että käyttää enemmän rahaa epäitsekkäästi johonkin?
En edes ehdottaisi hyväntekeväisyyttä jos olisi kirjoittanut että nauttii tuhlailla ja ostaa kaikenlaista. Tottakai omat rahat saa käyttää ihan itsekkäästikin, jos nauttii siitä. En minä väkisin vie kenenkään rahoja hyväntekeväisyyteen, vaikka pienituloinen olenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos hävettää olla rikas eikä osaa nauttia siitä ollenkaan, niin mitä muuta me voidaan ehdottaa kuin että käyttää enemmän rahaa epäitsekkäästi johonkin?
En edes ehdottaisi hyväntekeväisyyttä jos olisi kirjoittanut että nauttii tuhlailla ja ostaa kaikenlaista. Tottakai omat rahat saa käyttää ihan itsekkäästikin, jos nauttii siitä. En minä väkisin vie kenenkään rahoja hyväntekeväisyyteen, vaikka pienituloinen olenkin.
Huhhuh, onko tässä kaikki? Mitäpä jos se häpeäminen on seurausta meidän muiden reaktioista ja käytöksestä? Onko silloinkin edellämainitsemasi ratkaisu aino?
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa mulle mitkä on niitä tavallisia ammatteja joissa voi tienata yli sata tuhatta kun vähän etenee?
Olen itse DI. Aika moni kurssikaverini keikkuu nykyisin hyvätuloisten listoilla, kun verotiedot julkaistaan. Olen kyllä noin 10 vuotta ap:tä vanhempi, mutta kyllä nämä kurssikaverit ovat olleet noilla listoilla jo vuosikausia.
Itse en näillä listoilla esiinny, mutta se johtuu lähinnä siitä, että valitsin uran yliopistolla yksityisen puolen sijaan. (Täsmällisesti ottaen olen siis tohtori, mutta osa noista verolistojen kurssikavereista on jättänyt opinnot DI-tutkintoon.)
Myös lääkärit, juristit ja ekonomit pääsevät usein etenemään tehtäviin, joissa palkka on yli 100 000 euroa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tähän provoon on nähty vaivaa..täytyy myöntää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaivalla tehty provo. Ihan selvästi oli yritystä. Mutta provoksihan tuon tunnistaa monestakin kohtaa. Tässä nyt muutama esimerkki:
1. 100te/v ei kutsu itseään rikkaaksi, koska ei sellainen ole. Pienituloinen ehkä kuvittelee toisin, kuten tämän provon kirjoittaja.
2. Nuorena aloitetut sijoitukset ovat nyt arvossa miljoona. :D No aikamoinen alkupääoma olisi pitänyt olla, tuurista huolimatta. Tämän ap olisi siis kertonut, eli esittänyt koko jutun toisin, mikäli tämä olisi siis totta. Mutta nyt mennään tarinalla, että aloissa ajoitettiin ja tuuria kävi :D
3. Varakkuuden ”ihanuudeksi” tiivistetään tavaroiden merkkejä ja että voi sisustaa. Varattomien unelmia varakkuudesta siis. Oikeasti varakas kuvailisi elämänsä ihanuuksia toisin, koska näkisi asian toisin. Sillä tulotasolla ei unelmoida että ”vitsi kun mä en osaa arvostaa tätä mun Monclerin takkia”. Koska merkkiä ei sillä tavalla edes ajatella. ”Vitsi kun olisi varaa jäädä mökille pidemmäksi aikaa lomailemaan” olisi todennäköisempi voivottelun kohde.
4. Ap:lle mukamas sanotaan ”voi kun meilläKIN olisi varaa...” No näin ei sanota. Köyhä kuvittelee, että varakkaat saavat jatkuvaa kateutta osakseen. Eivät muuten saa. Ei Suomessa kukaan sano mitään. Ei täällä olla ääneen edes kateellisia.
Että provoile jatkossa tarkemmin.
En ole mitenkään varma siitä, että tämä on provo.
1. 100 000 euron vuosipalkkaan pääsee aika helposti, jos on esim. lääkäri, juristi, DI tai ekonomi.
2. Miljoonan euron osakesalkkuun pääsee esim. pelkästään sillä, että vuonna 2011 omisti Nesteen osakkeita 41 000 eurolla. Minä saan tuon summan sijoituksiin neljässä vuodessa, vaikka vuosipalkkani (brutto 70 000 euroa vuodessa) on selvästi pienempi kuin ap:llä. Toki vaatii aikamoista onnea, että aikoinaan tajunnut ostaa nimenomaan Nesteen osakkeita, mutta ap sanoikin, että heillä on ollut sijoituksissa paljon onnea.
3 ja 4 ovat kieltämättä enemmän epäilyttäviä. Mutta jos ap:llä on lähipiirissä selvästi pienituloisempia, pidän kyllä "voi kun minullakin olisi varaa" -kommentteja mahdollisina.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa mulle mitkä on niitä tavallisia ammatteja joissa voi tienata yli sata tuhatta kun vähän etenee?
Ainakin meillä rahoitusalalla nousemalla jonkun sisäisen organisaatioyksikön johtopaikoille tienaa kymppitonnin kuussa ja optiot sekä muut stay-houkutukset päälle. Osaaminen ja koulutus voi olla laidasta laitaan, enemmänkin kiinni siitä että on riittävän suulas extrovertti joka ottaa kantaa joka asiaan. Muodollinen loppuunsaatettu akateeminen koulutus toki tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuo ahdistaa niin tuhlaa rahasi koronan kurittamissa pienyrityksissä pääset syyllisyydestä.
Samaa mietin. Eihän yleensä rahasta Suomessa puhuta muutenkaan sen vertaa, että sen välttely olisi ongelma.
Toki näkee, jos joku on hyvä tuloinen, mutta sen asian kanssa muut tulevat usein hyvin toimeen. Se vaan on niin. Etenkin jos on opiskellyt ja tehnyt uraa. Jos olisikin tositilanne, ap on tehnyt itselleen kultaisen häkin, jossa laittaa asialle itse suurempaa painoarvoa kuin kukaan muu. Eihän kukaan mieti rahaa noin paljon, varsinkin jos sitä on. Elämässä on muutakin.